Eksät ja nyksät

Täällä tilanne kummankin lapset on jo yli kolmekymppisiä, eli avun tarve on lapsilla ,

lähinnä lastenlasten hoitaminen. Asia ok.

Mieheni entinen puoliso soittelee omista terveyshuolistaan, äitinsä terveydestä,

lasten ongelmista.

Lasten huolista soittelu on ihan ymmärrettävää,

mutta muun avun pyytäminen on pikkuisen outoa, mutta siedettävää.

Ja mieheni on hyväntahtoinen, eikä voi käsittää miksi naiset närkästyy moisesta.

Mieheni eksän kanssa sovimme samoihin perhejuhliin, eli tulemme toimeen,

vaikkei puhelin numeroita ollakaan vaihdettu.

—

Itse en pidä mitään yhteyttä entiseen mieheeni. Olemme eronneet ja piste.

Lapsetkin olivat sen ikäisiä , että pystyivät pitämään itse yhteyttä isäänsä. Ei siinä minua tarvittu kuin kuskeiksi.

Tosin, ensimmäisen mieheni nykyinen vaimo, ei halua minun oleva tekemisissä eksäni kanssa. ( On ilmaissut sen hyvin selkeästi).

Esim kun oli rippijuhlat, ex mieheni ei saanut tulla kirkosta kahvitilaisuuteen yksin kotiini.

Eikä tämä Nykänen vaimoke edes tervehdi minua meidän yhteisten lasten juhlissa.

Muutenkin tällä, ”uudella” vaimokkeella on ollut aika nuiva suhtautuminen exän minun yhteisiin lapsiin.

Olen kuullut sen lapsiltani.

Pienempänä se tuntui tosi kurjalle, lasten puolesta.

Nykyisin nuivuus, voisiko johtua siitä, että minun ja exsäni lapset ovat hyvin koulutettuja ihmisiä. ( tohtori ja maisteri).

ja exsäni hänen vaimokkeen lapset perus duunareita. Olisko jonkin sortin kateutta ???

…. En tiedä….

Outoa on kirjoitti:

Eikä tämä Nykänen vaimoke edes tervehdi minua meidän yhteisten lasten juhlissa.

Muutenkin tällä, ”uudella” vaimokkeella on ollut aika nuiva suhtautuminen exän minun yhteisiin lapsiin.

Olen kuullut sen lapsiltani.

Pienempänä se tuntui tosi kurjalle, lasten puolesta.

Nykyisin nuivuus, voisiko johtua siitä, että minun ja exsäni lapset ovat hyvin koulutettuja ihmisiä. ( tohtori ja maisteri).

ja exsäni hänen vaimokkeen lapset perus duunareita. Olisko jonkin sortin kateutta ???

…. En tiedä….

Ups !

Eikä tämä nykyinen vaimoke edes tervehdi minua meidän yhteisten lasten juhlissa.

Riippuu tosi paljon tilanteesta ja ihmsistä yleensäkin. Jos kaikki on mukavia ja samaa kaveriporukkaa, ei oo mustasukkaisuutta tai syytä olla huolissaan niin miksi ei vois olla väleissä. Kuitenkin harvemmin niin on ja yleensä kaikille osapuolille vaan vaivaa ja harmia jos exät on kuvioissa aktiivisesti. Joku somessa exän seuraaminen tai sattumalta tavatessa kuulumisten vaihto nyt on ihan normaalia ja omasta mielestä ok kunhan se on ns. terveellä tasolla. Eli selkeesti molemmat päässeet toisistaan yli eikä oo mitään menneiden kaipuuta jne. ja toki sekin vaikuttaa miten ja miksi erottu... ihmettelisin jos jokun pettäjänkaa pitäs eron jälkee vielä kovasti kaveerata tms. ja mitään yhdessä exänkaa kahvitteluja kaksin tai yökyläilyjä jne. en ehkä jaksaisi katsella enää tässä iässä. Teinien ja keskenkasvuisten hommaa mielestäni. Ja lapsellisen (*siis et kumppanilla ennestään lapsia toisesta suhteesta) kanssa en edes suhteeseen alkais ellei oo jo vähintään teinejä et ei tarvi kokoajan olla säätämässä.

Onhan se toki ok, jos se on kaikille osapuolille ok. Ei se silti varmaan kovin tavanomaista ole. Minulla on exääni ja hänen nykyiseen puolisoonsa ihan ok välit. Tapaammekin aina silloin tällöin jossain tilaisuuksissa, kuten viimeksi yhteisen ystävämme häissä ja silloin toki molempien nykyisetkin puolisot olivat paikalla. Kunnioitan kuitenkin heidän yksityisyyttään, enkä koe tarvetta soitella kuulumisia sen kummemmin, vaikka toki juttelemme niitä näitä tavatessamme.

Meillä on eksäni kanssa asialliset välit, ja lasten asiat hoidetaan yhdessä. Mutta ei tulisi mieleenikään pyytää häneltä apuja erilaisiin arjen asioihin. Ollaan erottu, enkä häntä kaipaa elämääni yhtään ylimääräistä. Pyydän apuja ystäviltäni. Nykyisen mieheni ex pyysi aikanaan tosi paljon apua, esim. muutoissa, kodin asennustöissä jne. Mulle ihan sama, miten paljon mies auttaa, mutta mies kyllä itse ei pyynnöistä tykännyt. Sanoikin joskus, että ex halusi erota, koska hänestä ei kuulemma ollut hyötyä, ja nyt sitten apu kelpaisi. Nykyään, kun mies ei tosiaan ole noihin avunpyyntöihin lähtenyt mukaan, niin eipä niitä enää ole kuulunut. Ja mies kyllä hoitaa lapsiin liittyvät asiat.

Outoa on kirjoitti:

Täällä tilanne kummankin lapset on jo yli kolmekymppisiä, eli avun tarve on lapsilla ,

lähinnä lastenlasten hoitaminen. Asia ok.

Mieheni entinen puoliso soittelee omista terveyshuolistaan, äitinsä terveydestä,

lasten ongelmista.

Lasten huolista soittelu on ihan ymmärrettävää,

mutta muun avun pyytäminen on pikkuisen outoa, mutta siedettävää.

Ja mieheni on hyväntahtoinen, eikä voi käsittää miksi naiset närkästyy moisesta.

Mieheni eksän kanssa sovimme samoihin perhejuhliin, eli tulemme toimeen,

vaikkei puhelin numeroita ollakaan vaihdettu.

—

Itse en pidä mitään yhteyttä entiseen mieheeni. Olemme eronneet ja piste.

Lapsetkin olivat sen ikäisiä , että pystyivät pitämään itse yhteyttä isäänsä. Ei siinä minua tarvittu kuin kuskeiksi.

Tosin, ensimmäisen mieheni nykyinen vaimo, ei halua minun oleva tekemisissä eksäni kanssa. ( On ilmaissut sen hyvin selkeästi).

Esim kun oli rippijuhlat, ex mieheni ei saanut tulla kirkosta kahvitilaisuuteen yksin kotiini.

Eikä tämä Nykänen vaimoke edes tervehdi minua meidän yhteisten lasten juhlissa.

Muutenkin tällä, ”uudella” vaimokkeella on ollut aika nuiva suhtautuminen exän minun yhteisiin lapsiin.

Olen kuullut sen lapsiltani.

Pienempänä se tuntui tosi kurjalle, lasten puolesta.

Nykyisin nuivuus, voisiko johtua siitä, että minun ja exsäni lapset ovat hyvin koulutettuja ihmisiä. ( tohtori ja maisteri).

ja exsäni hänen vaimokkeen lapset perus duunareita. Olisko jonkin sortin kateutta ???

…. En tiedä….

Ei ole mikään ihme ettei sinusta pidetä, kun puhut noin alentuvasti toisista ihmisistä. Esim. entisen miehesi toisten lasten äitiä kutsut korvikevaimoksi. Tuskin johtuu lastesi pärjäämisestä koulutuksessa tuo ettei sinusta pidetä, vaan ihan sinusta itsestäsi. En minäkään pilaisi päiviäni tuollaisen ihmisen kotona, vaikka kuinka olisi rippijuhlat.

Jos se olisi sopivaa, ei asiaa tarvitsisi erikseen miettiä. Jos joku juttelee säännöllisesti eksän kanssa muutenkin ja on pysytty kavereina, silloin asia on ok. Mutta yhtäkkiä vuosien jälkeen ei voi vain laittaa "hei miten menee, tuletko meille lamppua vaihtamaan?" jos ei aiemminkaan ole ollut tapana kaveerata.

Mielestäni on ihan ok olla vielä jonkinlaisissa yhteyksissä esiin, joidenkin kanssa vaihdan harvakseltaan kuulumisia (toisten kanssa en kun ei ole enää yhteisiä kavereita tai muutakaan yhteistä) tai jos nyt tulee joku asia (esim vaikka kysyttävää aiheesta josta toinen tietää), niin mikäs siinä. Samoin ovat tehneet eksäni ja nykyinenkin. Mielestäni se on vain ihan tervettä, ettei jokaiseen eksään ole niin tulehtuneet välit että ne pitäisi katkoa kokonaan.

Palvelusten pyytelystä en nyt tiedä, se on vähän omituista käytöstä ihan kaikissa ihmissuhteissa, jos aina on joltain mankumassa palveluksia.

Vierailija kirjoitti:

Outoa on kirjoitti:

Esim kun oli rippijuhlat, ex mieheni ei saanut tulla kirkosta kahvitilaisuuteen yksin kotiini.

Eikä tämä Nykänen vaimoke edes tervehdi minua meidän yhteisten lasten juhlissa.

Muutenkin tällä, ”uudella” vaimokkeella on ollut aika nuiva suhtautuminen exän minun yhteisiin lapsiin.

Olen kuullut sen lapsiltani.

Pienempänä se tuntui tosi kurjalle, lasten puolesta.

Nykyisin nuivuus, voisiko johtua siitä, että minun ja exsäni lapset ovat hyvin koulutettuja ihmisiä. ( tohtori ja maisteri).

ja exsäni hänen vaimokkeen lapset perus duunareita. Olisko jonkin sortin kateutta ???

…. En tiedä….

Ei ole mikään ihme ettei sinusta pidetä, kun puhut noin alentuvasti toisista ihmisistä. Esim. entisen miehesi toisten lasten äitiä kutsut korvikevaimoksi. Tuskin johtuu lastesi pärjäämisestä koulutuksessa tuo ettei sinusta pidetä, vaan ihan sinusta itsestäsi. En minäkään pilaisi päiviäni tuollaisen ihmisen kotona, vaikka kuinka olisi rippijuhlat.

Siis jälleen,

Luitko mitä kirjoittaja oli kertonut. ⚡️

Vaimokeella tarkoitetaan avioparia, eivät ole naimisissa .

Miehen nykyinen vaimoke on niin ikävä / mustasukkainen , että kielsi menemästä lapsensa rippijuhliin,

koska tämä vaimoke ei voinut tulla / halunnut tulla lapsen kotona järjestettyihin juhliin.

Kielsi sitten menemästä lapsen isääkin juhliin.

Vierailija kirjoitti:

Olen sen verran mustasukkainen luonne, että ei onnistuisi meillä.

Ihanan rehellinen mielipide !

Jos ei ole lapsia, ei ole mitään syytä olla tekemisissä. Jos ei välttämättä halua.

Minä en ottaisi uutta miestä korjaamaan lapsen pyörää tai kuskaamaan lasta harrastuksiin, se on lapsen biologisen isän tehtävä. Isyys ei lopu, vaikka karkaakin nuoremman naisen matkaan leikkimään uusperheen isää.

Teen jo nyt muutenkin aivan kaiken minkä pystyn, eikä lapsi ei vietä aikaa isänsä ja uuden naisen/lasten luona, joten yritän järjestää mahdollisimman paljon kahdenkeskistä tekemistä isälle ja lapselle.

Jos uusi nainen tästä vetää herneen nenäänsä, niin oma on ongelmansa.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei ole lapsia, ei ole mitään syytä olla tekemisissä. Jos ei välttämättä halua.

Minä en ottaisi uutta miestä korjaamaan lapsen pyörää tai kuskaamaan lasta harrastuksiin, se on lapsen biologisen isän tehtävä. Isyys ei lopu, vaikka karkaakin nuoremman naisen matkaan leikkimään uusperheen isää.

Teen jo nyt muutenkin aivan kaiken minkä pystyn, eikä lapsi ei vietä aikaa isänsä ja uuden naisen/lasten luona, joten yritän järjestää mahdollisimman paljon kahdenkeskistä tekemistä isälle ja lapselle.

Jos uusi nainen tästä vetää herneen nenäänsä, niin oma on ongelmansa.

Ja sanottakoon vielä, että minä en miestä halua edes nähdä. Semmoinen 💩kasa, ei tiedä tämä uusi vielä mihin sekaantui🙊

Mutta isyydestä ei ukko luista...

Näyttäisi olevan niin että mikä sopii toiselle, ei sovi toiselle !

Aika paljon riippui siitä oletko exsä, nyksä, jätetty, jättäjä vai petetty.

Ketjussa näkyy myös selvästi,

että jos ei lue pitkää viestiä ajatuksella,

niin ei ymmärrä myöskään sisältöä .

( Pätee myös muihin ketjuihin ).

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on sopivaa, mikäli suhteesta on lapsia. Tai vaikka yhteinen koira.

Vanhempien kuuluu auttaa toisiaan, ja huolehtia että lapsilla on kaikki hyvin, ihan sama mitä se uusin kumppani tuumaa. Lapset ensin. Aina!

Jos ap olet mustasukkainen eksästä, se on teidän suhteen lopun alkua!

”Lapsia tai vaikka yhteinen koira....?”

Itsellä ei kävisi mielessä edes soitella ex lle,

ollaan erottu vuosia sitten,

ja tiedän nykyisen vaimon olevan kovin, kovin mustasukkainen ja siitä koituisi vain harmia ex miehelleni , jos hänelle alkaisin soittelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Mutta onko sopivaa mennä nyksän eksän möksälle?

jossa viinaa juodaan kuksasta.

Ihannetilanne kai se olisi, jos eronkin jälkeen voitaisiin jatkaa kavereina. Ainakin jos on lapsia kuvioissa. Käytännössähän siinä on sitten monia mutkia matkassa.

Oman eksäni kanssa yritetään olla asiallisesti, apua pyydetään lähinnä lapsiin liittyvissä asioissa ja toinen auttaa, jos siltä tuntuu ja on mahdollista auttaa.

Nyksäni eksä taas soittelee eksälleen aina, kun tulee paha mieli ja / tai mieliteko palata yhteen. Se tuntuu vähän tylsältä, kun tiedän, että mielenpahoittamisen purkamispuhelusta tai pyöränrenkaan paikkaamisesta saattaa tämän eksän kanssa tulla itkuinen parisuhteeseen kinuamisjuttu. Mutta nyksäni tehtävähän ne rajat on vetää, joten ei auta. Hän uskoo, että eksän vonkailut loppuvat kyllä ajallaan ja toki hän eksänsä paremmin tuntee.

Seurusteltiin kaksi vuotta ja ero tuli. Laitoin kesällä viestiä, että olen samassa kaupungissa jos vaikka mentäisiin syömään.

Oli kuulemma jo varannut ”muuta tekemistä” illalle. Todellisuudessa pelasi pieruverkkareissaan Nintendo Switchiään, eikä siinä jos olisi sanonut asian niin kuin se oli.

No joka tapauksessa, ei tee mieli soitella enää valehtelijoille.

Vierailija kirjoitti:

Ihannetilanne kai se olisi, jos eronkin jälkeen voitaisiin jatkaa kavereina. Ainakin jos on lapsia kuvioissa.

Nyksäni eksä taas soittelee eksälleen aina, kun tulee paha mieli ja / tai mieliteko palata yhteen. Se tuntuu vähän tylsältä, kun tiedän, että mielenpahoittamisen purkamispuhelusta tai pyöränrenkaan paikkaamisesta saattaa tämän eksän kanssa tulla itkuinen parisuhteeseen kinuamisjuttu. Mutta nyksäni tehtävähän ne rajat on vetää, joten ei auta. Hän uskoo, että eksän vonkailut loppuvat kyllä ajallaan ja toki hän eksänsä paremmin tuntee.

Joo tämä tuntuu pahalle,

kun ollaan erottu on erottu, miksi pitää olla tekemisissä.