Jos et saa kutsua synttärijuhliin, mutta jälkeen päin synttärikahveille, miten suhtaudut?
Pitkäaikainen ystäväni vietti viikko sitten 30-vuotisjuhliaan. Odottelin sinne kutsua, mutta jostain syystä sitä ei kuulunut, vaikka somessa hän julkaisi paljon sisältöä isohkoista juhlistaan.
Pian juhlien jälkeen ystäväni laittoi viestiä, että tulisinko käymään synttärikahveilla hänen luonaan, olisi kuulemma ollut kiva nähdä ihan kahdestaan. Minulle ei tuona päivänä ja noin nopealla aikataululla sopinut, mutta lupasin hänen pyynnöstään mennä joku toinen päivä.
Nyt mietin, että tuntuu jotenkin epäreilulta, etten saanut kutsua itse juhliin, mutta menisin hänen luokseen "synttärikahveille", tuskin samanlaisin pidoin kuin muut hänen ystävänsä, jotka osallistuivat juhliin. Veisinkö silti samanarvoisen lahjan kuin juhliin olisin vienyt?
Ja ennen kuin joku ehdottaa, että minun pitäisi kysyä ystävältäni, miksen saanut kutsua juhliin, niin hän selitti jo kahvikutsussaan, että oli pakko rajata vieraslistaa. Kuitenkin somesisällön perusteella juhlissa oli etäisempiäkin ja lyhytaikaisempiakin tuttavuuksia kuin mitä me olemme olleet. Toki viime vuosina hieman ehkä etääntyneet, kun olen tullut äidiksi ja hän kärsinyt lapsettomuudesta. Olen silti yrittänyt vaalia pitkäaikaista ystävyyttämme, mutta miten nyt pitäisi suhtautua?
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP tässä!
Mietin edelleen, että miten suhtautuisin tähän asiaan käytännössä. Kieltäydynkö vaan toistamiseen menemästä muihin kiireisiin vedoten, jolloin asia lakaistuu pöydän alle? Vai otanko asian puheeksi, johon hän edelleen selittäisi syyksi tuota vieraslistan rajaamista, ja asia edelleen lakaistuisi pöydän alle? Miksi hän edes pyysi minua kahville, jos en kuitenkaan ole hänelle tämän tärkeämpi ystävä enää kaikkien näiden vuosien jälkeen?
Hänelle, joka ihmetteli, miten tarkkaan oikein tutkailen ystäväni kuvia, niin ystäväni jakoi illan ja vielä seuraavan päivän aikana aika ahkeraan kuvia ja videoita bileistään, ja olisi ollut suorastaan vaikea olla näkemättä, kuinka hän biletti poreammeessa työkaverinsa kanssa, jonka hän on tuntenut pari kuukautta (ollut siis uudessa työssä pari kuukautta ja siellä tutustunut kyseiseen henkilöön) ja poseerasi kuvassa kavereidensa ja heidän puolisoidensa kanssa. Kavereiden puolisotkin mahtuivat juhliin, mutta en minä.
Miksi siis esittää ylläpitävänsä ystävyyttämme edelleen kutsumalla kahville tämän jälkeen? :(
Eka viestisi vielä menetteli, mutta tämä Porvoon satu menee nyt sinne överin puolelle. Lopeta jo, ap.
Anteeksi, mutta miksi sinulle on niin tärkeää nähdä vaivaa vastataksesi minulle, jos ajattelet aloitustani provoksi? Aloitukseni tarkoitus ei ole provosoida yhtään ketään. Sinäkin voit jättää ihan vaan vastaamatta, jos et koe tätä itsellesi tärkeäksi aiheeksi.
T. AP
Tää olisi ollut ihan toimiva, jos olisit jättänyt tuon lapsettomuus asian kirjoittamatta. Sillähän ei ole tässä mitään merkitystä, mutta trolli kuvittelee että on.
Hän kutsui juhliinsa ihmisiä, joita haluaa nähdä kimpassa ja tuollai hätäpäin kerkee moikata. Sut haluaa tavata, että pääsette kahden kesken juttelemaan perusteellisesti.
Viet itse poimittuja kukkia ja jonkun kortin. Ei aikuinen muutenkaan mitään kummosia lahjoja tarvii, mutta kylään ei mennä tyhjin käsin.
Tuntuu pahalta puolestasi, ap.
Onko mahdollista että olet eri porukkaa sen synttäriporukan kanssa, eli ajatteliko kaverisi että sulle ei olisi seuraa siellä muista kuin hänestä itsestään?
Itse järkkäämässä yksiä juhlia ja mietin, kutsuako eräs yksittäinen kaveripariskunta, jotka ei muita tunne.
Ihmiset tekevät valintoja ja päätöksiä erilaisin perustein eikä niihin kuulu välttämättä arvolatausta ystäväsuhteen laadusta.
Mä ajattelisin, että hän kuitenkin haluaa pitää sun kanssa yhteyttä, kun erikseen kutsuu kahveille. Jos ei haluaisi, ei sua kutsuttaisi.
Entisaikaan oli hyvinkin normaalia pitää rääppiäiset. Esim. sukujuhlien päätteeksi saatettiin kutsua ystäviä rääppiäisiin.
Olisin vastannut tuohon kutsuun jotenkin "luulin että juhlat oli jo? :) onnea vielä kuitenkin!". Kaveri voisi sitten itse selitellä jos selitettävää on... mutta en menisi kahville.
Menisin ja veisin kukat, käynnin jälkeen päättäisin haluanko jatkaa ystävyyttä ja mitä siitä itse saan, onko hyvä vai huono juttu.
Sanoisin suoraan käynnillä, että ihmettelen miksi minua ei kutsuttu vaikka olit kutsunut ihmisiä, joita et ole näin kauaa tuntenut sekä osan heidän puolisoitakin. Ja olisi hyvä kuulla suoraan miksi näin ja millainen ystävä olen hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Tää olisi ollut ihan toimiva, jos olisit jättänyt tuon lapsettomuus asian kirjoittamatta. Sillähän ei ole tässä mitään merkitystä, mutta trolli kuvittelee että on.
Itseasiassa olin ensin kirjoittamassa vaan, että ystäväni on lapseton, mutta koska ystäväni tosiaan on käynyt läpi lapsettomuushoidot ja eronnut tässä välissä ex-miehestään, voi lapsettomuus hyvinkin olla mahdollinen syy sille, että ystäväni haluaa ottaa minuun etäisyyttä. Miksi en olisi sitä siis maininnut? Todellista syytä en tiedä, kaikki on vaan arvailua ja ihmettelyä, koska ystäväni ei ole sanonut mitään suoraan. Sen jälkeen kun ystäväni erosi, näimme kerran ja nyt tämä. Itse en todellakaan haluaisi nuoruusvuosista asti jatkuneen ystävyytemme päättyvän. :(
T. AP
Miksi sinä olisit halunnut bileisiin sinulle tuntemattomien ihmisten kanssa? Kahvilla voitte keskustella yhteisistä jutuistanne rauhassa.
En todellakaan menisi. Sanoisin, että nyt on kiireitä, että kahvitellaan joskus toiste ja silloinhan ei synttäreitä enää tarvi muistaakaan. Eikös tärkeintä ollutkin vain se kahden kesken rauhassa jutustelu?
Menisin ,mutta minun ehdottomana ajankohtana , sanoisin ,että tulemme pikkuisen kanssa. Jonkun kesäkukan torilta veisin ”lahjaksi” , en todellakaan muuta. ”Niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan” . Jos ehdottamani ajankohta ei sopisi hänelle, en todellakaan menisi pitkään aikaan.
Ihmiset ovat kyllä niin turhantärkeitä. Mitä jostain kutsuista? Ja jos joku pyytää samana päivänä kahville, sellaisella kaverilla voi kyllä heittää vesilintua.
Se lapsettomuus todellakin voi olla syy. Minuun yksi kaveri katkaisi täysin välit sen asian takia
Vierailija kirjoitti:
Olisin vastannut tuohon kutsuun jotenkin "luulin että juhlat oli jo? :) onnea vielä kuitenkin!". Kaveri voisi sitten itse selitellä jos selitettävää on... mutta en menisi kahville.
Tää ois hyvä. 👍
Sanoisin, että sun synttärithän meni jo. En nyt pääse, mutta voidaan muuten vaan nähdä joku muu päivä. Enkä veisi lahjaa.
Vierailija kirjoitti:
AP tässä!
Mietin edelleen, että miten suhtautuisin tähän asiaan käytännössä. Kieltäydynkö vaan toistamiseen menemästä muihin kiireisiin vedoten, jolloin asia lakaistuu pöydän alle? Vai otanko asian puheeksi, johon hän edelleen selittäisi syyksi tuota vieraslistan rajaamista, ja asia edelleen lakaistuisi pöydän alle? Miksi hän edes pyysi minua kahville, jos en kuitenkaan ole hänelle tämän tärkeämpi ystävä enää kaikkien näiden vuosien jälkeen?
Hänelle, joka ihmetteli, miten tarkkaan oikein tutkailen ystäväni kuvia, niin ystäväni jakoi illan ja vielä seuraavan päivän aikana aika ahkeraan kuvia ja videoita bileistään, ja olisi ollut suorastaan vaikea olla näkemättä, kuinka hän biletti poreammeessa työkaverinsa kanssa, jonka hän on tuntenut pari kuukautta (ollut siis uudessa työssä pari kuukautta ja siellä tutustunut kyseiseen henkilöön) ja poseerasi kuvassa kavereidensa ja heidän puolisoidensa kanssa. Kavereiden puolisotkin mahtuivat juhliin, mutta en minä.
Miksi siis esittää ylläpitävänsä ystävyyttämme edelleen kutsumalla kahville tämän jälkeen? :(
Koska naisten välinen ystävyys on upeaa.
Aikuisten synttärikahvit on mielestäni sellaiset että niihin viedään kukka tai suklaalevy, ei isompaa lahjaa, varsinkaan jos erikseen on jotkut juhlat ollu.
Eka viestisi vielä menetteli, mutta tämä Porvoon satu menee nyt sinne överin puolelle. Lopeta jo, ap.