Lue keskustelun säännöt.
Ne jotka nukkuu yönsä hyvin ja tuntikausia ei voi ymmärtää mitä unettomuus on
15.06.2021 |
Erehdyin harmittelemaan omaa unettomuuttani työpaikalla ja kuten ennenkin, sain "hyviä" neuvoja.
Yleisin on ehkäpä tämä: Meet vaan sänkyyn ja laitat silmät kiinni, kyllä se uni sieltä tulee.
Yritän selittää että vaikka olen väsynyt niin en pysty nukkumaan, niin saan seuraavan ohjeen: vedät vaan peiton korville ja lasket lampaita. Kohta olet jo unessa.
Jos noi olisi minulle toimivia keinoja niin kai olisin niin tehnyt. Voisin vannoa että olen kokeillut varmaan kaikkea mahdollista
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Heräät vaan aina samaan aikaan, kyllä se unirytmi tasoittuu ja illalla alkaa väsyttää!!
Sellaista se on. Ihmisillä on usein käsitys, että kun joku valittaa ongelmaa, on se mikä tahansa, hän ei ole yrittänytkään tehdä asialle mitään. Siksi tulee noita "syöt vaan vähemmän/haet vaan töitä/jätät sen aamulaten ostamatta"-ohjeita. Eniten vítuttaa se, että jollain on aina se takuuvarma ratkaisu, vaikka ei ole minkäänlaista kokemusta ongelmasta. Jossain av:n unettomuus-ketjussa joku älypää osasi kertoa, että jos treenaa pari tuntia päivässä reippaalla sykkeellä, ei 100 % varmuudella ole minkäänlaisia uniongelmia. Kummasti vaan itsellä nukkumisongelmat ovat olleet pahimmillaan kisojen aikaan ja alla...
Tuokin neuvosi toimii vain säännöllistä työaikaa tekevillä tai poissa työelämästä olevilla. Iso osa nykyihmisistä tekee kuitenkin säännöllistä tai epäsäännöllistä vuorotyötä ja juuri meillä uniongelmat ovat tavallisimpia. Vaikea on mennä samaan aikaan nukumaan ja herätä samaan aikaan, jos viikon työvuorot menevät vaikka näin: ma 7-15, ti 12-20, ke 20-to 7.00, to 20-pe 7.00, la vapaa, su 7-15.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on välillä unettomuutta, välillä ei. Enkä tarkoita sitä että on jokunen yö jolloin ei saa unta vaan puhutaan viikkojen mittaisista jaksoista. Nykyisin en anna sen enää mennä siihen että olen nukkumattomuuden vuoksi kuin zombi vaan rauhoitan kaiken ylimääräisen stressin pois elämästäni, noudatan unihygieniaa ja tarvittaessa resepti-vahvuista melatoniinia. Minulla on joskus ollut myös ihan nukahtamislääkkeitä mutta ne ovat ihan kamalia ja pelkään riippuvuuden kehitystä.
Hae apua jos sinulla on nukkumisvaikeuksia, mutta valmistaudu siihen että sinun pitää tehdä työtä unesi eteen, ei sinulle työnnetä unilääkkeitä kouraan.
Sain aikoinani avun nukahtamislääkkeistä. Minulla siis on jaksottaista huonosti nukkumista ja heräilyä. Lääke toimi hyvin, ja tarvitsin sitä 0-3kpl/kk. Kun olin syönyt kaikki lääkkeet n. 3 v aikana, minulle ei määrättykään lisää, koska jään kuulemma koukkuun, vaikka olin vuosien aikana todistanut että 30 pillerin pakkaus oli kestänyt 3 vuotta. Sen sijaan määrättiin melatoniinia, joka pahensi unettomuutta toimimalla niin, että uni kyllä tuli, mutta 3h unien jälkeen olin pystyssä tikkana, kun melatoniini poistui elimistöstä, ja elimistö luuli siksi että nyt on aamu ja aika herätä.
Kun nyt en voinut enää hoitaa unettomuutta, koska lääkäri kielsi minulta toimivan hoidon, niin tuli lieveilmiöitä. Unohtelua, vaaratilanteita, ja hypomanian tyyppistä, jolloin olin unettomuusjaksolla yliaktiivinen päivisinkin. En mennyt tuosta syystä enää erikseen lääkäriin vaan opettelin vain olemaan itseni kanssa, koska koin että lääkärit eivät minua halua auttaa. Olin pärjännyt hyvin hoidolla, mutta se otettiin pois ja jäin yksin ongelmani kanssa.
Myöhemmin söin mieheltäni samaa lääkettä mitä minulle ei määrätty koska jään koukkuun, mutta jota miehelleni oli työterveydestä määrätty mukisematta, ja se olikin nyt ikävä kokemus. Olosta tuli hirveä ja seuraava päiväkin oli ihan susi. Menen siis nykyään ilman mitään.
Entisen unettoman näkökulma: nykyisen osaan arvostaa sitä, jos herään aamulla kellon soittoon, enkä jaksaisi nousta. Se on ylellisyyttä, jos on kokenut sen että herää aamuyöstä, eikä saa enää koko yönä unta.
Vierailija kirjoitti:
Joo mulle on hyvä puutteellisen älykkyyden mittari kun joku reikäpää neuvoo unettomuuden hoidoksi vaan nukkumaan menemistä. Jos on niin yksinkertainen ihminen sellainen on hyvä kiertää kaukaa.
Kaikki todellakin pitää kokeilla ja opiskella mikä itsellä toimii.
Mua on auttanut se että alan illalla nukkumaan kun väsymys tulee: ei pienintäkään sinnittelyn sen jälkeen, näin nukahdan useimmiten 1 minuutissa. Kun herään aamuyöllä en ala ahdistua siitä vaan olen opetellut vakuuttamaan itselleni että valvon jos ei uni tule ja ihan sama tämä yksi yö. Kun en ole lainkaan stressaantunut nukunko vai en, usein nukahdan. En aina.
Alkoholi pienessäkin määrin pilaa unet, käytän sitä silti ja sitten voin syyttää vaan itseäni, samoin päiväunet ehdoton ei, pilaa rytmit kokonaan.
Unilääkkeet on, otan Mirtazapinia kun tiedän ettei nukkumisesta tule mitään, tiedän jo itseni että parin huonon yön jälkeen kun alkaa työkykykin olla vaakalaudalla otan sen lääkkeen kun tiedän ettei muuten onnistu nukkuminen, puolikas lääke ei tee liian tokkuraiseksi seur päivänä, pahempaa on univajeesta johtuva tokkura.
Oikeasti se oma keino selvitä löytyy kun aidosti perehtyy asiaan. En mä saa mun unettomuutta koskaan pois mutta nykyisin voin elää sen kanssa.
Muuten olen täsmälleen samaa mieltä, mutta sorrut itse toiseksiviimeisessä lauseessasi puutteelliseen älykkyyteen. Kaikille ei löydy keinoa jolla selviää, vaikka miten AIDOSTI asiaan perehtyisi.
(Aito sana isolla siksi että sitä on alettu viljelelemään ihan ihme paikkoihin)
Olen itse kärsinyt vaihtelevasti unettomuudesta kymmeniä vuosia. Kyllä minuakin ärsyttävät neuvot, että kun teet näin, IHAN VARMASTI saat unta. Toisaalta en ärsyynny, jos neuvot annetaan hyvästä sydämestä, koska sekin on totta, että jollain unettomuuteen voi auttaa jokin näennäisen yksinkertainen, pieni juttu, ja totta kai hän haluaa jakaa tätä ideaa eteenpäin.
Minä sain apua mirtatsapiini-lääkkeestä, joka on siis masennuslääke, mutta pienenä annoksena sitä käytetään unilääkkeeksi. Haittapuolia on, että itselläni se lisää myös unentarvetta eli joku seitsemän tuntia lääkkeellä tarkoittaa yhtä sekavaa oloa kuin neljä tuntia ilman lääkettä. Toisaalta se on ehkä terveydelle parempi vaihtoehto. Toinen haitta on, että lihoin muutamassa kuukaudessa kymmenen kiloa, vaikken syönyt enempää kuin yleensäkään. En käy usein vaa'alla ja tajusin lihomisen aika myöhään, oli aika shokki. Nyt kesällä on rennompaa, kun koululaiset ovat lomalla ja teen itse töitä kotoa käsin milloin itselle sopii, ja nukahdan ilman lääkettäkin. Niin, se hyvä puoli lääkkeessä on ollut ainakin minun kohdallani, että riippuvaiseksi en siitä tule. Lihominenkin pienellä annoksella on kuulemma harvinaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä ymmärrän, vaikka nukunkin yöni hyvin, nykyään. Olen näet myös kärsinyt unettomuudesta.
Vinkkivitonen ap sulle, ei kannata puhua töissä tällaisia asioita. Itsekin olen nuorempana erehtynyt kertomaan ongelmistani väärässä seurassa, ja siitä tulee vain pahaa mieltä itselle. Ei siis kannata.
Olen typeryyksissäni keskustellut salityyppien kanssa siitä että minunkin pitäisi vain lopettaa laiskuus ja selittely ja tekosyyt, ja alkaa opettelemaan se ja tämä ja tuo liike. Minulla on synnynnäinen selkävika siis, josta osaan nykyään hyvin olla kertomatta ihmisille. Ei ihminen ymmärrä toisten ongelmia jos ei itsellä ole täysin vastaavaa ollut. Se ei riitä että joku on joskus ollut selkäkipuinen, ei hän silti tiedä millainen on minun selkäsairauteni. Sama unen kohdalla. Joku on josnus nukkunut huonosti yhden yön kun oli kuuma, avioero kesken, lapsi sairaana, itse kuumeessa, ja talokin oli juuri palanut. Hänkin selvisi siitä kun vain itsepintaisesti yritti nukkua, niin kyllä selviää kaikki muutkin, vaikka unettomuus johtuisi aivan eri syystä.
Näin. Jos ihminen ei ole kokenut jotain asiaa niin ei se pysty käytännössä lainkaan tajuamaan siitä mitään kuin parhaimmillaankin jonkin analogian kautta - jos silloinkaan. Parempi tosiaan on olla puhumatta sen enempää ongelmistaan jos ei kohtalontovereita löydy.
Mulle sattui yksi ikävä juttu ja sen takia oli pari vuotta vaikea nukahtaa ja vaikea saada unta jos heräsin keskellä yötä, osittain vieläkin. Youtuben kuuntelu oli ihan korvaamaton apu. Otan youtubesta jonkun semikiinnostavan true crime pätkän tms ja laitan sen soimaan ihan hiljaiselle niin että juuri ja juuri kuulen. Sitten keskityn kuuntelemaan sitä ja uni tulee alle 10 minuutin. Jos yöllä herään, avaan varovasti puhelimen sivuttain niin ettei valo paista suoraan naamaan ja tökkään uudestaan-painiketta. Tällä lailla olen itse selvinnyt. En väitä että tuosta olisi apua oikeasti uniongelmaisille, mutta joku minun kaltainen voisi saada apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monen ratkaisu liian lyhyisiin yöuniin on "mene aikaisemmin nukkumaan!". Ei vaan kauheasti hyödytä, jos luontainen unirytmi on ihan päinvastainen. Tämän takia en pysty tekemään aikaisia aamuvuoroja, en saa unta ennen puoltayötä vaikka olisin kuinka väsynyt.
No mutta se eytmin muuttaminen on juuri se sun vastaus. Kummallisesti heti, jos joku antaa neuvon, ajattelette, että se on väärä.
Täällä jo mainitut unihygienia, rytmi ja tunne-elämän tsekkaus on ne vastaukset, uskokaa tai älkää.
Vierailija kirjoitti:
No nuo on itse asiassa niitä todellisia keinoja, toki yksinkertaistetusti. Otapa yhteyttä terapeuttiin, joka on erikoistunut uniongelmiin, niin hän sit kertoo mitä nyo neuvot oikeasti tarkoittavat käytännössä. Samalla toki saat apua unettomuuden aiheuttavien asioiden käsittelyyn.
Kyllä! Uni-ja nukahtamislääkkeet ovat vain alkuun pääsyn edellytys, sit se työ tehdään itse ja terapeutin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heräät vaan aina samaan aikaan, kyllä se unirytmi tasoittuu ja illalla alkaa väsyttää!!
Sellaista se on. Ihmisillä on usein käsitys, että kun joku valittaa ongelmaa, on se mikä tahansa, hän ei ole yrittänytkään tehdä asialle mitään. Siksi tulee noita "syöt vaan vähemmän/haet vaan töitä/jätät sen aamulaten ostamatta"-ohjeita. Eniten vítuttaa se, että jollain on aina se takuuvarma ratkaisu, vaikka ei ole minkäänlaista kokemusta ongelmasta. Jossain av:n unettomuus-ketjussa joku älypää osasi kertoa, että jos treenaa pari tuntia päivässä reippaalla sykkeellä, ei 100 % varmuudella ole minkäänlaisia uniongelmia. Kummasti vaan itsellä nukkumisongelmat ovat olleet pahimmillaan kisojen aikaan ja alla...
Tuokin neuvosi toimii vain säännöllistä työaikaa tekevillä tai poissa työelämästä olevilla. Iso osa nykyihmisistä tekee kuitenkin säännöllistä tai epäsäännöllistä vuorotyötä ja juuri meillä uniongelmat ovat tavallisimpia. Vaikea on mennä samaan aikaan nukumaan ja herätä samaan aikaan, jos viikon työvuorot menevät vaikka näin: ma 7-15, ti 12-20, ke 20-to 7.00, to 20-pe 7.00, la vapaa, su 7-15.
Kai ymmärrät, että viestin ensimmäinen lause on sarkasmia?
Vierailija kirjoitti:
Heräät vaan aina samaan aikaan, kyllä se unirytmi tasoittuu ja illalla alkaa väsyttää!!
Mitenkäs sitten heräät samaan aikaan, jos et ole unettomuuden takia saanut koko yönä nukuttua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla auttaa melatoniini 5 mg jos menee vaikeaksi Opamox 15 mg. Ja jos nämäkään ei auta valvon niin kauan että se uni tulee. Olen eläkkeellä joten aikaa on. Tsemppiä kaikille unikipuilijoille , meitä on paljon.
Juu sama homma. Isä sanoo aina että "painan vaan pään tyynyyn ja suljen silmät, kokeile sinäkin". :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en tällä hetkellä nukahda ilman melatoniinia. Tai joo, mutta sitä ennen pyörin 2h sängyssä jos en ota melatoniinia. Ei oikein toimi jos on tötitä.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse kärsinyt vaihtelevasti unettomuudesta kymmeniä vuosia. Kyllä minuakin ärsyttävät neuvot, että kun teet näin, IHAN VARMASTI saat unta. Toisaalta en ärsyynny, jos neuvot annetaan hyvästä sydämestä, koska sekin on totta, että jollain unettomuuteen voi auttaa jokin näennäisen yksinkertainen, pieni juttu, ja totta kai hän haluaa jakaa tätä ideaa eteenpäin.
Minä sain apua mirtatsapiini-lääkkeestä, joka on siis masennuslääke, mutta pienenä annoksena sitä käytetään unilääkkeeksi. Haittapuolia on, että itselläni se lisää myös unentarvetta eli joku seitsemän tuntia lääkkeellä tarkoittaa yhtä sekavaa oloa kuin neljä tuntia ilman lääkettä. Toisaalta se on ehkä terveydelle parempi vaihtoehto. Toinen haitta on, että lihoin muutamassa kuukaudessa kymmenen kiloa, vaikken syönyt enempää kuin yleensäkään. En käy usein vaa'alla ja tajusin lihomisen aika myöhään, oli aika shokki. Nyt kesällä on rennompaa, kun koululaiset ovat lomalla ja teen itse töitä kotoa käsin milloin itselle sopii, ja nukahdan ilman lääkettäkin. Niin, se hyvä puoli lääkkeessä on ollut ainakin minun kohdallani, että riippuvaiseksi en siitä tule. Lihominenkin pienellä annoksella on kuulemma harvinaista.
Ei ole harvinaista tuo lihominen. Lihominen tapahtuu pienilläkin annoksilla. Lihoin 20kg unettomuus-mirtzan kanssa, tämä tapahtui sen 5kk aikana kun mitrzaa söin unettomuuteen.
Koko tän ajan urheilin 4-5krt vko ja söin terveellisesti. Painoa tuli ihan kohisten. En uskoisi itsekään jos joku kertoisi, mutta kun tää on totta ja kävi itselle niin pakko uskoa.
Nyt sain puolen vuoden pahan unettomuusjakson vähän paranemaan ja vieroitin itseni mirtazapiinista. Painoa ei lähtenyt grammaakaan. Joudun nyt sitten varmaan 10-12kk ajan laihduttamaan, näin iso painonlisä lähtee hitaasti.
En enää IKINÄ koske mirtzaan edes pitkällä tikullakaan!!
Tavallaan ymmärrän, tiedän minäkin ihmisiä jotka saattavat nukahtaa 15 minuutissa sen jälkeen kun painavat päänsä tyynyyn. Enkä minä ymmärrä heitä, joten miten hekään sitten ymmärtäisivät sitä että minä odotan aina tuntikausia. Joskus olen suurinpiirtein maannut 3 päivää odottaen sitä unta joka ei tule. Ja nämä vaihdevuodet eivät asiaa paranna tosiaankaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nuo on itse asiassa niitä todellisia keinoja, toki yksinkertaistetusti. Otapa yhteyttä terapeuttiin, joka on erikoistunut uniongelmiin, niin hän sit kertoo mitä nyo neuvot oikeasti tarkoittavat käytännössä. Samalla toki saat apua unettomuuden aiheuttavien asioiden käsittelyyn.
Kyllä! Uni-ja nukahtamislääkkeet ovat vain alkuun pääsyn edellytys, sit se työ tehdään itse ja terapeutin kanssa.
Ei todellakaan saa mitään terapiaa unettomuuteen! En saa terapiaa edes traumataustaan, olen väkivaltaisesti kohdeltu narsistin lapsi jota narsisti kiusannut koko lapsuuden/nuoruuden.
En saa terapiaa koska olen liian ”reipas” ja työkykyinen. Omalla rahalla maksaa 100e kerta ja vaikka työssä käyn niin tuohon ei ole varaa.
Nukun itse pääsääntöisesti oikein hyvin, mutta ei kyllä tulisi mieleenkään antaa neuvoksi unettomuudesta kärsivälle, että "pää tyynyyn vaan". Mulla on itsellänikin ollut joskus yksittäisiä kertoja, etten ole syystä tai toisesta saanut millään unen päästä kiinni ja koska jo se on todella ärsyttävää, niin täytyyhän se on ihan hirveää, jos se vaan jatkuu ja jatkuu yön toisensa jälkeen.
Mulla myös varma tae unettomasta/vähäunisesta yöstä on se että on päivän aikana tehnyt fyysisesti liikaa.