Lue keskustelun säännöt.
Oliko 1980-luvun alku synkkää aikaa?
22.06.2021 |
Ainakin sen ajan popmusiikki kuulostaa usein apealta ja surumieliseltä. Ihmiset näyttävät sen ajan muotivaatteissa, meikissä ja kampauksissa hirveän vanhoilta ja tavarat oudon tummasävyisiä värimaailmaltaan. 1970-luku jatkui tyylissä ankeana sävynä ja öljykriisi siinä lähimailla vielä. Ja lasten syöpähoitoihin ei panostettu taloudellisesti ja moni, joka olisi voitu pelastaa, kuoli turhaan. Ilmeisesti nukutusaineistakin oli pulaa.
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
90-luvun alku oli synkempää…
Jep, 80-luvun alussa vain synkisteltiin lähinnä musiikissa, 90-luvun alussa oli oikeasti synkkää ainakin Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
80-luvun nuori kirjoitti:
Ei ollut, vaan hauskaa ja huoletonta aikaa. Diskomusiikki pauhasi. Otsapanta, nilkkasäärystimet ja isot olkatoppaukset oli muotia. Diskopaikkoihin jonotettiin vaikka -30 C asteen pakkasessa. Oma suosikkidinkki oli "sininen enkeli".
Yves Rocherin postimyyntiluettelosta tilattiin ihania meikkejä ja ihonhoitotuotteita. Hiuksissa oli "iso" permis" ja kasvoilla "Tikkurilan värikartan"-inspiroima, railakas meikki (ei se laatu, vaan se määrä!).
Teinitalosta, Mic Macista, Pukevan nuoriso-osastolta ja Seppälästä ostettiin vaatteita, jos oli varaa ja jos ei ollut, niitä käytiin ajankuluksi ihastelemassa ja hipelöimässä.
Istuttiin uusissa hampurilaispikoissa (Carrols, Jet) ja laskettiin kolikoita, jos saataisiin kaverin kanssa ostettua pienet ranskalaiset puoliksi. Kesäöinä käytiin Hietsun rantsussa naku-uinneilla.
Oi huoleton nuoruus! :D
samat muistikuvat minullakin. ja yves rocherin kilpailija oli Fleur de Sante. Jos ajatellaan vaikka Dingoa ja katsotte Dingon 1980-luvun videoita, niin näette helposti tyttöjen meikit ja muutenkin tuon ajan energisyys on ihan toista kuin esim. nykynuorilla, jotka elävät niin paljon kännyköidensä kautta ettei oikein enää osata puhua toisille, eikä kasvoilla näy helposti mitään ilmeitäkään. maailmaa katsellaan lähinnä vain älykameran linssin läpi. En voi moittia tätä nykyajan tyyliä, kukin sukupolvi eläkööt omaa aikaansa, mutta kun olen itse elänyt teini-iän 1980-luvulla, niin en kyllä vaihtaisi sitä! Ja jos ei istuttu hampurilaispaikassa, niin mentiin vaikka Rossoon ostamaan jäätelöannokset, niitä ei ehkä saa enää mistään nykypäivänä...
80-luvun nuori kirjoitti:
Ei ollut, vaan hauskaa ja huoletonta aikaa. Diskomusiikki pauhasi. Otsapanta, nilkkasäärystimet ja isot olkatoppaukset oli muotia. Diskopaikkoihin jonotettiin vaikka -30 C asteen pakkasessa. Oma suosikkidinkki oli "sininen enkeli".
Yves Rocherin postimyyntiluettelosta tilattiin ihania meikkejä ja ihonhoitotuotteita. Hiuksissa oli "iso" permis" ja kasvoilla "Tikkurilan värikartan"-inspiroima, railakas meikki (ei se laatu, vaan se määrä!).
Teinitalosta, Mic Macista, Pukevan nuoriso-osastolta ja Seppälästä ostettiin vaatteita, jos oli varaa ja jos ei ollut, niitä käytiin ajankuluksi ihastelemassa ja hipelöimässä.
Istuttiin uusissa hampurilaispikoissa (Carrols, Jet) ja laskettiin kolikoita, jos saataisiin kaverin kanssa ostettua pienet ranskalaiset puoliksi. Kesäöinä käytiin Hietsun rantsussa naku-uinneilla.
Oi huoleton nuoruus! :D
Carrolssin kalahampurilainen ja Carolina. Jetin makkaraperunat😋 Viikonloppuna pyörittiin steissillä ja kukkiksella. Kivaa oli.
Vierailija kirjoitti:
Pastellivärejä ei varmaan oltu vielä siihen aikaan keksitty.
ap
Mulla ainakin oli vaalean keltaisia, vaaleansinisiä, mintunvihreitä, persikan värisiä ja vaaleanpunaisia vaatteita ihan vuosikymmenen alussa. Ai niin ja liiloja.
Mahtavaa aikaa, ainut pelko/uhka oli ydinsota ja NL, mutta niihin oli tavallaan tottunut, eikä niitä jatkuvasti ajateltu, kun ei ollut nettiä ja öyhöttöjiä kaikissa tuuteissa myrkyttämässä ilmapiiriä. Olivat vaan niitä kylähulluja silloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On totta, että silloinkin oli murheita ja huolia.
Nykyaikaan peilattuina nuo huolet ja murheet olivat vain hyttysen ininää korvissani.
Ja huoli ilmastonmuutoksesta naurattaa 30 vuoden päästä. Turha vähätellä eri aikakausien murheita.
Koko kouluaikana ei ollut luokalla ketään vinkumassa yksityisiä kompleksejaan. Keväällä soi Suvivirsi, joulujuhlassa oli tiernapojat.
Pihalla leikittiin Kuka pelkää mus
taa miestä, syötiin lakupekkalakuja, mansikkaeskimoita.
Elämä oli ihanan normaalia!
Tytöt oli tyttöjä ja pojat poikia.
Päivällä sanottiin moido, ja illalla tultiin kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aids herätti kai silloin kauhua ydinsodanuhan lisäksi?
Tupakkaa poltettiin paljon, pojat tappeli ja kiusasi toisiaan herkemmin, armeijaa ei voinut keskeyttää ja siellä simputettiin, sukupuoliroolit oli kovat ja heikkoutta ei suvaittu.
Tässä miehen muistoja ajoilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koko kouluaikana ei ollut luokalla ketään vinkumassa yksityisiä kompleksejaan. Keväällä soi Suvivirsi, joulujuhlassa oli tiernapojat.
Pihalla leikittiin Kuka pelkää mus
taa miestä, syötiin lakupekkalakuja, mansikkaeskimoita.
Elämä oli ihanan normaalia!
Tytöt oli tyttöjä ja pojat poikia.
Päivällä sanottiin moido, ja illalla tultiin kotiin.
Juu. Ne erilaiset oli jo hyvissä ajoin kiusattu hiljaisiksi ja ne kulkivat seinän vieriä yrittäen sulautua seinän väriin. Ei silloin tarvinnut kuunnella mitään kun ei kukaan uskaltanut mitään sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On totta, että silloinkin oli murheita ja huolia.
Nykyaikaan peilattuina nuo huolet ja murheet olivat vain hyttysen ininää korvissani.
Ja huoli ilmastonmuutoksesta naurattaa 30 vuoden päästä. Turha vähätellä eri aikakausien murheita.
30 vuoden päästä Lähi-Idässä ja Afrikassa on niin tukalat oltavat, että kansat vyöryvät Suomeen ja muuttavat Suomen i s l a m i l a i s eksi valtioksi. Lapsenlapsenne pakotetaan pukeutumaan ni qa biin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tupakkaa poltettiin paljon, pojat tappeli ja kiusasi toisiaan herkemmin, armeijaa ei voinut keskeyttää ja siellä simputettiin, sukupuoliroolit oli kovat ja heikkoutta ei suvaittu.
Tässä miehen muistoja ajoilta.
Tuolta vaikuttaa se aika niidenkin juttujen perusteella, joita olen lukenut. Onneksi en ollut silloin syntynyt vielä vuosiin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Koko kouluaikana ei ollut luokalla ketään vinkumassa yksityisiä kompleksejaan. Keväällä soi Suvivirsi, joulujuhlassa oli tiernapojat.
Pihalla leikittiin Kuka pelkää mus
taa miestä, syötiin lakupekkalakuja, mansikkaeskimoita.
Elämä oli ihanan normaalia!
Tytöt oli tyttöjä ja pojat poikia.
Päivällä sanottiin moido, ja illalla tultiin kotiin.
Nykyään on kaikki paljon paremmin. Kukin saa olla sitä mitä on eikä tarvitse nöyristellä muita.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On totta, että silloinkin oli murheita ja huolia.
Nykyaikaan peilattuina nuo huolet ja murheet olivat vain hyttysen ininää korvissani.
Ja huoli ilmastonmuutoksesta naurattaa 30 vuoden päästä. Turha vähätellä eri aikakausien murheita.
30 vuoden päästä Lähi-Idässä ja Afrikassa on niin tukalat oltavat, että kansat vyöryvät Suomeen ja muuttavat Suomen i s l a m i l a i s eksi valtioksi. Lapsenlapsenne pakotetaan pukeutumaan ni qa biin.
Johan ne on täällä. Ei tarvi kuin lisääntyä moninkertaisesti kantiksiin verrattuna ja Suomi on ajan mittaan valloitettu sisältä päin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tupakkaa poltettiin paljon, pojat tappeli ja kiusasi toisiaan herkemmin, armeijaa ei voinut keskeyttää ja siellä simputettiin, sukupuoliroolit oli kovat ja heikkoutta ei suvaittu.
Tässä miehen muistoja ajoilta.
Tuolta vaikuttaa se aika niidenkin juttujen perusteella, joita olen lukenut. Onneksi en ollut silloin syntynyt vielä vuosiin.
ap
Nykyajan nuorilla on asiat niin paljon paremmin ja hyvä niin. Ei kannata liikaa kuunnella noita, jotka nostalgisoivat vanhoja aikoja. Paljon paskaa oli tässä aikakaudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pastellivärejä ei varmaan oltu vielä siihen aikaan keksitty.
ap
Mulla ainakin oli vaalean keltaisia, vaaleansinisiä, mintunvihreitä, persikan värisiä ja vaaleanpunaisia vaatteita ihan vuosikymmenen alussa. Ai niin ja liiloja.
Mahtavaa aikaa, ainut pelko/uhka oli ydinsota ja NL, mutta niihin oli tavallaan tottunut, eikä niitä jatkuvasti ajateltu, kun ei ollut nettiä ja öyhöttöjiä kaikissa tuuteissa myrkyttämässä ilmapiiriä. Olivat vaan niitä kylähulluja silloin.
minulla on muistikuvianiinikään pastelliväririkkaudesta... musitelen, että kaupoissa ei juuri muuta ollutkaan kuin pastellia ja siihen sitten vaihtoehdoksi farkkujen värit: sininen, musta, valkoinen. minullakin oli yhdet kirkkaan keltaiset housut, yhden kirkkaan siniset housut, pastellin vihreät shortsit, pinkit shortsit, pinkkejä paitoja yms. valkoista kartoin.
se mitä esim. dingo rikkoi, niin silloin poikien ei kyllä pitänyt pukeutua pastellehin, tuli heti tietynlainen maine, mutta dingo ehkä rikkoi tuota kaavaa. neumania kuvailtiin mm. riikinkukoksi ja mediassa puhuttiin, että voiko mies pukeutua tuolla tavalla värikkäästi. Dingo oli kuitenkin punkhenkinen bändi, niin se sopi ehdottomasti siihen tyyliin ja neumanille, mitä noita vanhoja videoita katsoo, niin osasivat kyllä stailata itsensä. toinen mistä puhuttiin oli miesten meikkaus. dingollakin oli joskus vahvat meikit naamalla ja se oli taas joidenkin mielestä asia, jota miehet eivät olisi saaneet tehneet. Meille nuorille se meni läpi ihan noin vain, nuoren tehtävähän on kapinoida vallitsevia käsityksiä vastaan. nyt taas on ihan normaalia, että joku miespuolinenkin artisti meikkaa tai vaikka käyttää punaisia housuja, eikä tarvitse edes olla artisti.
Vierailija kirjoitti:
Tupakkaa poltettiin paljon, pojat tappeli ja kiusasi toisiaan herkemmin, armeijaa ei voinut keskeyttää ja siellä simputettiin, sukupuoliroolit oli kovat ja heikkoutta ei suvaittu.
Tässä miehen muistoja ajoilta.
Tätäkin oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tupakkaa poltettiin paljon, pojat tappeli ja kiusasi toisiaan herkemmin, armeijaa ei voinut keskeyttää ja siellä simputettiin, sukupuoliroolit oli kovat ja heikkoutta ei suvaittu.
Tässä miehen muistoja ajoilta.
Tätäkin oli.
sukupuolirooleista tuli mieleeni, että tasa-arvo oli kuitenkin kova puheenaihe. Esim. meillä kotona oli itsestäänselvyys, että tyttö voi tehdä ihan kaikki samat asiat kuin pojat (paitsi mennä armeijaan ja alkaa papiksi (josta tästä viimeisestä oltiin yhteiskunnallisesti jo eri mieltä, mutta armeija oli vielä sellainen asia, että yleisesti koettiin että se ei ole naisten paikka).
Taisi olla just ennen neonvärien muotiin tulemista, eli 80- luvun puolivälin paikkeilla, esim. mintunvihreä oli kova sana joskus 1984/1985.
Sit oli Dingo, värikkäät sifonkihuivit jne, meikit entistä rajumpia ja neonväri ja juppimuoti.
90-luvun alku oli synkempää…