Heräät ja on 90-luku. Mitä teet?
Minä menisin varmaan johonkin yökerhoon vetämään röökiä ja tanssimaan jalat irti!
Kommentit (514)
Ah:3 itkisin onnesta, suuntaisin ostamaan niitä aitoja oikeita merkkareita:3 ja muuta herkkua jotka ei ole pilattu prosessoidulla roskalla ja itkisin ilosta että on markkoja:3
Tänään v. -95 : Todennäköisesti naama valkoiseksi, mustat rinkulat silmien ympärille, jätti-iso kirpputorivillapaita päälle, ja synkin mielin sekä ilmein kouluun murjottamaan.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelisin, mihin lapset ovat kadonneet.
Minä taas ihmettelisin, kuinka turvallista täällä onkaan, takseihin voi astua turvallisesti ja katujengit ei pelottele..
Pelaan lottoa muistissa olevalla voittorivillä. Lisäksi lähestyn minuun herkkään poikaan ihastunutta luokan kovistyttöä, mikä selvisi vasta 20-vuotta myöhemmin, miksi kiusasi minua. Muita kiusaajia lätkin nenään. Varaan ajan terapeutille. Kävisin joko lukion loppuun asti tai luultavasti en aloittaisikaan.
Pysäyttäisin auton eteen poikkitien sen päivän aamuna jolloin tiedän parhaan kaverini kuolevan työtapaturmassa. Onhan näitä.
Ostan nokian osakkeita. Olen hyveellisempi ihminen ja pidän välit lähimmäisiin kunnossa. Käyn koulut ja hankin pätevyyden.
Tosiaan käy koulut hanki pätevyys älä laita sitä päihteiden syyks
Nauttisin täysin siemauksin.
Viimeinen vuosikymmen, kun suurin osa ihmisistä oli järjissään.
Olisin onnessani, koska olisi mahtavaa olla taas lapsi ilman huolen häivää.
Menisin töihin. Silloin 90-luvulla se todellakin onnistui, lamasta huolimatta.
Menisin hoitamaan rakkaat hevoseni, jotka olisivat heränneet henkiin.
Pelejä ja videoita saisi kaupasta, ostaisin varastoon.
Sama homma, spaddu huuleen ( poltin ysärillä ) ja baariin. Hetken aikaa ihmettelisin hiljaisuutta. Sitten havahtuisin, ulisijat ja valittajat puuttuu, on vaan mukavia bilettäjiä.
Nauttisin musiikista ja elämästä. Katsoisin urheilua.
Menisin vielä silloin elossa olleiden isovanhempieni luokse ja kyselisin kaiken mahdollisen mitä he tietävät suvusta, sen alkuperästä ja tapahtumista.
Lisäksi pyytäisin kertomaan elämästä 20-30-luvuilla.
Jos olisin ulkoisesti nuori mutta minulla olisi sama tieto ja elämänkokemus kuin nyt, niin opiskelisin aivan täysiä matematiikkaa, fysiilkkaa ja kemiaa yläasteella ja lukiossa.
Pitäisin ehdottomasti välivuoden ulkomailla työskennellen ja bilettäen, kuten oikeastikin tein, mutta sen jälkeen jatkaisin opiskelua.
Miehistä en välittäisi, ellei kohdalle sattuisi toista yhtä älykästä ja sielukasta.
Aamu alkaisi ranskanleivällä ja kahvilla. Aamiaisen päälle polttaisin tietysti aamutupakan liesituulettimen ääressä. Sitten hyppäisin Corollaan ja köröttelisin työpaikalle. Auton ikkuna raollaan pössyttelisin aamun toisen tupakan.
Töissä tytöttelisin naiskollegaa ja käskisin häntä keittämään kahvit. Nuorta harjoittelijaneitoa taputtelisin ohikulkiessani takapuoleen. Sitten olisikin aika siirtyä all male -kokoukseen, jossa pöydällä olisi tuhkakuppi. Aamun kolmas tupakka siis naamariin.
Lounaalla siirtyisin lähiravintolaan lounaalle. Tilaisin porsaanleikkeen ja maidon. Ruokaa odotellessani polttaisin tietysti tupakan.
Raskaan lounaan jälkeen torkkuisin työpöytäni ääressä. Työhuoneeni oven ulkopuolella oleva punainen valo kertoisi, ettei minua pidä häiritä.
Virkistyttäni torkuista kaivaisin työpöytäni laatikosta miestenlehden ja selailisin sitä tovin.
Sitten olisikin jo pian aika lähteä kaupan kautta kotiin. Pysäköisin Corollani Säästärin invapaikalle ja siirtyisin ostosten tekoon. Koriin sujahtaisi ainakin lenkkimakkaraa, perunaa ja tupakkaa.
Illan viettäisin television ääressä, paitsi sen ajan joka kuluisi perunoiden keittämiseen ja makkaran paistamiseen pannulla, voissa tietysti. Nauraisin kovasti viihdeohjelmalle, jossa pilkataan tummaihoisia. Toinen kohokohta olisi tietysti Urheiluruutu, jossa käytäisiin läpi lempilajiani murtomaahiihtoa.
Ennen nukkumaanmenoa lukisin vielä hetken miestenlehteä iloisena ja onnellisena siitä, että seuraavanakin aamuna saisin herätä ihanaan 90-lukulaiseen päivään.
Ahhh, suuntaisin parvekkeelle tupakalle!
Te jotka haaveilette, että historia toistaisi itseään, niin ähäkutti! Tuskin te ennen ysäriä syntyneet itsekään eläisitte elämäänne samoin, vaan välttelisitte virheitänne jne. ja saisitte aikaan efektin joka muuttaa muidenkin elämää.
Jos kovaan ääneen varoittelisitte esim. 9/11 tapahtumista ja saisitte sillä laajaa julkisuutta, niin tuskin kukaan räjäyttäisi WTC-torneja silloin jos ollenkaan.
Lähtisin ulkomaille ja menisin johonkin ruokakauppaan ostamaan brunssia. Työntelisin kärryjä rööki huulessa ja lappaisin viinaa ja croissantteja sinne. Vetäisin lärvit ja sammuisin jonkun viiksivallun kainaloon.