Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Jos et saa kutsua synttärijuhliin, mutta jälkeen päin synttärikahveille, miten suhtaudut?
12.06.2021 |
Pitkäaikainen ystäväni vietti viikko sitten 30-vuotisjuhliaan. Odottelin sinne kutsua, mutta jostain syystä sitä ei kuulunut, vaikka somessa hän julkaisi paljon sisältöä isohkoista juhlistaan.
Pian juhlien jälkeen ystäväni laittoi viestiä, että tulisinko käymään synttärikahveilla hänen luonaan, olisi kuulemma ollut kiva nähdä ihan kahdestaan. Minulle ei tuona päivänä ja noin nopealla aikataululla sopinut, mutta lupasin hänen pyynnöstään mennä joku toinen päivä.
Nyt mietin, että tuntuu jotenkin epäreilulta, etten saanut kutsua itse juhliin, mutta menisin hänen luokseen "synttärikahveille", tuskin samanlaisin pidoin kuin muut hänen ystävänsä, jotka osallistuivat juhliin. Veisinkö silti samanarvoisen lahjan kuin juhliin olisin vienyt?
Ja ennen kuin joku ehdottaa, että minun pitäisi kysyä ystävältäni, miksen saanut kutsua juhliin, niin hän selitti jo kahvikutsussaan, että oli pakko rajata vieraslistaa. Kuitenkin somesisällön perusteella juhlissa oli etäisempiäkin ja lyhytaikaisempiakin tuttavuuksia kuin mitä me olemme olleet. Toki viime vuosina hieman ehkä etääntyneet, kun olen tullut äidiksi ja hän kärsinyt lapsettomuudesta. Olen silti yrittänyt vaalia pitkäaikaista ystävyyttämme, mutta miten nyt pitäisi suhtautua?
Kommentit (54)
Niletti poreammeessa työkaverin kanssa...huh, ei kuuluisi tuollainen tyyppi edes tuttavapiiriini.
Anna olla ap, älä mene. Ei ole sen arvoinen ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP tässä taas!
Kiitos paljon vastauksistanne. Moni sanoo, että tällainen ystävä saisi jäädä, eikä menisi tekosyihin vedoten kahville. Suoraan sanottuna itsestänikin tuntuu tältä tällä hetkellä. Olisin todella mielelläni osallistunut juhliin, ennenkin on juhlittu isolla porukalla siitä huolimatta, ettei kaikki juhlijat ole tunteneet toisiaan. Ja ystäväni tietää kyllä viime aikaisten keskustelujemme perusteella, että mieheni hoitaa lastamme ja pääsen juhlimaan, ja että olen jopa kaivannut ystävien kesken juhlimista viime aikoina tämän pikkulapsiarjen keskellä.
Vähän pistää kyllä nyt happamaksi. Olen kuitenkin äärettömän surullinen ystävyytemme vuoksi, voiko se tämän jälkeen enää jatkua, jos luottamus ystävyyteemme on tätä tasoa? Että kun on vaikeaa, niin ikään kuin hylätään ja aletaan hengailla enemmän toisten ystävien kanssa. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menisin tietysti synttärikahville, veisin kukkakimpun lahjaksi ja ottaisin lapseni mukaan.
Siksi ei varmaan kutsuttu bileisiinkään, kun on riski, että raahataan lapsi sinnekin mukaan.
Tämä on se todennäköisin syy. Ne juhlat oli aikuisten juhlat eikä haluttu pahoittaa mieltä kieltämällä lapsia tulemasta.
Vierailija kirjoitti:
AP tässä!
Mietin edelleen, että miten suhtautuisin tähän asiaan käytännössä. Kieltäydynkö vaan toistamiseen menemästä muihin kiireisiin vedoten, jolloin asia lakaistuu pöydän alle? Vai otanko asian puheeksi, johon hän edelleen selittäisi syyksi tuota vieraslistan rajaamista, ja asia edelleen lakaistuisi pöydän alle? Miksi hän edes pyysi minua kahville, jos en kuitenkaan ole hänelle tämän tärkeämpi ystävä enää kaikkien näiden vuosien jälkeen?
Hänelle, joka ihmetteli, miten tarkkaan oikein tutkailen ystäväni kuvia, niin ystäväni jakoi illan ja vielä seuraavan päivän aikana aika ahkeraan kuvia ja videoita bileistään, ja olisi ollut suorastaan vaikea olla näkemättä, kuinka hän biletti poreammeessa työkaverinsa kanssa, jonka hän on tuntenut pari kuukautta (ollut siis uudessa työssä pari kuukautta ja siellä tutustunut kyseiseen henkilöön) ja poseerasi kuvassa kavereidensa ja heidän puolisoidensa kanssa. Kavereiden puolisotkin mahtuivat juhliin, mutta en minä.
Miksi siis esittää ylläpitävänsä ystävyyttämme edelleen kutsumalla kahville tämän jälkeen? :(
Minulla on ainakin omalla näppäimistöllä pagedown-näppäin, josta klikkaamalla pääsee hyvin seuraaviin postauksiin. Puhelimessa sama juttu, pieni liike sormella ja kuvat bileistä vaihtuvat seuraavan tutun juttuihin. Pitää aika pitkään tuijottaa kuvia, jotta saa selville, kuka on kuka ja miksi kuvissa, joten vaikutat aika ankealta tapaukselta.
Kysy ihmeessä kaveriltasi, miksi et päässyt mukaan. Ehkä hän kertoo suoraa, että olet tylsää seuraa, mutta säälistä pääsit edes kahville. Et oikeastaan ole ystävä, olet reliikki menneisyydestä, kateellinen ja ankea tapaus, joka yrittää kahlita kavereitaan ja pyrkii estämään näitä elämästä.
Kuka tahansa muu paitsi sinä olisi ollut iloinen, että ystävällä on hauskaa. Ehei, tosiystävänä päätit olla Tuhkimon ankea sisarpuoli ja estää ilonpidon. Nyt se ei onnistunut ja sekös harmittaa.
Vierailija kirjoitti:
AP tässä taas!
Kiitos paljon vastauksistanne. Moni sanoo, että tällainen ystävä saisi jäädä, eikä menisi tekosyihin vedoten kahville. Suoraan sanottuna itsestänikin tuntuu tältä tällä hetkellä. Olisin todella mielelläni osallistunut juhliin, ennenkin on juhlittu isolla porukalla siitä huolimatta, ettei kaikki juhlijat ole tunteneet toisiaan. Ja ystäväni tietää kyllä viime aikaisten keskustelujemme perusteella, että mieheni hoitaa lastamme ja pääsen juhlimaan, ja että olen jopa kaivannut ystävien kesken juhlimista viime aikoina tämän pikkulapsiarjen keskellä.
Vähän pistää kyllä nyt happamaksi. Olen kuitenkin äärettömän surullinen ystävyytemme vuoksi, voiko se tämän jälkeen enää jatkua, jos luottamus ystävyyteemme on tätä tasoa? Että kun on vaikeaa, niin ikään kuin hylätään ja aletaan hengailla enemmän toisten ystävien kanssa. :(
Millä oikeudella sinä omistat tuon toisen ihmisen? Hän juhli niiden kanssa, joiden kanssa on hyvä olla. Sinä et ole sellainen ihminen. Ja kaikesta kirjoittamastasi päätellen tuolla ystävälläsi on hyvä elämä ja läheisiä ihmisiä, todennäköisesti hän ei tule kaipaamaan sinua lainkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää olisi ollut ihan toimiva, jos olisit jättänyt tuon lapsettomuus asian kirjoittamatta. Sillähän ei ole tässä mitään merkitystä, mutta trolli kuvittelee että on.
Itseasiassa olin ensin kirjoittamassa vaan, että ystäväni on lapseton, mutta koska ystäväni tosiaan on käynyt läpi lapsettomuushoidot ja eronnut tässä välissä ex-miehestään, voi lapsettomuus hyvinkin olla mahdollinen syy sille, että ystäväni haluaa ottaa minuun etäisyyttä. Miksi en olisi sitä siis maininnut? Todellista syytä en tiedä, kaikki on vaan arvailua ja ihmettelyä, koska ystäväni ei ole sanonut mitään suoraan. Sen jälkeen kun ystäväni erosi, näimme kerran ja nyt tämä. Itse en todellakaan haluaisi nuoruusvuosista asti jatkuneen ystävyytemme päättyvän. :(
T. AP
Huomaatko, että se ystävyys päättyi jo. Sinä et ollut ystävyyden arvoinen.
hyvin harvoin mene kenenkään mihinkään juhliin, ovat ikäviä tilaisuuksia , sukulaisten kanssa varsinkin. Kun ei muutoinkaan tekemisissä olla pahemmin.
Sensijaan kissanristiäiset ja juhlat on ihania.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ongelma: en stalkkaa kavereita somessa. En siis osaisi loukkaantua, jos kutsua ei tule tai jos kaverini juhlii ilman minua. Omassa elämässä on tarpeeksi tekemistä.
Kahvitteluun vastaisin varmaan rehellisesti, että ehdottamasi aika ei valitettavasti sovi, joku toinen kerta sitten. Enkä tuntisi jääneeni syrjään mistään!
Miten niin et "stalkkaa"?
Mitenkä suhtautuisin ? Ilahtuisin kovasti; ystäväsihän kertoi kutsussaan toivovansa tapaamista kahdestaan, ilman muuta porukkaa. Juhlissa on hankalaa keskustella pitkään yksittäisen vieraan kanssa, nyt ystäväsi haluaa nimenomaan tavata sinut kaikessa rauhassa. Heidin kauniin kukkakimpun, toivottaisin onnea ja kiittäisin kutsusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmetyttää miten pitää olla hauskaa seuraa tai sivuutetaan ystävyydessä. Entäs kun sairastuu, on vaikeaa? Onko varmasti hauskanpitäjät silloin tukena? Vai siirtyvätkö sitten vuorollaan sellaisten hauskojen kavereiksi jatkamaan ilonpitoa.
Paljon on tullut vastaan tätä pintapuolisuutta, jossa mihinkään ei sitouduta, vaan vietetään aikaa kivoimpien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP tässä!
Mietin edelleen, että miten suhtautuisin tähän asiaan käytännössä. Kieltäydynkö vaan toistamiseen menemästä muihin kiireisiin vedoten, jolloin asia lakaistuu pöydän alle? Vai otanko asian puheeksi, johon hän edelleen selittäisi syyksi tuota vieraslistan rajaamista, ja asia edelleen lakaistuisi pöydän alle? Miksi hän edes pyysi minua kahville, jos en kuitenkaan ole hänelle tämän tärkeämpi ystävä enää kaikkien näiden vuosien jälkeen?
Hänelle, joka ihmetteli, miten tarkkaan oikein tutkailen ystäväni kuvia, niin ystäväni jakoi illan ja vielä seuraavan päivän aikana aika ahkeraan kuvia ja videoita bileistään, ja olisi ollut suorastaan vaikea olla näkemättä, kuinka hän biletti poreammeessa työkaverinsa kanssa, jonka hän on tuntenut pari kuukautta (ollut siis uudessa työssä pari kuukautta ja siellä tutustunut kyseiseen henkilöön) ja poseerasi kuvassa kavereidensa ja heidän puolisoidensa kanssa. Kavereiden puolisotkin mahtuivat juhliin, mutta en minä.
Miksi siis esittää ylläpitävänsä ystävyyttämme edelleen kutsumalla kahville tämän jälkeen? :(
Eka viestisi vielä menetteli, mutta tämä Porvoon satu menee nyt sinne överin puolelle. Lopeta jo, ap.
Mistä olet saanut oikeuden, mistä täällä keskustellaan ja mistä ei tai miksi juuri sinun käskystä keskustelu pitäisi aiheesta lopettaa?
Miksi itse edes vaivaudut tänne, jos aihe ei kiinnosta?
Onko tämä provo vai ei, on samantekevää, koska tämä on keskustelupalsta, jossa keskustellaan aiheesta ja aivan varmasti, monet ovat kokeneet tämän saman asian elämässään. Ja siksi tärkeä keskustelunaihe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En menisi jälkikahveille. En ole mikään "kakkospalkinto" tai "säälipala". Tuohon on juuri se, kun sanotaan, että "olis niin mukava jutella kaksin".
Kahvitusaikaan minulla olisi menoja.
Ja toistepäin, kutsun aina kaikki kaverit.
Jos jollekin kutsutulle ei sovi, hänelle keitän jälkikahvit. Mutta hän olisi ehdottomasti ollut kutsuttujen listalla.
Enkä pidä kutsuja lahjojen tai kukkien vuoksi, vaan ystävien tapaaminen on pääasia. Ja maksan myös itse tarjoilut ja juomat.
Näin minulle opetettiin kotona ja sitä jatkan.
Mutta kukin tyylillään.
Tunnen ap:n kaltaisia. He soittelevat instakuvieni takia, että "kenen kanssa olit Tampereella, miksi et kutsunut mukaan" tai" kenen juhlista ne kuvat oli" aivan kuin olisin hänelle tilivelvollinen. Emme ole ystäviä, hän on enemmänkin roikkuja kuin kaveri.
Alue: Aihe vapaa
En menisi enää.Joku teko syy kehiin