Mistä niitä tukiverkkoja oikein saa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Vaikka kauppa-apua ei kukaan tarvisikaan niin olen ystäviäni auttanut hyvinkin paljon mm. työnhaussa, väitöskirjan tekemisessä jne eli en sentään mikään hyödytön tyyppi ole. Ap

Tuosta päätellen sinulla on kuitenkin ystäviä. Miksi he eivät ole sinun tukiverkkonasi? Vai onko kyse siitä, että haetkin ilmaista lapsenhoitoapua tarjoamatta itse apua?

Aika outoa ystävyyttä...

Ainakin minulla on useita ystäviä, mutta kukaan heistä ei auttaisi minua jos vaikka tarvisin lapselle hoitajaa oman lääkärikäynnin vuoksi tai jos tulisi sairastumistilanne. Syitä on monia. Osalla ei ole lapsia eikä he niin tykkää lapsista, osa tekee kahta työtä eli on aika kiireisiä, osalla taas itsellä kaksi lasta ja kiireinen työ eli eivät ehdi auttamaan. Toisaalta he eivät itse tarvitse kavereilta apua eli ei ole koskaan ollut tilannetta jossa olisin voinut auttaa.

Miksei lapseton voi auttaa? Mun lapseton sinkkuystävä on ollut ihan korvaamaton tuki ja apu arjessa. Toki autan vastavuoroisesti, esim kastelen kukat hänen lomamatkan aikana tai leivon kakun hänen synttäreilleen tai mitä milloinkin.

Lisäksi kutsun hänet aina meille juhlapyhinä ettei hänen tarvitse viettää niitä yksin, nykyään tuntuu siltä että hän on osa perhettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Vaikka kauppa-apua ei kukaan tarvisikaan niin olen ystäviäni auttanut hyvinkin paljon mm. työnhaussa, väitöskirjan tekemisessä jne eli en sentään mikään hyödytön tyyppi ole. Ap

Tuosta päätellen sinulla on kuitenkin ystäviä. Miksi he eivät ole sinun tukiverkkonasi? Vai onko kyse siitä, että haetkin ilmaista lapsenhoitoapua tarjoamatta itse apua?

Aika outoa ystävyyttä...

Ainakin minulla on useita ystäviä, mutta kukaan heistä ei auttaisi minua jos vaikka tarvisin lapselle hoitajaa oman lääkärikäynnin vuoksi tai jos tulisi sairastumistilanne. Syitä on monia. Osalla ei ole lapsia eikä he niin tykkää lapsista, osa tekee kahta työtä eli on aika kiireisiä, osalla taas itsellä kaksi lasta ja kiireinen työ eli eivät ehdi auttamaan. Toisaalta he eivät itse tarvitse kavereilta apua eli ei ole koskaan ollut tilannetta jossa olisin voinut auttaa.

Miksei lapseton voi auttaa? Mun lapseton sinkkuystävä on ollut ihan korvaamaton tuki ja apu arjessa. Toki autan vastavuoroisesti, esim kastelen kukat hänen lomamatkan aikana tai leivon kakun hänen synttäreilleen tai mitä milloinkin.

Lisäksi kutsun hänet aina meille juhlapyhinä ettei hänen tarvitse viettää niitä yksin, nykyään tuntuu siltä että hän on osa perhettä.

Tietenkin voi lapseton auttaa jos haluaa. Mutta monet lapsettomat ei halua auttaa lapsiin liittyvissä asioissa.

Vierailija kirjoitti:

Neuvolan perhekerhot. Googlaa oman alueesi tarjonta lapsiperheille. Ja muista että kaikki siellä ei ole mammakulttiin hurahtaneita, vaan ihan samanlaisia samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä kuin sinä. Eli tsemppiä ja toimintaa, kukaan ei tule kotoa hakemaan!

Ap asuu Helsingissä, täällä ei kyllä mikään neuvola järjestä mitään perhekerhoja. Perhekerhoja järjestää MLL ja leikkipuistot, mutta ne on kaikki päiväsaikaan kun ap on töissä.

Minusta on ihan normaalia että ystävät ei auta lastenhoidossa. Omassa tuttavapiirissä en ole koskaan kuullut että kukaan hoitaisi kaverin lasta. Sisarusten lapsia kyllä.

N42, Hki.

tukiverkkoja saa ihan sellaisista hyvin varustelluista naistenvaatekaupoista

Ei niitä oikein mistään saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Vaikka kauppa-apua ei kukaan tarvisikaan niin olen ystäviäni auttanut hyvinkin paljon mm. työnhaussa, väitöskirjan tekemisessä jne eli en sentään mikään hyödytön tyyppi ole. Ap

Tuosta päätellen sinulla on kuitenkin ystäviä. Miksi he eivät ole sinun tukiverkkonasi? Vai onko kyse siitä, että haetkin ilmaista lapsenhoitoapua tarjoamatta itse apua?

Aika outoa ystävyyttä...

Ainakin minulla on useita ystäviä, mutta kukaan heistä ei auttaisi minua jos vaikka tarvisin lapselle hoitajaa oman lääkärikäynnin vuoksi tai jos tulisi sairastumistilanne. Syitä on monia. Osalla ei ole lapsia eikä he niin tykkää lapsista, osa tekee kahta työtä eli on aika kiireisiä, osalla taas itsellä kaksi lasta ja kiireinen työ eli eivät ehdi auttamaan. Toisaalta he eivät itse tarvitse kavereilta apua eli ei ole koskaan ollut tilannetta jossa olisin voinut auttaa.

Miksei lapseton voi auttaa? Mun lapseton sinkkuystävä on ollut ihan korvaamaton tuki ja apu arjessa. Toki autan vastavuoroisesti, esim kastelen kukat hänen lomamatkan aikana tai leivon kakun hänen synttäreilleen tai mitä milloinkin.

Lisäksi kutsun hänet aina meille juhlapyhinä ettei hänen tarvitse viettää niitä yksin, nykyään tuntuu siltä että hän on osa perhettä.

Tietenkin voi lapseton auttaa jos haluaa. Mutta monet lapsettomat ei halua auttaa lapsiin liittyvissä asioissa.

Eihän ap itsekään halu auttaa lapsiin liittyvissä asioissa. Tässä on - mun mielestäni - se suurin ongelma. Ap haluaisi auttaa väitöskirjojen tekemisessä, työnhaussa yms asioisssa, mutta ei sellaisissa asioissa, mistä ei itse tykkää. Ihan selvää, ettei ne lapsettomatkaan, jos heitä ei lastenhoito kiinnosta, halua auttaa lastenhoidossa. 

Usein apu tulee - jos tulee - muiden samassa elämäntilanteessa olevien taholta. A tarvitsee lapsenvahtia, joten B, joka myöskin tarvitsee välillä lapsenvahtia, ottaa A:n lapset hoitoon. Ja sitten vastavuoroisesti B hoitaa A:n lapsia. 

Ap:n on vaikea luoda tukiverkostoja, koska hän haluaa muilta apua ja palveluksia, mutta ne  muut eivät tarvitse niitä apuja ja palveluksia, mitä ap olisi valmis vastavuoroisesti antamaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin tässä sitäkin että haluaako uudet tuttavuudet oikeasti ryhtyä tukiverkottomanbtuliverkoiksi... voihan olla että vaikka ystävystyisinkin toisen äidin kanssa niin hänellä olisi jo omat tukiverkot kunnossa tai jos ei olisi niin ehkä hän olisi niin uupunut että ei jaksaisi tai haluaisi auttaa minua. Ap

Ketjun luettuani huomasin, että moni mieltää tukiverkostot työntekijöiksi, joille ei tarvitse maksaa palkkaa tekemästään työstä. Siis ilmaista työvoimaa. Mulle tukiverkostot ovat ihmissuhteita ja se tuki tai apu, mitä verkostolta saa ja mitä sille antaa, on satunnaista ja  tilapäistä, mutta vastavuoroista. Ilman tukiverkostoja sen avun hankkisi jostain muualta eli palkkaisi jonkun tekemään homman. Mulla on kyllä läheisiä, jotka olisivat voineet tulla tekemään mulle remonttia, mutta palkkasin mieluummin remppafirman hoitamaan homman. Valmistuu noepammin, kun ei tarvitse sumplia aikatauluja läheisten työaikojen ja muiden menojen kanssa. Lastenhoitoon saa apua, kodin hoitoon saa apua, huonekalujen kasaamiseen saa apua, muuttamiseen saa apua....mutta se maksaa. 

Olitkohan sinä vai joku muu, joka mainitsi koiran ulkoilutuksen. Mä voisin noin periaatteessa (omat lapseni ovat jo aikuisia eikä mulla ole vielä lapsenlapsia) silloin tällöin hoitaa jonkun lapsia, mutta en vastineeksi koirani hoitamisesta. Mä kun en anna koiraani hoitoon kuin harvoille ja valituille ja hyvin harvoin (ehkä kerran viidessä vuodessa) mulla on edes tarvetta saada koiralleni hoitajaa. Joku vinkkasi jo pk-seudun aikapankkia, mutta siinäkin on ongelmana, että sun pitää ensin "tienata" aikapankkiin aikaa, jotta voit käyttää sitä. Jos siellä ei ole ketään, joka tarvitsee apua väitöskirjan teossa, työpaikan haussa tms, mitä sinä pystyisit toiselle antamaan, et saa kerrytettyä itsellesi aikaa, jolla voisit "ostaa" lastenhoitoapua joltain toiselta. 

Mulle ihmissuhteet ja vapaaehtoistyö/hyväntekeväisyys ovat kaksi eri asiaa. Vapaaehtoistyö/hyväntekeväisyys on sellaista, jossa itse vain antaa eikä saa vastineeksi kuin korkeintaan hyvän mielen. Eikä avun kohteiden kanssa ole tarkoituskaan ystävystyä tai edes tutustua sen enempää. Ennen pandemiaa useinkin ja nyt pandemian aikana vähän harvemmin olen käynyt ostamassa ruokakasseja vähävaraisille tai tilapäisesti rahavaikeuksiin joutuneille entuudestaan ventovieraille ihmisille. Olen avustanut yli sataa ihmistä ja vain kahden heistä kanssa olen myös ystävystynyt. Yhdestä on tullut hyvä kaverini eikä hän perheineen ole ollut enää pitkiin aikoihin ruoka-avun tarpeessa vaan ovat  saaneet asiansa kuntoon. Silti tiedän, että jos vaikka tarvitsisin huonekalun kokoamiseen apua, ihan varmasti joku siitä perheestä tulisi apuun. Mutta vain tilapäisesti, ei joka kuukausi. 

En tiedä, onko Stadin Aikapankki vielä toiminnassa, mutta sun kannattaisi varmaan tarkistaa asia. Liittyä mukaan ja katsoa, onko siellä joku, joka tarvitsisi just sun apuasi/palveluasi ja voisit siten kerryttää itsellesi aikasaldoa. Ja sillä sitten "ostaa" tarvitsemaasi apua/palvelua joltain toiselta aikapankkilaiselta. Et mitä ilmeisimmin ole hakemassa uusia ystäviä etkä edes uusia ihmissuhteita vaan työvoimaa, jolle ei tarvitse maksaa rahalla. Toisaalta voit myös laskea tuntihinnan omalle ajallesi ja miettiä, onko oman ajan käyttäminen sittenkään järkevämpää  kuin rahan käyttäminen. 

Sen verran korjaisin asiaa, että Stadin aikapankissa suorastaan kannustetaan menemään miinukselle ensin eli ei jäädä odottelemaan, että joku "ostaisi" sinulta ensin palvelua. 50 tuntia voi mennä miinukselle. Se on vaan hyvä juttu, että käyttää toisten palveluita. Homma pyörii paremmin. T. 20 tuntia nytkin miinuksella oleva aikapankkilainen 

Hei ap, kokeile kyseenalaistaa ajatuksesi, että olisit surkea hoitamaan toisten lapsia (siis jollain vuorosysteemillä). Ajatushan on vaan, että se äitikaverin lapsi on sun lapsen seurassa ja sinä vahdit että ovat turvassa, saavat ruokaa ajallaan ja tarvittaessa autat vessassa ym. yrität lohduttaa jos tulee paha mieli. Lapset on yksilöitä ja joidenkin kanssa sulla synkkaa paremmin kuin toisten.

Heti ei mennä yökylään, ensin lapset on toisen luona leikkimässä päiväsaikaan ja ehdit tottua hoitajarooliisi.

Omat lapset on aikuisia, mutta aikanaan ei olisi tullut mieleenkään arvostella lasteni kaverien äitien lastenhoitotaitoa, kukin taaplasi tyylillään. En itsekään osannut ottaa paineita siitä, mitä muut äidit minusta ajatteli. Sai luvan riittää, että on itse kotineen normisiisti ja ystävällinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Vaikka kauppa-apua ei kukaan tarvisikaan niin olen ystäviäni auttanut hyvinkin paljon mm. työnhaussa, väitöskirjan tekemisessä jne eli en sentään mikään hyödytön tyyppi ole. Ap

Tuosta päätellen sinulla on kuitenkin ystäviä. Miksi he eivät ole sinun tukiverkkonasi? Vai onko kyse siitä, että haetkin ilmaista lapsenhoitoapua tarjoamatta itse apua?

Aika outoa ystävyyttä...

Ainakin minulla on useita ystäviä, mutta kukaan heistä ei auttaisi minua jos vaikka tarvisin lapselle hoitajaa oman lääkärikäynnin vuoksi tai jos tulisi sairastumistilanne. Syitä on monia. Osalla ei ole lapsia eikä he niin tykkää lapsista, osa tekee kahta työtä eli on aika kiireisiä, osalla taas itsellä kaksi lasta ja kiireinen työ eli eivät ehdi auttamaan. Toisaalta he eivät itse tarvitse kavereilta apua eli ei ole koskaan ollut tilannetta jossa olisin voinut auttaa.

Miksei lapseton voi auttaa? Mun lapseton sinkkuystävä on ollut ihan korvaamaton tuki ja apu arjessa. Toki autan vastavuoroisesti, esim kastelen kukat hänen lomamatkan aikana tai leivon kakun hänen synttäreilleen tai mitä milloinkin.

Lisäksi kutsun hänet aina meille juhlapyhinä ettei hänen tarvitse viettää niitä yksin, nykyään tuntuu siltä että hän on osa perhettä.

Tietenkin voi lapseton auttaa jos haluaa. Mutta monet lapsettomat ei halua auttaa lapsiin liittyvissä asioissa.

Eihän ap itsekään halu auttaa lapsiin liittyvissä asioissa. Tässä on - mun mielestäni - se suurin ongelma. Ap haluaisi auttaa väitöskirjojen tekemisessä, työnhaussa yms asioisssa, mutta ei sellaisissa asioissa, mistä ei itse tykkää. Ihan selvää, ettei ne lapsettomatkaan, jos heitä ei lastenhoito kiinnosta, halua auttaa lastenhoidossa. 

Usein apu tulee - jos tulee - muiden samassa elämäntilanteessa olevien taholta. A tarvitsee lapsenvahtia, joten B, joka myöskin tarvitsee välillä lapsenvahtia, ottaa A:n lapset hoitoon. Ja sitten vastavuoroisesti B hoitaa A:n lapsia. 

Ap:n on vaikea luoda tukiverkostoja, koska hän haluaa muilta apua ja palveluksia, mutta ne  muut eivät tarvitse niitä apuja ja palveluksia, mitä ap olisi valmis vastavuoroisesti antamaan. 

Ap ei itseasiassa taida yhdessäkään kommentissa sanoa että hän haluaisi että joku kaveri hoitaa hänen lastaan.

Tässä tukiverkkoasiassahan oikeastaan tärkeintä on se tunne, että jos itselle tapahtuu jotakin yllättävää, niin on ihmisiä, jotka ottavat kopin. Palkallinen apu ei ainakaan minulle tuo sellaista turvallisuuden tunnetta kuin vaikkapa varamummomme, joka välittää ihmisenä, ei rahan takia. Tämä siis vastauksena siihen, miksei voi rakentaa hommaa pelkän ammattiavun varaan (tai voi mutta ei ole vaan sama asia). 

Minusta kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eipä ollut mullakaa kun lapset pieniä. Vanhemmat 300km päässä, silloiset toiset isovanhemmat 500km, kuolivat myöhemmin. Sukulaisia ei lähistöllä, eikä ystäviä. Lasten isä reissutyössä, nopeasti ls asiakkuus ja sitä kautta päivähoito

Ei tarvita lastensuojeluasiakkuutta päivähoidon saamiseen.

työtön saa myös lapselleen päivähoidon, en tiedä saako kokopäivä mutta ainakin puolipvä. 

Voisin muuten vaikka "tukiverkoksi" alkaakin. Mutta tuo, ettet sitten vastavuoroisesti pärjää toisen lapsen kanssa on vähän luotaantyöntävää. Tulee sellainen olo, että etsit tukiverkosta vain lastenhoitajaa omalla lapsellesi. Epäilyttää että et pidä itseäsi sitten kykenevänä joskus vahtimaan kahta lasta. Harva lapsiperhe tarvitsee ensisijaisesti tukea työnhakuun tai väitöskirjaan...

Vierailija kirjoitti:

Tässä tukiverkkoasiassahan oikeastaan tärkeintä on se tunne, että jos itselle tapahtuu jotakin yllättävää, niin on ihmisiä, jotka ottavat kopin. Palkallinen apu ei ainakaan minulle tuo sellaista turvallisuuden tunnetta kuin vaikkapa varamummomme, joka välittää ihmisenä, ei rahan takia. Tämä siis vastauksena siihen, miksei voi rakentaa hommaa pelkän ammattiavun varaan (tai voi mutta ei ole vaan sama asia). 

Niin. Kysymys APlle: kuka on lapsesi varanoutaja päivähoidosta? (Ainakin täällä pakollinen olla joku).

Varmaan tuo henkilö olisi sitten se loogisin ottamaan kopin jos aplle tapahtuisi jotain 'yllättävän kamalaa' 🤔

Jos oikeasti tuo kohta on tyhjä niin siinä tapauksessa molemmissa kohdin kopin ottaa kaupungin sosiaalitoimi ja sijaisperhe.

Näissä tukiverkko-etsinnöissä minua häiritsee tuo yksipuolisuus. Eli haetaan itselle (ilmaista) hyötyä, josta voidaan olla valmiita maksamaan korvauksena "voin mä toki vähän väikkärissä autella" (eli jotain mitä toinen äiti ei nyt todellakaan tarvitse). Hän(kin) tarvitsee tuon tukiverkon, jos mitään.

Yleisimmin oikeasti kai ihmisillä on joku hätätila-tukiverkko ja toisista äideistä etsitään aikuisseuraa ennen kuin viimeisetkin aivosolut surkastuvat siinä PipsaPossun kanssa päiväkaudet leikkiessä.

Kun omat lapset olivat pieniä, oli minulla paljonkin sen ajan läheisiä "ystäviä" joiden kanssa sovittiin treffit leikkipuistoon tai takapihalle. Koskaan kenenkään kanssa ei puhuttu mistään "tuliverkkoilusta". Silti, kun yhtäkkiä oli tilanne päällä, yksi äiti soitti hädissään voisiko millään tuoda lapset meille yöksi kun kolmas lähti yllättäen syntymään eikä mummo ole paikkakunnalla, toisen kerran taas joku soitti kolaripaikalta, voisinko millään ottaa heidän Vilin hoidosta siksi aikaa meille, että hän sieltä pääsee noutamaan (kun isä työmatkollla) jne - eli, ystävyyden kautta. Yhteisen ajan kautta. EI "etsin sinusta tukiverkkoa" -kautta!

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihan normaalia että ystävät ei auta lastenhoidossa. Omassa tuttavapiirissä en ole koskaan kuullut että kukaan hoitaisi kaverin lasta. Sisarusten lapsia kyllä.

N42, Hki.

Tuttavat ja ystävät ja sisrukset ovat kyllä eri asia. Tuttavien kanssa tavataan satunnaisesti, eikä olla mitenkään läheisiä. Ystävien kanssa ollaan mukana iloitsemassa, kun menee hyvin ja tukena ja apuna, kun sitä tarvitaan.

apuaeroon.fi löytyy totaalisten yksinhuoltajien olohuone Helsingissä. Kokoontuu lauantaisin. Ehkä ap:n ystävät on lapsettomia akateemisia, joilta ei voi pyytää apua. Oma kokemus on että lapsettomille on pienten lasten hoito vierasta. Ehkä ap pystyisi auttamaan jotain isomman lapsen äitiä. Koulujen loma-ajat ovat haasteellisia ekaluokkalaisen vanhemmille tai muuta sellaista. Ottaisi oman 2 v ja jonkun toisen äidin 7 v mukaan Korkeasaareen tai muuta.

Vierailija kirjoitti:

apuaeroon.fi löytyy totaalisten yksinhuoltajien olohuone Helsingissä. Kokoontuu lauantaisin. Ehkä ap:n ystävät on lapsettomia akateemisia, joilta ei voi pyytää apua. Oma kokemus on että lapsettomille on pienten lasten hoito vierasta. Ehkä ap pystyisi auttamaan jotain isomman lapsen äitiä. Koulujen loma-ajat ovat haasteellisia ekaluokkalaisen vanhemmille tai muuta sellaista. Ottaisi oman 2 v ja jonkun toisen äidin 7 v mukaan Korkeasaareen tai muuta.

Tässäkin on oletus että ap olisi hoitovapaalla tai lomalla koko kesän mutta ilmeisesti ap on hiljattain palannut työhön hoitovapaan jälkeen ja on kaikki päivät töissä ja lapsi päiväkodissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

apuaeroon.fi löytyy totaalisten yksinhuoltajien olohuone Helsingissä. Kokoontuu lauantaisin. Ehkä ap:n ystävät on lapsettomia akateemisia, joilta ei voi pyytää apua. Oma kokemus on että lapsettomille on pienten lasten hoito vierasta. Ehkä ap pystyisi auttamaan jotain isomman lapsen äitiä. Koulujen loma-ajat ovat haasteellisia ekaluokkalaisen vanhemmille tai muuta sellaista. Ottaisi oman 2 v ja jonkun toisen äidin 7 v mukaan Korkeasaareen tai muuta.

Tässäkin on oletus että ap olisi hoitovapaalla tai lomalla koko kesän mutta ilmeisesti ap on hiljattain palannut työhön hoitovapaan jälkeen ja on kaikki päivät töissä ja lapsi päiväkodissa.

Jos ap ei pysty olemaan edes iltaisin tai viikonloppuisin tai lomallaan avuksi muille niin rahalla saa hoitajan. Valintakysymyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

apuaeroon.fi löytyy totaalisten yksinhuoltajien olohuone Helsingissä. Kokoontuu lauantaisin. Ehkä ap:n ystävät on lapsettomia akateemisia, joilta ei voi pyytää apua. Oma kokemus on että lapsettomille on pienten lasten hoito vierasta. Ehkä ap pystyisi auttamaan jotain isomman lapsen äitiä. Koulujen loma-ajat ovat haasteellisia ekaluokkalaisen vanhemmille tai muuta sellaista. Ottaisi oman 2 v ja jonkun toisen äidin 7 v mukaan Korkeasaareen tai muuta.

Tässäkin on oletus että ap olisi hoitovapaalla tai lomalla koko kesän mutta ilmeisesti ap on hiljattain palannut työhön hoitovapaan jälkeen ja on kaikki päivät töissä ja lapsi päiväkodissa.

Jos ap ei pysty olemaan edes iltaisin tai viikonloppuisin tai lomallaan avuksi muille niin rahalla saa hoitajan. Valintakysymyksiä.

Ei ap täällä pyydä lastenhoitajaa missään viestissä.

Itse olen ollut ja elänyt ilman turva ja tukiverkkoja jo melkein lähes 10 vuoden ajan.

Näistä "tukiverkoista" aina puhutaan ja toitotetaan niin mediassa, kuin muuallakin.

Kylmä tosiasia on se, että jotkut joutuvat olemaan aina ilman tukea ja hyviä ystäviä.

Olen pärjännyt, enemmän huonosti, kuin hyvin. Raskausajat ja kaikki muut kriisit on ollut pakko selvitä yksin.

Ja kyllä, mietin itseni ja elämäni päättämistä joka ikinen päivä. En silti luota, enkä usko lainkaan esim. mt-järjestelmään, psykiatriaan ja nykyisiin hoitomenetelmiin ja niiden toimivuuteen. Ne on tullut jo nähtyä ja koettua, jo yli 10 vuotta sitten. Enkä usko, että niiden kyseisten systeemi, tai hoitomenetelmät ovat muuttuneet yhtään sen paremmiksi, empaattisemmiksi, ihmistä auttavaksi, tai häntä tukevaksi. Omien kokemusteni ja se vähän, mitä olen lukenut somealustoilta ihmisten kokemuksia, on vain vahvistanut käsityksiäni siitä, että ihmisiä "hoidetaan" edelleenkin vain ja ainoastaan lääkkeillä. Mitään muuta terapiaa, tai syväluotaavia ja aidosti vuorovaikutuksellisia hoitokeskusteluja, tai ongelmien ratkaisuun perustuvia hoitoja niissä systeemeissä ei vieläkään tarjota. Onko taustalla sitten resurssien, vai tahdon puute? Ehkä kenties molempia.