Tuntuu, että lasten hankinta oli sittenkin elämäni suurin virhe
Siltä tuntuu nyt väsyneenä ja uhmaikäisen kiukutteluja kuunnellessa. Toinen on vasta vauva ja valvottaa ihan riittävästi. Mies osallistuu arkeen iltaisin 3 tunnin ajan, lopun aikaa minun pitää jaksaa.
Kaikki sanoo, että ihana kesä sulla edessä ja vauva -aika on niin ihanaa. Mutta kun ei ole. Olen niin yksin kantamassa arkea ja lasten pahaa oloa. En jaksa seurustella vauvan kanssa 24/7 ja kuunnella uhmaikäisen itkua ja huutoa.
Kommentit (102)
[quote author="Vierailija" time="16.06.2014 klo 23:58"]
Pakko paljastaa sulle salaisuus. Se on vale että se helpottaisi kun lapset kasvaa. Mun mielestä tää homma vaan vaikeutuu. :/
[/quote]
Minusta on vahvasti alkanut tuntumaan tästä. Pidämme erittäin hyvää huolta siitä että toista lasta ei tule ikinä tulemaan. Eka 3.5v.
Enpä tiedä vankilaoloista paljoakaan, mutta kuinkahan yleistä on huokailla, kuinka ihana tämä vankila on. Ottaa mahdollisimman paljon kuvia sieltä, jotta tulevaisuudessa olisi muistoja. Harmitella, kuinka nopeasti tämä ensimmäinen vuosi meneekään ohi.
Ja vaikka vankilaan halutaan toisinaan vapaaehtoisestikin kuten toisinaan lapsiakin, onkohan kuinka yleistä todeta vankilan olleen parasta, mitä elämässäni on tapahtunut. Vankila on se kaikkein tärkein.
Ajattelin vaan, kun tuollaistakin on joskus kuullut vanhemmilta...