Lue keskustelun säännöt.
Vakavasti masentunut, kysykää kun ette tunnu ymmärtävän?
26.06.2014 |
Maannut taas yhden päivän syömättä, juoda nyt on pakko. Hain koeen ja tuli mieleen teidän vajakkien kettuluilut masentuneille. Voi morjens. Kysy ja mietitään sitten, että vaihdetaanko paikkoja?
Kommentit (105)
[quote author="Vierailija" time="26.06.2014 klo 20:32"]
Mielenkiinnosta kysyn, mitä on tapahtumat johtaneet masennukseen? Lapsen kuolema, hyväksikäyttö?
[/quote]
Kaksi raiskausta, äitini tosi outo, narsistinen ja hyväkskäyttävä käytös ja isän häipyminen toiseen maahan uuden naisystävänsä kanssa. Passivoiduin ja en halua olla haitaksi kellekään, miesystäväni tappoi itsensä vuosi sitten. Joten onhan näitä syitä. Itsetuhosia ajatuksia tässä joka päivä. Olen 26-vuotias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raskasta ja ahdistavaa on myös sivusta seurata aikuisen lapsensa masennusta.
Tekisi kaikkensa ja auttaisi, jotta se hellittäisi, mutta masentunut ei ota mitään apua vastaan eikä suostu edes keskustelemaan.
Ei enää tiedä mitä tekisi ja itseä ahdistaa ja vetää mielen matalaksi.
[quote author="Vierailija" time="26.06.2014 klo 20:36"][quote author="Vierailija" time="26.06.2014 klo 20:32"]
Mielenkiinnosta kysyn, mitä on tapahtumat johtaneet masennukseen? Lapsen kuolema, hyväksikäyttö?
[/quote]
Kaksi raiskausta, äitini tosi outo, narsistinen ja hyväkskäyttävä käytös ja isän häipyminen toiseen maahan uuden naisystävänsä kanssa. Passivoiduin ja en halua olla haitaksi kellekään, miesystäväni tappoi itsensä vuosi sitten. Joten onhan näitä syitä. Itsetuhosia ajatuksia tässä joka päivä. Olen 26-vuotias.
[/quote]
Ja se masennushan on ratkaisu elämäsi ongelmiin?
[quote author="Vierailija" time="26.06.2014 klo 20:34"]
Masentuneet on päässeet elämässään liian helpolla. Potku vaan perseeseen ja eteenpäin elämässä. Masennus tuntuu olevan yleisesti hyväksytty tekosyy siihen, että ei viitsi tai halua tehdä mitään. Ei sellaisilla ihmisillä ole varaa olla masentunut, joilla oikeita vaikeuksia elämässään.
[/quote]
Ok. Ihan miten vaan. Just tällasten ihmisten takia mietin nytkin, että josko sitä vaan lähtis vetään tästä maailmasta. Se suru ja menetyksen tunne vitun pässi voi olla niin lamaannuttavaa, että kuolema tuntuu jopa paremmalta vaihtoehdolta?!! KIITOS! Sait säkin mun edes hetkeks eloon ku näin typeriä kommentteja lukee. Menkää nyt pois te, jotka ette tiedä mistään mitään....
Mikään vastaus ei kelvannut. Mitä olisi halunnut...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äläs nyt rupea marttyyriksi. Huhhuh.
Tiesitkö missään vaiheessa, että se masennus menee vakavaksi? Mikä oli se vaihe? Ei ilkeilyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla alkoi synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja jatkui syvään masennukseen läheisen kuoleman jälkeen. 2 vuotta makasin sängyssä. Vessaan menokin oli tuskaa. Kunnes monien lääkekokeilujen jälkeen, löytyi lääke joka auttoi tuskalliseen ahdistukseen ja sitä myötä toimintakykyä tuli pikkuhiljaa lisää. Ja pääsin elämään takaisin kiinni. Nyt on tarmoa jo pestä jopa ikkunoita ja hoitaa puutarhaa.
[quote author="Vierailija" time="26.06.2014 klo 20:43"]
Tiesitkö missään vaiheessa, että se masennus menee vakavaksi? Mikä oli se vaihe? Ei ilkeilyä.
[/quote]
Ajattelin tosi pitkään, että enhän Minä nyt masentunut voi olla. Koitin omin voimin selvitellä ajatuksia elämäni suhteen siis varmaan ihan teini-iästä lähtien. Sitten kun huomasi fyysiset oireet; en jaksa nousta sängystä, en syö mitään, tuijotan kattoon ilman ajatuksen häivää ja ei oikeastaan vituta mikään, ei edes ne asiat, jotka normaalisti ahdistaa. Silloin tajusin. Ja siis tota oli kestänyt viisi kuukautta ja ajattelin olevani vaan laiska ja hävetti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.06.2014 klo 20:34"]
Kamalaa kielenkäyttöä! Sinua ei saa arvostella, mutta itse annat tulla täyslaidallisen
[/quote]
Oikeasti?! Anna olla. Ohittaja
Ei oo niin suurta kuoppaa, ettekö sietä pääsisi ylös. Jeesus nosti mut ylös ja tiedän, että mun ei tarvi enää masentua. Mulla oli kauhee itsesääli ja toivottomuus ja en huolinut keneltäkään apua. Sulkeuduin makuuhuoneeseen ja sinne ei ollut muilla mitään asiaa.
Mutta Jeesus mut nosti. Kaikille on tämä sama mahdollisuus.
J-P
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä vaiheessa, kun menin psykoosiin.
t.34
Vaikka masennus on todella paha ja lamauttava sairaus, niin tosiaan jos haluaa parantua, on itse alettava tehdä töitä. Aluksi voi lähteä siitä, että jaksaa käydä vessassa. Pukea vaatteet päälle. Käydä pesulla. Sirtten jossain vaiheessa liikunta. Vuorokausirytmi. Ruokailu. Lähdet niin pienistä tavoitteista että pystyt niihin. Siitä se parantuminen lähtee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.06.2014 klo 20:49"]
Ei oo niin suurta kuoppaa, ettekö sietä pääsisi ylös. Jeesus nosti mut ylös ja tiedän, että mun ei tarvi enää masentua. Mulla oli kauhee itsesääli ja toivottomuus ja en huolinut keneltäkään apua. Sulkeuduin makuuhuoneeseen ja sinne ei ollut muilla mitään asiaa.
Mutta Jeesus mut nosti. Kaikille on tämä sama mahdollisuus.
J-P
[/quote]
Jeesus ei mua täältä nosta, ei Raamattu eikä kirkko. Tykkään kyllä siitä ajatuksesta ja arvomaailmasta osittain, jota kristinusko haluaa levittää, mutta en jaksa mitään hihhuleita. Jos jumala on olemassa, niin se tuntee mut tällasena ku olen. Ei mun tarvitse mitään hittoa löytää sitä tai muuta, palvoa tai tämmöstä. Jotain haluaisin vielä vaan tehdä, ennen ku lähden vetään täältä.
Alkuperäinen
[quote author="Vierailija" time="26.06.2014 klo 20:53"]
Vaikka masennus on todella paha ja lamauttava sairaus, niin tosiaan jos haluaa parantua, on itse alettava tehdä töitä. Aluksi voi lähteä siitä, että jaksaa käydä vessassa. Pukea vaatteet päälle. Käydä pesulla. Sirtten jossain vaiheessa liikunta. Vuorokausirytmi. Ruokailu. Lähdet niin pienistä tavoitteista että pystyt niihin. Siitä se parantuminen lähtee.
Oletko itse sairastanut masennuksen?
[quote author="Vierailija" time="26.06.2014 klo 20:34"]Masentuneet on päässeet elämässään liian helpolla. Potku vaan perseeseen ja eteenpäin elämässä. Masennus tuntuu olevan yleisesti hyväksytty tekosyy siihen, että ei viitsi tai halua tehdä mitään. Ei sellaisilla ihmisillä ole varaa olla masentunut, joilla oikeita vaikeuksia elämässään.
[/quote]
Siis mitä?
[quote author="Vierailija" time="26.06.2014 klo 20:49"]Ei oo niin suurta kuoppaa, ettekö sietä pääsisi ylös. Jeesus nosti mut ylös ja tiedän, että mun ei tarvi enää masentua. Mulla oli kauhee itsesääli ja toivottomuus ja en huolinut keneltäkään apua. Sulkeuduin makuuhuoneeseen ja sinne ei ollut muilla mitään asiaa.
Mutta Jeesus mut nosti. Kaikille on tämä sama mahdollisuus.
J-P
[/quote]
Aina kun joku mainitsee Jeesuksen tai jumalan tms niin tulee ainaki yksi alapeukku
Oikeasti hienoa empatiaa on odotettavissa lapsillenne, jos masennukseen sairastuvat. Laiskoja säälittäviä, elämässään helpolla pääseviä, itsekkäitä ihmisiä. Syy on vanhempien? Niinpä niin jaapajaa...
Taustasi huomioonottaen olen varma että olet niitä ihmisiä, joiden olisi ollut parempi olla syntymättä. Eli huonot lähtökohdat elämään, jotka vanhempasi sinulle antoivat. MUTTA yksi syy yrittää ja jatkaa elämää voisi olla se, että teet täyskäännöksen ja todistat itsellesi ja maailmalle, ettet olekaan roskasakkia ja menetetty tapaus, vaan pystyt huolehtimaan itsestäsi ilman muiden apua.
ANNATKO PERSETTÄ?