Millainen ihminen ei pidä matkailusta?
Kommentit (166)
Vierailija kirjoitti:
Ihmiskammoinen introvertti, köyhä, mielisairas, kielitaidoton autisti.
Olen introvertti ja matkustaminen on mun lempipuuhaa.
Matkustan työssäni, en vapaa-ajallani. Olen nuorena matkustellut vapaa-ajallakin, mutta nyt lähellä eläkeikää matkustaminen on enemmän rasite kuin ilo. Kotona on mukavampaa. On jännä, miten vanhemmiten entistä enemmän on tullut merkitystä sille, millainen sänky hotellissa on ja etenkin millainen tyyny. Nämäkin asiat ovat kotona paremmin.
En ole köyhä, ei löydettyjä mielenterveysongelmia jne. Huoli toki ilmastonmuutoksesta. Miksi minun pitäisi matkustella vapaa-aikanani ainakaan lentäen? 70-luvulla ulkomaan matkailu oli vielä enempi harvinainen poikkeus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mukavuudenhaluinen. Ainakin puolet matkustamisesta on muuta kuin nautintoa: odottelua, hikoilua, jalat sattuu, yleiset vessat ovat kamalia, sänky ei ole oma,
Paljon olen reissannut, mutta enää ei tee mieli.
Minulla on juuri mukavuudenhalu, joka latistaa kiinnostuksen matkustamiseen. Ei tässä iässä enää kiinnosta hankkimalla hankkia epämukavuutta. Elämykset painavat vaa`assa vähemmän.
Tässä iässä? Kuinka vanha olet?
Itse olen 63-v. ja suunnittelen kesällä junamatkaa Euroopan läpi ihan niinkuin nuorena Interraililla.
Täällä toinen 60+v joka siirtyy yhä enemmän maailmalle kun työt ja lapset ei enää pidättele! Tänävuonna n 5kk muualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mukavuudenhaluinen. Ainakin puolet matkustamisesta on muuta kuin nautintoa: odottelua, hikoilua, jalat sattuu, yleiset vessat ovat kamalia, sänky ei ole oma,
Paljon olen reissannut, mutta enää ei tee mieli.
Minulla on juuri mukavuudenhalu, joka latistaa kiinnostuksen matkustamiseen. Ei tässä iässä enää kiinnosta hankkimalla hankkia epämukavuutta. Elämykset painavat vaa`assa vähemmän.
Tässä iässä? Kuinka vanha olet?
Itse olen 63-v. ja suunnittelen kesällä junamatkaa Euroopan läpi ihan niinkuin nuorena Interraililla.
Olen 53-vuotias, enkä todellakaan lähtisi junamatkalle Euroopan läpi. Jalat ovat veritulppien rikkomat ja kipeytyvät heti, jos joudun istumaan pidempään. Häntäluu meni rikki, kun putosin nuorempana portaista. En pysty senkään vuoksi istumaan tuntia kauempaa. Synnytysten myötä on tullut myös peräpukamia ja huonohko rakko. Periaatteessa siis olen arjessa kaikin puolin kunnossa, mutta epämukavat olosuhteet tekevät minut kunnolla kipeäksi todella nopeasti. Myönnän, että tässä iässä ja näillä krempoilla arvostan mm. kivutonta peppua enenmmän kuin nähtävyyksiä.
Se itse matkustaminen ärsyttää. Jo täällä kotimaassa matkustaminen julkisilla kulkuvälineillä eli bussilla, junalla kun pääsee niin harvoihin paikkoihin, on vaikeaa ja hidasta. Jos menisin bussilla käymään vanhempieni luona, jonne on suoraa tietä noin 300 km, mutta bussit eivät mene enää sinne suoraan vaan joudun kiertämään erään suuremman kaupungin kautta ja siinä tulee lähes 100 km lisämatkaa ja siellä jatkokyydin odottelua yleensä kaksi tuntia ja seuraavassa kaupungissa lisää jatkokyydin odottelua. Tuohon matkaan menisi odottelujen kanssa 8-10 tuntia.
Sellainen, jolla on paha agorafobia eikä pääse kotikulmiltaan pidemmälle (kuten minä).
Millainen ihminen ei ymmärrä, että ihmisiä on erilaisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellainen, joka viihtyy parhaiten omassa kodissaan. Sellainen kuin minä, joka ei halua tuhlata minuuttiakaan elämästään poissa kotoa, jos se vain on mahdollista.
Eli todella rutinoitunut ihminen, joka ei halua koskaan mitään uutta?
Eikös se matkustaminen, joka lomalla ole aika rutinoitunutta touhua? Robottina varataan aina uusi lomamatka.
Miten niin robottina? Voi välillä matkustaa hetken mielijohteesta, välillä suunnittelee matkaa pari vuotta, välillä ei matkusta ollenkaan, välillä tekee lähimatkailua jne. Minusta tuo on vaihtelevaa elämää, eikä mitään joko-tai.
Yleensä alkaa maistua puulle silloin kun matkustanut paljon. Ei sillä, että tykkää matkustella ole mitään tekemistä sen kanssa, että pakenee arkea tai on ongelmia. Aika yleinen tapa on se että lomilla matkustetaan, mutta eihän se aina tarvitse olla ulkomaille.
Ja vaikka olisi kyllästynyt johonkin tietyntyyppisten matkusteluun,kuten risteilyt tai rantakohteet ei tarkoita, että olisi kyllästynyt kokonaan matkusteluun. Aina kukkaro ei anna myöten juuri niihin kohteisiin, mitkä kiinnostaisi eniten.
Myös moni elämäänsä täysin tyytyväinenkin tykkää matkustaa. Nämä on taas näitä tykkää ja ei tykkää.
Lisäksi on niin paljon erityyppisiä kohteita, mitkä sopivat erilaisissa elämäntilanteissa ja erilaisille kukkaroille.
Esim. lapsiperheille sopii vähän erityyliset matkustelut kun muille.
Moni tykkää matkustelusta niin paljon, että jos rahat riittäisi matkustaisi silloin aina, kun lomien puolesta mahdollista.
En usko että kyllästyttäisi monia matkustelusta pitäviä. Silloinhan voisi valita juuri ne kohteet, mitkä kulloinkin kiinnostaa itseään ja matkaseuralaisia. Eikä tarvitsisi aina mennä esim. lasten kanssa. Sehän lisää aika paljon variaatiota, jos voi olla sekä lasten että aikuisten omia lomia. Hyvin erilaisia matkoja ja kohteita olisi varmaan tuolloin vuoden aikana.
Robotti jankkaaja voi mennä leikkimään roboteilla. Mistä tuollaisen idean saanut että tavallisia ihmisiä ja tavallisia tekemisiä haukutaan robottimaiseksi? Ihan normaalia haikailla sitä matkaa edellisen jälkeen
Silloin ymmärtäisin jos oikeasti jotain robotiikkaa laitettu ihmisen sisään, jota voidaan ohaillla, mutta eihän tuo ihminen silloin käyttäydy robottimaisesti vaan että on oikeasti vähän tehty sellaiseksi. Huh ei kai nyt sentään tuollaista?
Minä voin tunnustaa että en pidä matkustelusta turistina. Inhoan hotelleja (ne kuvottavat minua, varmaankin siksi että olen ollut hotellisiivooja). Inhoan turistirysiä ja tungosta. Inhoan ördääviä turisteja. Inhoan sitä nihkeää asennetta jonka aistin paikallisista jotka ovat lopen kyrsiintyneitä turisteihin. Inhoan sitä että pitää olla koko ajan valppaana ettei tule ryöstetyksi tai huijatuksi. Pitää muistaa miettiä mitä syö tai juo ettei tule kipeäksi. Todennäköisesti saa ripulin joka tapauksessa, jos matkustaa tarpeeksi kauas. Inhoan torakoita ja muita ötököitä!!
Miellyttävän matkan resepti on tässä: Kutsuttuna paikallisen ihmisen vieraaksi. Majoittuminen oikeassa kodissa. Ajan vietto paikallisten kanssa, mieluiten paikoissa joissa ei turisteja, maaseudulla rai muuten luonnon lähellä.
Useimmiten sellainen, jonka käsitys matkailusta on monen tonnin valmismatka juomaan kaljaa muovituolilla.
Kulttuurikokemusten ystäville matkailu on melkein jopa "pakollista".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mukavuudenhaluinen. Ainakin puolet matkustamisesta on muuta kuin nautintoa: odottelua, hikoilua, jalat sattuu, yleiset vessat ovat kamalia, sänky ei ole oma,
Paljon olen reissannut, mutta enää ei tee mieli.
Minulla on juuri mukavuudenhalu, joka latistaa kiinnostuksen matkustamiseen. Ei tässä iässä enää kiinnosta hankkimalla hankkia epämukavuutta. Elämykset painavat vaa`assa vähemmän.
Tässä iässä? Kuinka vanha olet?
Itse olen 63-v. ja suunnittelen kesällä junamatkaa Euroopan läpi ihan niinkuin nuorena Interraililla.Olen 53-vuotias, enkä todellakaan lähtisi junamatkalle Euroopan läpi. Jalat ovat veritulppien rikkomat ja kipeytyvät heti, jos joudun istumaan pidempään. Häntäluu meni rik
Mulla on kulumat kivuliaat lonkissa ja polvissa, TOS mikä kipeyttää mm rintarangan ja selän murtumasta jääneet kivut. Yli 6h lennot on kieltämättä hankalia mutta junassa voi onneksi liikkua tai autolomalla pysähdellä (ajamme välillä Euroopan halki).
Ja tänäkin kesänä aion vaeltaa ja liikkua niin paljon kuin pystyn, haistatan p:t kivuille jotka seuraa 24/7.
104
Ei minulla ainakaan ole koskaan ollut sen suurempaa hinkua lähteä ulkomaille ja jos pitäisikin niin milloin olisi sitten otollinen hetki?
-kesällä ei ainakaan tarvi lähteä mihinkään 🌞🌡
- syksyllä taasen alkaa marjastus ja metsästyshommat 🍒🍗
-talvella on mukavat pakkaset, itse nautin mitä enemmän on pakkasta & raikkautta ilmassa (nyt olikin ihan mukavat pakkasjaksot välillä jopa -33 👍), mikään ei ole inhottavampaa kuin kurainen ja loskainen talvi 🤧
-kevät on Suomessa ihanaa aika: voi ulkoilla, hiihtää, lasketella yms 🏂🚴
-itse asiassa olen kerran käynyt itävallassa viikon laskettelulomalla vuonna 1983, mutta muuten olen pysytellyt "ihanassa" kotimaassamme
-mieluummin laitan nekin reissurahat johonkin näkyvään ja pysyvään -autoon, omakotitaloon, elektroniikkaan yms- asiaan kun lähden saastuttamaan maailmaa suihkuputkella näinä ilmastonmuutos- ja me-too -vouhotusaikoina 😱
mies vm 1961
Vierailija kirjoitti:
Minä voin tunnustaa että en pidä matkustelusta turistina. Inhoan hotelleja (ne kuvottavat minua, varmaankin siksi että olen ollut hotellisiivooja). Inhoan turistirysiä ja tungosta. Inhoan ördääviä turisteja. Inhoan sitä nihkeää asennetta jonka aistin paikallisista jotka ovat lopen kyrsiintyneitä turisteihin. Inhoan sitä että pitää olla koko ajan valppaana ettei tule ryöstetyksi tai huijatuksi. Pitää muistaa miettiä mitä syö tai juo ettei tule kipeäksi. Todennäköisesti saa ripulin joka tapauksessa, jos matkustaa tarpeeksi kauas. Inhoan torakoita ja muita ötököitä!!
Miellyttävän matkan resepti on tässä: Kutsuttuna paikallisen ihmisen vieraaksi. Majoittuminen oikeassa kodissa. Ajan vietto paikallisten kanssa, mieluiten paikoissa joissa ei turisteja, maaseudulla rai muuten luonnon lähellä.
Mulla on reippaasti yli 100 matkaa takana, 43 maata enkä ole tainnut yhtään mainitsemaasi kauhumatkaa tehdä?? Jo 34v sitten reissasimme muualla kuin turistikohteissa, kiersimme kuukauden Eurooppaa, vuokrasimme taloja jne.
Olenkohan kerran ollut pakettimatkalla 80-luvulla lasten kanssa?? Silloinkin valitsimme majoituksen kauempaa ravintoloista ja saimme olla ihan rauhassa. Muuten hotelleissa vain työmatkoilla
0 sairastumista, 0 ryöstöä, 1 pihatorakka puutarhassa, 1 huijausyritys Prahassa (taksi jota emme huolineet)
Muitakin perusteita on, mutta matkailu kuluttaa aika kohtuuttomasti luonnonvaroja, jos ei matkaile jalan tai vaikka polkupyörällä. Ihmisten soisi olevan tyytyväisempiä nauttimaan lähiluonnosta ja katsomaan vaikka niitä dokumentteja Venetsiasta. Venetsiasta ja vaikka niiltä paratiisisaarilta, jotka dumppaavat turistien roskat meriin.
Oma case: matkustin 50 v. asti 1-2 kertaa vuodessa mannermaan metropoleihin. Nuorempana asuin myös useamman vuoden pois Suomesta. Viimeisten 10 v. aikana en ole käynyt Viroa kauempana. Siitäkin mennyt maku, laivoilla ja satamissa pitkästyy.
Syitä? Viihdyn kotona, miksi maksaisin päästäkseni viettämään aikaa pikku boksissa. Pidän ruoanlaitosta, hyvän ravintolan löytäminen tuuripeliä. En kaipaa ostoksia, tavaraa jo nyt kaikkiin tarpeisiin. Mutta kävisin kyllä mm konserteissa ja taidemuseoissa. Muutama idea on kyllä vielä. Saa nähdä, toteutanko niitä.
Olen nuorempana matkustellut ja asunut ulkomailla. Enää en viitsi, kotona on mukavampaa. Ehkä sitten eläkkeelle päästyä olisi hauskaa taas vaikka lähteä junalla matkailemaan, kun ei ehkä olisi muita kiireitä. Lentämisestä ei tykkää, enkä etenkään lentoasemista.
Vierailija kirjoitti:
Äitini ei pidä, koska hänen mielestään se on stressaavaa, vaarallista ja hankalaa. Hän vain valittaa kuinka ulkomailla ei saisi edes hyvää gluteenitonta ruokaa, vaan pitäisi olla omat eväät koko reissun mukana.
Jos itse on vammainen, niin turha siitä on maailmaa syyttää
Sellainen jolla vaivaa eturauhasta. Vessa pitää olla aina saatavilla. Mielellään vessanpönttö varsinaisena istuimena.
Tässä iässä? Kuinka vanha olet?
Itse olen 63-v. ja suunnittelen kesällä junamatkaa Euroopan läpi ihan niinkuin nuorena Interraililla.