Lue keskustelun säännöt.
Suuret ikäluokat eivät ihan oikeasti tunnu tajuavan mitään nykypäivän todellisuudesta
Tulipa taas huomattua mökillä. Työttömäksi jäänyttä sukulaista arvosteltiin koska kuulemma työtä saa "kysymällä", minun lapsettomuuttani ihmeteltiin koska kaikilla "kuuluu olla" lapsi ja veljeni vuokralla asumista ihmeteltiin, koska on "järkevämpää" ostaa asunto (veli on pienipalkkainen Helsingissä, jonka asuntojen hinnat tietää kaikki paitsi nuo boomerit).
Alkaa mennä maku tähän. Nämä ihmiset ovat itse päässeet duuniin kansakoulun käymällä ja olleet vakituisessa työssä parikymppisestä lähtien. Lisäksi he ovat saaneet ylennyksiä ilman mitään koulutuksia, palkankorotuksia ja hyvät eläkkeet. He eivät tajua että sellainen ei ole nykypäivänä mahdollista. Ärsyttää selittää asiaa heille, kun he ovat täysi kielto päällä. Kaikki on vain velttoutta.
Kommentit (19977)
Iso ikäluokkalainen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuret ikäluokat keskittyvät eläkeläiselämään 6kotimaisten mustavalko elokuvien ja pullakahveen äärellä : ) välillä danomalehti kouraan ja uutisten lukemista.
Paljonko heitä on vielä elossa? Paljon myöhemmin syntyneet ovat suuria ikäluokkia tänä päivänä.
Suuria ikäluokkalaisia on jäljellä n.295.000, muita eläkeläisiä n.1,350.000.
Onhan tuo hirveä määrä. Tuollaista elättiporukkaa elätetään pätkätöillä ja ties millä kivalla nuorempien toimesta. Ihan ok, jos yhteiskunnan maksama eläke olisi maksimissaan 1134 euroa, kun työttömyysturvalain edellyttämä minimipalkan raja, jotta työstä voi kieltäytyä. On todella iso oikeudenmukaisuuteen liittyvä kysymys, että lekottelemalla voi saada jopa tuhansia euroja enemmän rahaa kuin työssäkäynnillä.
Oletko tullut ajatelleeksi, että me olemme jo työmme tehneet, siinä meni 40-50 vuotta, kellään mitenkin. Monen kohdalla työura päättyi potkuihin, esim. pankkialalla. Eläke jäi pieneksi. Nyt, väittämälläsi lekottelulla, me olemme hoitaneet sairaat vanhempamme ja appivanhempamme sekä lapsenlapsiamme ilman korvauksia. Jotkut saavat puolison hoitajuudesta omaishoitajalle kuuluvan, naurettavan suuruisen, omaishoitajan palkkion. Teepä perässä. Olen pahoillani, että sinun elämäsi on noin täynnä katkeruutta meitä eläkkeellämme kituuttavia vanhuksia kohtaan. Toivottavasti et itse koskaan tule vanhaksi.
Hänen ehkä elää vanhaksi ja näkee silloin miten sen ajan vanhuksia kohdellaan. Nykyajan vanhuksiin kohdistuva viha on kammottavaa. Tai viha mitä tahansa ryhmää kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä aloitus. Noin 40-vuotias mieskaverini ei käy töissä, vaan harrastaa roolipelaamista tietokoneella. Tätä saan aina selitellä vanhemmille sukulaisilleni, joiden mielestä mies on joko lapsellinen, tai työtävieroksuva, vaikka on ihan kunnollinen mies. Pelaamista kertyy hyvin pitkän työpäivän verran joka päivä, mutta tätä ei vanhempani ymmärrä ollenkaan.
Unohtui äskeiseen lisätä se, että pelaaminen tuo hyvät ansiot hänelle. Mutta silti hän on sukulaisteni silmissä nahjus.
Miten sellaisia tuloja verotetaan? Onko iso veroprosentti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat vanhemmat tuttavat ihmettelevät eniten nuorten mielenterveysongelmia. Heidän mielestään nuorista on kasvatettu liian heikkoja ja siksi nuorten mieli on "rikki". He aina vertaavat tätä omaan lapsuuteensa, että esimerkiksi kun pommikone lensi talon yli 1. maailmansodan aikana, niin ei silloin ollut aikaa olla masentuneena sängyssä. Ei silloin ollut aikaa murehtia omaa ulkonäköä tai sitä, ettei ollut uusimpia kenkiä, jne. Ahdistuskin on kuulemma pelkkä nykypäivän muotisairaus. He eivät ymmärrä, miksi nuoret ovat ahdistuneita.
Itse ymmärrän hyvinkin, koska kuulun tähän ahdistuneeseen sukupolveen. Laskut, tulevaisuus ja koti stressaavat minua ja koska stressi ei poistu vaan sitä puskee lisää joka kuukausi, niin seuraa pitkittynyt ahdistus. No miksi laskut, jotka eivät minua tapa, ahdistaa? Koska en voi olla seuraavana kuukautena varma, saanko laskuja, vuokraa, ruokaa, yms, maksettua. En tiedä, onko minulla töitä enää kahden kuukauden päästä. Sen tiedän, että työni loppuvat lähes kokonaan automaation myötä joku tuleva vuosi. Lisää tähän yhtälöön yksinäinen elämä 24m2 yksiössä (koska varaa isompaan asuntoon ei ole) ja työpaikan kova tehoseuranta.
Ennen vanhaan kun stressitilanteita tuli, ne meni pois, eivätkä jääneet päälle. Sotilas ei ampunutkaan kuoliaaksi, hyvä, nyt stressi laskee. Nykyaikana stressitilanteita vain tulee, tulee ja tulee. Ihminen ei ole sopeutunut nykyaikaan ja pitäisi löytää ratkaisu, ettei ihmisen tarvitsisi nääntyä mieleltään sen vuoksi, että murehtii seuraavaa kuukautta.
Kylläpä sulla on vanhat vanhemmat. 1. maailmansota päättyi melkein 105 vuotta sitten eikä sillon lennellyt koneita Suomessa. Toinenkin maailmansota päättyi melkein 80 vuotta sitten.
Reilu 90-vuotias mummoni muistelee lapsuuttaan 2. maailmansodan aikaan ja lapsuuttaan siinä ajassa. Hänkään ei siis itse ole samalla tavalla ollut vastuussa taloudestaan, kuten vanhempansa ja vanhin sisaruksensa. Silti jotenkin sota-ajan kokemusten vertaaminen nykyaikaan tuntuisi itsestäni vieraalta, koska itselläni ei ole kokemusta olla saman ikäinen samassa molemmilla aikakausilla - ei kenelläkään.
Ihan noin vertailukohtana niin olin ysarinä samaa ikäluokkaa kuin mummoni 2. maailmansodan aikaan ja omat kokemukseni lamasta ovat erilaiset kuin vanhempieni, joiden huoli ja vastuu olivat erilaiset kuin lapsena.
Nuoren elämä tänä päivänä ei ole helppoa. Pätkätyöt, epävarmuus tulevasta ja aina vain nopeammassa syklissä muuttuva maailma. Me eletään ihan erilaisessa maailmassa tänään kuin 90-luvun tai 40-luvun alussa.
Työelämän tarpeet työvoimalle ovat erilaiset ja osa ammateistakin on 80 vuodessa kadonnut. Työ on muuttunut fyysisestä kuormittavuudesta enemmän ja enemmän aivotyöhön. Pitkät työurat pätkätyöhön.
Mulla ei ole tarve ollenkaan vähätellä nuorempia sukupolvia. Jos eroja ei haluta ymmärtää, niille ei osata tehdä mitään ja yhä useampi nuori syrjäytyy.
...ja näinhän meillä on jo käymässä.
Fyysisestä kuormittavuudesta sen verran, että paikoillaan istuminen monta tuntia joka päivä, yksitoikkoinen käden liike ja päätteen tuijottaminen on hyvin kuormittavaa fyysisesti. Siitä ei tule samanlaisia rasitusvammoja kuin tietöistä tai rakennusalalta, mutta tulee toisenlaista haittaa, joka vähitellen alkaa vaikuttaa työntekijän terveyteen. Olen eri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat vanhemmat tuttavat ihmettelevät eniten nuorten mielenterveysongelmia. Heidän mielestään nuorista on kasvatettu liian heikkoja ja siksi nuorten mieli on "rikki". He aina vertaavat tätä omaan lapsuuteensa, että esimerkiksi kun pommikone lensi talon yli 1. maailmansodan aikana, niin ei silloin ollut aikaa olla masentuneena sängyssä. Ei silloin ollut aikaa murehtia omaa ulkonäköä tai sitä, ettei ollut uusimpia kenkiä, jne. Ahdistuskin on kuulemma pelkkä nykypäivän muotisairaus. He eivät ymmärrä, miksi nuoret ovat ahdistuneita.
Itse ymmärrän hyvinkin, koska kuulun tähän ahdistuneeseen sukupolveen. Laskut, tulevaisuus ja koti stressaavat minua ja koska stressi ei poistu vaan sitä puskee lisää joka kuukausi, niin seuraa pitkittynyt ahdistus. No miksi laskut, jotka eivät minua tapa, ahdistaa? Koska en voi olla seuraavana kuukautena varma, saanko laskuja, vuokraa, ruokaa, yms, maksettua. En tiedä, onko minulla töitä enää kahden kuukauden päästä. Sen tiedän, että työni loppuvat lähes kokonaan automaation myötä joku tuleva vuosi. Lisää tähän yhtälöön yksinäinen elämä 24m2 yksiössä (koska varaa isompaan asuntoon ei ole) ja työpaikan kova tehoseuranta.
Ennen vanhaan kun stressitilanteita tuli, ne meni pois, eivätkä jääneet päälle. Sotilas ei ampunutkaan kuoliaaksi, hyvä, nyt stressi laskee. Nykyaikana stressitilanteita vain tulee, tulee ja tulee. Ihminen ei ole sopeutunut nykyaikaan ja pitäisi löytää ratkaisu, ettei ihmisen tarvitsisi nääntyä mieleltään sen vuoksi, että murehtii seuraavaa kuukautta.
Yhtään vähättelemättä totean, että myös ennen vanhaan oli laskuja maksettavana, vuokra maksettavana, ruokaa ostettavana ja työttömyys oli normaalia mm. rakennusalalla, jossa töitä oli lähinnä kesäaikaan ja talvella oltiin työttömänä. Ihan normaalia elämää. Mutta jos on ahdistusta ja masennusta, hyvä että siihen on nykyään mahdollisuus hakea apua ja hyvällä onnella sitä voi myös saada.
Nuorempi polvi ei ehkä ymmärrä, että kaikki oli ennen kalliimpaa kuin nyt. Ruoka, vaatteet ja kodinkoneet olivat kalliita suhteessa sen ajan palkkoihin. Ei ollut mitään halpakauppoja kuten nykyään. Sen tyyppisiä kirpputorimyymälöitä kuin nyt ei ollut lainkaan. Ehkä oli 1 tai 2 liikettä pääkaupungissa. Ihmisillä ei yksinkertaisesti ollut mitään turhaa, jota voi lahjoittaa johonkin. Vaatteita annettiin sukulaislapsille tai tutuille, jos ne vielä olivat käyttökelpoisia. Niitä oli yleensä jo paikattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/tyoelakkeide…
Työeläkemaksut (TyEL): 25,9 mrd €, joista 22,2 mrd € menee...
Maksetut eläkkeet: 31,4 mrd €
Elikä nykyiset työntekijät maksavat 71-prosenttisesti nykyisten eläkeläisten eläkkeet! Katso seuraava kuva:
https://www.etk.fi/wp-content/uploads/2020/06/Lakisaateinen-elakemaksu-…
60- ja 70-luvulla maksettiin ihan liian pientä TyEL-maksua. Ja koska nykyiset eläkeläiset tekivät liian vähän lapsia, niin *sen vuoksi* TyEL-maksuja on jouduttu nostamaan n. 25 % tuntumaan, josta työntekijä maksaa n. 7 % ja työnantaja loput (ja tätä ei jostain syystä haluta näyttää palkkakuitissa, siis koko tätä 25 %, vain se työntekijän osuus, miksi huijataan ettei näytetä kuinka paljon maksetaan saadakseen maksettua nyky-eläkeläisille eläkkeet?).
Silti narsistiset eläkkeellä olijat huutelevat aina "Minä maksoin *itse* omat eläkkeeni!" ja "Eläkkeet ovat liian pieniä!", vaikka he eivät edes itse maksaneet kuin 29 %. JA jos eläkkeitä korotetaan, niin sitten joutuu myös korottamaan TyEL-maksuja entisestään! Haluatteko työtä tekevät vähentää teidän nettopalkkaanne/pelätä joutuvanne työttömiksi, jos TyEL-maksut nostetaankin yht' äkkiä 30 prosenttiin?! Työnantajallehan tästä tulee suurin lasku ja jos ei rahat riitä maksaa kaikille TyEL:n työnantajan osuutta, niin sitten saa työntekijä potkut.
Mistäs muusta asiasta nyky-eläkeläiset narsistit valehtelevat/ovat autuaan tietämättömiä/sivistymättömiä? No katsotaan...asuntolainat..."Höhö, 90-luvulla oli tosi kovat korot, 18 prosenttiakin, höhö!". Aijaa. Silloin sai vähentää asuntolainan korot verotuksessa ja 2023 tämä vähennys poistuu kokonaan! Silloin myös inflaation myötä palkat nousivat jotakuinkin samaan tahtiin, kun nykyään palkat ovat nousseet ehkä 1/3 inflaation verran. Taas pääsi eläkeläisten pullamössö-sukupolvi helpommalla. Mitäs muuta...otetaan faktoja:
"1990-luvulla puhuttiin kuitenkin aivan eri luokan ongelmista asuntomarkkinoilla. Asuntolainojen korot olivat tuolloin korkeimmillaan yli 15 prosentissa, kun vuoden 2023 alussa yleinen 12 kuukauden euribor-korko on ollut noin 3,3 prosenttia.
Korot ovat nytkin nousussa ja ihmisten velkataakkaa nostavat pitkät laina-ajat. Nykyisin keskimääräinen asuntolainan maksuaika on 21 vuotta.
Ja mitä pitempi laina-aika, sitä enemmän siitä maksetaan korkoa. 1990-luvulla monen asuntolaina oli sidottu maksimissaan 10-12 vuoteen."
Okei...90-luvulla korot olivat vaikkapa 15 prosenttia. Mutta lainan maksuaika 10-12 vuotta. Nykyään 21 vuotta ja korot siinä 4 %. Ja koska maksuaika oli 90-luvulla puolet siitä mitä nykyään, niin voitaisiin sanoa, että asuntojen hinta silloin palkkaan nähden oli *vain* puolet siitä mitä asuntojen hinta on nykyään palkkaan nähden (tämähän on aika selkeää, koska maksut on sen mukaan mitä ihmisillä on varaa maksaa nettopalkan jälkeen). Elikä pullamössöillä 90-luvulla ollut asuntolaina oli vaikka nyky-arvon euroissa 100k € ja nykyään se sama kämppä uutena olisikin 200k €. 100k eurosta 15 % = 15k €. 200k eurosta 4 % = 8k €. Elikä jos halutaan vertailla paljonko nykyään olisi yhtä kivuliasta kuin 90-luvulla 15 % (jos ei oteta huomioon korkovähennystä verotuksessa, joka nyt poistuu), niin no...200k eurosta 15 % onkin jo 30k euroa. Elikä 7,50 % korot nykyään = yhtä paha kuin 15 % korot 90-luvulla (kun korkovähennyksiä ei huomioida, jotka vielä 90-luvulla pystyi vähentämään täysimääräisesti). Toisin sanoen, kaikki kalevit jotka valittavat siitä kun nykyään korot ovat niin "matalat", niin nykyään kun ollaan siinä 4 % tuntumassa, niin se on jo sama kuin 90-luvulla jos oltaisiin 8 prosentin koroissa. Syökää eläkeläiset lisää sitä pullaa! Tässä vähän yleissivistystä:
Kukaan ei kai nykyäänkään kiellä ottamasta asuntolainaa 8-10 vuoden maksuajalla. Aikaisemmin pitempia lainoja ei saanut, joten asunto ostettiin sen mukaan, mihin oli varaa ja minkäsuuruinen laina pystyttiin tuossa ajassa maksamaan. Ensin pienempi ja sitten pikkuhiljaa siirryttiin isompaan. Ei kuviteltukaan, että ensiasunto on se lopullinen perheasunto kaikkine hienouksineen.
Itse olen vielä muutaman vuoden työelämässä, mutta en ymmärrä tätä eläkeläisten haukkumista. Eiköhän jokaisella sukupolvella ole omat vaikeutensa. Toisten jatkuva syyttäminen ei niitä poista.
Jätit sitten huomiotta kaiken mitä kirjoitin tuossa viestissäni? En ymmärrä mikä teitä eläkeläisiä vaivaa. Se on ihan sama kuinka paljon faktoja laittaa, niin te täysin sivuutatte sen kaiken ja korvaatte ne teidän mielikuvituksesta kumpuavalla todellisuudellanne. Jos kerran 8-10 vuoden pidempää lainaa ei saanut, mutta niillä silti maksettiin asuntoja, niin se vain tarkoittaa sitä, että palkat olivat niin suuret, että niillä sai maksettua asuntolainan helposti siinä 8-10 v maksuajalla. Ja tuo on vielä naurettavampaa kun sanoit, että ostettiin eka pienempää asuntoa ja sitten isompaa jne. :D Nykyään se pieni asunto on ainut johon yhdellä ihmisellä on varaa ostaa velaksi/elämä. Kahdestaan ihmisillä on hyvällä tuurilla varaa max. 400k € kämppään jollain 25-30v vuoden lainalla. Sen verran surkeammat palkat nykyään on asuntojen hintoihin nähden kuin pullamössöillä 90-lvulla. Jännästi te eläke-narsut jaksatte uhriutua joka asiasta, vaikka olette ihmiskunnan varakkain sukupolvi. :D
90-luvulla oli suurtyöttömyys ja moni suomalainen menetti yrityksensä, työnsä ja asuntonsa. Ne, jotka asuivat kaupungissa, muistavat tyhjät liikehuoneistot, joiden ikkunoissa oli peittona ruskeaa paperia tai pahvia. Niitä ikkunoita oli vieri vieressä ja oli ankeaa kävellä niiden ohi. Jossain työpaikan juhlassa oli vähäiset ja surulliset tarjoilut, mutta oli sentään mukavaa olla "juhlassa", kun muuten ei ollut varaa minkäänlaiseen vaihteluun. Moni lapsi sai liian vähän ruokaa kotona ja se oli heikkoa. Lapsiperheen äiti kertoi myöhemmin yhdessä köyhyyskirjassa, että heillä lisättiin lamavuosina vettä maidon sekaan. Kun kaikille lapsille piti riittää maitoa lasiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/tyoelakkeide…
Työeläkemaksut (TyEL): 25,9 mrd €, joista 22,2 mrd € menee...
Maksetut eläkkeet: 31,4 mrd €
Elikä nykyiset työntekijät maksavat 71-prosenttisesti nykyisten eläkeläisten eläkkeet! Katso seuraava kuva:
https://www.etk.fi/wp-content/uploads/2020/06/Lakisaateinen-elakemaksu-…
60- ja 70-luvulla maksettiin ihan liian pientä TyEL-maksua. Ja koska nykyiset eläkeläiset tekivät liian vähän lapsia, niin *sen vuoksi* TyEL-maksuja on jouduttu nostamaan n. 25 % tuntumaan, josta työntekijä maksaa n. 7 % ja työnantaja loput (ja tätä ei jostain syystä haluta näyttää palkkakuitissa, siis koko tätä 25 %, vain se työntekijän osuus, miksi huijataan ettei näytetä kuinka paljon maksetaan saadakseen maksettua nyky-eläkeläisille eläkkeet?).
Silti narsistiset eläkkeellä olijat huutelevat aina "Minä maksoin *itse* omat eläkkeeni!" ja "Eläkkeet ovat liian pieniä!", vaikka he eivät edes itse maksaneet kuin 29 %. JA jos eläkkeitä korotetaan, niin sitten joutuu myös korottamaan TyEL-maksuja entisestään! Haluatteko työtä tekevät vähentää teidän nettopalkkaanne/pelätä joutuvanne työttömiksi, jos TyEL-maksut nostetaankin yht' äkkiä 30 prosenttiin?! Työnantajallehan tästä tulee suurin lasku ja jos ei rahat riitä maksaa kaikille TyEL:n työnantajan osuutta, niin sitten saa työntekijä potkut.
Mistäs muusta asiasta nyky-eläkeläiset narsistit valehtelevat/ovat autuaan tietämättömiä/sivistymättömiä? No katsotaan...asuntolainat..."Höhö, 90-luvulla oli tosi kovat korot, 18 prosenttiakin, höhö!". Aijaa. Silloin sai vähentää asuntolainan korot verotuksessa ja 2023 tämä vähennys poistuu kokonaan! Silloin myös inflaation myötä palkat nousivat jotakuinkin samaan tahtiin, kun nykyään palkat ovat nousseet ehkä 1/3 inflaation verran. Taas pääsi eläkeläisten pullamössö-sukupolvi helpommalla. Mitäs muuta...otetaan faktoja:
"1990-luvulla puhuttiin kuitenkin aivan eri luokan ongelmista asuntomarkkinoilla. Asuntolainojen korot olivat tuolloin korkeimmillaan yli 15 prosentissa, kun vuoden 2023 alussa yleinen 12 kuukauden euribor-korko on ollut noin 3,3 prosenttia.
Korot ovat nytkin nousussa ja ihmisten velkataakkaa nostavat pitkät laina-ajat. Nykyisin keskimääräinen asuntolainan maksuaika on 21 vuotta.
Ja mitä pitempi laina-aika, sitä enemmän siitä maksetaan korkoa. 1990-luvulla monen asuntolaina oli sidottu maksimissaan 10-12 vuoteen."
Okei...90-luvulla korot olivat vaikkapa 15 prosenttia. Mutta lainan maksuaika 10-12 vuotta. Nykyään 21 vuotta ja korot siinä 4 %. Ja koska maksuaika oli 90-luvulla puolet siitä mitä nykyään, niin voitaisiin sanoa, että asuntojen hinta silloin palkkaan nähden oli *vain* puolet siitä mitä asuntojen hinta on nykyään palkkaan nähden (tämähän on aika selkeää, koska maksut on sen mukaan mitä ihmisillä on varaa maksaa nettopalkan jälkeen). Elikä pullamössöillä 90-luvulla ollut asuntolaina oli vaikka nyky-arvon euroissa 100k € ja nykyään se sama kämppä uutena olisikin 200k €. 100k eurosta 15 % = 15k €. 200k eurosta 4 % = 8k €. Elikä jos halutaan vertailla paljonko nykyään olisi yhtä kivuliasta kuin 90-luvulla 15 % (jos ei oteta huomioon korkovähennystä verotuksessa, joka nyt poistuu), niin no...200k eurosta 15 % onkin jo 30k euroa. Elikä 7,50 % korot nykyään = yhtä paha kuin 15 % korot 90-luvulla (kun korkovähennyksiä ei huomioida, jotka vielä 90-luvulla pystyi vähentämään täysimääräisesti). Toisin sanoen, kaikki kalevit jotka valittavat siitä kun nykyään korot ovat niin "matalat", niin nykyään kun ollaan siinä 4 % tuntumassa, niin se on jo sama kuin 90-luvulla jos oltaisiin 8 prosentin koroissa. Syökää eläkeläiset lisää sitä pullaa! Tässä vähän yleissivistystä:
Kukaan ei kai nykyäänkään kiellä ottamasta asuntolainaa 8-10 vuoden maksuajalla. Aikaisemmin pitempia lainoja ei saanut, joten asunto ostettiin sen mukaan, mihin oli varaa ja minkäsuuruinen laina pystyttiin tuossa ajassa maksamaan. Ensin pienempi ja sitten pikkuhiljaa siirryttiin isompaan. Ei kuviteltukaan, että ensiasunto on se lopullinen perheasunto kaikkine hienouksineen.
Itse olen vielä muutaman vuoden työelämässä, mutta en ymmärrä tätä eläkeläisten haukkumista. Eiköhän jokaisella sukupolvella ole omat vaikeutensa. Toisten jatkuva syyttäminen ei niitä poista.
Jätit sitten huomiotta kaiken mitä kirjoitin tuossa viestissäni? En ymmärrä mikä teitä eläkeläisiä vaivaa. Se on ihan sama kuinka paljon faktoja laittaa, niin te täysin sivuutatte sen kaiken ja korvaatte ne teidän mielikuvituksesta kumpuavalla todellisuudellanne. Jos kerran 8-10 vuoden pidempää lainaa ei saanut, mutta niillä silti maksettiin asuntoja, niin se vain tarkoittaa sitä, että palkat olivat niin suuret, että niillä sai maksettua asuntolainan helposti siinä 8-10 v maksuajalla. Ja tuo on vielä naurettavampaa kun sanoit, että ostettiin eka pienempää asuntoa ja sitten isompaa jne. :D Nykyään se pieni asunto on ainut johon yhdellä ihmisellä on varaa ostaa velaksi/elämä. Kahdestaan ihmisillä on hyvällä tuurilla varaa max. 400k € kämppään jollain 25-30v vuoden lainalla. Sen verran surkeammat palkat nykyään on asuntojen hintoihin nähden kuin pullamössöillä 90-lvulla. Jännästi te eläke-narsut jaksatte uhriutua joka asiasta, vaikka olette ihmiskunnan varakkain sukupolvi. :D
Mun vanhemmat aloitti 26 neliön yksiöstä Matinkylässä, sinne synnyin minä. Kaksioon samassa talossa muutettiin ennen veljen syntymää. Kun olin ekalla, menivät vanhemmat mukaan hartiapankkirivarin rakentamiseen. Saatiin 3h+k ja oma sauna. Ainakin omien kavereitteni perheillä oli aika samanlainen asuntopolku.
Itsekin aloitin yksiöstä. Nyt olen liki viisikymppinen ja meillä on Espoossa 116 neliön paritaloasunto. Aika tavallinen tarina meilläkin muihin samanikäisiin ystäviin verrattuna.
Omat vanhempani saivat maksettua asuntolainansa jo siinä 2000-luvun vaihteessa pois. Ihan hyvän kokoinen paritalo kyseessä. Toki heilläkin oli eka pienempää kämppää jne., mutta ei enää saa sillä hinnoilla kuin sillä. Minulla on itselläni 2h + keittiö kt-kämppä ja ei todellakaan olisi mihinkään muuhun varaa, ja tienaan kuitenkin mediaani-palkkaa, syön halvan kilohinnan ruokia, korjaan itse autoni, leikannut 18-vuotiaasta asti omat hiukseni yms., joudun sijoittamaan rahaa osinkoa maksaviin osakkeisiin saadakseni edes jonkun verran lisätuloja vuodessa. Vanhemmillani oli varaa viedä perhettä joka vuosi ulkomaan reissuille JA maksaa velkaa ja lasten vaatteet yms. Ja on mökkiä ja asuntoautoa ja useita autoja yms. Ei tule olemaan minulla varaa, autokin on 20 vuotta vanha. Ja säästän ja sijoitan jatkuvasti ja elän halvalla. Porukka on oikeasti ihan ulalla miten asiat olivat ennen ja miten ovat nyt. Minä en.
Tekivätkö molemmat vanhempasi töitä, vai elittekö tukien varassa. Jos elät tukien varassa, ei se ehkä kovin hulppeaa elämää ole.
Vanhempani tekivät töitä tietenkin kumpikin, koska eivät olleet laiskoja elämäntapa-pummeja. Niin teen minäkin, enkä koskaan ole sossutukia nostellut muiden piikkiin. Oliko vielä jotain muuta motkotettavaa?
Hyvä, nimittäin jopa 2000-luvun taloihin on tulossa putkiremppaa
Niin? Ilman muuta kaikkiin taloihin on pakko tehdä korjauksia jossain vaiheessa. Entisen työkaverin taloyhtiössä jouduttiin tekemään isoja remontteja, vaikka talo oli melko uusi.
Tottakai kerrostaloakin täytyy ylläpitää eikä vaan kuluttaa ja käyttää. Nykyään rakennetaan niin huonosti, et kannattaa uudenkin kerrostalon syynätä tarkkaan ennen takuuajan umpeutumista, jolloin rakentaja maksaa viulut.
Miten paljon valveutuneita asukkaita taloyhtiössä on taitaa olla arpapeliä. Harva kait ostaa loppuelämän asunnon ennenkuin eläke lähestyy.
Kannattaa lähteä ajoissa loppuikää lähestyvästä talosta niin ei joudu maksamaan asuntoaan kahteen kertaan. Tarkistakaa aina taloyhtiön taloustilanne ja tehdyt sekä tulevat rempat.
Minä olen tuolla tavalla säästynyt isojen remppojen maksuista. Joskus tietty pitää muuttaminen lopettaa ja yrittää etsiä asunto talosta, joka ei heti ole isojen remonttien tarpeessa.
Tossa lähellä on 70-luvun kerrostaloja huputettuina ja kaikki mahdollinen vaihdetaan tai korjataan. Jopa ulkoseinät ovat auki lasivilloihin asti.
Vierailija kirjoitti:
Sitkeä kaveri, tämä aloittaja. Siitä ihan hatunnosto! Ainut vaan, että et yhtään ymmärrä suurten ikäpolvien elettyä elämää.
Hirveän rasittavaa. Silti olen lukenut osan kommenteista. On varmaan raskasta läheisillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/tyoelakkeide…
Työeläkemaksut (TyEL): 25,9 mrd €, joista 22,2 mrd € menee...
Maksetut eläkkeet: 31,4 mrd €
Elikä nykyiset työntekijät maksavat 71-prosenttisesti nykyisten eläkeläisten eläkkeet! Katso seuraava kuva:
https://www.etk.fi/wp-content/uploads/2020/06/Lakisaateinen-elakemaksu-…
60- ja 70-luvulla maksettiin ihan liian pientä TyEL-maksua. Ja koska nykyiset eläkeläiset tekivät liian vähän lapsia, niin *sen vuoksi* TyEL-maksuja on jouduttu nostamaan n. 25 % tuntumaan, josta työntekijä maksaa n. 7 % ja työnantaja loput (ja tätä ei jostain syystä haluta näyttää palkkakuitissa, siis koko tätä 25 %, vain se työntekijän osuus, miksi huijataan ettei näytetä kuinka paljon maksetaan saadakseen maksettua nyky-eläkeläisille eläkkeet?).
Silti narsistiset eläkkeellä olijat huutelevat aina "Minä maksoin *itse* omat eläkkeeni!" ja "Eläkkeet ovat liian pieniä!", vaikka he eivät edes itse maksaneet kuin 29 %. JA jos eläkkeitä korotetaan, niin sitten joutuu myös korottamaan TyEL-maksuja entisestään! Haluatteko työtä tekevät vähentää teidän nettopalkkaanne/pelätä joutuvanne työttömiksi, jos TyEL-maksut nostetaankin yht' äkkiä 30 prosenttiin?! Työnantajallehan tästä tulee suurin lasku ja jos ei rahat riitä maksaa kaikille TyEL:n työnantajan osuutta, niin sitten saa työntekijä potkut.
Mistäs muusta asiasta nyky-eläkeläiset narsistit valehtelevat/ovat autuaan tietämättömiä/sivistymättömiä? No katsotaan...asuntolainat..."Höhö, 90-luvulla oli tosi kovat korot, 18 prosenttiakin, höhö!". Aijaa. Silloin sai vähentää asuntolainan korot verotuksessa ja 2023 tämä vähennys poistuu kokonaan! Silloin myös inflaation myötä palkat nousivat jotakuinkin samaan tahtiin, kun nykyään palkat ovat nousseet ehkä 1/3 inflaation verran. Taas pääsi eläkeläisten pullamössö-sukupolvi helpommalla. Mitäs muuta...otetaan faktoja:
"1990-luvulla puhuttiin kuitenkin aivan eri luokan ongelmista asuntomarkkinoilla. Asuntolainojen korot olivat tuolloin korkeimmillaan yli 15 prosentissa, kun vuoden 2023 alussa yleinen 12 kuukauden euribor-korko on ollut noin 3,3 prosenttia.
Korot ovat nytkin nousussa ja ihmisten velkataakkaa nostavat pitkät laina-ajat. Nykyisin keskimääräinen asuntolainan maksuaika on 21 vuotta.
Ja mitä pitempi laina-aika, sitä enemmän siitä maksetaan korkoa. 1990-luvulla monen asuntolaina oli sidottu maksimissaan 10-12 vuoteen."
Okei...90-luvulla korot olivat vaikkapa 15 prosenttia. Mutta lainan maksuaika 10-12 vuotta. Nykyään 21 vuotta ja korot siinä 4 %. Ja koska maksuaika oli 90-luvulla puolet siitä mitä nykyään, niin voitaisiin sanoa, että asuntojen hinta silloin palkkaan nähden oli *vain* puolet siitä mitä asuntojen hinta on nykyään palkkaan nähden (tämähän on aika selkeää, koska maksut on sen mukaan mitä ihmisillä on varaa maksaa nettopalkan jälkeen). Elikä pullamössöillä 90-luvulla ollut asuntolaina oli vaikka nyky-arvon euroissa 100k € ja nykyään se sama kämppä uutena olisikin 200k €. 100k eurosta 15 % = 15k €. 200k eurosta 4 % = 8k €. Elikä jos halutaan vertailla paljonko nykyään olisi yhtä kivuliasta kuin 90-luvulla 15 % (jos ei oteta huomioon korkovähennystä verotuksessa, joka nyt poistuu), niin no...200k eurosta 15 % onkin jo 30k euroa. Elikä 7,50 % korot nykyään = yhtä paha kuin 15 % korot 90-luvulla (kun korkovähennyksiä ei huomioida, jotka vielä 90-luvulla pystyi vähentämään täysimääräisesti). Toisin sanoen, kaikki kalevit jotka valittavat siitä kun nykyään korot ovat niin "matalat", niin nykyään kun ollaan siinä 4 % tuntumassa, niin se on jo sama kuin 90-luvulla jos oltaisiin 8 prosentin koroissa. Syökää eläkeläiset lisää sitä pullaa! Tässä vähän yleissivistystä:
Kukaan ei kai nykyäänkään kiellä ottamasta asuntolainaa 8-10 vuoden maksuajalla. Aikaisemmin pitempia lainoja ei saanut, joten asunto ostettiin sen mukaan, mihin oli varaa ja minkäsuuruinen laina pystyttiin tuossa ajassa maksamaan. Ensin pienempi ja sitten pikkuhiljaa siirryttiin isompaan. Ei kuviteltukaan, että ensiasunto on se lopullinen perheasunto kaikkine hienouksineen.
Itse olen vielä muutaman vuoden työelämässä, mutta en ymmärrä tätä eläkeläisten haukkumista. Eiköhän jokaisella sukupolvella ole omat vaikeutensa. Toisten jatkuva syyttäminen ei niitä poista.
Jätit sitten huomiotta kaiken mitä kirjoitin tuossa viestissäni? En ymmärrä mikä teitä eläkeläisiä vaivaa. Se on ihan sama kuinka paljon faktoja laittaa, niin te täysin sivuutatte sen kaiken ja korvaatte ne teidän mielikuvituksesta kumpuavalla todellisuudellanne. Jos kerran 8-10 vuoden pidempää lainaa ei saanut, mutta niillä silti maksettiin asuntoja, niin se vain tarkoittaa sitä, että palkat olivat niin suuret, että niillä sai maksettua asuntolainan helposti siinä 8-10 v maksuajalla. Ja tuo on vielä naurettavampaa kun sanoit, että ostettiin eka pienempää asuntoa ja sitten isompaa jne. :D Nykyään se pieni asunto on ainut johon yhdellä ihmisellä on varaa ostaa velaksi/elämä. Kahdestaan ihmisillä on hyvällä tuurilla varaa max. 400k € kämppään jollain 25-30v vuoden lainalla. Sen verran surkeammat palkat nykyään on asuntojen hintoihin nähden kuin pullamössöillä 90-lvulla. Jännästi te eläke-narsut jaksatte uhriutua joka asiasta, vaikka olette ihmiskunnan varakkain sukupolvi. :D
Kukahan jätti huomiotta viestissä kerrotun. Olen edelleen työelämässä, en eläkeläinen.
On totta, että lainan korot olivat vähennyskelpoisia ja mielestäni näin pitäisi olla edelleen.
Mutta muuten sun faktat on vähän hatusta vedettyjä.
Kerronpa ihan oikeita faktoja: ensin säästettiin omarahoitusosuus, joka muistaakseni oli 20%, loppu 80 % otettiin lainaa, jos sai. Ei se silloinkaan ollut itsestään selvää. Ja se nuorenparin ensiasunto oli sitten yksiö tai kaksio vanhassa kerrostalossa. Siinä asuttiin sitten useampi vuosi ja vasta, kun lainasta oltiin päästy voiton puolelle, ruvettiin katsomaan isompaa. Ja otettiin uusi laina. Ja niin edelleen, kunnes sitten jossain vaiheessa päästiin siihen tavoitekotiin. Jonka lainaa sitten taas maksettiin. Aikaa tähän kului ainakin se 25 vuotta. Joten vaikka yksittäisen lainan maksuaika oli lyhyempi, kokonaislaina-aika ei ollut sen lyhyempi kuin nytkään.
Mitä tulee hintoihin: ensiasunnon oston aikaan, mun palkka oli n. 3000 mk/kk, kaksio maksoi 200 000 mk. Nyt 3000 eur/kk on ihan tavallinen palkka ja kaksioita samalla sijainnilla saa reilusti alle 200 000 eur. Toki se kattohuoneisto Helsingin keskustassa voi olla saavuttamattomissa, mutta niin se oli useimmille silloinkin.Ja kyllä se mielikuvitus taitaa olla käytössä enemmän nuoremman polven viesteissä.
"ensin säästettiin omarahoitusosuus, joka muistaakseni oli 20%, loppu 80 % otettiin lainaa, jos sai."
Ei tämä ole poistunut mihinkään. Edelleenkin säästetään tuo könttäsumma ja niin säästin minäkin n. 10v ennen kuin ostin kämpän.
"Siinä asuttiin sitten useampi vuosi ja vasta, kun lainasta oltiin päästy voiton puolelle, ruvettiin katsomaan isompaa."
Nykyään voiton puolelle pääsee siinä pikkukämpässä ehkä kun lainaa on maksanut 15 vuotta. Mediaanipalkalla.
"Aikaa tähän kului ainakin se 25 vuotta."
Nykyään kuluisi 40-50 vuotta.
"Mitä tulee hintoihin: ensiasunnon oston aikaan, mun palkka oli n. 3000 mk/kk, kaksio maksoi 200 000 mk."
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003106318.html
"Palkansaajien keskiansio vuonna 1990 108000 mk"
Sinäpä olit hemmetin köyhä. Vuonna 1990 keskiansio oli 9000 markkaa kk. Tai sitten valehtelet tai puhut jostain mistä lie vuosikymmenestä.
https://www.is.fi/asuminen/art-2000000455063.html
"Helsingin Sanomien asuntosivujen (6.6.1993) mukaan Töölönkadulla sijaitsevan asunnon hintapyyntö oli 785 000 markkaa. IS laski, että ostovoimakorjattu hinta olisi nyt 170 000 euroa.
Sittemmin hinnat ovat nousseet roimasti, sillä 100-120-neliöiset töölöläisasunnot maksavat nyt Oikotien mukaan 448 000 - 625 000 euroa."
Kylläpä sai halvalla Töölöstäkin kämpän! Taas vaihteeksi vanhemman luokan ihmisenä jäit kiinni valehtelusta! Ennen kämpät olivat TODELLA edullisia!
"Näin vähän asunnot maksoivat kesällä 1993:
Tuusula, Riihikallio, kerrostalohuoneisto - 59 neliötä - 210 000 markkaa, nykyrahassa 45 000 euroa - Muuta: Ylimmän kerroksen läpitalonhuoneisto - 65-75-neliöiset omistusasunnot maksoivat perjantaina Tuusulassa 110 000 - 209 940 euroa."
Johan oli halpa kerrostalo-kämppä, 45000 euroa! :D Oli vaikea ajat silloin! :D Kuitenkin tosi lähellä pk-seutua.
"Toki se kattohuoneisto Helsingin keskustassa voi olla saavuttamattomissa..."
Nykyään se vasta saavuttamattomissa onkin. Nykyään hinnat ovat ihan älyttömän korkealla. Et vain tajua tätä, koska joko olet narsu tai sitten älysi ei riittänyt sisäistämään ensimmäistä viestiäni. Tai sitten niin rutiköyhä, ettei riittäisi nykypäivänä mihinkään, mutta silti aikoinaan sait helpolla ostettua kämpän/kämpät.[/qu
Luuletko sinä että 90-luvulla ei ollut pienipalkkaisia töitä?Jaksatte tuoda esimerkkejä kuinka oli asunnot halpoja mutta niin oli myös palkat pieniä.5500 oli kk-palkka ja siitä verot v.-91 ja talo maksoi yli 600 tuhatta.Suhteessa siis melkein sama jos nykyään keskituloinen ostaa sen 450 tuhannen asunnon.t.eri
Eihän nykyisin tuollaisia lainoja saa tuollaisella suhteella, ei mitenkään. Lisäksi kun inflaatio on voimistunut ja asumisen muut kulut kallistuneet, ei ihmisille yksinkertaisesti myönnetä mitään 10v. lainoja, koska ne olisivat mahdottomia hoitaa!
Noissa palkkavertailuissa unohtuu, että milloin ennen oli mahdollista pienemmilläkin tuloilla päästä kiinni lainaa maksamaan ja tästä upata aina isompaan, ei lainoja nykyisin lainkaan saa pienillä tuloilla tai määräaikaisessa työsuhteessa (mitä valtaosalla uran alussa on). Tämä taas tarkoittaa sitä, että rahaa kuluu paljon pidempään vuokriin oman maksamisen sijaan. Tämä taas tarkoittaa sitä, että kun asunnot ostetaan vanhempana, on muutkin elämän reunaehdot erilaisia ja perhe ei enää miniyksiöön (josta te aloititte nuorina omistamisen) mahdukaan. Nyt näkyy jo tilastotasolla ensiasunnon hankkimisen iän myöhäistyminen. Luuletko, että ihmiset valitsevat vapaasti näin? Ei tietenkään, rakenteet siinä vaikuttavat. Ei tiedä mistä töitä saa, täytyy pystyä liikkumaan ja lainaakaan ei tosiaan saa, vaikka miten haluaisi.
Lisäksi pankkien reaalivakuuksien vaatiminen muutti takausjärjestelmän täysin. Siellä ei ole mitään välystä mahdollistamassa ihmisten nousua omistajuuteen luottamalla, että ihmiset hoitavat asiansa, kun annetaan mahdollisuus. Riskejä ei oteta, joten joko on oltava pohjat kunnossa, tai mikään parempaan nousu ei ole mahdollista. Eli on oltava itsellä vakaa tilanne, läheisillä vakaa tilanne ja kummastakaan ei joustoa. Ja pystyttävä säästämään samalla, kun maksaa kovaa vuokraa paikassa, josta vakityötä voi ylipäätään saada.
Ja silti edelleen moni nuori ostaa asunnon. Tai jopa rakentaa talon ensiasunnokseen. Edelleenkään kaikilla ei ole samoja ongelmia.
Silloin aikoinaan ei edes ollut vaihtoehtoja. Vuokra-asuntoja kun ei kertakaikkiaan ollut saatavilla kuin suhteilla. Etenkin nuoret naiset saivat kyllä tarjouksia työsuhdeasunnoista, mutta asuntoa ilman velvoitteita vuokra-isäntää kohden oli mahdoton löytää.Tilastot eivät valehtele. Yhä harvempi nuori ostaa asunnon. Koskaan kaikilla ei ole samoja ongelmia, mutta kulttuurista ja yhteiskunnasta, ikäluokista, puhuttaessa ilmiöt korostuvat mitä useampaa ne koskettavat. Ja ilmiöt kertautuvat.
Ennen oli PAKKO ostaa asunto, jos halusi asua jossain. Vuokra-asuntoja oli liian vähän. Osa ihmisistä asui alivuokralaisena eli henkilöllä oli huone jonkun vieraan ihmisen asunnossa. Vessa ja kylpyhuone olivat yhteisiä isäntäväen kanssa ja keittiötä sai ehkä käyttää vähäsen.
Jos vuokra-asuntoja ei ennen ollut, mistä se kertoo? Siitä että nyt tässä välissä on ollut sukupolvi, joilla on varaa kahteen tai useampaan asuntoon, poikkeuksellisesti. Siihen missä asuvat ja siihen mitä voivat vuokrata. Tämä sivuaakin jo tarpeeksi ketjun aihetta, tällä luokalla on ollut niinkin paljon mahdollisuuksia taloudessaan. Niin paljon, että asumisen rakenne on muuttunut. Ei makseta vain itselle, vaan lisäksi muut maksavat heille. Ja he jotka maksavat heille, heidän talous kutistuu. Tiedät kenestä puhutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menkää töihin!
Voitko kertoa ihan konkreettisesti miten nykypäivänä "mennään" töihin??!!
Ei ainakaan niin kuin 70-luvulla, että marssitaan vaan firman toimistoon ja sanotaan "Mä tulen nyt töihin teille!". :D
Sanoo hän, jolla ei ole minkäänlaista konkreettista tietoa, vaan uskoo ilkeisiin huhupuheisiin. Mikähän firma otti määrättömästi töihin näitä marssijoita? Älä huoli, kyllä me nykyiset nuoret keksimme jotain pskaa teistäkin, kun olette vanhoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyky sukupolvi ei osaa elää kuin pelkkien tukien varassa, ei tehdä töitä ja opinnot ovat sitä ikuismallia.
työssä käyvä kirjoitti:
Nyky sukupolvi ei osaa elää kuin pelkkien tukien varassa, ei tehdä töitä ja opinnot ovat sitä ikuismallia.
Olen suuria ikäluokkia, mutta näin en kyllä nykynuoria haukkuisi. Kaikissa ikäluokissa on suurin osa ihan kelpo nuoria, joukossa on aina näitä lusmuja ja aikaansaamattomia.
Iso peukku nuorisolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkkeiden hinnat ja terveyskeskusmaksut nousevat. Lääkkeiden alv nousee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://www.etk.fi/tutkimus-tilastot-ja-ennusteet/tilastot/tyoelakkeide…
Työeläkemaksut (TyEL): 25,9 mrd €, joista 22,2 mrd € menee...
Maksetut eläkkeet: 31,4 mrd €
Elikä nykyiset työntekijät maksavat 71-prosenttisesti nykyisten eläkeläisten eläkkeet! Katso seuraava kuva:
https://www.etk.fi/wp-content/uploads/2020/06/Lakisaateinen-elakemaksu-…
60- ja 70-luvulla maksettiin ihan liian pientä TyEL-maksua. Ja koska nykyiset eläkeläiset tekivät liian vähän lapsia, niin *sen vuoksi* TyEL-maksuja on jouduttu nostamaan n. 25 % tuntumaan, josta työntekijä maksaa n. 7 % ja työnantaja loput (ja tätä ei jostain syystä haluta näyttää palkkakuitissa, siis koko tätä 25 %, vain se työntekijän osuus, miksi huijataan ettei näytetä kuinka paljon maksetaan saadakseen maksettua nyky-eläkeläisille eläkkeet?).
Silti narsistiset eläkkeellä olijat huutelevat aina "Minä maksoin *itse* omat eläkkeeni!" ja "Eläkkeet ovat liian pieniä!", vaikka he eivät edes itse maksaneet kuin 29 %. JA jos eläkkeitä korotetaan, niin sitten joutuu myös korottamaan TyEL-maksuja entisestään! Haluatteko työtä tekevät vähentää teidän nettopalkkaanne/pelätä joutuvanne työttömiksi, jos TyEL-maksut nostetaankin yht' äkkiä 30 prosenttiin?! Työnantajallehan tästä tulee suurin lasku ja jos ei rahat riitä maksaa kaikille TyEL:n työnantajan osuutta, niin sitten saa työntekijä potkut.
Mistäs muusta asiasta nyky-eläkeläiset narsistit valehtelevat/ovat autuaan tietämättömiä/sivistymättömiä? No katsotaan...asuntolainat..."Höhö, 90-luvulla oli tosi kovat korot, 18 prosenttiakin, höhö!". Aijaa. Silloin sai vähentää asuntolainan korot verotuksessa ja 2023 tämä vähennys poistuu kokonaan! Silloin myös inflaation myötä palkat nousivat jotakuinkin samaan tahtiin, kun nykyään palkat ovat nousseet ehkä 1/3 inflaation verran. Taas pääsi eläkeläisten pullamössö-sukupolvi helpommalla. Mitäs muuta...otetaan faktoja:
"1990-luvulla puhuttiin kuitenkin aivan eri luokan ongelmista asuntomarkkinoilla. Asuntolainojen korot olivat tuolloin korkeimmillaan yli 15 prosentissa, kun vuoden 2023 alussa yleinen 12 kuukauden euribor-korko on ollut noin 3,3 prosenttia.
Korot ovat nytkin nousussa ja ihmisten velkataakkaa nostavat pitkät laina-ajat. Nykyisin keskimääräinen asuntolainan maksuaika on 21 vuotta.
Ja mitä pitempi laina-aika, sitä enemmän siitä maksetaan korkoa. 1990-luvulla monen asuntolaina oli sidottu maksimissaan 10-12 vuoteen."
Okei...90-luvulla korot olivat vaikkapa 15 prosenttia. Mutta lainan maksuaika 10-12 vuotta. Nykyään 21 vuotta ja korot siinä 4 %. Ja koska maksuaika oli 90-luvulla puolet siitä mitä nykyään, niin voitaisiin sanoa, että asuntojen hinta silloin palkkaan nähden oli *vain* puolet siitä mitä asuntojen hinta on nykyään palkkaan nähden (tämähän on aika selkeää, koska maksut on sen mukaan mitä ihmisillä on varaa maksaa nettopalkan jälkeen). Elikä pullamössöillä 90-luvulla ollut asuntolaina oli vaikka nyky-arvon euroissa 100k € ja nykyään se sama kämppä uutena olisikin 200k €. 100k eurosta 15 % = 15k €. 200k eurosta 4 % = 8k €. Elikä jos halutaan vertailla paljonko nykyään olisi yhtä kivuliasta kuin 90-luvulla 15 % (jos ei oteta huomioon korkovähennystä verotuksessa, joka nyt poistuu), niin no...200k eurosta 15 % onkin jo 30k euroa. Elikä 7,50 % korot nykyään = yhtä paha kuin 15 % korot 90-luvulla (kun korkovähennyksiä ei huomioida, jotka vielä 90-luvulla pystyi vähentämään täysimääräisesti). Toisin sanoen, kaikki kalevit jotka valittavat siitä kun nykyään korot ovat niin "matalat", niin nykyään kun ollaan siinä 4 % tuntumassa, niin se on jo sama kuin 90-luvulla jos oltaisiin 8 prosentin koroissa. Syökää eläkeläiset lisää sitä pullaa! Tässä vähän yleissivistystä:
Kukaan ei kai nykyäänkään kiellä ottamasta asuntolainaa 8-10 vuoden maksuajalla. Aikaisemmin pitempia lainoja ei saanut, joten asunto ostettiin sen mukaan, mihin oli varaa ja minkäsuuruinen laina pystyttiin tuossa ajassa maksamaan. Ensin pienempi ja sitten pikkuhiljaa siirryttiin isompaan. Ei kuviteltukaan, että ensiasunto on se lopullinen perheasunto kaikkine hienouksineen.
Itse olen vielä muutaman vuoden työelämässä, mutta en ymmärrä tätä eläkeläisten haukkumista. Eiköhän jokaisella sukupolvella ole omat vaikeutensa. Toisten jatkuva syyttäminen ei niitä poista.
Jätit sitten huomiotta kaiken mitä kirjoitin tuossa viestissäni? En ymmärrä mikä teitä eläkeläisiä vaivaa. Se on ihan sama kuinka paljon faktoja laittaa, niin te täysin sivuutatte sen kaiken ja korvaatte ne teidän mielikuvituksesta kumpuavalla todellisuudellanne. Jos kerran 8-10 vuoden pidempää lainaa ei saanut, mutta niillä silti maksettiin asuntoja, niin se vain tarkoittaa sitä, että palkat olivat niin suuret, että niillä sai maksettua asuntolainan helposti siinä 8-10 v maksuajalla. Ja tuo on vielä naurettavampaa kun sanoit, että ostettiin eka pienempää asuntoa ja sitten isompaa jne. :D Nykyään se pieni asunto on ainut johon yhdellä ihmisellä on varaa ostaa velaksi/elämä. Kahdestaan ihmisillä on hyvällä tuurilla varaa max. 400k € kämppään jollain 25-30v vuoden lainalla. Sen verran surkeammat palkat nykyään on asuntojen hintoihin nähden kuin pullamössöillä 90-lvulla. Jännästi te eläke-narsut jaksatte uhriutua joka asiasta, vaikka olette ihmiskunnan varakkain sukupolvi. :D
Mun vanhemmat aloitti 26 neliön yksiöstä Matinkylässä, sinne synnyin minä. Kaksioon samassa talossa muutettiin ennen veljen syntymää. Kun olin ekalla, menivät vanhemmat mukaan hartiapankkirivarin rakentamiseen. Saatiin 3h+k ja oma sauna. Ainakin omien kavereitteni perheillä oli aika samanlainen asuntopolku.
Itsekin aloitin yksiöstä. Nyt olen liki viisikymppinen ja meillä on Espoossa 116 neliön paritaloasunto. Aika tavallinen tarina meilläkin muihin samanikäisiin ystäviin verrattuna.
Omat vanhempani saivat maksettua asuntolainansa jo siinä 2000-luvun vaihteessa pois. Ihan hyvän kokoinen paritalo kyseessä. Toki heilläkin oli eka pienempää kämppää jne., mutta ei enää saa sillä hinnoilla kuin sillä. Minulla on itselläni 2h + keittiö kt-kämppä ja ei todellakaan olisi mihinkään muuhun varaa, ja tienaan kuitenkin mediaani-palkkaa, syön halvan kilohinnan ruokia, korjaan itse autoni, leikannut 18-vuotiaasta asti omat hiukseni yms., joudun sijoittamaan rahaa osinkoa maksaviin osakkeisiin saadakseni edes jonkun verran lisätuloja vuodessa. Vanhemmillani oli varaa viedä perhettä joka vuosi ulkomaan reissuille JA maksaa velkaa ja lasten vaatteet yms. Ja on mökkiä ja asuntoautoa ja useita autoja yms. Ei tule olemaan minulla varaa, autokin on 20 vuotta vanha. Ja säästän ja sijoitan jatkuvasti ja elän halvalla. Porukka on oikeasti ihan ulalla miten asiat olivat ennen ja miten ovat nyt. Minä en.
Tekivätkö molemmat vanhempasi töitä, vai elittekö tukien varassa. Jos elät tukien varassa, ei se ehkä kovin hulppeaa elämää ole.
Vanhempani tekivät töitä tietenkin kumpikin, koska eivät olleet laiskoja elämäntapa-pummeja. Niin teen minäkin, enkä koskaan ole sossutukia nostellut muiden piikkiin. Oliko vielä jotain muuta motkotettavaa?
Hyvä, nimittäin jopa 2000-luvun taloihin on tulossa putkiremppaa
Niin? Ilman muuta kaikkiin taloihin on pakko tehdä korjauksia jossain vaiheessa. Entisen työkaverin taloyhtiössä jouduttiin tekemään isoja remontteja, vaikka talo oli melko uusi.
Tottakai kerrostaloakin täytyy ylläpitää eikä vaan kuluttaa ja käyttää. Nykyään rakennetaan niin huonosti, et kannattaa uudenkin kerrostalon syynätä tarkkaan ennen takuuajan umpeutumista, jolloin rakentaja maksaa viulut.
Miten paljon valveutuneita asukkaita taloyhtiössä on taitaa olla arpapeliä. Harva kait ostaa loppuelämän asunnon ennenkuin eläke lähestyy.
Kannattaa lähteä ajoissa loppuikää lähestyvästä talosta niin ei joudu maksamaan asuntoaan kahteen kertaan. Tarkistakaa aina taloyhtiön taloustilanne ja tehdyt sekä tulevat rempat.
Minä olen tuolla tavalla säästynyt isojen remppojen maksuista. Joskus tietty pitää muuttaminen lopettaa ja yrittää etsiä asunto talosta, joka ei heti ole isojen remonttien tarpeessa.
Tossa lähellä on 70-luvun kerrostaloja huputettuina ja kaikki mahdollinen vaihdetaan tai korjataan. Jopa ulkoseinät ovat auki lasivilloihin asti.
Onneksi eläkeläiset on vastuussa irtisanottujen yhtiölainoista nyt kun hallitus leikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen siivooja. Tienaan 1300-1600e kuussa. Ostin vuonna 2008 n. 65 000 e talon maalta. Enempään ei myönnetty lainaa ja kaupungista olisin saanut korkeintaan vajan. Hirvittävän paljon olen saanut remontoida.
Taloni on 50-luvulla rakennettu ja ostettaessa erittäin kulunut. Rakennusvirheitäkin paljastui kun revittiin paikkoja auki. Yläkertaa remontoidessa löytyi pyssy ja kranaatti. Poliisi haki ne pois.
Tontin perällä romahtanut piharakennus piti raivata.
Ekoja kukkapenkkejä tehdessä löytyi lasin ja lautasten siruja ja pattereita eli ongelmajätettä.
Joen varressa olevan saunan katto oli homepilkuilla ja sain poistaa monta ampiaispesää.
Joinakin hetkinä mietin, onko oman talon tavoittelu kaiken tämän arvoista. Kyllähän tällaisessa kohteessa keho kuluu ja remontointi on ollut hidasta kiitos pienten tulojen.
Olisin voinut käyttää rahat matkustamiseen ja itseni hoitamiseen sen sijaan, että rikon kroppani tätä kaikkea kunnostaessa.
Talvisin lumitöitä saa tehdä kolalla hikihatussa. Entä sitten kun en vanhuuttani enää jaksa?
Vierailija kirjoitti:
Olen siivooja. Tienaan 1300-1600e kuussa. Ostin vuonna 2008 n. 65 000 e talon maalta. Enempään ei myönnetty lainaa ja kaupungista olisin saanut korkeintaan vajan. Hirvittävän paljon olen saanut remontoida.
Taloni on 50-luvulla rakennettu ja ostettaessa erittäin kulunut. Rakennusvirheitäkin paljastui kun revittiin paikkoja auki. Yläkertaa remontoidessa löytyi pyssy ja kranaatti. Poliisi haki ne pois.
Tontin perällä romahtanut piharakennus piti raivata.
Ekoja kukkapenkkejä tehdessä löytyi lasin ja lautasten siruja ja pattereita eli ongelmajätettä.Joen varressa olevan saunan katto oli homepilkuilla ja sain poistaa monta ampiaispesää.
Joinakin hetkinä mietin, onko oman talon tavoittelu kaiken tämän arvoista. Kyllähän tällaisessa kohteessa keho kuluu ja remontointi on ollut hidasta kiitos pienten tulojen.
Olisin voinut käyttää rahat matkustamiseen ja itseni hoitamiseen sen sijaan, että rikon kroppani tätä kaikkea kunnostaessa.
Talvisin lumitöitä saa tehdä kolalla hikihatussa. Entä sitten kun en vanhuuttani enää jaksa?
Ja jos sinut irtisanotaan niin omistusasuntoon ei saa asumistukea. Työmarkkinatuki on 580 netto.
Työmarkkinatuki töitä lisätään. Kela ei maksa auton kuluja, työtön ei saa kilometrikorvauksia ja jos et mene niin tulee karenssi.
Moni kunta ja kaupunki lopetti palvelusetelin myöntämisen eläkeläisille kodin siivouksen ostoon.
https://www.aamulehti.fi/tampere/art-200009278732.html
Jos eläke 1000 euroa niin ei mene veroja eikä saa verovähennystä kodin siivouksen ostosta.
Vierailija kirjoitti:
Moni kunta ja kaupunki lopetti palvelusetelin myöntämisen eläkeläisille kodin siivouksen ostoon.
https://www.aamulehti.fi/tampere/art-200009278732.html
Jos eläke 1000 euroa niin ei mene veroja eikä saa verovähennystä kodin siivouksen ostosta.
Uusi linkki https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000009278732.html
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen siivooja. Tienaan 1300-1600e kuussa. Ostin vuonna 2008 n. 65 000 e talon maalta. Enempään ei myönnetty lainaa ja kaupungista olisin saanut korkeintaan vajan. Hirvittävän paljon olen saanut remontoida.
Taloni on 50-luvulla rakennettu ja ostettaessa erittäin kulunut. Rakennusvirheitäkin paljastui kun revittiin paikkoja auki. Yläkertaa remontoidessa löytyi pyssy ja kranaatti. Poliisi haki ne pois.
Tontin perällä romahtanut piharakennus piti raivata.
Ekoja kukkapenkkejä tehdessä löytyi lasin ja lautasten siruja ja pattereita eli ongelmajätettä.Joen varressa olevan saunan katto oli homepilkuilla ja sain poistaa monta ampiaispesää.
Joinakin hetkinä mietin, onko oman talon tavoittelu kaiken tämän arvoista. Kyllähän tällaisessa kohteessa keho kuluu ja remontointi on ollut hidasta kiitos pienten tulojen.
Olisin voinut käyttää rahat matkustamiseen ja itseni hoitamiseen sen sijaan, että rikon kroppani tätä kaikkea kunnostaessa.
Talvisin lumitöitä saa tehdä kolalla hikihatussa. Entä sitten kun en vanhuuttani enää jaksa?
Ja jos sinut irtisanotaan niin omistusasuntoon ei saa asumistukea. Työmarkkinatuki on 580 netto.
Työmarkkinatuki töitä lisätään. Kela ei maksa auton kuluja, työtön ei saa kilometrikorvauksia ja jos et mene niin tulee karenssi.
Ja jotta saa vuokra-asuntoon asumistukea niin tilillä saa olla 10000. Kela saa verottajalta tiedot asunnon myyntihinnasta. Homevastuu on 5 vuotta.
Vakituisten irtisanomista helpotetaan. Työmarkkinatukitöitä 580 netto kuukaudessa ja kulukorvaus 9 euroa/työpäivä lisätään ja toimeentulotukeen tulee työvastuu.
Lapsikorotukset poistetaan eli työmarkkinatuki 580 netto, omistusasuntoon ei saa asumistukea ja yhtiölaina/rahoitusvastike ei ole lasku toimeentulotuessa eikä kaupunki saa antaa harkinnanvaraista tilalle.
Jos myyt asunnon niin kela saa verottajalta tiedot asunnon myyntihinnasta ja tilillä saa olla 10000 jotta saa vuokra-asuntoon asumistukea.
Eläkeläiset oikeasti auttavat aikuisia lapsiaan, vaikka heillä itsellään on pieni eläke. Lasta hävettää pyytää köyhältä vanhemmalta, mutta hänen on pakko. Vanhempi itse kokee häpeää, koska ei pysty auttamaan lasta isommalla summalla. Muutenkin eläkeläistä hävettää. Hän oli vuosikaudet työssä, jossa vaadittiin monenlaisia taitoja, mutta palkka oli surkea. Köyhistä oloistä lähtenyt ihminen ei ymmärtänyt olevansa alipalkattu ja että vanhana elämästä tulee tosi vaikeaa.