Lue keskustelun säännöt.
Kirja, joka ravisutti sisintäsi niin, että se jäi mieleesi pitkäksi aikaa? Joko hyvässä tai pahassa..
Paulo Coelho - Alkemisti sai alkuun henkisen heräämisen.
Kommentit (1325)
Vierailija kirjoitti:
Huumeasema zoo vaikutti ja vaikuttaa vieläkin vuosikymmenien jälkeen. En koske koviin aineisiin vaikka ilmaiseksi saisi. Suosittelen lukemaan sen kirjan. Tehokkaampaa kuin mikään huumevalistus.
Muistan lukeneeni tämän joskus 80-luvulla. Olin varmaan joku 10v. Jäi kyllä mieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nevil Shute: On The Beach
Kirja kertoo ydinsodan jälkeisestä ihmiskunnan vääjäämättömän tuhoutumisen odotuksesta. Käsittelee elämää ja kuolemaa ajatuksia herättävällä tavalla.
Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla
Luin teininä, mutta muistan edelleen kohtauksen, jossa kansalaissodassa taistelleelle miehelle tultiin kertomaan, että hänen kaikki kolme poikaansa kaatuivat jatkosodassa.
Shogun
-tullut luettua varmaan kymmenen kertaa, aina löytyy jotain uutta.
Hyvässä:
Kotona maailmankaikkeudessa.
Myös Päätalon Iijokisarja vaikutti syvästi.
Pahassa: Länsirintamalta ei mitään uutta
Yläasteen äikänlukemistoa
Niklas Natt och Dag: 1793.
Lukiessa jännitti ja oksetti, ja kirjaa ahmiessa eteenpäin pelotti jatkuvasti että miten hullu käänne on tulossa nurkan takaa.
Ei jättänyt kylmäksi, lisäksi kirjailija on hionut historialliset faktat kuntoon. Ympäristön kuvaus erinomaista, pystyin haistamaan 1700-luvun Tukholman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla myös Valtaojan Kotona maailmankaikkeudessa. Luin sen heti sen ilmestyttyä n. 20 vuotta sitten. Olipa avartava ja hyvällä tavalla hämmentävä kokemus! Tätä ja muita Valtaojan teoksia voi lämpimästi suositella kaikille.
Laura Lindstedtin Oneiron ahdisti pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Sieppari ruispellossa
Luin sen Neitoperho- elokuvan innoittamana joskus teininä. Oli kauhea pettymys, Saarikosken vanhentuneine, tökeröine stadin slangi -käännöksineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sieppari ruispellossa
Luin sen Neitoperho- elokuvan innoittamana joskus teininä. Oli kauhea pettymys, Saarikosken vanhentuneine, tökeröine stadin slangi -käännöksineen.
Mä en koskaan pystyny lukemaan sitä Saarikosken käännöstä, mutta Arto Schoderuksen uusi suomennos on mahtava. Suosittelen.
Yuval Noah Harari: Sapiens. Oli mukava huomata että joku ajattelee asioista ihan järkevästi.
Fiktiosta Iain M. Banksin Kulttuuri sarja on mukava kuvaus transhumanistisesta yhteiskunnasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaari Utrion Sunneva sarja. Huh huh oli taas niin vauhdikasta historia actionia että oli pakko vain jatkaa ja jatkaa. Piti oikein googlettaa lisää muutamista historian henkilöistä:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luolakarhun klaani murrosikäisenä luettuna. Kirj Untinen-Auel.
Minä rakastin sitä kirjasarjaa. Kun oma tyttäreni oli sopivassa iässä, tarjosin sitä hänelle luettavaksi ja hyvin upposi toisen sukupolven teiniinkin.
Minäkin luin nuorena koko sarjan. Oli viihdyttävä!
Vierailija kirjoitti:
Mahtavaa, että on tällainen aloitus kirjoista.
Nuorena luin paljon klassikoita, joista mieleen jäivät Solohovin Hiljaa virtaa Don ja Kazantzakiksen Kerro minulle Zorbas.
Suomalaisista Canthin Huojuva talo ja Waltarin Sinuhe tekivät vaikutuksen.
Raamattu. Väinö Linna, Dostojevski, vaikka pitkäveteinen välillä.
Muuten, sanoiko joku jo: Jotunin Huojuva talo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sieppari ruispellossa
Luin sen Neitoperho- elokuvan innoittamana joskus teininä. Oli kauhea pettymys, Saarikosken vanhentuneine, tökeröine stadin slangi -käännöksineen.
Niin todellakin. Tarkoitin uudempaa käännöstä.
Vierailija kirjoitti:
Hohto. Piti katsoa sängyn alle, kun luin yöllä teininä.
Punainen lohikäärme on toinen käsittämättömän pelottava kirja.
Elämä järjestykseen
Ilman rahtuakaan itsekuria
(Kathrin Passig & Sascha Lobo, 2008)
Vierailija kirjoitti:
Niklas Natt och Dag: 1793.
Lukiessa jännitti ja oksetti, ja kirjaa ahmiessa eteenpäin pelotti jatkuvasti että miten hullu käänne on tulossa nurkan takaa.
Ei jättänyt kylmäksi, lisäksi kirjailija on hionut historialliset faktat kuntoon. Ympäristön kuvaus erinomaista, pystyin haistamaan 1700-luvun Tukholman.
Tuliko tästä TV-sarja vai sekoitanko johonkin toiseen?
Orwell - 1984
Olen oikeastaan vasta jälkeenpäin pala palalta ymmärtänyt, kuinka hyvin 1940-luvulla kirjoitettu kirja istuu inhorealistisuudessaan myös nyky-yhteiskunnan rakenteisiin (ns 80/20 sääntö sekä 2%:n raha- ja valtaeliitti). Nykyään tuota 2 %:n inner party -eliittiä voisi ehkä kuitenkin vielä täsmentää siten, että eliitin eliitti muodostaa ehkä 0,5 % väestöstä.
Dostojevski - rikos ja rangaistus
Kirja oli kauheaa luettavaa ja kahlasin sen kolmessa osassa parin vuoden aikajaksolla väkisin läpi. Kirjassa on kuitenkin vaikuttavaa Raskolnikovin käymä oma sisäinen taistelu tekemänsä vakavan rikoksen ja siihen liittyvän salaisuuden pitämisen kanssa. Virkamiehet taas tahallaan antoivat Raskolnikoville siimaa, jotta hän joutuisi kärsimään rangaistusta myös omantuntonsa kautta. Lyhykäisyydessään, pienestä taloudellisesta hyödyn tavoittelusta tarpeeton rikos ja koko elämä pilalle.
Vierailija kirjoitti:
Pieni elämä oli hyvin kirjoitettu ja niin järkyttävä tarina, että tärisin, olin jotenkin ylivireä, enkä saanut nukuttua kunnolla.
Tämän tulin itsekin kirjoittamaan.
Tsingiz Aitmatov Äidin pelto.