Lue keskustelun säännöt.
Suuret ikäluokat eivät ihan oikeasti tunnu tajuavan mitään nykypäivän todellisuudesta
Tulipa taas huomattua mökillä. Työttömäksi jäänyttä sukulaista arvosteltiin koska kuulemma työtä saa "kysymällä", minun lapsettomuuttani ihmeteltiin koska kaikilla "kuuluu olla" lapsi ja veljeni vuokralla asumista ihmeteltiin, koska on "järkevämpää" ostaa asunto (veli on pienipalkkainen Helsingissä, jonka asuntojen hinnat tietää kaikki paitsi nuo boomerit).
Alkaa mennä maku tähän. Nämä ihmiset ovat itse päässeet duuniin kansakoulun käymällä ja olleet vakituisessa työssä parikymppisestä lähtien. Lisäksi he ovat saaneet ylennyksiä ilman mitään koulutuksia, palkankorotuksia ja hyvät eläkkeet. He eivät tajua että sellainen ei ole nykypäivänä mahdollista. Ärsyttää selittää asiaa heille, kun he ovat täysi kielto päällä. Kaikki on vain velttoutta.
Kommentit (19977)
Olen niin paljon panostanut tuohon hiljalleen remontoimaani maalaistaloon, vaikka se ei vieläkään monen silmiin erikoiselta näytä ja on kesken, että en myisi sitä elossa ollessani.
Kaupungin vuokra asunnossa voisin kait huonommin?
Kun kuolen, pääkaupungissa vuokralla asuvat kaksi lastani (saavat asumistukea, molemmat kulttuuri alan opiskelijoita) perivät sen. Vai perivätkö?
Mitä tapahtuu talolle jos kieltäytyvät perinnöstä perintöveron ja sijainnin takia? Nyt alan miettiä, kuka saa lopulta tämän siivoojan palkastani kunnostamani kohteen. En ole lasten kanssa neuvotellut tahtovatko tätä sitten joskus.
Minulla on vanhempaa 2 elossa olevaa sisarta. Ehkä he ottavat jos ei omat lapset. Jos kunto riittää. Toinen asuu vuokralla rivitalossa ja toisella on oma kotitalo eri kunnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on vähän sellainen taipumus, etten osaa olla paikallani mitään tekemättä. Jos katson telkkua töiden jälkeen, virkkaan patalappuja ja neöiöitä ja teen peittoja. En osaa keskittyä kirjan lukuun. Käsille oltava liikettä.
Mieli tahtoisi tehdä töitä vaikka kuinka, mutta ruumiillista työtä ei keho kestä kauaa. Henkisiin töihin ei ole koulutusta eikä kielitaitoa. Peruskoulun olen käynyt ja hygienia passi kurssin. T. Siivooja
Vierailija kirjoitti:
Olen niin paljon panostanut tuohon hiljalleen remontoimaani maalaistaloon, vaikka se ei vieläkään monen silmiin erikoiselta näytä ja on kesken, että en myisi sitä elossa ollessani.
Kaupungin vuokra asunnossa voisin kait huonommin?
Kun kuolen, pääkaupungissa vuokralla asuvat kaksi lastani (saavat asumistukea, molemmat kulttuuri alan opiskelijoita) perivät sen. Vai perivätkö?
Mitä tapahtuu talolle jos kieltäytyvät perinnöstä perintöveron ja sijainnin takia? Nyt alan miettiä, kuka saa lopulta tämän siivoojan palkastani kunnostamani kohteen. En ole lasten kanssa neuvotellut tahtovatko tätä sitten joskus.Minulla on vanhempaa 2 elossa olevaa sisarta. Ehkä he ottavat jos ei omat lapset. Jos kunto riittää. Toinen asuu vuokralla rivitalossa ja toisella on oma kotitalo eri kunnassa.
Hallitus on muuttamassa lakia, että omistusasuntoon ei saa enää asumistukea eli vakituinen työpaikka pitäisi olla, tosin irtisanomista helpotetaan.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vähän sellainen taipumus, etten osaa olla paikallani mitään tekemättä. Jos katson telkkua töiden jälkeen, virkkaan patalappuja ja neöiöitä ja teen peittoja. En osaa keskittyä kirjan lukuun. Käsille oltava liikettä.
Mieli tahtoisi tehdä töitä vaikka kuinka, mutta ruumiillista työtä ei keho kestä kauaa. Henkisiin töihin ei ole koulutusta eikä kielitaitoa. Peruskoulun olen käynyt ja hygienia passi kurssin. T. Siivooja
Mitä v1ttua modet ei moderoi yhtään? Jotain chatGPT AI paskaa kyllä puskee joka tuutista!
Tälläkään spämmillä ei ole MITÄÄN tekemistä ketjun aiheen kanssa. Vähän sama kuin se "hom0in nimi?" trolli, eipä jaksaneet sitäkään sottaamista poistaa. Mutta uutisista ei saa keskustella!
Vierailija kirjoitti:
Moni kunta ja kaupunki lopetti palvelusetelin myöntämisen eläkeläisille kodin siivouksen ostoon.
https://www.aamulehti.fi/tampere/art-200009278732.html
Jos eläke 1000 euroa niin ei mene veroja eikä saa verovähennystä kodin siivouksen ostosta.
Montahan helewetin kertaa olet tämänkin täällä toitottanut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vähän sellainen taipumus, etten osaa olla paikallani mitään tekemättä. Jos katson telkkua töiden jälkeen, virkkaan patalappuja ja neöiöitä ja teen peittoja. En osaa keskittyä kirjan lukuun. Käsille oltava liikettä.
Mieli tahtoisi tehdä töitä vaikka kuinka, mutta ruumiillista työtä ei keho kestä kauaa. Henkisiin töihin ei ole koulutusta eikä kielitaitoa. Peruskoulun olen käynyt ja hygienia passi kurssin. T. SiivoojaMitä v1ttua modet ei moderoi yhtään? Jotain chatGPT AI paskaa kyllä puskee joka tuutista!
Tälläkään spämmillä ei ole MITÄÄN tekemistä ketjun aiheen kanssa. Vähän sama kuin se "hom0in nimi?" trolli, eipä jaksaneet sitäkään sottaamista poistaa. Mutta uutisista ei saa keskustella!
Minä olen kyllä ihan oikea ihminen enkä trolli. Miten todistaisin? Ossaan kirijoottaa murteellahin. Harmi jos kirjoitteluni häiritsi sinua. Vai pitäisikö kirjoittaa "sinnuu", etten kuulostaisi koneelle?
Älä lue kommenttejani jos et tykkää. Tai oikeastaan minua ei kiinnostakaan kirjoittaa enää enempää kun tuli paha mieli. T. Siivooja 58v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/tyoelakkeide…
Työeläkemaksut (TyEL): 25,9 mrd €, joista 22,2 mrd € menee...
Maksetut eläkkeet: 31,4 mrd €
Elikä nykyiset työntekijät maksavat 71-prosenttisesti nykyisten eläkeläisten eläkkeet! Katso seuraava kuva:
https://www.etk.fi/wp-content/uploads/2020/06/Lakisaateinen-elakemaksu-…
60- ja 70-luvulla maksettiin ihan liian pientä TyEL-maksua. Ja koska nykyiset eläkeläiset tekivät liian vähän lapsia, niin *sen vuoksi* TyEL-maksuja on jouduttu nostamaan n. 25 % tuntumaan, josta työntekijä maksaa n. 7 % ja työnantaja loput (ja tätä ei jostain syystä haluta näyttää palkkakuitissa, siis koko tätä 25 %, vain se työntekijän osuus, miksi huijataan ettei näytetä kuinka paljon maksetaan saadakseen maksettua nyky-eläkeläisille eläkkeet?).
Silti narsistiset eläkkeellä olijat huutelevat aina "Minä maksoin *itse* omat eläkkeeni!" ja "Eläkkeet ovat liian pieniä!", vaikka he eivät edes itse maksaneet kuin 29 %. JA jos eläkkeitä korotetaan, niin sitten joutuu myös korottamaan TyEL-maksuja entisestään! Haluatteko työtä tekevät vähentää teidän nettopalkkaanne/pelätä joutuvanne työttömiksi, jos TyEL-maksut nostetaankin yht' äkkiä 30 prosenttiin?! Työnantajallehan tästä tulee suurin lasku ja jos ei rahat riitä maksaa kaikille TyEL:n työnantajan osuutta, niin sitten saa työntekijä potkut.
Mistäs muusta asiasta nyky-eläkeläiset narsistit valehtelevat/ovat autuaan tietämättömiä/sivistymättömiä? No katsotaan...asuntolainat..."Höhö, 90-luvulla oli tosi kovat korot, 18 prosenttiakin, höhö!". Aijaa. Silloin sai vähentää asuntolainan korot verotuksessa ja 2023 tämä vähennys poistuu kokonaan! Silloin myös inflaation myötä palkat nousivat jotakuinkin samaan tahtiin, kun nykyään palkat ovat nousseet ehkä 1/3 inflaation verran. Taas pääsi eläkeläisten pullamössö-sukupolvi helpommalla. Mitäs muuta...otetaan faktoja:
"1990-luvulla puhuttiin kuitenkin aivan eri luokan ongelmista asuntomarkkinoilla. Asuntolainojen korot olivat tuolloin korkeimmillaan yli 15 prosentissa, kun vuoden 2023 alussa yleinen 12 kuukauden euribor-korko on ollut noin 3,3 prosenttia.
Korot ovat nytkin nousussa ja ihmisten velkataakkaa nostavat pitkät laina-ajat. Nykyisin keskimääräinen asuntolainan maksuaika on 21 vuotta.
Ja mitä pitempi laina-aika, sitä enemmän siitä maksetaan korkoa. 1990-luvulla monen asuntolaina oli sidottu maksimissaan 10-12 vuoteen."
Okei...90-luvulla korot olivat vaikkapa 15 prosenttia. Mutta lainan maksuaika 10-12 vuotta. Nykyään 21 vuotta ja korot siinä 4 %. Ja koska maksuaika oli 90-luvulla puolet siitä mitä nykyään, niin voitaisiin sanoa, että asuntojen hinta silloin palkkaan nähden oli *vain* puolet siitä mitä asuntojen hinta on nykyään palkkaan nähden (tämähän on aika selkeää, koska maksut on sen mukaan mitä ihmisillä on varaa maksaa nettopalkan jälkeen). Elikä pullamössöillä 90-luvulla ollut asuntolaina oli vaikka nyky-arvon euroissa 100k € ja nykyään se sama kämppä uutena olisikin 200k €. 100k eurosta 15 % = 15k €. 200k eurosta 4 % = 8k €. Elikä jos halutaan vertailla paljonko nykyään olisi yhtä kivuliasta kuin 90-luvulla 15 % (jos ei oteta huomioon korkovähennystä verotuksessa, joka nyt poistuu), niin no...200k eurosta 15 % onkin jo 30k euroa. Elikä 7,50 % korot nykyään = yhtä paha kuin 15 % korot 90-luvulla (kun korkovähennyksiä ei huomioida, jotka vielä 90-luvulla pystyi vähentämään täysimääräisesti). Toisin sanoen, kaikki kalevit jotka valittavat siitä kun nykyään korot ovat niin "matalat", niin nykyään kun ollaan siinä 4 % tuntumassa, niin se on jo sama kuin 90-luvulla jos oltaisiin 8 prosentin koroissa. Syökää eläkeläiset lisää sitä pullaa! Tässä vähän yleissivistystä:
Kukaan ei kai nykyäänkään kiellä ottamasta asuntolainaa 8-10 vuoden maksuajalla. Aikaisemmin pitempia lainoja ei saanut, joten asunto ostettiin sen mukaan, mihin oli varaa ja minkäsuuruinen laina pystyttiin tuossa ajassa maksamaan. Ensin pienempi ja sitten pikkuhiljaa siirryttiin isompaan. Ei kuviteltukaan, että ensiasunto on se lopullinen perheasunto kaikkine hienouksineen.
Itse olen vielä muutaman vuoden työelämässä, mutta en ymmärrä tätä eläkeläisten haukkumista. Eiköhän jokaisella sukupolvella ole omat vaikeutensa. Toisten jatkuva syyttäminen ei niitä poista.
Jätit sitten huomiotta kaiken mitä kirjoitin tuossa viestissäni? En ymmärrä mikä teitä eläkeläisiä vaivaa. Se on ihan sama kuinka paljon faktoja laittaa, niin te täysin sivuutatte sen kaiken ja korvaatte ne teidän mielikuvituksesta kumpuavalla todellisuudellanne. Jos kerran 8-10 vuoden pidempää lainaa ei saanut, mutta niillä silti maksettiin asuntoja, niin se vain tarkoittaa sitä, että palkat olivat niin suuret, että niillä sai maksettua asuntolainan helposti siinä 8-10 v maksuajalla. Ja tuo on vielä naurettavampaa kun sanoit, että ostettiin eka pienempää asuntoa ja sitten isompaa jne. :D Nykyään se pieni asunto on ainut johon yhdellä ihmisellä on varaa ostaa velaksi/elämä. Kahdestaan ihmisillä on hyvällä tuurilla varaa max. 400k € kämppään jollain 25-30v vuoden lainalla. Sen verran surkeammat palkat nykyään on asuntojen hintoihin nähden kuin pullamössöillä 90-lvulla. Jännästi te eläke-narsut jaksatte uhriutua joka asiasta, vaikka olette ihmiskunnan varakkain sukupolvi. :D
90-luvulla oli suurtyöttömyys ja moni suomalainen menetti yrityksensä, työnsä ja asuntonsa. Ne, jotka asuivat kaupungissa, muistavat tyhjät liikehuoneistot, joiden ikkunoissa oli peittona ruskeaa paperia tai pahvia. Niitä ikkunoita oli vieri vieressä ja oli ankeaa kävellä niiden ohi. Jossain työpaikan juhlassa oli vähäiset ja surulliset tarjoilut, mutta oli sentään mukavaa olla "juhlassa", kun muuten ei ollut varaa minkäänlaiseen vaihteluun. Moni lapsi sai liian vähän ruokaa kotona ja se oli heikkoa. Lapsiperheen äiti kertoi myöhemmin yhdessä köyhyyskirjassa, että heillä lisättiin lamavuosina vettä maidon sekaan. Kun kaikille lapsille piti riittää maitoa lasiin.
Joo, tiedetään kyllä K0iviston K0nklaavi ja n. 15k yrittäjän itsensälopetus yms. Mutta...
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/12/15/topless-ja-tissikulttuuri
90-luvun laman aikana oli kuitenkin varaa palkata topless-tarjoilijoita ja silloin oli muutenkin paljon halvan kaljan baareja. Nykyään baarit ovat niin kalliita, että varsinkaan asuntovelallisilla ei juurikaan ole varaa edes käydä niissä. Halvin olut nykyään on jotakuinkin 6 euroa, joka oli 1992 22 markkaa. Mainitsin jo tuon edesmenneen presidentin k0nklaavin, joka lopetti monia yrityksiä. Elikä SDP kyseessä. Sama porukka monopolisoi ravintoloita yms. k0rona-aikaan täysin häikäilemättä:
https://www.suomenuutiset.fi/demareilla-taas-nappinsa-pelissa-ravintola…
Köyhiä on toki ollut aina. Mutta nykyisen kaltaista inflaatiota ja stagflaatiota taisi olla viimeksi 70-luvulla. Ja tämä tulee vielä pahenemaan. Fiksut varautuvat. Tyhmät eivät toki tajua osata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni kunta ja kaupunki lopetti palvelusetelin myöntämisen eläkeläisille kodin siivouksen ostoon.
https://www.aamulehti.fi/tampere/art-200009278732.html
Jos eläke 1000 euroa niin ei mene veroja eikä saa verovähennystä kodin siivouksen ostosta.
Montahan helewetin kertaa olet tämänkin täällä toitottanut!
Niin, eli jos saat aivoinfarktin ja kuntoudut sen verran, että laitetaan kotiin niin sun pitää 1000 euron eläkkeellä ostaa kodin siivous ja pyykinpesu palvelut. Pyykit haetaan kotoa pestäväksi muualle, mutta se maksaa.
Typerää vertailla -90 luvun lamaa nykypäivään.
Markka oli silloin heikko ja se tuoppi maksoi 22€ riippuen paikasta. Palkat oli heikot. SUURtyöttömyys rehotti. Ihmiset tunsivat itsensä varmasti yhtä kurjiksi kuin nykynuoriso, joka on kuitenkin elänyt ennen koronaa/ukrainaa helpompaa elämää kuin 90 luvun lapset keskimäärin. Mutta nyt pitäisi keskittyä nykyhetkee eikä mollata nuoria tai eläkeläisiä.
Nuorissa on tulevaisuus, eikä kaikki nuoret ole mulle heti nyt kaikki- tyyppejä.
Some on vaikeuttanut nuorten kärsimystä lisää; siellähän kaikki kirjoittavat kuinka hyvin menee, vaikkei menisikään.
Uusi aika tuo uudet ongelmat. Ennen kaikki oli yksinkertaisempaa😏
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Typerää vertailla -90 luvun lamaa nykypäivään.
Markka oli silloin heikko ja se tuoppi maksoi 22€ riippuen paikasta. Palkat oli heikot. SUURtyöttömyys rehotti. Ihmiset tunsivat itsensä varmasti yhtä kurjiksi kuin nykynuoriso, joka on kuitenkin elänyt ennen koronaa/ukrainaa helpompaa elämää kuin 90 luvun lapset keskimäärin. Mutta nyt pitäisi keskittyä nykyhetkee eikä mollata nuoria tai eläkeläisiä.
Nuorissa on tulevaisuus, eikä kaikki nuoret ole mulle heti nyt kaikki- tyyppejä.
Some on vaikeuttanut nuorten kärsimystä lisää; siellähän kaikki kirjoittavat kuinka hyvin menee, vaikkei menisikään.
Uusi aika tuo uudet ongelmat. Ennen kaikki oli yksinkertaisempaa😏
Totta, joillekkin voi olla maailmanloppu jonkun tavaran kadottaminen, toiselle äidin kuolema tai halvaantuminen.
Ihmiset ovat erilaisia ja jokaisella voi olla se tuska suuri riippumatta aiheesta.Älkää väheksykö kenenkään ahdinkoa. Sen tuntee usein vasta kun se osuu kohdalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/tyoelakkeide…
Työeläkemaksut (TyEL): 25,9 mrd €, joista 22,2 mrd € menee...
Maksetut eläkkeet: 31,4 mrd €
Elikä nykyiset työntekijät maksavat 71-prosenttisesti nykyisten eläkeläisten eläkkeet! Katso seuraava kuva:
https://www.etk.fi/wp-content/uploads/2020/06/Lakisaateinen-elakemaksu-…
60- ja 70-luvulla maksettiin ihan liian pientä TyEL-maksua. Ja koska nykyiset eläkeläiset tekivät liian vähän lapsia, niin *sen vuoksi* TyEL-maksuja on jouduttu nostamaan n. 25 % tuntumaan, josta työntekijä maksaa n. 7 % ja työnantaja loput (ja tätä ei jostain syystä haluta näyttää palkkakuitissa, siis koko tätä 25 %, vain se työntekijän osuus, miksi huijataan ettei näytetä kuinka paljon maksetaan saadakseen maksettua nyky-eläkeläisille eläkkeet?).
Silti narsistiset eläkkeellä olijat huutelevat aina "Minä maksoin *itse* omat eläkkeeni!" ja "Eläkkeet ovat liian pieniä!", vaikka he eivät edes itse maksaneet kuin 29 %. JA jos eläkkeitä korotetaan, niin sitten joutuu myös korottamaan TyEL-maksuja entisestään! Haluatteko työtä tekevät vähentää teidän nettopalkkaanne/pelätä joutuvanne työttömiksi, jos TyEL-maksut nostetaankin yht' äkkiä 30 prosenttiin?! Työnantajallehan tästä tulee suurin lasku ja jos ei rahat riitä maksaa kaikille TyEL:n työnantajan osuutta, niin sitten saa työntekijä potkut.
Mistäs muusta asiasta nyky-eläkeläiset narsistit valehtelevat/ovat autuaan tietämättömiä/sivistymättömiä? No katsotaan...asuntolainat..."Höhö, 90-luvulla oli tosi kovat korot, 18 prosenttiakin, höhö!". Aijaa. Silloin sai vähentää asuntolainan korot verotuksessa ja 2023 tämä vähennys poistuu kokonaan! Silloin myös inflaation myötä palkat nousivat jotakuinkin samaan tahtiin, kun nykyään palkat ovat nousseet ehkä 1/3 inflaation verran. Taas pääsi eläkeläisten pullamössö-sukupolvi helpommalla. Mitäs muuta...otetaan faktoja:
"1990-luvulla puhuttiin kuitenkin aivan eri luokan ongelmista asuntomarkkinoilla. Asuntolainojen korot olivat tuolloin korkeimmillaan yli 15 prosentissa, kun vuoden 2023 alussa yleinen 12 kuukauden euribor-korko on ollut noin 3,3 prosenttia.
Korot ovat nytkin nousussa ja ihmisten velkataakkaa nostavat pitkät laina-ajat. Nykyisin keskimääräinen asuntolainan maksuaika on 21 vuotta.
Ja mitä pitempi laina-aika, sitä enemmän siitä maksetaan korkoa. 1990-luvulla monen asuntolaina oli sidottu maksimissaan 10-12 vuoteen."
Okei...90-luvulla korot olivat vaikkapa 15 prosenttia. Mutta lainan maksuaika 10-12 vuotta. Nykyään 21 vuotta ja korot siinä 4 %. Ja koska maksuaika oli 90-luvulla puolet siitä mitä nykyään, niin voitaisiin sanoa, että asuntojen hinta silloin palkkaan nähden oli *vain* puolet siitä mitä asuntojen hinta on nykyään palkkaan nähden (tämähän on aika selkeää, koska maksut on sen mukaan mitä ihmisillä on varaa maksaa nettopalkan jälkeen). Elikä pullamössöillä 90-luvulla ollut asuntolaina oli vaikka nyky-arvon euroissa 100k € ja nykyään se sama kämppä uutena olisikin 200k €. 100k eurosta 15 % = 15k €. 200k eurosta 4 % = 8k €. Elikä jos halutaan vertailla paljonko nykyään olisi yhtä kivuliasta kuin 90-luvulla 15 % (jos ei oteta huomioon korkovähennystä verotuksessa, joka nyt poistuu), niin no...200k eurosta 15 % onkin jo 30k euroa. Elikä 7,50 % korot nykyään = yhtä paha kuin 15 % korot 90-luvulla (kun korkovähennyksiä ei huomioida, jotka vielä 90-luvulla pystyi vähentämään täysimääräisesti). Toisin sanoen, kaikki kalevit jotka valittavat siitä kun nykyään korot ovat niin "matalat", niin nykyään kun ollaan siinä 4 % tuntumassa, niin se on jo sama kuin 90-luvulla jos oltaisiin 8 prosentin koroissa. Syökää eläkeläiset lisää sitä pullaa! Tässä vähän yleissivistystä:
Kukaan ei kai nykyäänkään kiellä ottamasta asuntolainaa 8-10 vuoden maksuajalla. Aikaisemmin pitempia lainoja ei saanut, joten asunto ostettiin sen mukaan, mihin oli varaa ja minkäsuuruinen laina pystyttiin tuossa ajassa maksamaan. Ensin pienempi ja sitten pikkuhiljaa siirryttiin isompaan. Ei kuviteltukaan, että ensiasunto on se lopullinen perheasunto kaikkine hienouksineen.
Itse olen vielä muutaman vuoden työelämässä, mutta en ymmärrä tätä eläkeläisten haukkumista. Eiköhän jokaisella sukupolvella ole omat vaikeutensa. Toisten jatkuva syyttäminen ei niitä poista.
Jätit sitten huomiotta kaiken mitä kirjoitin tuossa viestissäni? En ymmärrä mikä teitä eläkeläisiä vaivaa. Se on ihan sama kuinka paljon faktoja laittaa, niin te täysin sivuutatte sen kaiken ja korvaatte ne teidän mielikuvituksesta kumpuavalla todellisuudellanne. Jos kerran 8-10 vuoden pidempää lainaa ei saanut, mutta niillä silti maksettiin asuntoja, niin se vain tarkoittaa sitä, että palkat olivat niin suuret, että niillä sai maksettua asuntolainan helposti siinä 8-10 v maksuajalla. Ja tuo on vielä naurettavampaa kun sanoit, että ostettiin eka pienempää asuntoa ja sitten isompaa jne. :D Nykyään se pieni asunto on ainut johon yhdellä ihmisellä on varaa ostaa velaksi/elämä. Kahdestaan ihmisillä on hyvällä tuurilla varaa max. 400k € kämppään jollain 25-30v vuoden lainalla. Sen verran surkeammat palkat nykyään on asuntojen hintoihin nähden kuin pullamössöillä 90-lvulla. Jännästi te eläke-narsut jaksatte uhriutua joka asiasta, vaikka olette ihmiskunnan varakkain sukupolvi. :D
Kukahan jätti huomiotta viestissä kerrotun. Olen edelleen työelämässä, en eläkeläinen.
On totta, että lainan korot olivat vähennyskelpoisia ja mielestäni näin pitäisi olla edelleen.
Mutta muuten sun faktat on vähän hatusta vedettyjä.
Kerronpa ihan oikeita faktoja: ensin säästettiin omarahoitusosuus, joka muistaakseni oli 20%, loppu 80 % otettiin lainaa, jos sai. Ei se silloinkaan ollut itsestään selvää. Ja se nuorenparin ensiasunto oli sitten yksiö tai kaksio vanhassa kerrostalossa. Siinä asuttiin sitten useampi vuosi ja vasta, kun lainasta oltiin päästy voiton puolelle, ruvettiin katsomaan isompaa. Ja otettiin uusi laina. Ja niin edelleen, kunnes sitten jossain vaiheessa päästiin siihen tavoitekotiin. Jonka lainaa sitten taas maksettiin. Aikaa tähän kului ainakin se 25 vuotta. Joten vaikka yksittäisen lainan maksuaika oli lyhyempi, kokonaislaina-aika ei ollut sen lyhyempi kuin nytkään.
Mitä tulee hintoihin: ensiasunnon oston aikaan, mun palkka oli n. 3000 mk/kk, kaksio maksoi 200 000 mk. Nyt 3000 eur/kk on ihan tavallinen palkka ja kaksioita samalla sijainnilla saa reilusti alle 200 000 eur. Toki se kattohuoneisto Helsingin keskustassa voi olla saavuttamattomissa, mutta niin se oli useimmille silloinkin.Ja kyllä se mielikuvitus taitaa olla käytössä enemmän nuoremman polven viesteissä.
"ensin säästettiin omarahoitusosuus, joka muistaakseni oli 20%, loppu 80 % otettiin lainaa, jos sai."
Ei tämä ole poistunut mihinkään. Edelleenkin säästetään tuo könttäsumma ja niin säästin minäkin n. 10v ennen kuin ostin kämpän.
"Siinä asuttiin sitten useampi vuosi ja vasta, kun lainasta oltiin päästy voiton puolelle, ruvettiin katsomaan isompaa."
Nykyään voiton puolelle pääsee siinä pikkukämpässä ehkä kun lainaa on maksanut 15 vuotta. Mediaanipalkalla.
"Aikaa tähän kului ainakin se 25 vuotta."
Nykyään kuluisi 40-50 vuotta.
"Mitä tulee hintoihin: ensiasunnon oston aikaan, mun palkka oli n. 3000 mk/kk, kaksio maksoi 200 000 mk."
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003106318.html
"Palkansaajien keskiansio vuonna 1990 108000 mk"
Sinäpä olit hemmetin köyhä. Vuonna 1990 keskiansio oli 9000 markkaa kk. Tai sitten valehtelet tai puhut jostain mistä lie vuosikymmenestä.
https://www.is.fi/asuminen/art-2000000455063.html
"Helsingin Sanomien asuntosivujen (6.6.1993) mukaan Töölönkadulla sijaitsevan asunnon hintapyyntö oli 785 000 markkaa. IS laski, että ostovoimakorjattu hinta olisi nyt 170 000 euroa.
Sittemmin hinnat ovat nousseet roimasti, sillä 100-120-neliöiset töölöläisasunnot maksavat nyt Oikotien mukaan 448 000 - 625 000 euroa."
Kylläpä sai halvalla Töölöstäkin kämpän! Taas vaihteeksi vanhemman luokan ihmisenä jäit kiinni valehtelusta! Ennen kämpät olivat TODELLA edullisia!
"Näin vähän asunnot maksoivat kesällä 1993:
Tuusula, Riihikallio, kerrostalohuoneisto - 59 neliötä - 210 000 markkaa, nykyrahassa 45 000 euroa - Muuta: Ylimmän kerroksen läpitalonhuoneisto - 65-75-neliöiset omistusasunnot maksoivat perjantaina Tuusulassa 110 000 - 209 940 euroa."
Johan oli halpa kerrostalo-kämppä, 45000 euroa! :D Oli vaikea ajat silloin! :D Kuitenkin tosi lähellä pk-seutua.n
"Toki se kattohuoneisto Helsingin keskustassa voi olla saavuttamattomissa..."
Nykyään se vasta saavuttamattomissa onkin. Nykyään hinnat ovat ihan älyttömän korkealla. Et vain tajua tätä, koska joko olet narsu tai sitten älysi ei riittänyt sisäistämään ensimmäistä viestiäni. Tai sitten niin rutiköyhä, ettei riittäisi nykypäivänä mihinkään, mutta silti aikoinaan sait helpolla ostettua kämpän/kämpät.
Ostin ensiasunnon 80-luvulla. Olin ihan keskituloinen. 90-luvulla jossain vaiheessa asuntojen hinnat romahtivat, osui kyllä meihinkin tuo arvon aleneminen. Joillekin se takasi ehkä helpomman aloituksen tässä omistusasunto-putkessa.
Sinä nyt vaan kieltäydyt näkemästä yhtään mitään muuta kuin oman värittyneen totuutesi, jonka mukaan 90-luvulla kaikki pääsivät helpolla ja nyt on niin helvetin vaikeaa. Ei se ole niin.
Mutta onnea vaan loppuelämääsi. Tuolla katkeruuden määrällä se onnen saavuttaminen voi kyllä olla vaikeaa.Katkeria ovat ainoastaan ne eläkeläiset, jotka parhaimpana taloudellisina aikoina (60-90-luku, noin) tuhlasivat rahansa, maksoivat 60- ja 70-luvuilla ihan liian pieniä TyEL-maksuja ja nyt motkottavat Facebookin ja Iltalehden kommenteissa kun "eläke on liian pieni" (ne ovat täynnä noita kommentteja). :D Vaikka ovat maksaneet vain hädin tuskin 1/3 omasta eläkkeestään. Pelkästään ostamalla sijoituskultaa silloin tällöin olisi heidän sijoituksensa arvo noussut 2020-luvulle mentäessä vähintäänkin nelinkertaisesti. Ennen 1971 ostamalla olisi monikymmenkertaistanut. Ja perus suomalaisia osakkeita ostamalla olisi tehnyt helpon tilin, toisin kuin nykyään kun kaikki firmat muuttavat ulkomaille kun ei täällä kannata yrittää.
Tiedän yhden sukulais eläkeläisen joka rutisee huonoista eläkkeistä ja korotuksista. Se puhui jostain eläkeläisten raippaverosta joka sortaa eläkeläisiä.
Myöhemmin mulle selvisi että eläkeläisten raippaveroa maksetaan vasta yli 47000e/v eläkkeistä. Saakeli en minä saa tuollaista määrää bruttopalkka vuodessa 20v työuran jälkeen vaikka olen melkein samanlaisissa töissä kuin tää eläkeläinen. Tosin mulla on amk tutkinto ja eläkeläisellä kansakoulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Typerää vertailla -90 luvun lamaa nykypäivään.
Markka oli silloin heikko ja se tuoppi maksoi 22€ riippuen paikasta. Palkat oli heikot. SUURtyöttömyys rehotti. Ihmiset tunsivat itsensä varmasti yhtä kurjiksi kuin nykynuoriso, joka on kuitenkin elänyt ennen koronaa/ukrainaa helpompaa elämää kuin 90 luvun lapset keskimäärin. Mutta nyt pitäisi keskittyä nykyhetkee eikä mollata nuoria tai eläkeläisiä.
Nuorissa on tulevaisuus, eikä kaikki nuoret ole mulle heti nyt kaikki- tyyppejä.
Some on vaikeuttanut nuorten kärsimystä lisää; siellähän kaikki kirjoittavat kuinka hyvin menee, vaikkei menisikään.
Uusi aika tuo uudet ongelmat. Ennen kaikki oli yksinkertaisempaa😏
https://www.vauva.fi/keskustelu/4553160/ketju/paljonko_kaljatuoppi_maks…
"Markka oli silloin heikko ja se tuoppi maksoi 22€ riippuen paikasta."
"Vauva-lehden" :D mukaan ysärillä halvoissa paikoissa kalja maksoi kympin, paremmissa paikoissa 15 mk ja kalliimmissa 20 mk. Oli halvempaa kuin nykyään. "Palkansaajien keskiansio vuonna 1990 108000 mk", kävi ilmi jo aiemmissa vastauksissa. Sillä saisi 7200 15 mk maksavaa tuoppia. :D Mediaani 2022 oli 2 968 euroa per kk, eli 35 616 € vuodessa. Sillä saisi halvimpia 6 € tuoppeja 5936 kpl. Elikä reaaliansiot ovat nykyään huonommat. Mutta senhän jo kerroinkin ja olen jo kertonut sen useaan otteeseen. Kannattaa vielä ottaa huomioon, että mainitsin markka-ajalta nuo keskihintaiset tuopit ja euro-ajalta nuo halvimmat tuopit.
"Ihmiset tunsivat itsensä varmasti yhtä kurjiksi kuin nykynuoriso, joka on kuitenkin elänyt ennen koronaa/ukrainaa helpompaa elämää kuin 90 luvun lapset keskimäärin."
Jaa. Minä olin lapsi silloin 90-luvun laman aikaan ja 3. asteen koulua kävin 2008 laman aikaan. Ei saanut mitään oman alan kesätöitä silloin, joten tein sellaista työtä mitä sai (hölmöintä on jäädä ideologiseksi työttömäksi jos ei unelmatyötä saa). Ja toki nyt 2020 laman aikana olin viisastunut ja töissä käyneenä rahaa säästänyt ja hankin paljon erilaisia arvopapereita halvalla. Viisaat vaurastuvat huonoina aikoina, köyhät köyhtyvät. Jos siis töitä kuitenkin on. Eipähän tarvii hävetä peiliin katsoessa.
"Mutta nyt pitäisi keskittyä nykyhetkee eikä mollata nuoria tai eläkeläisiä."
Niin siis eka mainitaan, että ennen oli kaikki huonommin ja sitten mainitaan, ettei asiasta saisi enää keskustella ja käydä vertailua ja että "joo kaikilla toki omat ongelmat". :D Niin on ja ei kukaan voi tajuta toisten ongelmia, kun lähtökohdat ovat erilaiset. Esim. ennen nettideittailua naisia sai helpommin, koska naisilla ei ollut pääsyä väh. 8/10 miehiin ennen pikaviestimiä. Mitä enemmän pääsyä, sitä nirsommiksi tulevat.
"Some on vaikeuttanut nuorten kärsimystä lisää"
Kyllä ne nuoretkin voivat valita käyttävätkö somea vai eivät, tai että mitä somea käyttävät tai mitä eivät. Kyllä suurempi kärsimys nuorilla on typerien poliitikoiden ottamat massiiviset valtionvelat, jättimäiset TyEL-maksut joista he eivät itse tule koskaan hyötymään ja työpaikat joita ei vaan tahdo enää riittää kaikille, osittain toki noiden aina nousevien TyEL-maksujen vuoksi, joiden vuoksi työnantajilla on vähemmän varaa palkata työntekijöitä. Ja tietenkin myös nämä tietyt rasitteet, joita valtio ottaa koko ajan lisää t3rrorisoimaan suomalaisia. En mainitse tarkemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/tyoelakkeide…
Työeläkemaksut (TyEL): 25,9 mrd €, joista 22,2 mrd € menee...
Maksetut eläkkeet: 31,4 mrd €
Elikä nykyiset työntekijät maksavat 71-prosenttisesti nykyisten eläkeläisten eläkkeet! Katso seuraava kuva:
https://www.etk.fi/wp-content/uploads/2020/06/Lakisaateinen-elakemaksu-…
60- ja 70-luvulla maksettiin ihan liian pientä TyEL-maksua. Ja koska nykyiset eläkeläiset tekivät liian vähän lapsia, niin *sen vuoksi* TyEL-maksuja on jouduttu nostamaan n. 25 % tuntumaan, josta työntekijä maksaa n. 7 % ja työnantaja loput (ja tätä ei jostain syystä haluta näyttää palkkakuitissa, siis koko tätä 25 %, vain se työntekijän osuus, miksi huijataan ettei näytetä kuinka paljon maksetaan saadakseen maksettua nyky-eläkeläisille eläkkeet?).
Silti narsistiset eläkkeellä olijat huutelevat aina "Minä maksoin *itse* omat eläkkeeni!" ja "Eläkkeet ovat liian pieniä!", vaikka he eivät edes itse maksaneet kuin 29 %. JA jos eläkkeitä korotetaan, niin sitten joutuu myös korottamaan TyEL-maksuja entisestään! Haluatteko työtä tekevät vähentää teidän nettopalkkaanne/pelätä joutuvanne työttömiksi, jos TyEL-maksut nostetaankin yht' äkkiä 30 prosenttiin?! Työnantajallehan tästä tulee suurin lasku ja jos ei rahat riitä maksaa kaikille TyEL:n työnantajan osuutta, niin sitten saa työntekijä potkut.
Mistäs muusta asiasta nyky-eläkeläiset narsistit valehtelevat/ovat autuaan tietämättömiä/sivistymättömiä? No katsotaan...asuntolainat..."Höhö, 90-luvulla oli tosi kovat korot, 18 prosenttiakin, höhö!". Aijaa. Silloin sai vähentää asuntolainan korot verotuksessa ja 2023 tämä vähennys poistuu kokonaan! Silloin myös inflaation myötä palkat nousivat jotakuinkin samaan tahtiin, kun nykyään palkat ovat nousseet ehkä 1/3 inflaation verran. Taas pääsi eläkeläisten pullamössö-sukupolvi helpommalla. Mitäs muuta...otetaan faktoja:
"1990-luvulla puhuttiin kuitenkin aivan eri luokan ongelmista asuntomarkkinoilla. Asuntolainojen korot olivat tuolloin korkeimmillaan yli 15 prosentissa, kun vuoden 2023 alussa yleinen 12 kuukauden euribor-korko on ollut noin 3,3 prosenttia.
Korot ovat nytkin nousussa ja ihmisten velkataakkaa nostavat pitkät laina-ajat. Nykyisin keskimääräinen asuntolainan maksuaika on 21 vuotta.
Ja mitä pitempi laina-aika, sitä enemmän siitä maksetaan korkoa. 1990-luvulla monen asuntolaina oli sidottu maksimissaan 10-12 vuoteen."
Okei...90-luvulla korot olivat vaikkapa 15 prosenttia. Mutta lainan maksuaika 10-12 vuotta. Nykyään 21 vuotta ja korot siinä 4 %. Ja koska maksuaika oli 90-luvulla puolet siitä mitä nykyään, niin voitaisiin sanoa, että asuntojen hinta silloin palkkaan nähden oli *vain* puolet siitä mitä asuntojen hinta on nykyään palkkaan nähden (tämähän on aika selkeää, koska maksut on sen mukaan mitä ihmisillä on varaa maksaa nettopalkan jälkeen). Elikä pullamössöillä 90-luvulla ollut asuntolaina oli vaikka nyky-arvon euroissa 100k € ja nykyään se sama kämppä uutena olisikin 200k €. 100k eurosta 15 % = 15k €. 200k eurosta 4 % = 8k €. Elikä jos halutaan vertailla paljonko nykyään olisi yhtä kivuliasta kuin 90-luvulla 15 % (jos ei oteta huomioon korkovähennystä verotuksessa, joka nyt poistuu), niin no...200k eurosta 15 % onkin jo 30k euroa. Elikä 7,50 % korot nykyään = yhtä paha kuin 15 % korot 90-luvulla (kun korkovähennyksiä ei huomioida, jotka vielä 90-luvulla pystyi vähentämään täysimääräisesti). Toisin sanoen, kaikki kalevit jotka valittavat siitä kun nykyään korot ovat niin "matalat", niin nykyään kun ollaan siinä 4 % tuntumassa, niin se on jo sama kuin 90-luvulla jos oltaisiin 8 prosentin koroissa. Syökää eläkeläiset lisää sitä pullaa! Tässä vähän yleissivistystä:
Kukaan ei kai nykyäänkään kiellä ottamasta asuntolainaa 8-10 vuoden maksuajalla. Aikaisemmin pitempia lainoja ei saanut, joten asunto ostettiin sen mukaan, mihin oli varaa ja minkäsuuruinen laina pystyttiin tuossa ajassa maksamaan. Ensin pienempi ja sitten pikkuhiljaa siirryttiin isompaan. Ei kuviteltukaan, että ensiasunto on se lopullinen perheasunto kaikkine hienouksineen.
Itse olen vielä muutaman vuoden työelämässä, mutta en ymmärrä tätä eläkeläisten haukkumista. Eiköhän jokaisella sukupolvella ole omat vaikeutensa. Toisten jatkuva syyttäminen ei niitä poista.
Jätit sitten huomiotta kaiken mitä kirjoitin tuossa viestissäni? En ymmärrä mikä teitä eläkeläisiä vaivaa. Se on ihan sama kuinka paljon faktoja laittaa, niin te täysin sivuutatte sen kaiken ja korvaatte ne teidän mielikuvituksesta kumpuavalla todellisuudellanne. Jos kerran 8-10 vuoden pidempää lainaa ei saanut, mutta niillä silti maksettiin asuntoja, niin se vain tarkoittaa sitä, että palkat olivat niin suuret, että niillä sai maksettua asuntolainan helposti siinä 8-10 v maksuajalla. Ja tuo on vielä naurettavampaa kun sanoit, että ostettiin eka pienempää asuntoa ja sitten isompaa jne. :D Nykyään se pieni asunto on ainut johon yhdellä ihmisellä on varaa ostaa velaksi/elämä. Kahdestaan ihmisillä on hyvällä tuurilla varaa max. 400k € kämppään jollain 25-30v vuoden lainalla. Sen verran surkeammat palkat nykyään on asuntojen hintoihin nähden kuin pullamössöillä 90-lvulla. Jännästi te eläke-narsut jaksatte uhriutua joka asiasta, vaikka olette ihmiskunnan varakkain sukupolvi. :D
Kukahan jätti huomiotta viestissä kerrotun. Olen edelleen työelämässä, en eläkeläinen.
On totta, että lainan korot olivat vähennyskelpoisia ja mielestäni näin pitäisi olla edelleen.
Mutta muuten sun faktat on vähän hatusta vedettyjä.
Kerronpa ihan oikeita faktoja: ensin säästettiin omarahoitusosuus, joka muistaakseni oli 20%, loppu 80 % otettiin lainaa, jos sai. Ei se silloinkaan ollut itsestään selvää. Ja se nuorenparin ensiasunto oli sitten yksiö tai kaksio vanhassa kerrostalossa. Siinä asuttiin sitten useampi vuosi ja vasta, kun lainasta oltiin päästy voiton puolelle, ruvettiin katsomaan isompaa. Ja otettiin uusi laina. Ja niin edelleen, kunnes sitten jossain vaiheessa päästiin siihen tavoitekotiin. Jonka lainaa sitten taas maksettiin. Aikaa tähän kului ainakin se 25 vuotta. Joten vaikka yksittäisen lainan maksuaika oli lyhyempi, kokonaislaina-aika ei ollut sen lyhyempi kuin nytkään.
Mitä tulee hintoihin: ensiasunnon oston aikaan, mun palkka oli n. 3000 mk/kk, kaksio maksoi 200 000 mk. Nyt 3000 eur/kk on ihan tavallinen palkka ja kaksioita samalla sijainnilla saa reilusti alle 200 000 eur. Toki se kattohuoneisto Helsingin keskustassa voi olla saavuttamattomissa, mutta niin se oli useimmille silloinkin.Ja kyllä se mielikuvitus taitaa olla käytössä enemmän nuoremman polven viesteissä.
"ensin säästettiin omarahoitusosuus, joka muistaakseni oli 20%, loppu 80 % otettiin lainaa, jos sai."
Ei tämä ole poistunut mihinkään. Edelleenkin säästetään tuo könttäsumma ja niin säästin minäkin n. 10v ennen kuin ostin kämpän.
"Siinä asuttiin sitten useampi vuosi ja vasta, kun lainasta oltiin päästy voiton puolelle, ruvettiin katsomaan isompaa."
Nykyään voiton puolelle pääsee siinä pikkukämpässä ehkä kun lainaa on maksanut 15 vuotta. Mediaanipalkalla.
"Aikaa tähän kului ainakin se 25 vuotta."
Nykyään kuluisi 40-50 vuotta.
"Mitä tulee hintoihin: ensiasunnon oston aikaan, mun palkka oli n. 3000 mk/kk, kaksio maksoi 200 000 mk."
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003106318.html
"Palkansaajien keskiansio vuonna 1990 108000 mk"
Sinäpä olit hemmetin köyhä. Vuonna 1990 keskiansio oli 9000 markkaa kk. Tai sitten valehtelet tai puhut jostain mistä lie vuosikymmenestä.
https://www.is.fi/asuminen/art-2000000455063.html
"Helsingin Sanomien asuntosivujen (6.6.1993) mukaan Töölönkadulla sijaitsevan asunnon hintapyyntö oli 785 000 markkaa. IS laski, että ostovoimakorjattu hinta olisi nyt 170 000 euroa.
Sittemmin hinnat ovat nousseet roimasti, sillä 100-120-neliöiset töölöläisasunnot maksavat nyt Oikotien mukaan 448 000 - 625 000 euroa."
Kylläpä sai halvalla Töölöstäkin kämpän! Taas vaihteeksi vanhemman luokan ihmisenä jäit kiinni valehtelusta! Ennen kämpät olivat TODELLA edullisia!
"Näin vähän asunnot maksoivat kesällä 1993:
Tuusula, Riihikallio, kerrostalohuoneisto - 59 neliötä - 210 000 markkaa, nykyrahassa 45 000 euroa - Muuta: Ylimmän kerroksen läpitalonhuoneisto - 65-75-neliöiset omistusasunnot maksoivat perjantaina Tuusulassa 110 000 - 209 940 euroa."
Johan oli halpa kerrostalo-kämppä, 45000 euroa! :D Oli vaikea ajat silloin! :D Kuitenkin tosi lähellä pk-seutua.n
"Toki se kattohuoneisto Helsingin keskustassa voi olla saavuttamattomissa..."
Nykyään se vasta saavuttamattomissa onkin. Nykyään hinnat ovat ihan älyttömän korkealla. Et vain tajua tätä, koska joko olet narsu tai sitten älysi ei riittänyt sisäistämään ensimmäistä viestiäni. Tai sitten niin rutiköyhä, ettei riittäisi nykypäivänä mihinkään, mutta silti aikoinaan sait helpolla ostettua kämpän/kämpät.
Ostin ensiasunnon 80-luvulla. Olin ihan keskituloinen. 90-luvulla jossain vaiheessa asuntojen hinnat romahtivat, osui kyllä meihinkin tuo arvon aleneminen. Joillekin se takasi ehkä helpomman aloituksen tässä omistusasunto-putkessa.
Sinä nyt vaan kieltäydyt näkemästä yhtään mitään muuta kuin oman värittyneen totuutesi, jonka mukaan 90-luvulla kaikki pääsivät helpolla ja nyt on niin helvetin vaikeaa. Ei se ole niin.
Mutta onnea vaan loppuelämääsi. Tuolla katkeruuden määrällä se onnen saavuttaminen voi kyllä olla vaikeaa.Katkeria ovat ainoastaan ne eläkeläiset, jotka parhaimpana taloudellisina aikoina (60-90-luku, noin) tuhlasivat rahansa, maksoivat 60- ja 70-luvuilla ihan liian pieniä TyEL-maksuja ja nyt motkottavat Facebookin ja Iltalehden kommenteissa kun "eläke on liian pieni" (ne ovat täynnä noita kommentteja). :D Vaikka ovat maksaneet vain hädin tuskin 1/3 omasta eläkkeestään. Pelkästään ostamalla sijoituskultaa silloin tällöin olisi heidän sijoituksensa arvo noussut 2020-luvulle mentäessä vähintäänkin nelinkertaisesti. Ennen 1971 ostamalla olisi monikymmenkertaistanut. Ja perus suomalaisia osakkeita ostamalla olisi tehnyt helpon tilin, toisin kuin nykyään kun kaikki firmat muuttavat ulkomaille kun ei täällä kannata yrittää.
Tiedän yhden sukulais eläkeläisen joka rutisee huonoista eläkkeistä ja korotuksista. Se puhui jostain eläkeläisten raippaverosta joka sortaa eläkeläisiä.
Myöhemmin mulle selvisi että eläkeläisten raippaveroa maksetaan vasta yli 47000e/v eläkkeistä. Saakeli en minä saa tuollaista määrää bruttopalkka vuodessa 20v työuran jälkeen vaikka olen melkein samanlaisissa töissä kuin tää eläkeläinen. Tosin mulla on amk tutkinto ja eläkeläisellä kansakoulu.
Itsekin tienaan alle 40k € vuodessa bruttona. Ihan kiva tietää, että kansakoulun käynyt eläkeläinen tienaa enemmän eläkettä kuin mitä nykyään n. keskikoulutettu suomalainen tienaa ihan töissä käymällä. :D Ja jotkut oikeasti kuvittelevat eläkejärjestelmän olevan reilu tai jopa eläkeläisiä sortava. :D :D :D Sitten ne eläkeläiset tulevat tänne haukkumaan ja valehtelemaan kun heidän edut ovat niin "huonoja", vaikka heillä on kuninkaan asema nuoriin verrattuna. "No mutta tämä on ansaittua, ole hiljaa tai lyön!"...niin, ansaittu olemalla koko elämän ehkä 1-3 eri työpaikassa koko työuran aikana, ehkä 90-luvulla jonkin aikaa työttömänä ja sit jättieläkkeelle ja tilillä jotain 100-500k € ja 0 € kullassa ja osakkeissa. :D Toki niitä oikeasti huonosti tienaaviakin oli, mutta ne ovat varmaan sitten sellaisia töitä, joita enää ei edes ole olemassa. Oma isäni muuten taitaa tienata enemmän eläkkeellä kuin mitä itse tienaan töissä. Tämä on aika jännä, että miten eläkeläisten eläkkeet voidaan maksaa meidän TyEL-maksuilla, kun nuo eläkeläiset tahtovat tienata enemmän kuin mitä nykyiset työssä käyvät ihmiset. Nostetaanko TyEL-maksu sit jonnekin 30-40 prosenttiin nykyisestä 25 prosentista ja riittääkö edes se joskus 5 vuoden kuluttua? Kohta firmoissa on enää yksi työntekijä joka hoitaa kaiken, eikä varaa ole palkata enempää! Vrt. 60- ja 70-luku, jolloin TyEL-maksu oli jotain 5-12 prosenttia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Hallitusohjelma järkyttää"
https://www.akt.fi/uutiset/akt-hallitusohjelma-jarkyttaa-tyontekijan-on…
Eläkkeitä maksetaan 34,9 miljardia.
https://www.taloustaito.fi/tyo-elake/keskielake-1-845-euroa-kuukaudessa…
Irtisanomista helpotetaan.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/c8357456-ad79-4fd9-a2c3-26aa3b8a3…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/tyoelakkeide…
Työeläkemaksut (TyEL): 25,9 mrd €, joista 22,2 mrd € menee...
Maksetut eläkkeet: 31,4 mrd €
Elikä nykyiset työntekijät maksavat 71-prosenttisesti nykyisten eläkeläisten eläkkeet! Katso seuraava kuva:
https://www.etk.fi/wp-content/uploads/2020/06/Lakisaateinen-elakemaksu-…
60- ja 70-luvulla maksettiin ihan liian pientä TyEL-maksua. Ja koska nykyiset eläkeläiset tekivät liian vähän lapsia, niin *sen vuoksi* TyEL-maksuja on jouduttu nostamaan n. 25 % tuntumaan, josta työntekijä maksaa n. 7 % ja työnantaja loput (ja tätä ei jostain syystä haluta näyttää palkkakuitissa, siis koko tätä 25 %, vain se työntekijän osuus, miksi huijataan ettei näytetä kuinka paljon maksetaan saadakseen maksettua nyky-eläkeläisille eläkkeet?).
Silti narsistiset eläkkeellä olijat huutelevat aina "Minä maksoin *itse* omat eläkkeeni!" ja "Eläkkeet ovat liian pieniä!", vaikka he eivät edes itse maksaneet kuin 29 %. JA jos eläkkeitä korotetaan, niin sitten joutuu myös korottamaan TyEL-maksuja entisestään! Haluatteko työtä tekevät vähentää teidän nettopalkkaanne/pelätä joutuvanne työttömiksi, jos TyEL-maksut nostetaankin yht' äkkiä 30 prosenttiin?! Työnantajallehan tästä tulee suurin lasku ja jos ei rahat riitä maksaa kaikille TyEL:n työnantajan osuutta, niin sitten saa työntekijä potkut.
Mistäs muusta asiasta nyky-eläkeläiset narsistit valehtelevat/ovat autuaan tietämättömiä/sivistymättömiä? No katsotaan...asuntolainat..."Höhö, 90-luvulla oli tosi kovat korot, 18 prosenttiakin, höhö!". Aijaa. Silloin sai vähentää asuntolainan korot verotuksessa ja 2023 tämä vähennys poistuu kokonaan! Silloin myös inflaation myötä palkat nousivat jotakuinkin samaan tahtiin, kun nykyään palkat ovat nousseet ehkä 1/3 inflaation verran. Taas pääsi eläkeläisten pullamössö-sukupolvi helpommalla. Mitäs muuta...otetaan faktoja:
"1990-luvulla puhuttiin kuitenkin aivan eri luokan ongelmista asuntomarkkinoilla. Asuntolainojen korot olivat tuolloin korkeimmillaan yli 15 prosentissa, kun vuoden 2023 alussa yleinen 12 kuukauden euribor-korko on ollut noin 3,3 prosenttia.
Korot ovat nytkin nousussa ja ihmisten velkataakkaa nostavat pitkät laina-ajat. Nykyisin keskimääräinen asuntolainan maksuaika on 21 vuotta.
Ja mitä pitempi laina-aika, sitä enemmän siitä maksetaan korkoa. 1990-luvulla monen asuntolaina oli sidottu maksimissaan 10-12 vuoteen."
Okei...90-luvulla korot olivat vaikkapa 15 prosenttia. Mutta lainan maksuaika 10-12 vuotta. Nykyään 21 vuotta ja korot siinä 4 %. Ja koska maksuaika oli 90-luvulla puolet siitä mitä nykyään, niin voitaisiin sanoa, että asuntojen hinta silloin palkkaan nähden oli *vain* puolet siitä mitä asuntojen hinta on nykyään palkkaan nähden (tämähän on aika selkeää, koska maksut on sen mukaan mitä ihmisillä on varaa maksaa nettopalkan jälkeen). Elikä pullamössöillä 90-luvulla ollut asuntolaina oli vaikka nyky-arvon euroissa 100k € ja nykyään se sama kämppä uutena olisikin 200k €. 100k eurosta 15 % = 15k €. 200k eurosta 4 % = 8k €. Elikä jos halutaan vertailla paljonko nykyään olisi yhtä kivuliasta kuin 90-luvulla 15 % (jos ei oteta huomioon korkovähennystä verotuksessa, joka nyt poistuu), niin no...200k eurosta 15 % onkin jo 30k euroa. Elikä 7,50 % korot nykyään = yhtä paha kuin 15 % korot 90-luvulla (kun korkovähennyksiä ei huomioida, jotka vielä 90-luvulla pystyi vähentämään täysimääräisesti). Toisin sanoen, kaikki kalevit jotka valittavat siitä kun nykyään korot ovat niin "matalat", niin nykyään kun ollaan siinä 4 % tuntumassa, niin se on jo sama kuin 90-luvulla jos oltaisiin 8 prosentin koroissa. Syökää eläkeläiset lisää sitä pullaa! Tässä vähän yleissivistystä:
Kukaan ei kai nykyäänkään kiellä ottamasta asuntolainaa 8-10 vuoden maksuajalla. Aikaisemmin pitempia lainoja ei saanut, joten asunto ostettiin sen mukaan, mihin oli varaa ja minkäsuuruinen laina pystyttiin tuossa ajassa maksamaan. Ensin pienempi ja sitten pikkuhiljaa siirryttiin isompaan. Ei kuviteltukaan, että ensiasunto on se lopullinen perheasunto kaikkine hienouksineen.
Itse olen vielä muutaman vuoden työelämässä, mutta en ymmärrä tätä eläkeläisten haukkumista. Eiköhän jokaisella sukupolvella ole omat vaikeutensa. Toisten jatkuva syyttäminen ei niitä poista.
Jätit sitten huomiotta kaiken mitä kirjoitin tuossa viestissäni? En ymmärrä mikä teitä eläkeläisiä vaivaa. Se on ihan sama kuinka paljon faktoja laittaa, niin te täysin sivuutatte sen kaiken ja korvaatte ne teidän mielikuvituksesta kumpuavalla todellisuudellanne. Jos kerran 8-10 vuoden pidempää lainaa ei saanut, mutta niillä silti maksettiin asuntoja, niin se vain tarkoittaa sitä, että palkat olivat niin suuret, että niillä sai maksettua asuntolainan helposti siinä 8-10 v maksuajalla. Ja tuo on vielä naurettavampaa kun sanoit, että ostettiin eka pienempää asuntoa ja sitten isompaa jne. :D Nykyään se pieni asunto on ainut johon yhdellä ihmisellä on varaa ostaa velaksi/elämä. Kahdestaan ihmisillä on hyvällä tuurilla varaa max. 400k € kämppään jollain 25-30v vuoden lainalla. Sen verran surkeammat palkat nykyään on asuntojen hintoihin nähden kuin pullamössöillä 90-lvulla. Jännästi te eläke-narsut jaksatte uhriutua joka asiasta, vaikka olette ihmiskunnan varakkain sukupolvi. :D
Kukahan jätti huomiotta viestissä kerrotun. Olen edelleen työelämässä, en eläkeläinen.
On totta, että lainan korot olivat vähennyskelpoisia ja mielestäni näin pitäisi olla edelleen.
Mutta muuten sun faktat on vähän hatusta vedettyjä.
Kerronpa ihan oikeita faktoja: ensin säästettiin omarahoitusosuus, joka muistaakseni oli 20%, loppu 80 % otettiin lainaa, jos sai. Ei se silloinkaan ollut itsestään selvää. Ja se nuorenparin ensiasunto oli sitten yksiö tai kaksio vanhassa kerrostalossa. Siinä asuttiin sitten useampi vuosi ja vasta, kun lainasta oltiin päästy voiton puolelle, ruvettiin katsomaan isompaa. Ja otettiin uusi laina. Ja niin edelleen, kunnes sitten jossain vaiheessa päästiin siihen tavoitekotiin. Jonka lainaa sitten taas maksettiin. Aikaa tähän kului ainakin se 25 vuotta. Joten vaikka yksittäisen lainan maksuaika oli lyhyempi, kokonaislaina-aika ei ollut sen lyhyempi kuin nytkään.
Mitä tulee hintoihin: ensiasunnon oston aikaan, mun palkka oli n. 3000 mk/kk, kaksio maksoi 200 000 mk. Nyt 3000 eur/kk on ihan tavallinen palkka ja kaksioita samalla sijainnilla saa reilusti alle 200 000 eur. Toki se kattohuoneisto Helsingin keskustassa voi olla saavuttamattomissa, mutta niin se oli useimmille silloinkin.Ja kyllä se mielikuvitus taitaa olla käytössä enemmän nuoremman polven viesteissä.
"ensin säästettiin omarahoitusosuus, joka muistaakseni oli 20%, loppu 80 % otettiin lainaa, jos sai."
Ei tämä ole poistunut mihinkään. Edelleenkin säästetään tuo könttäsumma ja niin säästin minäkin n. 10v ennen kuin ostin kämpän.
"Siinä asuttiin sitten useampi vuosi ja vasta, kun lainasta oltiin päästy voiton puolelle, ruvettiin katsomaan isompaa."
Nykyään voiton puolelle pääsee siinä pikkukämpässä ehkä kun lainaa on maksanut 15 vuotta. Mediaanipalkalla.
"Aikaa tähän kului ainakin se 25 vuotta."
Nykyään kuluisi 40-50 vuotta.
"Mitä tulee hintoihin: ensiasunnon oston aikaan, mun palkka oli n. 3000 mk/kk, kaksio maksoi 200 000 mk."
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003106318.html
"Palkansaajien keskiansio vuonna 1990 108000 mk"
Sinäpä olit hemmetin köyhä. Vuonna 1990 keskiansio oli 9000 markkaa kk. Tai sitten valehtelet tai puhut jostain mistä lie vuosikymmenestä.
https://www.is.fi/asuminen/art-2000000455063.html
"Helsingin Sanomien asuntosivujen (6.6.1993) mukaan Töölönkadulla sijaitsevan asunnon hintapyyntö oli 785 000 markkaa. IS laski, että ostovoimakorjattu hinta olisi nyt 170 000 euroa.
Sittemmin hinnat ovat nousseet roimasti, sillä 100-120-neliöiset töölöläisasunnot maksavat nyt Oikotien mukaan 448 000 - 625 000 euroa."
Kylläpä sai halvalla Töölöstäkin kämpän! Taas vaihteeksi vanhemman luokan ihmisenä jäit kiinni valehtelusta! Ennen kämpät olivat TODELLA edullisia!
"Näin vähän asunnot maksoivat kesällä 1993:
Tuusula, Riihikallio, kerrostalohuoneisto - 59 neliötä - 210 000 markkaa, nykyrahassa 45 000 euroa - Muuta: Ylimmän kerroksen läpitalonhuoneisto - 65-75-neliöiset omistusasunnot maksoivat perjantaina Tuusulassa 110 000 - 209 940 euroa."
Johan oli halpa kerrostalo-kämppä, 45000 euroa! :D Oli vaikea ajat silloin! :D Kuitenkin tosi lähellä pk-seutua.n
"Toki se kattohuoneisto Helsingin keskustassa voi olla saavuttamattomissa..."
Nykyään se vasta saavuttamattomissa onkin. Nykyään hinnat ovat ihan älyttömän korkealla. Et vain tajua tätä, koska joko olet narsu tai sitten älysi ei riittänyt sisäistämään ensimmäistä viestiäni. Tai sitten niin rutiköyhä, ettei riittäisi nykypäivänä mihinkään, mutta silti aikoinaan sait helpolla ostettua kämpän/kämpät.
Ostin ensiasunnon 80-luvulla. Olin ihan keskituloinen. 90-luvulla jossain vaiheessa asuntojen hinnat romahtivat, osui kyllä meihinkin tuo arvon aleneminen. Joillekin se takasi ehkä helpomman aloituksen tässä omistusasunto-putkessa.
Sinä nyt vaan kieltäydyt näkemästä yhtään mitään muuta kuin oman värittyneen totuutesi, jonka mukaan 90-luvulla kaikki pääsivät helpolla ja nyt on niin helvetin vaikeaa. Ei se ole niin.
Mutta onnea vaan loppuelämääsi. Tuolla katkeruuden määrällä se onnen saavuttaminen voi kyllä olla vaikeaa.Katkeria ovat ainoastaan ne eläkeläiset, jotka parhaimpana taloudellisina aikoina (60-90-luku, noin) tuhlasivat rahansa, maksoivat 60- ja 70-luvuilla ihan liian pieniä TyEL-maksuja ja nyt motkottavat Facebookin ja Iltalehden kommenteissa kun "eläke on liian pieni" (ne ovat täynnä noita kommentteja). :D Vaikka ovat maksaneet vain hädin tuskin 1/3 omasta eläkkeestään. Pelkästään ostamalla sijoituskultaa silloin tällöin olisi heidän sijoituksensa arvo noussut 2020-luvulle mentäessä vähintäänkin nelinkertaisesti. Ennen 1971 ostamalla olisi monikymmenkertaistanut. Ja perus suomalaisia osakkeita ostamalla olisi tehnyt helpon tilin, toisin kuin nykyään kun kaikki firmat muuttavat ulkomaille kun ei täällä kannata yrittää.
Tiedän yhden sukulais eläkeläisen joka rutisee huonoista eläkkeistä ja korotuksista. Se puhui jostain eläkeläisten raippaverosta joka sortaa eläkeläisiä.
Myöhemmin mulle selvisi että eläkeläisten raippaveroa maksetaan vasta yli 47000e/v eläkkeistä. Saakeli en minä saa tuollaista määrää bruttopalkka vuodessa 20v työuran jälkeen vaikka olen melkein samanlaisissa töissä kuin tää eläkeläinen. Tosin mulla on amk tutkinto ja eläkeläisellä kansakoulu.
Mä en vielä tuon puheen perusteella tekisi johtopäätöstä kyseisen eläkeläisen eläkkeen määrästä. Ihmiset meuhkaavat asioista usein ottamatta selvää. Eläkeläinenkin voi luulla maksavansa ' eläkeläisen raippaveroa", vaikka ei maksakaan.
Ei ole mikään sukupolvien kuilu. Kyllä me suuret ikäluokat olemme jokainen ihan yksilöitä, emmekä kaikki ajattele samalla tavoin. On väärin yleistää koko joukko jonkun yksittäisen ihmisen kirjoitusten perusteella. Ja voin kertoa, että kuulun siihen suureen ikäluokkaan, joka ei syntynyt kultalusikka suussa. En saanut käydä aikanaan koulua muuta kuin kansakoulun ja kauppakoulun. Vasta vanhana, liian vanhana opiskelin omilla rahoillani. Pienipalkkaisissa toimistotöissä ei suurta eläkettä kerrytetty ja lasten ollessa pieniä olin muutaman vuoden kotona. Ilman kotihoidon tukia, ilman mitään tuloja, elettiin miehen palkalla. Mutta minä en valita. Se vaan, että kun olisi saanut olla terveenä nyt vanhana.
moi
Vierailija kirjoitti:
"Hallitusohjelma järkyttää"
https://www.akt.fi/uutiset/akt-hallitusohjelma-jarkyttaa-tyontekijan-on…
"Lisät voidaan poistaa, lomia ja taukoja lyhentää"
Ei minua irtisanota, minun työt ei lopu ikinä mutta työkunto voi loppua t. Aiemmin kirjoittanut Siivooja
Ps. Enemmän huolena on jaksaako keho siivous työtä eläkeikään. Olen ollut monessa mukana: iss:llä, solilla, paikallisen yrittäjän siivousringissä, kaupungilla.
Myönnän siivonneeni pimeästikin yhtenä kesänä, vain pari 4h keikkaa. En uskaltanut enempää pimeänä tehdä kun oma talous ei kestä seuraamuksia.