~oOo~ Helminauhojen keskiviikko jutut ~oOo~

Töihin tulin ja hiljaista ainakin hetken aikaa, sitten taitaa taas alkaa hulinat :)



Tuli tuossa työmatkalla mieleen sellainen asia, että oletteko hankkineet (joilla nyt aikaisempia lapsia) niin uuden rintapumpun vai jostakin käytettynä? Kun mietin kovasti asiaa ja itse en ehkä tahtoisi kenenkään vanhaa, mutta saas nähdä...Sähköiset kalliita, käsipumput ei niin. Millaisia teillä muilla on ollut tai meinaatte hankkia?



Iloista päivän jatkoa kaikille odottajille.



Ninnu ja Peruna 16+4

olen kovasti yrittänyt lukea teidän kuulumisia, mutta töissä kiirus ei anna oikein muuhun aikaa!

Kieppulille pidän peukkuja, eiköhän siellä masussa ole kaikki vielä parhain päin.

Tänne omaan napaan ei kuulu juuri mitään uutta. Mahaa kovasti juilii ja varsinkin muutaman päivän oli tuosta vasemmalta tosi kipiä..ilmeisesti kohdun kannatin oli kunnolla ärtynyt?! Masu on nyt parissa päivässä pullahtanut ja kommentteja alkaa työpaikalla heti satelemaan. Hippis on ollut aika aktiivinen masussa ainakin iltaisin, kun rauhoittuu itse, niin " hiplailut" tuntuu selvästi. Potkuja saa varmasti vielä odotella :)

Mua kans välillä oudoksuttaa, kun immeiset ovat niin kovasti auttamassa kaikessa pienenkin nostelun yhteydessä. Tosin onhan huomaavaista, mutta kait tässä nyt jotain saa itsekin tehdä :)

Haluan toivottaa Helmille ihanaa loppuviikkoa ja käyn kyllä lukemassa teidän kuulumisia. Tässä odotellaan neuvolaa 6.9. ja rakenneultraa 14.9.

Mykis ja Hippis 16+5

[color=lime]Rintapumpusta:[/color] Hommasin, tai itse asiassa sain kaverilta käytetyn rintapumpun, kun odotin esikoista. Eipä ollut käyttöä meillä tuolle kapistukselle, annoin sen aika pian eteenpäin. Minua ei haitannut, että oli käytetty, koska ne osat voi ihan desinfioida kattilassa kiehuvassa vedessä.



[color=aqua]Imetysasiaa:[/color] En halua mitään kauhua tms aiheuttaa esikoistaan odottaville, mutta eihän sitä ikinä tiedä, että miten tuo imetys lähtee sujumaan. Minä ihmettelin esikoista odottaessani, että kun en missään vaiheessa raskautta huomannut [u]minkäänlaista[/u] muutosta rinnoissani. No, kun poika syntyi, niin hän ei saanut lainkaan otetta matalasta rinnanpäästäni. Hoitsut sitten antoivat rintakumin " avuksi" . Poika muutenkin oli aika kehno imemään, ei saanut otetta, eikä mielestäni edes kunnolla yrittänyt. Rintaa kyllä mutusteli, ja olisi vaikka useamman tunninkin lutkuttanut. Mun meni tosi pian sitten molemmat rinnanpäät ihan rikki - verta tuli. Oma kokemukseni rintakumista oli, että se vaan pahensi asiaa, koska pojan ote ei senkään avulla ollut oikea. Jatkuvasti piti rasvata rintoja (bepanthen oli paras voide), ja koska imetys ei onnistunut, piti maito lypsätä pulloon ja antaa pojalle se pullosta. Pari päivää synnytyksestä maito nousi ihan ryminällä rintoihin - kivikovat melonit (kuppi normaalistikin 75e!), eikä liivejä voinut käyttää, koska rinnanpäät niin rikki - ilmakylpyjä vaan. Ja rikkinäisten rinnanpäiden takia ei myöskään rintapumppua voinut käyttää, koska sekin ärsytti liikaa. Tosin eräs " fiksu" hoitsu opasti sähkökäyttöiselle pumpulle, ja sekö teki hyvää.. Aika karsee lopputulos - sitten toinen hoitsu opasti, että ei missään nimessä saa pumpata, käsin vaan lypsää. Olin sairaalassa melkein viikon, koska yritettiin saada rintoja kuntoon ja kaikki tietty sujumaan. Pääsin pojan kanssa kotiin, sain hyvin käsin lypsettyä maidot rinnoistani, ja sitten annoin pojalle pullosta ko maidon. Parista ekasta viikosta kotona en kunnolla muista mitään. Yöt päivät meni läpeensä kun lypsin maitoa, annoin sen pojalle, laitoin pojan nukkumaan ja aloin lypsää taas seuraavaa annosta. Muistan monesti säpsähtäneeni hereille, kun esim. istuin vessassa, tai rinta kourassani - olin torkahtanut kesken lypsyn (kuulostaa ihan lehmältä, ja sellaiseksi kieltämättä monesti itseni tunsinkin). Voitte siitä kuvitella miten väsynyt olin. Vähitellen sitten rintani alkoi kestää imettämistä - rintakumilla tosin. Ei ollut silti helppoa, tuskaa se tuotti. Kolme kuukautta poika sai omaa maitoani, sitten lopetin. Kyllä oli helpotus! Sain jättää rintani rauhaan ja poika joi tyytyväisenä pullosta korvikettakin. Poika oli 1v4kk kun tyttömme syntyi. Arvatkaa hirvittikö imetyksen aloitus! Mutta kuinkas kävikään - tyttö otti rinnan suuhunsa, kunnon otteella, imi 5-10min. ja oli kylläinen. Rintani oli tietty taas tosi herkät, mutta ei mennyt ihan verille asti (ahkeraa rasvausta taas). Kiitos tytön hyvän otteen (jota hän ei irroittanut ennen lopettamistaan), ja lyhyiden imetyshetkien. Tytölle riitti aina neljän tunnin välein tuo 5-10min. ruokailuhetki - tätä jatkui reilu vuoden! (Tietty jossain välissä kuvaan tuli myös kiinteät, mutta imetys jatkui silti reilu vuoden tytön syntymästä.)



Tulipa romaani! Ei ollut tarkoitus - halusin vaan kertoa, mitä kaikkea voi tulemaan pitää, kun etukäteen ei tosiaan voi tietää. Ja jos eka lapsi oli " huono imijä" , niin toka voikin olla kaikkea muuta! =) Saa nähdä, millainen tapaus tämä kolmosemme tulee olemaan - koko sydämestäni toivon, että imetys onnistuisi kuten kakkosen kanssa, en usko, että jaksaisin esikoisen aikaista rumbaa enää.. Mutta, onneksi silloinkin on vaihtoehto - nimittäin korvikemaito! Enkä aio potea huonoa omaatuntoa, jos imetys ei onnistu, ja vauva saa korviketta.



Nyt palstatilaa vähän toisillekin..



Minni & [color=teal]Mulperi[/color] 14+2

mulla on ollut molempien kanssa alussa vaikeeta on kyllä sattunut aivan kauheesti eka aika... mutta hyvin on kummiskin mennyt, ekan kanssa imetin vuoden ja toisen kanssa vähän yli, kun se oli niin tissifriikki, hih rakas poikani! Saas nähdä miten kolmas täälläkin, koskaan kun ei voi tietää...



Mua on jäänyt vaivaamaan kun toisen kanssa makasin kapeessa sairaalasängyssä sektion jälkeen enkä saanut meitä hyvään asentoon, kutsuin hoitajan, ja katto kerran tilannetta ja mun tissejä ja sano jotain tyyliin " ai sulla on tommoset" . Itse olin niin tokkurassa etten edes muistanut kysyä ai mitä tarkoitat, ja sen jälkeen en enää muistanut kuka noin sano... Nyt mua on jäänyt vaivaamaan että mitä se tarkoitti! Oisko pitänyt vastata: niin eks oo hienot!



Sit yhdyn siihen että bepanthol sen olla pitää... mulle ei ole sopinut toi L-kirjaimella alkava mönjä mikä ois kuulemma paras... ehkä jos vois juosta tissit paljaana joka paikassa mutta sit kun on suihkutissit ja ne on vähän rikki ja laitat suojukset liiveihin + tota L-kirjaimella alkavaa rinnanpäihin... niin voi kauhee kun se jää kiinni siihen ja joudut repimään sen pois... auts... sori stoorit...



Nani 14+3

Oikein tahnamönjä - lampaan villarasvaahan se oli. Minä sitäkin sairaalassa käytin, mut ei ollut mielestäni yhtä tehokas kuin bepanthen. Ja tosiaan, on erittäin hankalaa kun rinnanpäät rikki, pitää rasvata, maito suihkuaa, eikä voi oikein edes liivejä käyttää - saati sitten liivinsuojia! Koin sairaalassa aika näppäräksi ne verkkoalushousut, kun niistä leikkas haaran auki, ni sai sellasen liivin tehtyä. Oli sit edes hiukan tukea kauheille meloneille, ja sai tarvittaessa heitettyä paperitollot sinne sisään ku oikein alkoi maito suihkuamaan. =)

se kauhee mönjä, bepanthen mun mielestä imeytyi paljon parempi se toinen jäi vaan tahmeeksi kalvoksi...



Toi verkkoalkkari vihje oli mulle ihan uutta... ei ollut siis tullut edes mieleen... Leikkasitko salaa, vaan antoko joku siellä sairaalassa vihjeen?



Nani 14+3

Pakko tulla purkamaan tänne pieni aggressio. Olin juuri sopimassa opiskeluistani yliopistolla ja kaikki meni mieslehtorin kanssa hyvin. Sovittiin, että opetusharjoittelut ym.saan tehdä 2008 keväällä, teoriat aloitan nyt syksyllä ja kaikki oli oikein mainiosti. Sitten juttelin tällaisen koordinaattorin tai whatever se onkaan kanssa ja se oli sitä mieltä, että mun pitäis tulla tyyliin suoraan synnäriltä tekeen opintoja loppuun. Se sanoi, että " on täällä muitakin ollut viikonkin vanhan vauvan kanssa tekemässä harjoittelua tai opiskeluja" . Ja kun kuulemma " vauva nukkuu vaan koko ajan, niin eihän mulla ole mitään tekemistäkään eli voisin hyvin jatkaa opintojani heti" . Ja tää oli n.50-vuotias nainen!!! Mä olin niin hölmistynyt, että varmaan leuka oli polvissa asti. Juu, eihän mulla mitään elämää tosiaan olekaan vauvan ulkopuolella ja mistä hitosta kukaan tietää kuinka " helppo" tai " vaikea" meidän vauva on.Ja mä haluan olla kotona mahdollisimman kauan, joudun nytkin jättämään n.11 kk:n ikäisen lapsen äitini hoitoon (joka lupasi ottaa virkavapaata), kun jatkan opintojani keväällä 2008. Olisi kuulemma pitänyt jatkaa opintoja jo syksyllä 2007, jolloin lapsi on vain n.puolivuotias. Että silleen....

Kyllä pisti kiukuttamaan.ARGH!!!!



Mutta helpotti, kun voi teille purkaa turhautumista.Jotenkin tuntui, että olisi pitänyt pyytää anteeksi sitä, että olen raskaana ja olen mennyt sekoittamaan tämän naisen työkuviot nyt ihan täysin.



ärtynyt sjt+Puuhis 17+1

Hieman rytmi sekaisin, kun ollaan valvottu iltaisin tosi myöhään. Pitäisi alkaa totutella aamuherätyksiin taas, kun koulu alkaa jo puolentoista viikon päästä.



Kieppuli: ISO voimahalaus! Uskon ja toivon, että tulee hyviä uutisia.



Lupita: Minulla on edelleen välillä todella epätodellinen olo tämän raskauden suhteen. Aluksi oli vielä enemmän, mutta nyt asia on jo hieman alkanut realisoitumaan, kun on maha ihan pikkuisen pämpähtänyt. Mutta oireita ei siis ole juuri lainkaan ja liikkeitä en vielä tunne ollenkaan. Mutta kyllä ne tuntemukset siitä muuttuvat todempaan päin, kun maha kasvaa ja pikkuinen kehittyy.



Oma (.): Hiiva, emätintulehdus, virtsatie-infektio.... argh! Eikö tästä alapään tulehduskierteestä tule koskaan loppua. Terkkari soitti aamulla ja sanoi, että pitäisi tulla antamaan uusi pissanäyte, kun edellisessä oli jotain epäpuhtauksia. Minulla on siis ollut aikaisemmin vt-infektioita niin usein, että söin 3 kk estolääkityksen vaivaan. Sen jälkeen on ollut yksi vai kaksi tulehdusta ennen raskautta ja nyt seurataan säännöllisillä testeillä, kun vaarana on, että tulehdus ei oireile yhtä voimakkaasti kuin normaalisti ja jäisi siis huomaamatta ajoissa.



Sellainen virsi tällä kertaa.



Aurinkoista päivää Helmikuisille!

Vitamiineista: Aloitin omin luvin Multitabs 2+ ja rautakuurin tuossa pari viikkoa sitten. Hemppaa ei ole mitattu eli en tiedä paljonko se oli tai on nyt. Pitäisikin mittauttaa.



Jolanda + koukku rv 14+4 (muistaakseni)

Oli muuten vanhemman puolisen hoitsun idea tuo verkkoalushousuista liivien tekeminen. =) Ei mielestäni hullumpi idea. Pöllin niitä iki-ihania verkkopöksyjä silloin kotiinkin, kun sairaalasta lähdimme..

Jolanda: mulla auttoi virtsatietulehdus kierteeseen karpalomehu (sokeroimaton) sekä kuumassa vesipaljussa istuminen. Nuo ovat vanhanajan poppakonsteja virtsatietulehduksiin =D

Eikä tarvii syödä kuuria toisen perään ; )



Imetyksestä oli ollut jotain puhetta.

Mulla kans ei imetys onnistunut sairaalassa ja rintakumin kätilö mulle kiikutti. Sen jälkeen ei ollut ongelmia. Toki maito pakkautui ja rinnat oli kivikovat, mutta lämmin haude ja suihku sekä hieronta auttoi.

Mutta kotona maitoa tuli sitten tosi hyvin (yli oman tarpeen) ja jouduin pumppaamaan jne. Mutta rinnanpäät eivät tulleet kipeiksi juurikaan, luulen, että mulla se rintakumi auttoi asiaa.



Omassa navassa ei mitään ihmeellistä.



Kedelig rv 13+5??

Yritän jotain kirjoittaa vaikka päässä pyörii tyhjää jo monetta päivää putkeen.. Normaalia kai :)



Olo on täällä ennallaan = surkea.

Huomenna on toinen neuvolakäynti. Ja ei kai siellä mitään ihmeellistä tehdä. Saan kuulla labratulokset ja tietää johtuuko selän polttelu virtsatietulehduksesta. Toivottavasti tai siis olisi mukava tietää syy siihen.

Kävellessä supistelee jo aika kovasti. Olin yllättynyt siitä että se alkaa näinkin aikaisin.

Ei kai ihmeitä... Huomenna taas vähän viisaampi. Nyt viikoistakin ihan sekaisin eikä jaksa laskea.



MyQ

sjt, selittikö vielä samaan hengenvetoon miten on itse kasvattanut rivin tasapainoisia kersoja kotona piipahtamattakaan.. Aika usein tulee lapsettomilta ihmisiltä tuommoisia ohjeita.



Meidän imetyskokemus oli ihan positiivinen. Tyttö hoksasi homman heti, minulla meni kauemmin. Ei kannata jännittää etukäteen, kun ei sitä voi kuitenkaan harjotella eikä tietää miten sitä maitoa alkaa tulla.



Oma napa voi paksusti. Kipeä on kyllä usein. Enkä huomaa mitään liikettä.



Kohta tyttö herää, täytyy vielä ehtiä tiskaamaan ennen sitä - päivänjatkoja



l ja kupla 15+5

Imetysasiaa on pakko itsekin kommentoida, niin kuin aika monella muullakin, meilläkin oli aluks vähän ongelmia. en tiiä oliko tytöllä väärä ote vai mitä, mutta sattu kyllä ihan törkeesti! mulla oli jo raskausaikana nännit tosi arat, ja arvasin ettei ongelma siitä ainakaan parane. noh, meillä avun toi sitten rintakumi. oli ihan taivaallinen tunne, kun homma vihdoin alkoi sujua! sairaalassa olivat selvästi kahta mieltä kumin käytöstä: osa oli heittämässä kumia ihan turhana pois, ja osa sitä suositteli apukeinona. Käytin kumia jotain 4 kk muistaakseni, sit seuraavat 4kk imetin ilman sitä. maitoa tuli tosi paljon, ja muistan hyvin kuinka tuskallista sen nouseminen rintoihin oli! mutta kuten joku tossa edellä jo mainitsikin, (sori, en muista nikkiä..) ei sitä kannata murehtia etukäteen. ja jos se ei lähe sujumaan ollenkaan, ei siitäkään kannata syyllisyyttä potea.



Omaan napaan kuuluu päänsärkyä. tosi ikävä vaiva, josta oon nyt kärsiny muutamana päivänä oikeen kunnolla. voi olla kyllä hartiatkin niin jumissa, pitäs varmaan tosissaan jumpata tota yläkroppaa ja venytellä. On ollu pakko vetää Panadolia, en pysty muuten tekemään töitä, joka kuitenkin on kirjottamista ja lukemista. ei siitä koneen ääressä istumisesta tuu yhtään mitään kun koko ajan jyskii päässä. Noh, anteeksi valitus, ehkäpä tämä tästä....

Niin ja neuvolalääkärikin oli maanantaina, kaikki ok. sydänäänetkin kuului pitkällisen etsiskelyn jälkeen, ihanaa!!! painoa tullu 300g/vko, mun mielestä se oli hurja määrä tässä vaiheessa, mutta terkkari sanoi, että varsin kohtuullinen on lukema. Mä paisun taas ihan joka suuntaan niin kuin esikostakin, kyllä ne kilot tuntuu iskevän lantiolle ja reisiin ihan yhtälailla...



Mutta nyt vähän sohvalle huilaamaan, ja kattomaan piirrettyjä!



loviisa rv 13+2

Eli virtsatieinfektio ja pömpähtänyt siis..



Kedelig: Jep jep, pitäs kipittää taas kauppaan ostamaan sitä karpalomehua. Mulla on jotain luontaistuote pillereitä kotona. Karpalosta tehtyjä siis, mutta ei ole nyt raskauden aikana tullut otettua niitä. Kai se on pakko mennä, kun tekee porkkanoitakin niin älyttömästi mieli enkä muistanut niitä päivällä ostaa.



J

[color=orange]Loviisalle ekaks onnittelut hyvistä lääkärikuulumisista![/color]



[color=green]Omassa[b] ( . )[/b]:ssa tuntuu sellasta jännää paineen tunnetta ihan tuolla alamahassa välillä. Onko kellään muulla kokemusta sellasesta? Ihan kun vauva painais välillä liikaa ja tipahtais ihan mahan alaosaan..jännä tunne..[/color]

Liikkeitä tuntuu välillä enemmän, välillä vähemmän ja ne on alkanut tuntua ihan tuossa navan kohdalla!



Eilisessä pinossa oli joku ihan uusi helmi..! Nikkisi piti tarkistaa, mutta kuinka yllättävää -unohdin!

Piti sinua pommittaa heti kysymyksillä, kun olet lapsivesipunktiossa käynyt..

Millainen kuva sulle jäi siitä " toimituksesta" ? Oliko se kamalaa vai ihan iisi juttu?

Kyselen, että osaan valmistautua,kun maanantaina olen siihen menossa!

..Niin ja tervetuloa helminauhaan!!



mammutti ja vili rv 15+2

... :) Olisi pitänyt kysyä, mutta kun ei tajua heti!:)

Sitten se vielä ihmetteli, että miksen voi tehdä harjoittelua jo nyt syksyllä, kun juuri olin kertonut miten olen koko raskausaikani oksentanut ja matalan verenpaineen takia en uskalla ajaa edes autoa, kun tuo taju menee aina välillä. Pitäis varmaan opettaa ja kesken antiikin Rooman sanoa, että " ope menee nyt pitkälleen, lukekaa loput Asterixista."



No joo...Mutta mä pysyn Puuhiksen kanssa kotona tasan siihen asti, kun on sovittu ja unohdan koko ihmisen (jos pystyn). Se hyvä puoli siinä oli, että nosti varmaan verenpaineen ennätyskorkealle tänään;)

Imetyksestä. Mulla esikoisen kanssa onnistui ihan hyvin, oikeastaan alusta asti, vaikkakin oli sairaalassa oikea tissitakiainen, tuntikausia imi yhteen menoon, mutta mikäs siinä, kun kerta jaksoi imeä hyvällä otteella, eikä itselläkään ollut muuta tekemistä. Lähtipähän maitoa ainakin hyvin tulemaan (auts!). Olin kyllä vähän pettynyt sieltä saamaani neuvontaan. Välillä kun kysymyksiä heräsi tai olisin ensikertalaisena tarvinnut opastusta, oli vastaukset ja opastus jopa töykeää, vähän siihen tyyliin, että etkö nyt näin päivänselvää asiaakaan tiedä/osaa. No, siperia opetti =) Toivottavasti seuraavankin kanssa onnistuu yhtä hyvin ja voin jatkaa jopa kauemmin kuin viimeksi.



Itsellä alkaa vähän mieli kirkastumaan. Verentulo on jo huomattavsti vähentynyt, enää tulee lähinnä ajoittain hyytymäklimppejä (anteeksi tarkka kuvaus...). Toivottavasti tarkoittaa sitä, että siellä oli vaan verisuoni katkennut ja alkaa nyt tyrehtymään. No, katsotaan mitä huomenna ultrassa sanovat. Oli muuten niin hyvä kun päivällä makoilin ja levähtelin, niin nasu alkoi möyrimään ensimmäistä kertaa niin, että ihan varmaksi sen tunsin, olin jopa tuntevinani tarkempiakin liikkeitä (potkuja kait?) kuin ne kuperkeikka-muljahdukset. Ja sitten menin vaihtamaan asentoa ja en enää tuntenut niitä. Mutta ajattelin, että siellä se nasu koittaa äitille kertoa, että kyllä täällä kaikki hyvin on!



kieppuli & nasu 14+3 (joutuuko muut muuten ihan tosissaan aina miettimään, että mikä viikko nyt olikaan menossa...?)

minä sain muuten sairaalasta sellaiset ihan " oikeat" putkiverkosta (siis sitä joustavaa putkiharsoa, mikä-se-nyt-onkaan) leikatut liivit, siellä ei tarvinnut alushousuja tuhota. En kyllä itse niitä käyttänyt, kokeilin vaan ja yllättävän hyvät ne kyllä oli! Luulisi joka sairaalasta sellaista putkiharsoa löytyvän!



kieppuli edelleen

Siis sain tuon pelkän otsikon tuonne... No, tekniikka hallussa, heh.



Niin, imetyksestä; meidän neiti tiesi heti synnyttyään jutun juonen ja imaisi oikeaoppisesti " tavaran" suuhun. Viihtyi siinä hommassa niin hyvin, että jopa kättärillä (!) suosittelivat tuttia suuren imemistarpeen vuoksi. Oli siis tississä kiinni ihan koko ajan. Oikea ote ei hävinnyt minnekään, vaikka meillä tutti olikin ja imetys sujui loistavasti koko 11kk.



Meillä oli tänään eka lääkärineuvola ja kaikki oli hyvin. Sydänäänet jumputteli oikein kunnolla ja muutenkin kaikki ok. Noista vitamiineista & raudasta kyselin, eikä lääkäri suositellut vielä mitään, vaikka hemoglobiini oli pikkasen laskemaan päin. D-vitamiinia suositeltiin kyllä kalsiumin imeytymisen parantamiseksi. Seuraavaksi mennäänkin neuvolaan yhdessä tulevan isosiskon kanssa; -5-vuotisneuvola ja mun äitiyskäynti samalla kertaa. Kiva, kun kuulee sitten siskokin vauvan sydänäänet!



Vielä omasta olostani -olo on parantunut huomattavasti ihan viimeisen viikon aikana ja jostain olen jopa saanut virtaa siivota ja käydä pienellä lenkillä. Hassua, kun koko kesän energiat on menneet pelkkään henkiinjäämiseen! Jospa tämä tästä.



Hyviä vointeja kaikille!!!



Timbe ja P2 (rv nla:n mukaan 15+6, omasta mielestä 15+5)