Lue keskustelun säännöt.
Uusperheelliset, priorisoitteko isoissa tai pienissä päätöksissä lapsenne vai uuden puolison tarpeet?
16.06.2021 |
Kysymys otsikossa. Esim.asuinpaikka, muutttaisitteko miehen/naisen takia, jos se merkitsisi lapsen koulun vaihtumista? Tai lomat, pitääkö lapsi pakottaa miehen sukulaisten luo, kun eivät ole hänen sukuaan eikä halua mennä? En itsekään halua mennä mutta jos olisin vain minä, voisin joustaa. (muuten joudun olemaan sukulaisten kanssa joista en erityisemmin pidä, ja sitten vielä kestämään lapsen valitusta)
Taustana, ollaan nyt seurusteltu muutama vuosi ja huomaan itse että on vaikea tai lähes mahdotonta priorisoida mies, jos miehen toive on lapsen edin vastainen (esim nyt vaikka tuo asuinpaikka). Kohta tulee varmaan ero, kun en pysty tekemään kompromissia missään asiassa.
Kommentit (150)
MIKSI ihmeessä sen lapsen pitää mennä tapaamaan miehen sukulaisia? Tai sinun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
MIKSI ihmeessä sen lapsen pitää mennä tapaamaan miehen sukulaisia? Tai sinun?
No esim miehen veljen vaimo kulkee heidän vanhemmillaan joka kerta mukana. Ja mies välittää mulle, että "Laura" ainakin tulee joka kerta mukaan. No, mä en halua enkä oo Laura. Sitä paitsi miehen veli asuu noin 200 km lähempänä vanhempien kotia kuin me, hieman eri asia istua autossa 2h tai 4h.
Ja ei, ei ole provo, mutta enhän mä pysty lapsellisena henkilönä parisuhteeseen sit kenenkään kanssa kun meidän koulut, harrastukset, työkuviot jne on niin lukkoon lyödyt ettei tähän sovi kukaan! Ap
Mun mielestä on normaalia, että tärkeissä asioissa priorisoi lapsen tarpeet. Oli kyseessä uusperhe tai ydinperhe. Kumppania voi kyllä huomioida muuten. Mun eksä priorisoi aina omat tarpeensa. Ei se tehnyt päätöksiä lastaan eikä minua ajatellen.
Ehkä ei kannata ryhtyä uusperheeksi, jos ei ole kykyä hoitaa kaikkia osapuolia siitä. Kukaan ei voi toisen puolesta sanoa asioita sinun kannaltasi. Etkä edes kovin rakastuneelta kuulosta. Itse ainakin menen mielelläni uuden kumppanini perhettäkin moikkaamaan. Toki joskus hän menee itekseen, mutta on se joskus kiva mukanakin olla, sillä he ovat oman kumppanini tärkeitä ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIKSI ihmeessä sen lapsen pitää mennä tapaamaan miehen sukulaisia? Tai sinun?
No esim miehen veljen vaimo kulkee heidän vanhemmillaan joka kerta mukana. Ja mies välittää mulle, että "Laura" ainakin tulee joka kerta mukaan. No, mä en halua enkä oo Laura. Sitä paitsi miehen veli asuu noin 200 km lähempänä vanhempien kotia kuin me, hieman eri asia istua autossa 2h tai 4h.
Ja ei, ei ole provo, mutta enhän mä pysty lapsellisena henkilönä parisuhteeseen sit kenenkään kanssa kun meidän koulut, harrastukset, työkuviot jne on niin lukkoon lyödyt ettei tähän sovi kukaan! Ap
Rahtaako se Laurakin sinne lasta joka ei ole sukuaedes sille Lauran miehelle?!
Ja tää liittyy sinuun miten?
Ja tietenkin lapsi tulee kaikessa ensin. Ihme ruikutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä ei kannata ryhtyä uusperheeksi, jos ei ole kykyä hoitaa kaikkia osapuolia siitä. Kukaan ei voi toisen puolesta sanoa asioita sinun kannaltasi. Etkä edes kovin rakastuneelta kuulosta. Itse ainakin menen mielelläni uuden kumppanini perhettäkin moikkaamaan. Toki joskus hän menee itekseen, mutta on se joskus kiva mukanakin olla, sillä he ovat oman kumppanini tärkeitä ihmisiä.
Niin, rakastumisen alkuhuuma on todellakin ohi ja tuntuu ettei riitä voimat miehen huomioimiseen kaiken arjen pyörittämisen ohella. Esim lapsivapaina viikonloppuina vietän mieluiten aikaa yksin, jotta saan akut ladattua. Tai siis yleensä niin että lauantain oon miehen kanssa ja su sitten omaa aikaa. Mutta tästäkin mies vinkuu, että pitäisi jokainen lapsivapaa käyttää hänen huomioimiseensa. Tavallaan ymmärrän mutta voimat ei riitä siihen että vaan täytän jonkun tarpeita koko ajan. Tarvitsen itse myös yksin oloa voidakseni hyvin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIKSI ihmeessä sen lapsen pitää mennä tapaamaan miehen sukulaisia? Tai sinun?
No esim miehen veljen vaimo kulkee heidän vanhemmillaan joka kerta mukana. Ja mies välittää mulle, että "Laura" ainakin tulee joka kerta mukaan. No, mä en halua enkä oo Laura. Sitä paitsi miehen veli asuu noin 200 km lähempänä vanhempien kotia kuin me, hieman eri asia istua autossa 2h tai 4h.
Ja ei, ei ole provo, mutta enhän mä pysty lapsellisena henkilönä parisuhteeseen sit kenenkään kanssa kun meidän koulut, harrastukset, työkuviot jne on niin lukkoon lyödyt ettei tähän sovi kukaan! Ap
Rahtaako se Laurakin sinne lasta joka ei ole sukuaedes sille Lauran miehelle?!
Ja tää liittyy sinuun miten?
Ja tietenkin lapsi tulee kaikessa ensin. Ihme ruikutusta.
Ei, vaan heillä on miehensä kanssa yhteisiä lapsia. Mutta miehen koti ei ole mikään tavallinen leppoisa mummola kuten esim lapseni isän puolen mummola vaan tässä mummolassa on vuosikausia kyteneitä mielenterveys-ym ongelmia joita kukaan ei edes yritä käsitellä. Mulla ei riitä voimat sen teeskentelyn että kaikki on hyvin. Miehen äiti esim avautuu minulle joka visiitillä miten puoliso on pahoinpidellyt häntä vuosien aikana, fyysistä henkistä ja taloudellista väkivaltaa. Aina mukava kuunnella. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIKSI ihmeessä sen lapsen pitää mennä tapaamaan miehen sukulaisia? Tai sinun?
No esim miehen veljen vaimo kulkee heidän vanhemmillaan joka kerta mukana. Ja mies välittää mulle, että "Laura" ainakin tulee joka kerta mukaan. No, mä en halua enkä oo Laura. Sitä paitsi miehen veli asuu noin 200 km lähempänä vanhempien kotia kuin me, hieman eri asia istua autossa 2h tai 4h.
Ja ei, ei ole provo, mutta enhän mä pysty lapsellisena henkilönä parisuhteeseen sit kenenkään kanssa kun meidän koulut, harrastukset, työkuviot jne on niin lukkoon lyödyt ettei tähän sovi kukaan! Ap
Rahtaako se Laurakin sinne lasta joka ei ole sukuaedes sille Lauran miehelle?!
Ja tää liittyy sinuun miten?
Ja tietenkin lapsi tulee kaikessa ensin. Ihme ruikutusta.
Ei, vaan heillä on miehensä kanssa yhteisiä lapsia. Mutta miehen koti ei ole mikään tavallinen leppoisa mummola kuten esim lapseni isän puolen mummola vaan tässä mummolassa on vuosikausia kyteneitä mielenterveys-ym ongelmia joita kukaan ei edes yritä käsitellä. Mulla ei riitä voimat sen teeskentelyn että kaikki on hyvin. Miehen äiti esim avautuu minulle joka visiitillä miten puoliso on pahoinpidellyt häntä vuosien aikana, fyysistä henkistä ja taloudellista väkivaltaa. Aina mukava kuunnella. Ap
Jeesus. Sulla ei ole mitään velvollisutta sinne mennä. Saati lapsellasi.
Miten avuton oikein olet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIKSI ihmeessä sen lapsen pitää mennä tapaamaan miehen sukulaisia? Tai sinun?
No esim miehen veljen vaimo kulkee heidän vanhemmillaan joka kerta mukana. Ja mies välittää mulle, että "Laura" ainakin tulee joka kerta mukaan. No, mä en halua enkä oo Laura. Sitä paitsi miehen veli asuu noin 200 km lähempänä vanhempien kotia kuin me, hieman eri asia istua autossa 2h tai 4h.
Ja ei, ei ole provo, mutta enhän mä pysty lapsellisena henkilönä parisuhteeseen sit kenenkään kanssa kun meidän koulut, harrastukset, työkuviot jne on niin lukkoon lyödyt ettei tähän sovi kukaan! Ap
Rahtaako se Laurakin sinne lasta joka ei ole sukuaedes sille Lauran miehelle?!
Ja tää liittyy sinuun miten?
Ja tietenkin lapsi tulee kaikessa ensin. Ihme ruikutusta.
Ei, vaan heillä on miehensä kanssa yhteisiä lapsia. Mutta miehen koti ei ole mikään tavallinen leppoisa mummola kuten esim lapseni isän puolen mummola vaan tässä mummolassa on vuosikausia kyteneitä mielenterveys-ym ongelmia joita kukaan ei edes yritä käsitellä. Mulla ei riitä voimat sen teeskentelyn että kaikki on hyvin. Miehen äiti esim avautuu minulle joka visiitillä miten puoliso on pahoinpidellyt häntä vuosien aikana, fyysistä henkistä ja taloudellista väkivaltaa. Aina mukava kuunnella. Ap
Jeesus. Sulla ei ole mitään velvollisutta sinne mennä. Saati lapsellasi.
Miten avuton oikein olet?
No en ole avuton enkä ole nyt enää käynytkään siellä mutta ei se ole kivaa kun mies itkee pahaa oloa siitä että aina hän joutuu käymään vanhempiensa luona yksin. Visiitti on siis usein hänellekin raskaita, ja toivoo jotakuta rinnalle helpottamaan tätä taakkaa. Mutta miten mä voisi haluta mennä sinne kun hän ei edes itse pidä siellä olosta, mutta mistä lue velvollisuudrntunteesta käy monta kertaa kk. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin miehenä sanoisin että sun mies on kuin lisälapsi sinulle. Aseta omat lapsesi etusijalle. Heissä on tulevaisuus, miksi pilata sitä ongelmilla jotka ei heille kuulu. Jos mies olisi aikuinen niin ymmärtäisi että lapset on tärkeimmät.
Miksi olet noin hukassa? Onko mies jotenkin vaativa ja sekoittanut ajatuksesi?
Tietenkin lapsi menee tärkeissä asioissa kaiken edelle. Kumppaniksi pitää myös valita sellainen ihminen, kenen kanssa natsaa niin asuinpaikkaan kuin vapaa-aikaan liittyvät kysymykset. Ymmärrän hyvin, että miesystäväsi haluaa viettää enemmän aikaa sinun kanssa ja, että olisit osa hänen sukua/perhettä, mutta jos et siihen pysty, niin on varmasti syytä keskustella teidän suhteen laadusta ja tilanteesta vakavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIKSI ihmeessä sen lapsen pitää mennä tapaamaan miehen sukulaisia? Tai sinun?
No esim miehen veljen vaimo kulkee heidän vanhemmillaan joka kerta mukana. Ja mies välittää mulle, että "Laura" ainakin tulee joka kerta mukaan. No, mä en halua enkä oo Laura. Sitä paitsi miehen veli asuu noin 200 km lähempänä vanhempien kotia kuin me, hieman eri asia istua autossa 2h tai 4h.
Ja ei, ei ole provo, mutta enhän mä pysty lapsellisena henkilönä parisuhteeseen sit kenenkään kanssa kun meidän koulut, harrastukset, työkuviot jne on niin lukkoon lyödyt ettei tähän sovi kukaan! Ap
Rahtaako se Laurakin sinne lasta joka ei ole sukuaedes sille Lauran miehelle?!
Ja tää liittyy sinuun miten?
Ja tietenkin lapsi tulee kaikessa ensin. Ihme ruikutusta.
Ei, vaan heillä on miehensä kanssa yhteisiä lapsia. Mutta miehen koti ei ole mikään tavallinen leppoisa mummola kuten esim lapseni isän puolen mummola vaan tässä mummolassa on vuosikausia kyteneitä mielenterveys-ym ongelmia joita kukaan ei edes yritä käsitellä. Mulla ei riitä voimat sen teeskentelyn että kaikki on hyvin. Miehen äiti esim avautuu minulle joka visiitillä miten puoliso on pahoinpidellyt häntä vuosien aikana, fyysistä henkistä ja taloudellista väkivaltaa. Aina mukava kuunnella. Ap
Jeesus. Sulla ei ole mitään velvollisutta sinne mennä. Saati lapsellasi.
Miten avuton oikein olet?
No en ole avuton enkä ole nyt enää käynytkään siellä mutta ei se ole kivaa kun mies itkee pahaa oloa siitä että aina hän joutuu käymään vanhempiensa luona yksin. Visiitti on siis usein hänellekin raskaita, ja toivoo jotakuta rinnalle helpottamaan tätä taakkaa. Mutta miten mä voisi haluta mennä sinne kun hän ei edes itse pidä siellä olosta, mutta mistä lue velvollisuudrntunteesta käy monta kertaa kk. Ap
En katselisi tuollaista miesvauvaa sekuntiakaan.
En muuttaisi ainakaan lasten asuinpaikkaa.
Jos on soviittu että lapset tulee mukaan he tulevat mukaan oli meno suunnattu sukulaisiin tai ei. Mutta yhtä hyvin voidaan sopia etukäteen että lapset eivät mukaan tule riippumatta sukulaisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysyppä vaikka satu taiveaholta.
Perus provohan tämä on, mt-ongelmat ja kaikki. Mutta jatketaan, näitä on kiva lukea.
Puoliso on kaikessa ensimmäinen. Kyllä lasten pitää sen verran joustaa, oppivathan, että kaikki ei pyöri heidän ympärillään.
Minä olen ollut uusperheessä 6 vuotta. Molemmilla omia lapsia, osa aikuisia. Yhteisiä ei ole eikä tule.
Ap:n esimerkeissä olen priorisoinut lapset. Alun alkaen sanoin, että niin kauan kuin lapsen käyvät ko. Yläastetta, niin en muuta. Yläasteen jälkeen voin muuttaa. Meillä tämä meni kivuttomasti, koska miehen lapset eivät meillä pysyvästi asuneet ja heidän koulu olu muutenkin äitinsä luona.
Valitsimme kuitenkin asunnon metron varrelta, jotta kaikki pystyivät liikkumaan.
Muutenkaan emme ole änkeneet meitä ydinperheeksi. Otamme lapset mukaan vain omien sukulaisten luokse. Esim. Äitini, joka asuu parin sadan metrin päässä, on nähnyt miehen lapset vain kerran.
Tietty tämä on helppoa, kun omat lapset olivat jo isoja, nykyään aikuisia, ja miehen lapset kävivät vain joka toinen vkl.
Missä lapsen isä on? Eikö hän voi pitää lasta sukuloinnin ajan?
Ap, mulla oli aika samanlaista settiä eli uusperhe jossa mies lapseton. Kova tohina oli mennä just hänen sukulaisiinsa, mur ja mun lapset toki piti ottaa aina mukaan koska miehellä ei niitä lapsia ollut omasta takaa. Mun lapset joutu sen roolin täyttämään. Huomasin, että mun rakkaus ei tässä vaiheessa elämää ainakaan riitä niihin "kompromisseihin" eli menemään ja viemään samalla lapsia mukana, paikkoihin minne ei aidosti huvittanut mennä.
Ero tuli kahden vuoden yhdessäolon jälkeen. Kysyit ap, että miten sitten mitenkään onnistuu uusi suhde olosuhteiden takia. Ei se välttämättä onnistukaan. Olen itse 40v nyt ja aion katsella uutta suhdetta aikaisintaan 5 vuoden päästä kun lapset pärjäilee jo omillaan esimerkiksi viikonlopun ajan.
Yleisellä tasolla sanon, että en vaihtaisi paikkakuntaa lasten kanssa ellei olisi PAKKO eli esimerkiksi työ menisi alta ja uusi löytyisi vain 500 km päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIKSI ihmeessä sen lapsen pitää mennä tapaamaan miehen sukulaisia? Tai sinun?
No esim miehen veljen vaimo kulkee heidän vanhemmillaan joka kerta mukana. Ja mies välittää mulle, että "Laura" ainakin tulee joka kerta mukaan. No, mä en halua enkä oo Laura. Sitä paitsi miehen veli asuu noin 200 km lähempänä vanhempien kotia kuin me, hieman eri asia istua autossa 2h tai 4h.
Ja ei, ei ole provo, mutta enhän mä pysty lapsellisena henkilönä parisuhteeseen sit kenenkään kanssa kun meidän koulut, harrastukset, työkuviot jne on niin lukkoon lyödyt ettei tähän sovi kukaan! Ap
Rahtaako se Laurakin sinne lasta joka ei ole sukuaedes sille Lauran miehelle?!
Ja tää liittyy sinuun miten?
Ja tietenkin lapsi tulee kaikessa ensin. Ihme ruikutusta.
Ei, vaan heillä on miehensä kanssa yhteisiä lapsia. Mutta miehen koti ei ole mikään tavallinen leppoisa mummola kuten esim lapseni isän puolen mummola vaan tässä mummolassa on vuosikausia kyteneitä mielenterveys-ym ongelmia joita kukaan ei edes yritä käsitellä. Mulla ei riitä voimat sen teeskentelyn että kaikki on hyvin. Miehen äiti esim avautuu minulle joka visiitillä miten puoliso on pahoinpidellyt häntä vuosien aikana, fyysistä henkistä ja taloudellista väkivaltaa. Aina mukava kuunnella. Ap
Jeesus. Sulla ei ole mitään velvollisutta sinne mennä. Saati lapsellasi.
Miten avuton oikein olet?
No en ole avuton enkä ole nyt enää käynytkään siellä mutta ei se ole kivaa kun mies itkee pahaa oloa siitä että aina hän joutuu käymään vanhempiensa luona yksin. Visiitti on siis usein hänellekin raskaita, ja toivoo jotakuta rinnalle helpottamaan tätä taakkaa. Mutta miten mä voisi haluta mennä sinne kun hän ei edes itse pidä siellä olosta, mutta mistä lue velvollisuudrntunteesta käy monta kertaa kk. Ap
Älä kanna sitä vastuuta, mikä sinulle ei kuulu.
Onko tämä provo?
Ei kai kukaan vanhempi tosissaan kysele tällaisia.