Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Korona vei ystävät :(
18.06.2021 |
Tuntuu, että viime aikoina kaikki ystäväni ovat pikkuhiljaa kaikonneet. Otin korona-ajan tosissani, koska kuulun riskiryhmään. Kävin töissä, mutta muuten en sitten tavannut ketään ystävistäni kuin ulkosalla. Näimme sillon tällöin lasten kanssa puistossa ja joskus kävimme lenkillä. Tiedän kuitenkin, että ystäväni tapasivat toisiaan sisätiloissa ihan kuin ennenkin. Kävivät myös lasten kanssa uimahallissa ja Hoplopissa. Aluksi kysyivät minuakin mukaan, mutta kieltäydyttyäni, eivät enää kysyneet. Pikkuhiljaa eivät enää kysyneet minua puistoonkaan. Lapseni ovat olleet melko yksinäisiä ja toivoinkin, että koronan hellitettyä tilanne normalisoituisi. Näin ei kuitenkaan käynyt.
Minua ei enää kutsuta mukaan rannoille tai puistoihin. Kerroin, että olen nyt saanut kaksi rokotetta ja voin nähdä toisia jopa sisälläkin. Viime viikolla huomasin, että ystäväni olivat käyneet yhdessä syömässä, mutta minua ei kutsuttu.
Onko muillekin tapahtunut näin? Nyt jo kaduttaa, että suhtauduin koronaan niin tiukasti. Kuitenkin sairastan sellaista sairautta, että korona olisi ollut kohdallani luultavasti todella vaikea. Mitä voin tehdä? Oloni on todella surullinen.
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Minusta ap tuossa ei välttämättä ole edes kyse ystävyydestä. Muistan, että omatkin äitikaverit tuntuivat todella läheisiltä. Tämä johtui lähinnä siitä, että jaettiin sama elämäntilanne. Kun lapset kasvoivat, äitikaverit jäivät ja ne muutamat tosiystävät säilyivät. Jätä huoletta nämä sinut hyljänneet ”ystävät” ja keskity niihin, jotka oikeasti välittävät.
Juurikin näin. Se yhteyden tunne on yleensä vaan sitä, kun kaikkia väsyttää ja saada vertaistukea. Minun silmäni avautuivat, kun lapset tulivat kouluikään. Moni äitiystävistäni olivatkin arvoiltaan tosi erilaisia. Lapset vaan yhdistivät niin paljon, ettei se oma persoona erottunut. Nyt pidän satunnaisesti yhteyttä ja joskus nähdäänkin, mutta eivät jääneet sydänystäviksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos viesteistä! Olette antaneet minulle paljon ajatuksia, joita olen pohdiskellut. Ehkä tosiaan yhteytemme on perustuneet enemmän lapsiin kuin todelliseen ystävyyteen. Harmittaakin ehkä vielä enemmän lasten puolesta, koska he ovat kaipailleet kavereitaan. Minulla on pari sydänystävää, jotka ovat säilyneet koko korona-ajan. He eivät vaan asu fyysisesti niin lähellä kuin nämä äitikaverini. Ehkä suuntaan eteenpäin ja lapset saavat uusia kavereita päiväkodista/eskarista/koulusta. Mukavaa viikonloppua kaikille, nautitaan helteestä yksin ja yhdessä. Ap
Hyvää viikonloppua myös sinulle! Hyvin mietit vaikeaa asiaa. Ehkä tosiaan olet luonteeltasi pohdiskeleva ja muut ovat enemmän hauskaa pitäviä. Tai jopa pinnallisempia. Itselleni introverttina oli välillä vaikea sopeutua äitiporukkaan. Kävinkin tapaamisissa silloin kun itselle sopi. Tämän muut ymmärsivät. Toisaalta en muodostanut elämän mittaisia ystävyyssuhteita heihin. Ehkä korona toi vain väistämättömän esiin. Olette erilaisia ja tosiystäväsi ovat muualla. Niinkuin sanoitkin jo :)
Minulla ei ole muutenkaan kavereita, mutta silti tämä aika ollut hyvin yksinäistä ja jotenkin ahdistanut enemmän. Ymmärrän hyvin silti sen myös miten korona tuonut omat haasteensa. Ajatus myös usein se, että jos on muutenkin vaikeaa enää saada ystäviä niin jos tilanne menee vielä surkeammaksi ja ihmiset eivät tapaa toisiaan muutenkaan niin minulla ei ole toivoa tutustua muihin. Olen ujo introvertti ja vaikeaa tämänkin vuoksi.
Tulin surulliseksi tekstistäsi ap! Olet vaan suojellut itseäsi ja perhettäsi ja se palkitaan näin! :( Tulen myös surulliseksi näistä kommenteista täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä myös menetin ystäväni. Tai siis olemme kyllä vielä tekemisissä, mutta ei ystävyys ole samanlaista kuin ennen. Ystäväni on käynyt baareissa koko ajan, ihme ettei ole saanut koronaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä myös menetin ystäväni. Tai siis olemme kyllä vielä tekemisissä, mutta ei ystävyys ole samanlaista kuin ennen. Ystäväni on käynyt baareissa koko ajan, ihme ettei ole saanut koronaa.
Ei se korona nyt automaattisesti heti baarireissulla tartu. Hyväksi on sinutkin peloteltu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä myös menetin ystäväni. Tai siis olemme kyllä vielä tekemisissä, mutta ei ystävyys ole samanlaista kuin ennen. Ystäväni on käynyt baareissa koko ajan, ihme ettei ole saanut koronaa.
Ei se korona nyt automaattisesti heti baarireissulla tartu. Hyväksi on sinutkin peloteltu.
No ei automaattisesti, mutta riski on suurempi kuin kaupoissa.
Tämä on varmasti epämieluisa mielipide monelle, mutta en minä ainakaan jaksaisi ystäväpiirissäni ihmistä, joka suhtautuu koronaan ap:n hysterialla. Kyllä sen elämän on pitänyt jatkua myös kuluneen 1,5 vuoden aikana; vanhempien pitää käydä töissä ja lasten koulussa ja hoidossa. Miksi ei voisi tavata muutamaa ystävää sisätiloissa? En tosiaankaan jaksaisi ihmistä, joka vaatii ulkotapaamisia ja vahtii siellä turvavälien toteutumista.
Riski koronan saamiselle on todella pieni jos kaikki ovat terveinä paikalla. Ei jokainen ihminen automaattisesti kanna oireetonta koronaa. Etkä ap todellakaan voi riskiryhmäläisyytesi perusteella tehdä mitään oletuksia siitä millainen tauti olisi kohdallasi. Sitä ei voi kukaan tietää.
Minunkin hyvä ystäväni kuuluu riskiryhmään ja ihan normaalisti ollaan tavattu sisätiloissa. Ja HUI KAUHEA ollaan jopa käyty niissä kauheissa koronalingoissa eli kuppiloissa ja jopa ryhmäliikunnassa.
Kyllähän asia on nyt vain niin, että kohtalaisen koronariskin kanssa pitää oppia elämään. Ei se elämä siellä kaapissa eläen voi jatkua kovin pitkään mielekkäänä.
Alue: Aihe vapaa
Minusta ap tuossa ei välttämättä ole edes kyse ystävyydestä. Muistan, että omatkin äitikaverit tuntuivat todella läheisiltä. Tämä johtui lähinnä siitä, että jaettiin sama elämäntilanne. Kun lapset kasvoivat, äitikaverit jäivät ja ne muutamat tosiystävät säilyivät. Jätä huoletta nämä sinut hyljänneet ”ystävät” ja keskity niihin, jotka oikeasti välittävät.