Kannattaako käydä verikokeissa "terveystarkastuksessa" omalla kustannuksella?

kahden eri labran verikokeita ei välttämättä voi vertailla suoraan, julkisella kannattaa käydä siksi, että hekin käyttävät yksityisiä labroja verikokeiden analysointiin ja siksi, että jos jotain häikkää on, niin siitä pääsee sitten suorempaan eteenpäin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turhasta huolestuminen on ihan todellinen riski. Jotain hyvää siinäkin, että on niin köyhä ettei mihinkään laajoihin tutkimuksiin ole varaa.

Eräs hyvin tunnettu eläkkeellä oleva lääkäri sanoi, että yhteiskunnalla ei ole varaa hoitaa kaikkia potilaita parhaalla mahdollisella tavalla vaan joudutaan priorisoimaan. Kenen katsotaan hyötyvän hoidosta eniten...

Vuosikymmeniä sitten julkisuudessa ollut vanha kääkkä sai rintasyöpäleikkauksen järkeen rinnan uudelleenmuotoilun omista vatsaläskeistä. Samaan aikaan nuorille naisille katsottiin riittäväksi kosmeettiseksi hoidoksi se kanafilee-proteesi rintaliiveihin. Olen nyt sen vanhan kääkän ikäinen ja en ymmärrä, miksi kyseisen kääkän esteettinen tarve meni nuorempien tarpeen ohi.

Josko nuorella oli pulaa raaka-aineesta tai muita tekijöitä, jotka eivät ole eduksi hyvälle ennusteelle, esim. tupakointi.

Tupakoijan haavat eivät parane hyvin, siksi plastiikkakirurgiasta herkästi kieltäydytään sauhuttelijoiden kohdalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen perusterve mutta suvussa on ollut sydänsairauksia ja diabetesta ja itselläni alkaa jo olla ikää. Olen harkinnut kolesterolin ja sokerin mittausta yksityisellä. Jos minulla olisi kovin pienet tulot, en ehkä raskisi kuitenkaan.

Mitä luulet hyötyväsi noista mittauksista?

Kolesterolin kuuluukin nousta vanhemmiten. Jos sitä käyt mittaamassa, niin lääkäri määrää lääkkeet, jos arvosi on viitteiden yläpuolella. Sitten saat kaikki lääkkeen sivuvaikutukset, joihin taas toista lääkettä. Kaikki aivan turhaan.

Jos taas pelkäät diabetesta, niin mittaamalla arvot, saat lääkäriltä taatusti lääkkeet.

Olisko kuitenkin helpompi elää ilman lääkkeitä?

Ilman lääkkeitä taudit voivat pahentua ajanmittaan. Äitini oli pitkään ilman verenpainelääkkeitä 90-luvun kun ei saanut jatkaa hoitosuhdetta julkisella 90-luvun laman aikana. Sinä aikana hänelle kehittyi diabetes ja myöhemmin sydämen vajaatoiminta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen perusterve mutta suvussa on ollut sydänsairauksia ja diabetesta ja itselläni alkaa jo olla ikää. Olen harkinnut kolesterolin ja sokerin mittausta yksityisellä. Jos minulla olisi kovin pienet tulot, en ehkä raskisi kuitenkaan.

Mitä luulet hyötyväsi noista mittauksista?

Kolesterolin kuuluukin nousta vanhemmiten. Jos sitä käyt mittaamassa, niin lääkäri määrää lääkkeet, jos arvosi on viitteiden yläpuolella. Sitten saat kaikki lääkkeen sivuvaikutukset, joihin taas toista lääkettä. Kaikki aivan turhaan.

Jos taas pelkäät diabetesta, niin mittaamalla arvot, saat lääkäriltä taatusti lääkkeet.

Olisko kuitenkin helpompi elää ilman lääkkeitä?

Ilman lääkkeitä taudit voivat pahentua ajanmittaan. Äitini oli pitkään ilman verenpainelääkkeitä 90-luvun kun ei saanut jatkaa hoitosuhdetta julkisella 90-luvun laman aikana. Sinä aikana hänelle kehittyi diabetes ja myöhemmin sydämen vajaatoiminta.

Diabetes ei kehity verenpainelääkkeen syömättömyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse suunnittelin samaa, mutta sitten ajattelin, että mitä minä niillä tiedoilla oikeasti teen. Mitä tahansa niistä testeistä paljastuisi, niin se ei tarkoita, että julkisella puolella todettaisiin tarpeelliseksi tehdä samoja testejä.

Hienoa, että erään kommentoijan kohdalla kilpirauhasen vajaatoiminta johti julkisella puolellla tutkimuksiin ja hoitoon. Kuten henkilön kommentista käy selväksi, niin he kuitenkin tekevät omat tutkimuksensa ja määrävät hoidon vasta sen perusteella. Mikään yksityisen laboratorion poikkeava verikokeen tulos ei välttämättä muuta niitä kriteereitä, jotka määrittelevät millä perusteilla ja mitä verikokeita tehdään.

Jos rahat on tiukilla, niin kannattaa suoraan hakeutua julkiseen terveydenhuoltoon ja pyytää verikokeita sieltä - siihen tietenkin vaaditaan riittävät perusteet.

Esimerkiksi diabetes voi edetä hyvinkin pitkälle ilman mitään oireita, ja siihen voi sairastua myös hoikka. Siksi varsinkin jos on sukurasitetta, olisi syytä jo keski-ikäisenä seurata säännöllisesti tilannetta, tyyliin viiden vuoden välein. Samoin kolesteroliarvot voivat olla aivan huomaamatta pielessä, eikä se edes vaadi kovin huonoja elämäntapoja.

Minulla on oma verensokerimittari, joten tuon takia ei tarvitse verikokeisiin mennä. Minulla ei ole sokeritautia, mutta ostin oman mittarin, jotta voin aina lihavuuden vuoksi kyseistä diagnoosia ehdottaville näyttää mittariin talletetut arvot.

Ei mitään järkeä useipien ihmisten kohdalla. Ensinnäkin jos kuulut työterveyshuollon piiriin, siellä kannattaa hoidattaa diabetes-, verenpaine- ym. epäilyjen testaamiset. Ja julkisellakin onnistuu usemmiten. Omin päin "varmuudeksi" otetut laajat verenkuvat ei kerro yleensä mitään, sillä useimmiten kaikki on viitearvoissa ja tehdyt testit siis turhia. Jos ei olekaan, pienet poikkeamat voivat myös olla vielä normaaleja ja vain huolestuttaa turhaan. On melko tavallista, ettei ilman muita oireita välttämättää voida edes lähteä selvittämään asiaa, vaan löydös tulkitaan satunnaislöydökseksi, joka menee vielä normaalin vaihtelun piikkiin. 

Satun tietämään tämän, koska minulla on krooninen, harvinainen autoimmuunisairaus, jota seurataan melko laajoilla kokeilla säännöllisesti ja välillä jotkut valkosoluarvot ovat esimerkiksi hiukan heitelleet. Arvot ovat siis normalisoituneet itsestään ja ovat luultavasti ihan normaalin rajoihin menevää, yksilöllistä "heiluntaa." Jos olisin tulkinnut tuloksia ilman erikoislääkärin asiantuntemusta, olisin varmaan jo keksinyt useammankin minua uhkaavan vaivan ja sairauden. Muutenkin ilman oireita tautien saalistaminen verikokeiden tuloksista on 99,9% hölmön hommaa suoraan sanottuna.

Itse halusin vain saada lääkkeet jo yli vuosikymmen sitten todettuun verenpainetautiin ja korkeaan sykkeeseen. Sain kaikkiin mahdollisiin kokeisiin lähetteet ennen lääkäriaikaa, vaikken olisi halunnut käydä.

Nytkin pitäisi käydä, tai olisi pitänyt käydä jossain seurannassa jo aikaa sitten. Eli oma kokemus on että ei ne niitä peruskokeita panttaa. Jos taas kyse siitä että haluaa käydä monta kertaa vuodessa, niin ehkä sille ei ole tarvetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse suunnittelin samaa, mutta sitten ajattelin, että mitä minä niillä tiedoilla oikeasti teen. Mitä tahansa niistä testeistä paljastuisi, niin se ei tarkoita, että julkisella puolella todettaisiin tarpeelliseksi tehdä samoja testejä.

Hienoa, että erään kommentoijan kohdalla kilpirauhasen vajaatoiminta johti julkisella puolellla tutkimuksiin ja hoitoon. Kuten henkilön kommentista käy selväksi, niin he kuitenkin tekevät omat tutkimuksensa ja määrävät hoidon vasta sen perusteella. Mikään yksityisen laboratorion poikkeava verikokeen tulos ei välttämättä muuta niitä kriteereitä, jotka määrittelevät millä perusteilla ja mitä verikokeita tehdään.

Jos rahat on tiukilla, niin kannattaa suoraan hakeutua julkiseen terveydenhuoltoon ja pyytää verikokeita sieltä - siihen tietenkin vaaditaan riittävät perusteet.

Esimerkiksi diabetes voi edetä hyvinkin pitkälle ilman mitään oireita, ja siihen voi sairastua myös hoikka. Siksi varsinkin jos on sukurasitetta, olisi syytä jo keski-ikäisenä seurata säännöllisesti tilannetta, tyyliin viiden vuoden välein. Samoin kolesteroliarvot voivat olla aivan huomaamatta pielessä, eikä se edes vaadi kovin huonoja elämäntapoja.

Minulla on oma verensokerimittari, joten tuon takia ei tarvitse verikokeisiin mennä. Minulla ei ole sokeritautia, mutta ostin oman mittarin, jotta voin aina lihavuuden vuoksi kyseistä diagnoosia ehdottaville näyttää mittariin talletetut arvot.

Sokeritautihan ei johdu lihavuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Turhasta huolestuminen on ihan todellinen riski. Jotain hyvää siinäkin, että on niin köyhä ettei mihinkään laajoihin tutkimuksiin ole varaa.

Ehkä todellinen riski sinulle. Kaikki eivät huolestu, vaikka kokeissa jotain poikkeavaa näkyisikin.

Vierailija kirjoitti:

Yleisesti ottaen labratutkimuksia ei kannata lähteä tekemään ilman että on syytä epäillä jotain, paitsi silloin kun kuuluu ryhmään jolla tietyn sairauden seulonta on katsottu aiheelliseksi. Jos tulokset ovat normaaleja, silloin on mennyt vain rahaa hukkaan. Mutta tulokset voivat olla viitearvojen ulkopuolella ilman että se johtuu mistään sairaudesta. Jos ei ole mitään oireita tai kliinisiä löydöksiä niin silläkään tiedolla ei välttämättä tee mitään.

Tietenkin voivat olla viitearvojen ulkopuolella ilman että olisi sairautta, kai kaikki tuon tietävät. On vaan hauskaa seurata omaa terveyttään. Itse aloin parikymppisenä mittauttaa kolesteroliarvojani ihan omasta aloitteesta, suvun tautirasitteet tuntien. Koholla olivat jos silloin, vasta kolmikymppisenä sain lääkityksen.

Vierailija kirjoitti:

Ei mitään järkeä useipien ihmisten kohdalla. Ensinnäkin jos kuulut työterveyshuollon piiriin, siellä kannattaa hoidattaa diabetes-, verenpaine- ym. epäilyjen testaamiset. Ja julkisellakin onnistuu usemmiten. Omin päin "varmuudeksi" otetut laajat verenkuvat ei kerro yleensä mitään, sillä useimmiten kaikki on viitearvoissa ja tehdyt testit siis turhia. Jos ei olekaan, pienet poikkeamat voivat myös olla vielä normaaleja ja vain huolestuttaa turhaan. On melko tavallista, ettei ilman muita oireita välttämättää voida edes lähteä selvittämään asiaa, vaan löydös tulkitaan satunnaislöydökseksi, joka menee vielä normaalin vaihtelun piikkiin. 

Satun tietämään tämän, koska minulla on krooninen, harvinainen autoimmuunisairaus, jota seurataan melko laajoilla kokeilla säännöllisesti ja välillä jotkut valkosoluarvot ovat esimerkiksi hiukan heitelleet. Arvot ovat siis normalisoituneet itsestään ja ovat luultavasti ihan normaalin rajoihin menevää, yksilöllistä "heiluntaa." Jos olisin tulkinnut tuloksia ilman erikoislääkärin asiantuntemusta, olisin varmaan jo keksinyt useammankin minua uhkaavan vaivan ja sairauden. Muutenkin ilman oireita tautien saalistaminen verikokeiden tuloksista on 99,9% hölmön hommaa suoraan sanottuna.

Työssäoleva kuuluu jo lain vuoksi työterveyshuollon piiriin. Sen ei kuitenkaan tarvitse kattaa edes akuutteja lääkärikäyntejä, itse haluttavista käynneistä puhumattakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen perusterve mutta suvussa on ollut sydänsairauksia ja diabetesta ja itselläni alkaa jo olla ikää. Olen harkinnut kolesterolin ja sokerin mittausta yksityisellä. Jos minulla olisi kovin pienet tulot, en ehkä raskisi kuitenkaan.

Mitä luulet hyötyväsi noista mittauksista?

Kolesterolin kuuluukin nousta vanhemmiten. Jos sitä käyt mittaamassa, niin lääkäri määrää lääkkeet, jos arvosi on viitteiden yläpuolella. Sitten saat kaikki lääkkeen sivuvaikutukset, joihin taas toista lääkettä. Kaikki aivan turhaan.

Jos taas pelkäät diabetesta, niin mittaamalla arvot, saat lääkäriltä taatusti lääkkeet.

Olisko kuitenkin helpompi elää ilman lääkkeitä?

Ilman lääkkeitä taudit voivat pahentua ajanmittaan. Äitini oli pitkään ilman verenpainelääkkeitä 90-luvun kun ei saanut jatkaa hoitosuhdetta julkisella 90-luvun laman aikana. Sinä aikana hänelle kehittyi diabetes ja myöhemmin sydämen vajaatoiminta.

Diabetes ei kehity verenpainelääkkeen syömättömyydestä.

Diabetes on osa metabolista oireyhtymää johon kuuluu verenpainetauti, diabetes ja korkea kolesteroli. Joku näistä alkaa ensimmäisenä ja toiset myöhemmin. Hoidon aloittaminen ajoissa siirtää muiden oireiden alkamista myöhäisemmäksi.

Näin miehenä sanon että kyllä miesten olisi hyvä ainakin siinä 40-v tienoilla ottaa PSA, kolesteroli, sokeri, testosteroni, kilpirauhanen ja tilanteen mukaan ehkä jotain muutakin. Ei nyt huvikseen kannata ottaa, mutta jos ei ole käynyt terveystarkastuksessa aikoihin eikä jostain syystä sellaiseen ole pääsemässä, niin sitten omaan laskuun. Tuo on sellainen ikä kun rupeaa niitä vaivoja ilmenemään mahdollisesti, etenkin jos on elintavat olleet huonot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tekee niin, kannattaisi mennä laadukkaalle yksityiselle (silti normaali hinta tai hintakatto), ei kunnan käyttämään yksityiseen labraan tai "kakkoslaatuisen" firman labraan (kipua ei saisi aiheutua ja kaikki ok). 

Mikä vika kuntien käyttämissä labroissa on?

Joku muu voi kertoa mitä vikaa valtion /kuntien systeemeissä on. Niissä on ollut ainakin aiemmin ongelmia, kuten joillakin yksityisillä myös. Siitä tulisi niin pitkä teksti, ettei voi alkaa tähän kirjoittamaan.

Syön kasvisvoittoista ruokaa ja epäilin, etten välttämättä saa tarpeeksi rautaa. Kävin mittauttamassa ferritiiniarvoni ja selvisi, että varastorautani on kunnossa. Varmuuden vuoksi otettu rautatablettikuuri olisi tullut halvemmaksi, mutta jätän turhat lisäravinteet mieluummin ottamatta, koska niillä voi olla sivuvaikutuksia. En siis maksanut turhasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turhasta huolestuminen on ihan todellinen riski. Jotain hyvää siinäkin, että on niin köyhä ettei mihinkään laajoihin tutkimuksiin ole varaa.

Ehkä todellinen riski sinulle. Kaikki eivät huolestu, vaikka kokeissa jotain poikkeavaa näkyisikin.

Kaikki ei tietenkään huolestu mistään, mutta kukaan ei tiedä etukäteen mitä verikokeissa paljastuu ja kuuluuko itse siihen joukkoon, joka huolestuu turhasta. Ja mitä jos poikkeavan löydöksen lisäksi sattuu vaikka käymään niin, että joku nuorehko lähisukulainen kuolee yllättäen johonkin sellaiseen, johon omakin poikkeava löydös mahdollisesti viittaa? Monessa tilanteessa on helppo huolestua, vaikka todellista syytä huoleen ei olisikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse suunnittelin samaa, mutta sitten ajattelin, että mitä minä niillä tiedoilla oikeasti teen. Mitä tahansa niistä testeistä paljastuisi, niin se ei tarkoita, että julkisella puolella todettaisiin tarpeelliseksi tehdä samoja testejä.

Hienoa, että erään kommentoijan kohdalla kilpirauhasen vajaatoiminta johti julkisella puolellla tutkimuksiin ja hoitoon. Kuten henkilön kommentista käy selväksi, niin he kuitenkin tekevät omat tutkimuksensa ja määrävät hoidon vasta sen perusteella. Mikään yksityisen laboratorion poikkeava verikokeen tulos ei välttämättä muuta niitä kriteereitä, jotka määrittelevät millä perusteilla ja mitä verikokeita tehdään.

Jos rahat on tiukilla, niin kannattaa suoraan hakeutua julkiseen terveydenhuoltoon ja pyytää verikokeita sieltä - siihen tietenkin vaaditaan riittävät perusteet.

Esimerkiksi diabetes voi edetä hyvinkin pitkälle ilman mitään oireita, ja siihen voi sairastua myös hoikka. Siksi varsinkin jos on sukurasitetta, olisi syytä jo keski-ikäisenä seurata säännöllisesti tilannetta, tyyliin viiden vuoden välein. Samoin kolesteroliarvot voivat olla aivan huomaamatta pielessä, eikä se edes vaadi kovin huonoja elämäntapoja.

Minulla on oma verensokerimittari, joten tuon takia ei tarvitse verikokeisiin mennä. Minulla ei ole sokeritautia, mutta ostin oman mittarin, jotta voin aina lihavuuden vuoksi kyseistä diagnoosia ehdottaville näyttää mittariin talletetut arvot.

Sokeritautihan ei johdu lihavuudesta.

Ai miksi se korjaantuu laihtumalla?

Voisin käydä mittauttamassa verensokerit ja kolesterolit 5-10 vuoden välein, ellei mittaustulokset tai sukurasite anna erityistä syytä tarkempaan syyniin. Muuten on parempi käyttää rahansa johonkin mistä on aidosti hyötyä omalle hyvinvoinnille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse suunnittelin samaa, mutta sitten ajattelin, että mitä minä niillä tiedoilla oikeasti teen. Mitä tahansa niistä testeistä paljastuisi, niin se ei tarkoita, että julkisella puolella todettaisiin tarpeelliseksi tehdä samoja testejä.

Hienoa, että erään kommentoijan kohdalla kilpirauhasen vajaatoiminta johti julkisella puolellla tutkimuksiin ja hoitoon. Kuten henkilön kommentista käy selväksi, niin he kuitenkin tekevät omat tutkimuksensa ja määrävät hoidon vasta sen perusteella. Mikään yksityisen laboratorion poikkeava verikokeen tulos ei välttämättä muuta niitä kriteereitä, jotka määrittelevät millä perusteilla ja mitä verikokeita tehdään.

Jos rahat on tiukilla, niin kannattaa suoraan hakeutua julkiseen terveydenhuoltoon ja pyytää verikokeita sieltä - siihen tietenkin vaaditaan riittävät perusteet.

Esimerkiksi diabetes voi edetä hyvinkin pitkälle ilman mitään oireita, ja siihen voi sairastua myös hoikka. Siksi varsinkin jos on sukurasitetta, olisi syytä jo keski-ikäisenä seurata säännöllisesti tilannetta, tyyliin viiden vuoden välein. Samoin kolesteroliarvot voivat olla aivan huomaamatta pielessä, eikä se edes vaadi kovin huonoja elämäntapoja.

Minulla on oma verensokerimittari, joten tuon takia ei tarvitse verikokeisiin mennä. Minulla ei ole sokeritautia, mutta ostin oman mittarin, jotta voin aina lihavuuden vuoksi kyseistä diagnoosia ehdottaville näyttää mittariin talletetut arvot.

Sokeritautihan ei johdu lihavuudesta.

Ai miksi se korjaantuu laihtumalla?

Ei se korjaannu laihtumalla.  Se korjaantuu ainoastaan ruokavalion muutoksella.

Vierailija kirjoitti:

Olen perusterve mutta suvussa on ollut sydänsairauksia ja diabetesta ja itselläni alkaa jo olla ikää. Olen harkinnut kolesterolin ja sokerin mittausta yksityisellä. Jos minulla olisi kovin pienet tulot, en ehkä raskisi kuitenkaan.

Miksi yksityisellä?Kyllähän julkisellekin  pitäisi päästä.