Ei häitä, kihlat purettu.
2 lasta, yhdessä 7v ja molemmilla ikää n.30v. Oma asunto, auto ja työpaikat. Kihloissa oltu 5v. Aloin puhua häistä, että olisiko esim. 2016 vuosi hyvä vuosi. Mies kertoi tyynesti: en aio ikinä mennä naimisiin.
Äimistelin tyhmänä ja kysyin kihloista, nehän ovat ns,lupaus avioliitosta. Eivät kuuluma ole, eikä meidän ole pakko olla kihloissa - oli miehen tyyni vastaus.
En ymmärrä.. Kihlautuessamme puhuin häistä ja kaikesta, hän ei sanallakaan ilmoittanut ettei halua naimisiin. Hänelle kihlat eivät merkitse kuuluma mitään..
Olen 7v haaveillut päivästä jolloin isäni taluttaa minut, ainoan tyttärensä ylpeänä alttarille jossa odottaa elämäni mies. Äitini ja isäni ovat odottaneet häitä myös..
Mies ilmoitti että kai sitten täytyy erota koska naimisiin hän ei ikinä mene. Ehdin vielä etsiä uuden (?) .. Olen sanaton..
Kommentit (71)
Jos Ap oikeasti olisit vanhanaikainen,niinkuin väität
et olisi tehnyt lapsia ennen avioliittoa .
Mitä sitä naimisiin enää kiirehtii,kun perhekkin on jo perustettu.
Ap, valitan, mutta tuo kuulostaa siltä, että miehesi on muuttanut mieltään teidän suhteesta ja aikoo erota susta joka tapauksessa.
Ymmärrän aapeetä, minullekin naimisissaolo ja virallinen sitoutuminen on tärkeää. Häillä ei ole niin väliä, vaan avioliiton laillisella merkityksellä. Olisin itsekin voinut asua avoliitossa ja tehdä ehkä lapsenkin, mutta olettanut - varsinkin jos kerran asiasta on puhuttu - että ennen pitkää viralliset paperit tehdään. Harmin paikka, mutta selviät kyllä ja niin ne lapsetkin selviää.
Tätä asiaa jaksan päivän toisen jälkeen ihmetellä: miksi ihmiset pitää naimisiinmenoa isompana asiana kuin lasten hankkimista? Lapsia kyllä tehdään, mutta pelätään mennä naimisiin.
Fakta on se, että se, jonka kanssa menet naimisiin, niin siitä pääset kyllä halutessasi eroon. Mutta se, jonka kanssa teet lapsia, niin hänestä et ikinä pääse eroon.
Kyllä tämä maailma on ihmeellinen paikka...
Miksi olet 7 vuotta odottanut, jos naimisiin olet aina halunnut?
[quote author="Vierailija" time="19.06.2014 klo 13:01"]
Eroat ukostas yhden (kalliin) päivän takia?
[/quote]
Jos mies haluaisi olla yhdessä niin miksi ei suostuisi tuota yhtä päivää viettämään?
[quote author="Vierailija" time="19.06.2014 klo 13:07"]
No mies tiesi jo alusta alkaen että häät ovat minulle tärkeät ja minä haluan naimisiin. Se on itselleni valitettavasti erittäin tärkeä asia kuten myös vanhemmilleni (olen ehkä vanhanaikainen..). Enkä tarkoita mitään ökyluokan häitä, en. Läheiset ja ystävät - päivä jonka haluan muistaa vanhana keinutuolissa, pitäen kädestä tuota elämäni miestä kun katsellaan lasten lasten kuvia.
Tämä oli minulle tärkeä asia..
Ap
[/quote]
Ei tuo nyt kovin vanhaaikaista ole jos ne lapsetkin lykästy ennen avioitumista.
Olimme kihloissa. Mentiin naimisiin. Itse olisin halunnut kirkkovihkimisen. Mies sanoi,maistraatti tai ei mitään. Nöyränä menin vihille maistraatissa,elämäni miehen kanssa
Mies ei kuulunut kirkkoon,oli ateisti.
Et sinä nyt hirveän vanhanaikainen kyllä ole, kun sinulle on yksinkertaisempaa ollut tehdä ne lapset ennen sitä naimisiinmenoa, ohis. Ihanko varmasti ei vain ole kyse siitä päivä prinsessana -jutusta...?
Kuulostaa kyllä siltä, että miehesi on tullut toisiin ajatuksiin. Ei kai hän olisi sinulle vuosikausia valehdellut, jos aikomuksena ei koskaan olisi ollutkaan mennä naimisiin...? Keskustelun paikka, en oikein muuta osaa sanoa. Tai voisiko olla joku toinen kuvioissa?
[quote author="Vierailija" time="19.06.2014 klo 13:20"]
Tätä asiaa jaksan päivän toisen jälkeen ihmetellä: miksi ihmiset pitää naimisiinmenoa isompana asiana kuin lasten hankkimista? Lapsia kyllä tehdään, mutta pelätään mennä naimisiin.
Fakta on se, että se, jonka kanssa menet naimisiin, niin siitä pääset kyllä halutessasi eroon. Mutta se, jonka kanssa teet lapsia, niin hänestä et ikinä pääse eroon.
Kyllä tämä maailma on ihmeellinen paikka...
[/quote]
Sama juttu. Avioliitosta voi kuitenkin erota, yhteinen lapsi on olemassa aina.
Voisi hyvin palata siihen järjestykseen, että ensin naimisiin ja sitten lapset, ainakin saisi pientä osviittaa tulevaisuudesta jos toinen ehdottomasti kieltäytyy avioitumasta.
Toiset ei halua naimisiin koskaan, toiset ei halua naimisiin koska eivät ole täysin varmoja haluaako ne olla loppuelämän avovaimonsa kanssa.
Teillä todennäköisesti kummatkin vaihtoehdot kyseessä.
Eipä tarvitse hakea avioeroa, kun ei ole naimisissa. Ero näkyy kuitenkin aina papereissa.
Hei!
Harmillista, että olet saanut useita hieman ilkeitäkin vastauksia. Anonyymina on helppo tuomita ja arvostella toisten tekemisiä. Tuo tilanne kuulostaa järkyttävältä. Kihlat ovat lupaus avioliitosta, joten miehesi kommentit vaikuttavat vähintäänkin kummallisilta. Itse en ole koskaan toivonut suuria häitä, mutta mikäli sellaiset olisivat omalle kihlatulleni tärkeät, pohtisin mielelläni asiaa uudelleen. Häät ovat kaikilla toteutustavoilla ihana ja iloinen tapahtuma. =) En ainakaan itse saanut kirjoituksestasi sitä käsitystä, että sinulle olisi päivä prinsessana olennaista - vaan juuri itse avioliitto ja siihen vihkiminen. Sellaisiin ihmisiin, joille pitää naimisiin menemisen merkitystä selittää auki, tuskin kannattaa tuhlata aikaa tässä yhteydessä. Ei se ole eikä sen tarvitsekaan olla kaikille tavoiteltavaa. Itse ainakin ymmärsin avioliiton idean täysimääräisesti vasta kihlattuuni tutustumisen jälkeen. Toivottavasti aiemmissa viesteissä olevat veikkaukset miehen erohaluista eivät pidä paikkaansa, mutta olisin kyllä tuossa tilanteessa varpaillani. Kovasti tsemppiä!
Onhan tuo tilanne...miehesi on lupaillut jotain, mitä itse olet laittanut suureen arvoon, ja sitten pitää sitä mitättömänä ja ehdottelee itse vielä erolla! Täällä ollaan heti huutelemassa, että miksi nyt erota peruutun hääpäivän vuoksi? Että onko se niin tärkeää? Itseäni taas ihmetyttää miehesi asenne, settä hän olisi noin vain valmis eroamaan! Mikä siinä on takana. Ei ainakaan tunnu antavan sinulle suurta arvoa.
Ja mikä tämä typerä periaate on, että vastustetaan avioliittoa? Mun mielestä se on vain idioottimainen tekosyy aviottomuudelle. Kuka nyt ei haluaisi elää vakaassa ja turvallisessa liitossa, joka ON pyhä ja kohdata vastoinkäymiset yhdessä elämänsä rakkauden kanssa (koska kuka menisi naimisiin kenenkään muun kanssa?).
Ja eroaika siksi, että voitaisiin vielä yhdessä miettiä, onko ero nyt järkevä ratkaisu, eikä vain pakata kamppeita ja muuteta pois/heitetä toinen pihalle.
Niin kyllä tuo nyt on valitettavasti "niin makaa kuin petaa" -tyyppinen juttu. Jos et olisi tehnyt niitä lapsia, olisit voinut jättää miehen ja etsiä avioitumishaluisen. Mutta et sä nyt voi niin itsekäs olla, että rikot lapsilta perheen, kun "äiti ei saanut häitä". Siinä vaiheessa kun lapset tehdään avoliittoon, täytyy olla valmis siinä avoliitossa elämään. Ja kantaa vastuuta.
[quote author="Vierailija" time="19.06.2014 klo 13:15"]Pakko tässä on olla taustalla jotain muuta, jotain mikä on miehen laittanut eron kannalle.. En eroa vaatinut vaan mies ehdotti itse.
On ehkä ollut etäinen ja hiljainen mutta mitään tälläistä en kuvitellut.. Ilmeisesti perinpohjainen puhuminen on paikallaan ennen mitään eroja..
Ap
[/quote]tyypillinen tapaus. Parikymppisinä yhteen ja perhe. Kolmikymppisinä kriisi ja ero.
En halua olla ilkeä mutta tuo ei koskaan naimisiin tarkoittaa että ei koskaan naimisiin SINUN kanssasi. Jos hän elämänsä rakkauden löytää niin uskoisin että menee silloin naimisiin. Itselläni on sama, en sano että ei koskaan naimisiin, mutta nykyisen kanssa tiedän varmasti että ei koskaan naimisiin...
Eikös kihloihin yleensä mennä kun on sovittu että mennään naimisiin? Kysytään, "tuletko vaimokseni?".
Olette, tai miehesi on, ollut kaikki nämä vuodet vain "teinikihloissa".
MÄ olen VANHANAIKAINEN!!! Menin kihloihin rakastamani miehen kanssa, koska kihlaus on lupaus avioliitosta. Sitten meillä oli häät ja sen jälkeen tehtiin lapset. Kuten moni on jo sanonutkin, lapsenteko on paljon isompi asia, kuin avioliitto. Lapsettomasta avioliitosta voi erota, eikä ex- puolison kanssa tarvitse olla enää koskaan missään tekemisissä. Jos on lapsia, oli liitto mikä tahansa, joutuu ex- puolison kanssa olla tekemisissä lasten asioissa hamaan tappiin saakka. Mä en voi tajuta, miks nykyisin tehdään lapsia avoliittoon ihan tarkoituksella. Ai kun se on niin helppoa? Sinuna olisin halunnut papin ( tai maistraatin ) aamenen ennen lasten hankkimista.
Jos sun mies sanoi että ehdit hankkia uuden nii jätä se.
Jos et pääse vaan naimisii ja se haittaa sua ni älä eroa.
Jos ymmärsin oikein, ei mies ole luvannut koskaan häitä? Ehkä hän ajattelee, että on helpompi lähteä tai jotain. Mutta naimississa on tuo juridinen puoli parempi, kuin avoparilla. Kysy viellä kiertoteitse, mikä mättää.