Saitko koskaan englannista kiitettäviä arvosanoja koulussa?
Minä en saanut koskaan, vaikka kuinka yritin. Aina vaan 8, 8, 8, 8, 8, 8, ... (Ei vissiin riittänyt älli, kai niitä muuten olisi tullut.)
Kommentit (70)
Sain. Sain myös ruotsista ja saksastakin.
Kirjoitin ällät kaikista kielistä.
Sain. Lukematta 9-10 tuli aina. Sanakokeisiin kyllä luin kun välillä oli minulle tuntemattomia sanoja. Meninkin sitten yliopistoon opiskelemaan englantia. Lahjakkuus kieleen taitaa olla perinnöllistä sillä isoäitini ja tätini ovat englannin opettajia. Tosin opin kyllä helposti muitakin kieliä. Päässä on vain jokin sellainen asetus. Matikkaa en sitten taas osaa.
Sain ainakin 9 joskus.
Niin sain tosin ruotsistakin, siitä joskus jopa 10. Kielitaidostani se ei tosin kerro mitään, käytännössä en puhu ruotsia sanaakaan.
Ala-asteella oli englanti 9.
Yläasteella 7-8
Amiksessa kiitettävä, 5.
Kaikissa kielissä oli laudatur luetun ja kuullun ymmärtämisessä arvosanana. Valitettavasti kielioppi ja sanasto sitten takkusi niin se oli sitten 5-7 välillä. En osaa kirjoittaa suomeakaan, enkä tajua suomen kielioppia niin miten muka osaisin sitä muissakaan kielissä? itseasiassa en osaisi suomen kieliopista sitä vähääkään jos en olisi käyttänyt tukena englannin kielioppia. Mutta toisaaltaan luen sujuvasti englantia, välttävästi ruotsia, saksaa, ja ranskaa.
Enkusta tuli 9 lukion päästikseen mutta hermot pettivät yo-kirjoituksissa: sain vain B:n.
Sain, aina 10 ja kirjoituksissa L.
Varmaan aina, paitsi ehkä joskus ala-asteella saattoi tulla kasejakin.
Harvoin tuli kiitettävää, mutta YO-kirjoituksissa kirjoitin Laudaturin - hupista. Panostin kyllä kirjoituksissa siihen, että luin hyvin ja noin sitten kävi enkun kanssa, muutkin aineet meni yläkanttiin, jos vertaa todistuksen arvosanoihin. En kauheesti tehnyt töitä arvosanojen eteen lukioaikana, mutta kirjoituksissa kyllä.
Aina sain kiitettävää englannista.
Kielten oppimiseen ei ole oikotietä. Jokainen normaalilahjainen, joka opiskelee peruskoulussa tai lukiossa tarpeeksi oppii englantia kiitettävän tasoisesti. Niksi on vain löytää se juuri itselle sopiva oppimistyyli. Minulle se oli kirjoittaminen ja itsensä kuulusteleminen.
Itse kävin lukion iltaoppikoulussa tehden töissä ensin 8 tuntisen työpäivän ja töistä kouluun 3-4 tunniksi.
Kirjoitin laudaturin.
Vierailija kirjoitti:
Enkusta tuli 9 lukion päästikseen mutta hermot pettivät yo-kirjoituksissa: sain vain B:n.
Miten tämä on edes mahdollista? Kaikki osiot pitää mennä penkin alle, että saa B:n.
Vierailija kirjoitti:
Kaikissa kielissä oli laudatur luetun ja kuullun ymmärtämisessä arvosanana. Valitettavasti kielioppi ja sanasto sitten takkusi niin se oli sitten 5-7 välillä. En osaa kirjoittaa suomeakaan, enkä tajua suomen kielioppia niin miten muka osaisin sitä muissakaan kielissä? itseasiassa en osaisi suomen kieliopista sitä vähääkään jos en olisi käyttänyt tukena englannin kielioppia. Mutta toisaaltaan luen sujuvasti englantia, välttävästi ruotsia, saksaa, ja ranskaa.
Monilla puuttuu motivaatio opetella suomen kieliopin teoria.
Tämä kostautuu kielten opiskelussa.
Näin kävi minullekin.
Peruskoulussa vielä saa hyviä arvosanoja kun lukee vapaa-ajallaan ja vieraiden kielien kohdalla opettelee esimerkin kautta lauserakenteet ja taivutukset.
En osaa kirjoittaa suomeakaan, enkä tajua suomen kielioppia niin miten muka osaisin sitä muissakaan kielissä
-kielioppihan menee kielen mukaan..
päättötodistukseen tuli 10
t: lukion aloittava
Kyllä, sain kiitettäviä ja laudaturin. Enkä siltikään osaa PUHUA englantia, ainoastaan kirjallisesti osasin.
Jotain vikaa on kielen opetuksessa, en ihmettele, miksi tällä systeemillä maaa han muuttajille ei onnistuta opettamaan suomea.
Kyllä, luin 10 min edellisenä pvänä ja sain 9-10. Mulle helpoin aine. Äidinkielikin oli huonompi mulla kun englanti. Kieltä en oo sen jälkeen juuri harjotellu, mutta hyvä kielipää on jos haluan harjoitella enempi.
Ja kyllä, teen suomenkielellä yhdyssanavirheitä, etenki nykyään kun koulunkäynnistä jo aikaa. Eli englanti oli mulle helpompi oppiaine ku suomenkieli.
En saanut koskaan alle 9.