Millainen ihminen ei pidä matkailusta?
Kommentit (166)
Juntti. Tiedän erään 60+v miehen joka on ylpeä siitä ettei ole koskaan poistunut suomesta.
Tällä hetkellä ei huvita matkustella kun on alakoululainen lapsi. Pitäisi koko reissun olla lasten hupia. Siksi suosimme nyt lyhyitä päivän reissuja enemmän kuin viikon-parin matkoja. Nuorempana matkustin, mutta nyt lapsentahtisuus uuvuttaa nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mukavuudenhaluinen. Ainakin puolet matkustamisesta on muuta kuin nautintoa: odottelua, hikoilua, jalat sattuu, yleiset vessat ovat kamalia, sänky ei ole oma,
Paljon olen reissannut, mutta enää ei tee mieli.
Minulla on juuri mukavuudenhalu, joka latistaa kiinnostuksen matkustamiseen. Ei tässä iässä enää kiinnosta hankkimalla hankkia epämukavuutta. Elämykset painavat vaa`assa vähemmän.
Tässä iässä? Kuinka vanha olet?
Itse olen 63-v. ja suunnittelen kesällä junamatkaa Euroopan läpi ihan niinkuin nuorena Interraililla.
Kuulostaa tosi kivalta. Junalla on mukava matkustaa. Olen aina halunnut matkustaa junalla Mongoliaan ja Kiinaan Siperian läpi, mutta se lienee nyt mahdotonta vuosikausiin.
Sellainen, joka on niin daiju ettei ole oppinut peruskoulussa mitään kieltä (ei edes kunnolla suomea) eikä näin ollen pysty matkustamaan. Yleensä tällaiset on myös niin persaukisia ettei kyllä olisi varaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Juntti. Tiedän erään 60+v miehen joka on ylpeä siitä ettei ole koskaan poistunut suomesta.
Tiedän sellaisia milleniaaleja joiden mielestä joku ruoka on maistamatta pahaa.
Aika jännä että tässä keskustelussa monet mieltävät matkailun tarkoittavan vain ulkomaan matkailua. Itse paljon matkailevana en ole näitä erityisemmin erotellut. Se uuteen paikkaan ulos arkielämästä siirtyminen se pääpointti on, eikä se kuinka pitkälle lähdetään. Kesäreissu vieraalle paikkakunnalle kotimaassa voi tuoda ihan yhtä merkittäviä elämyksiä kuin se Aasian kiertomatka.
Vierailija kirjoitti:
Aika jännä että tässä keskustelussa monet mieltävät matkailun tarkoittavan vain ulkomaan matkailua. Itse paljon matkailevana en ole näitä erityisemmin erotellut. Se uuteen paikkaan ulos arkielämästä siirtyminen se pääpointti on, eikä se kuinka pitkälle lähdetään. Kesäreissu vieraalle paikkakunnalle kotimaassa voi tuoda ihan yhtä merkittäviä elämyksiä kuin se Aasian kiertomatka.
No ei taatusti:D
Tai sitten saa kiksejä jostain tosi spesifistä pikkujutusta mitä ei muualta maailmasta löydy. Joku eukonkanto-suojuoksu-mämminsyönti tms
Luulen että monet niistä, jotka eivät matkusta, ovat sellaisia, jotka ovat aiemmin matkustelleet, mutta kyllästyneet siihen. Itsekin kuulun tähän ryhmään. Matkustaminen on vaivalloista ja rasittavaa ja koska työssäni joudun matkustamaan jonkunverran sekä kotimaassa että ulkomailla, suorastaan puistattaa ajatus siitä että lomallakin pitäisi lähteä johonkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika jännä että tässä keskustelussa monet mieltävät matkailun tarkoittavan vain ulkomaan matkailua. Itse paljon matkailevana en ole näitä erityisemmin erotellut. Se uuteen paikkaan ulos arkielämästä siirtyminen se pääpointti on, eikä se kuinka pitkälle lähdetään. Kesäreissu vieraalle paikkakunnalle kotimaassa voi tuoda ihan yhtä merkittäviä elämyksiä kuin se Aasian kiertomatka.
No ei taatusti:D
Tai sitten saa kiksejä jostain tosi spesifistä pikkujutusta mitä ei muualta maailmasta löydy. Joku eukonkanto-suojuoksu-mämminsyönti tms
Miksi ei taatusti? Uusiin ihmisiin tutustuminen, uudenlaiset ruuat, uudenlaiset maisemat, ylipäätänsä uudenlaisia kokemuksia voi kokea oikeastaan missä vain. Monesti se on jopa aika sattuman kauppaa mikä se lopputulema reissun osalta on. Se että ympäristö on mahdollisimman eksoottista ei tee reissusta automaattisesti elämyksellistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika jännä että tässä keskustelussa monet mieltävät matkailun tarkoittavan vain ulkomaan matkailua. Itse paljon matkailevana en ole näitä erityisemmin erotellut. Se uuteen paikkaan ulos arkielämästä siirtyminen se pääpointti on, eikä se kuinka pitkälle lähdetään. Kesäreissu vieraalle paikkakunnalle kotimaassa voi tuoda ihan yhtä merkittäviä elämyksiä kuin se Aasian kiertomatka.
No ei taatusti:D
Tai sitten saa kiksejä jostain tosi spesifistä pikkujutusta mitä ei muualta maailmasta löydy. Joku eukonkanto-suojuoksu-mämminsyönti tms
Miksi ei taatusti? Uusiin ihmisiin tutustuminen, uudenlaiset ruuat, uudenlaiset maisemat, ylipäätänsä uudenlaisia kokemuksia voi kokea oikeastaan missä vain. Monesti se on jopa aika sattuman kauppaa mikä se lopputulema reissun osalta on. Se ett
Ok.
Otetaan esimerkeiksi Karjaa ja vaikka Montaldo Scarampi
Vertaappa tähän vaikka ravintola-, ruoka- ja viinitarjontaa?? Lähiruuan hinta-laatusuhdetta, vaikka tryffelin ja vasikanlihan osalta (tai ihan minkä herkun vaan)? Maisemia ja lämpötiloja? Kyläjuhlia ja tapahtumia?
Sanoisin ettei ihan ole sama fiilis
Matkailussa on minulle liikaa ärsykkeitä, nautin lähinnä Suomen sisällä matkailusta. En ymmärrä miten tällainen asia aiheuttaa niin paljon tunteita, että pitää ihan idiooteiksi haukkua niitä jotka eivät välitä matkustamisesta.
Joskus nuorempana oli kiva reissata. Nyt työt, perhe-elämä, harrastukset ja kasvanut vastuu elämässä vie hyvällä tavalla energiaa, niin kiva reissata kotimaassa tai mökillä, mutta ulkomaille lähteminen lentokenttineen jne. tuntuu aivan perhanan raskaalta ajatukselta. Mökkireissut, festarit, kesätapahtumat ja kavereiden kanssa satunnaiset illanvietot todella paljon hauskempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika jännä että tässä keskustelussa monet mieltävät matkailun tarkoittavan vain ulkomaan matkailua. Itse paljon matkailevana en ole näitä erityisemmin erotellut. Se uuteen paikkaan ulos arkielämästä siirtyminen se pääpointti on, eikä se kuinka pitkälle lähdetään. Kesäreissu vieraalle paikkakunnalle kotimaassa voi tuoda ihan yhtä merkittäviä elämyksiä kuin se Aasian kiertomatka.
No ei taatusti:D
Tai sitten saa kiksejä jostain tosi spesifistä pikkujutusta mitä ei muualta maailmasta löydy. Joku eukonkanto-suojuoksu-mämminsyönti tms
Olen vähän samaa mieltä ja olen usein miettinyt miksi. Jostain syystä Suomen ulkopuolella pää tyhjenee arkisista ajatuksista helpommin. Kotimaassa tuntee olevansa kiinni juurissaan, vaikka paikka ja maisemat vaihtuisivat.
Vierailija kirjoitti:
Oma case: matkustin 50 v. asti 1-2 kertaa vuodessa mannermaan metropoleihin. Nuorempana asuin myös useamman vuoden pois Suomesta. Viimeisten 10 v. aikana en ole käynyt Viroa kauempana. Siitäkin mennyt maku, laivoilla ja satamissa pitkästyy.
Syitä? Viihdyn kotona, miksi maksaisin päästäkseni viettämään aikaa pikku boksissa. Pidän ruoanlaitosta, hyvän ravintolan löytäminen tuuripeliä. En kaipaa ostoksia, tavaraa jo nyt kaikkiin tarpeisiin. Mutta kävisin kyllä mm konserteissa ja taidemuseoissa. Muutama idea on kyllä vielä. Saa nähdä, toteutanko niitä.
Hyvän ravintolan löytää, kun lukee Michelin-opasta ja valitsee ravintolan, jolla on tähtiä, kahvelit tai Bib Gourmand.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mukavuudenhaluinen. Ainakin puolet matkustamisesta on muuta kuin nautintoa: odottelua, hikoilua, jalat sattuu, yleiset vessat ovat kamalia, sänky ei ole oma,
Paljon olen reissannut, mutta enää ei tee mieli.
Minulla on juuri mukavuudenhalu, joka latistaa kiinnostuksen matkustamiseen. Ei tässä iässä enää kiinnosta hankkimalla hankkia epämukavuutta. Elämykset painavat vaa`assa vähemmän.
Tässä iässä? Kuinka vanha olet?
Itse olen 63-v. ja suunnittelen kesällä junamatkaa Euroopan läpi ihan niinkuin nuorena Interraililla.Kuulostaa tosi kivalta. Junalla on mukava matkustaa. Olen aina halunnut matkustaa junalla Mongoliaan ja Kiinaan Siperian läpi, mutta se lienee nyt mahdotonta vuosikausiin.
Minä olen matkustanut Etelä-Afrikasta Zimbabween ja Perusta Boliviaan junalla tässä muutama vuosi sitten. Hienoja kokemuksia.
t: se 63-v. Euroopan läpi junailua suunnitteleva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellainen, joka viihtyy parhaiten omassa kodissaan. Sellainen kuin minä, joka ei halua tuhlata minuuttiakaan elämästään poissa kotoa, jos se vain on mahdollista.
Eli todella rutinoitunut ihminen, joka ei halua koskaan mitään uutta?
Huoh! Sanotaanhan, että matkailu avartaa. Miten se ilmenee näiden matkailijoiden kommenteista? Onko avarakatseista?
-eri
Sellainen kuin minä.Olen kärsimätön ja mukavuudenhaluinen.
Vihaan odottelua,ihmispaljoutta,yllätyksiä jne.
Jos olisi varaa lentää aina business luokassa ilman odotteluja,matkustaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma case: matkustin 50 v. asti 1-2 kertaa vuodessa mannermaan metropoleihin. Nuorempana asuin myös useamman vuoden pois Suomesta. Viimeisten 10 v. aikana en ole käynyt Viroa kauempana. Siitäkin mennyt maku, laivoilla ja satamissa pitkästyy.
Syitä? Viihdyn kotona, miksi maksaisin päästäkseni viettämään aikaa pikku boksissa. Pidän ruoanlaitosta, hyvän ravintolan löytäminen tuuripeliä. En kaipaa ostoksia, tavaraa jo nyt kaikkiin tarpeisiin. Mutta kävisin kyllä mm konserteissa ja taidemuseoissa. Muutama idea on kyllä vielä. Saa nähdä, toteutanko niitä.
Hyvän ravintolan löytää, kun lukee Michelin-opasta ja valitsee ravintolan, jolla on tähtiä, kahvelit tai Bib Gourmand.
Juuri näin:) Ikinä ei ole ollut ongelmaa löytää hyvää ruokapaikkaa.
Jos majoitun tietyssä kylässä tai kaupungissa selaan myös ko paikan face-, tripadviser-, yms sivustot ja keskustelupalstat
Terveyteni on siinä mallissa, että haluan pysytellä omassa kodissani noin puolentoista kilometrin päässä yöpäivystyksestä. Jo huominen retki päiväseltään noin 160 kilometrin päähän jännittää.
Olen yli kuusikymppinen, matkaillut tarpeeksi tähän ikään. Ei hetkauta enää mikään maisema eikä neljäntähden ravintola. Nyt lentomatkustaminenkin on muuttunut odotteluksi ja ankeammaksi. Kuitenkin tässä juuri pitää lähteä pitkästä aikaa matkalle, lämpimään, koska puoliso niin haluaa. Vähän joustettava. Muuten valoisa kesä on Suomessa paras, enkä enää kaipaa Alppien rinteitä talvella, tunturit kelpaavat, paikalliset merenrannat ja järvet riittävät. Oma sänky kuitenkin se paras.