Mitkä asiat olivat ennen ihan tavallisia mutta nykyään paheksuttuja/kiellettyjä?
Aloitan: tupakan polttaminen lasten läsnäollessa.
Kommentit (741)
Omien lasten käyttäminen nuorempien sisarustensa kaitsijoina.
Tehokkaan polttomoottoriauton ostaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottaa lapset mukaan terassille juomaan limpparia kun aikuiset vetää kaljaa ja röökiä. Vielä 90-luvun alussa oli ihan normisetti meidän vanhemmilta.
Pitää nyt vielä sanoa, että missään nimessä se ei ole siis lapsen paikka ja hyvä vain, että nykyään tämä ei menisi enää läpi! Karseita muistoja, kun känniääliöt möykkää...
Laivalla edelleen normaalia. Ihmeissäni laivabaarissa yöllä Tallinna-Helsinki välillä katsoin, kun äiti joi siideriä ja lastenrattaissa lapsi hereillä mukana menossa 😳
Oletko varma, että kyseessä oli juuri tuon lapsen äiti? Jos hän oli vain vahtimassa, kun äiti kävi jossakin? Tai porukassa oli enemmänkin väkeä, mutta kyseinen äiti oli lapsen kanssa odottelemassa muita. Aika harva vanhempi nykyään ottaa mitään lärvejä lapsen läsnäollessa, varsinkaan laivalla, jossa pitää olla valmiina pelastautumaan, jos käy Estoniat.
Eiköhän ole todennäköisempää, että vaikkapa oma koti palaa kuin että laiva uppoaa?
Vierailija kirjoitti:
Aikoinaan oli täysin hyväksyttävää ojentaa huonokäytöksisiä häirikköjä, julkisesti ja julmasti.
Samoihin aikoihin kaiken maailman sekakäyttöjengillä ei ollut sananvaltaa missään, ja heidän asioistaan ei oltu varsinaisesti kiinnostuneita, hyvästä syystä, tapojensa parantamiseen kiinnostusta osoittavat toki erikseen.
Nykyään meillä on kokonainen poliittinen puolue, joka on valjastanut tämän aineksen rakkikoirikseen ja siitä tulisi sitten olla hiljaa. Tai sitten ei.
Mikä puolue?
Ennen saatoin keskustella some-alustoilla esim. lääkereaktioista, nyt se on kiellettyä.
Ennen saatoin keskustella rationaalisesti alani julkaisuista, nyt pitää olla varovainen ettei tule vääriä tulkintoja.
Ennen saatoin käydä kaupassa ilman kuonokoppaa, mutta en enää.
Ennen saatoin matkustaa bussilla keskustaan ilman kuonokoppaa, en vaan enää.
Ennen saatoin istua ravintolassa iltaa, mutta ei onnistuu enää.
Ennen kävin festareilla, ei onnistu enää.
Ennen saatoin pitää terveytietoni itselläni, mutta en enää.
Ennen olin terve, kun ei ollut oireita. Nyt olen mahdollinen bioase kaikille ilman mitään oireita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Punkit oli 80 luvulla ihan tavallisia.
Olin lapsi 90-luvulla, enkä ollut ikinä kuullut punkeista. Myöskään lemmikkieläimiä ei niiltä suojattu, koska ei niissäkään punkkeja ollut.
Pohjois-Pohjanmaalta olen kotoisin.T. 29
Minä olin lapsi 90-luvulla ja kyllä punkkeja irroteltiin kissoista ja koirista harva se päivä, semmoisia isoja mustikan kokoisia möllyköitä täynnä verta. Pohjois-Savossa tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli ihan OK, että vanhemmat kutsui meille tuttavaperheitä tai naapureita kylään ja he olivat yötäkin. Syötiin hyvin, vanhemmat juhli, tanssi ja otti alkoholia, tunnelma oli iloinen.
Me lapset leikittiin, pelattiin ja katottiin telkkaa sekä syötiin karkkia ja pop cornia siinä samalla. Kaikilla oli kivaa!
Nykyisin tuollainen olisi vastuutonta vanhemmuutta ja lasun paikka.
Totta! Meillä oli lukuisia mahtavia juhannuksia tuttavaperheiden kanssa mökillä, sekä muita juhlia! Lapset järjestivät ohjelmaa, kuten tietovisaa ja esityksiä, leikkivät keskenään ja olivat menossa mukana. Kaikki pelasivat korttia. Aikuiset tekivät ihania ruokia, pitivät hauskaa, vitsailivat ja olivat vapautuneesti ja rennosti. Ottivat siis myös alkoholia. Nykyään tämä ei ole ok, vaan nimenomaan lastensuojelun asia. Itse en koskaan kärsinyt tästä juhlimisesta lapsena, vaan nimenomaan kaikilla oli hauskaa!
Minulla samoja muistoja, kaikilla oli kivaa vaikka osa varsinkin miehistä oli aika humalassa loppuillasta ja me lapset katsottiin aivan liian pienenä jotain k15-elokuvia kun kukaan ei vahtinut. Mutta siitä huolimatta ei tulisi mieleenkään nyt viedä omia lapsia vastaaviin kemuihin... Tiedän monia joiden muistot tuon tyyppisistä tapahtumista eivät ole niin mukavia vaan ahdistavia. Minun äitini oli kuitenkin aina selvin päin joten oli ainakin se yksi turvallinen aikuinen olemassa, toisin kuin joissain perheissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottaa lapset mukaan terassille juomaan limpparia kun aikuiset vetää kaljaa ja röökiä. Vielä 90-luvun alussa oli ihan normisetti meidän vanhemmilta.
Pitää nyt vielä sanoa, että missään nimessä se ei ole siis lapsen paikka ja hyvä vain, että nykyään tämä ei menisi enää läpi! Karseita muistoja, kun känniääliöt möykkää...
Laivalla edelleen normaalia. Ihmeissäni laivabaarissa yöllä Tallinna-Helsinki välillä katsoin, kun äiti joi siideriä ja lastenrattaissa lapsi hereillä mukana menossa 😳
Oletko varma, että kyseessä oli juuri tuon lapsen äiti? Jos hän oli vain vahtimassa, kun äiti kävi jossakin? Tai porukassa oli enemmänkin väkeä, mutta kyseinen äiti oli lapsen kanssa odottelemassa muita. Aika harva vanhempi nykyään ottaa mitään lärvejä lapsen läsnäollessa, varsinkaan laivalla, jossa pitää olla valmiina pelastautumaan, jos käy Estoniat.
Kyllä, laivallahan nykyään kaikki käyttäytyvät ihan siivosti ja ottavat kohtuullisesti. Jos vaikka käy estoniat…
Ennen mainoksissa oli monen värisiä ihmisiä, nyt saisi olla vain valkoihoisia, mieluiten miehiä ettei naisia sorrettaisi.
Ennen sai omassa pihassa kompostoida noin vaan, nyt hyökkää kimppuun terveystarkastajat neuvomaan minkälainen kompostori pitää ostaa.
Ennen oli mukava katsella kun vettä sataa ropisteli, nyt siitä pitää maksaa kunnalle hulevesimaksu eikä ole enää niin mukavaa.
Ennen vietiin jätteet kaatopaikalle, nyt jokainen roska pitää suunnilleen pestä ja vahata kun sen toimittaa jätekeskukselle ja jokainen roska eri paikkaan. Ja sitten siitä pitää vielä maksaakin.
Ennen ihmiset puivat nyrkkiä taskussa kun joku sapetti, nyt länkytetään somessa isolla kynällä.
Televisiossa saattoi olla sellaisia elokuvia kuin Pekka ja Pätkä n..kereinä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli ihan OK, että vanhemmat kutsui meille tuttavaperheitä tai naapureita kylään ja he olivat yötäkin. Syötiin hyvin, vanhemmat juhli, tanssi ja otti alkoholia, tunnelma oli iloinen.
Me lapset leikittiin, pelattiin ja katottiin telkkaa sekä syötiin karkkia ja pop cornia siinä samalla. Kaikilla oli kivaa!
Nykyisin tuollainen olisi vastuutonta vanhemmuutta ja lasun paikka.
Totta! Meillä oli lukuisia mahtavia juhannuksia tuttavaperheiden kanssa mökillä, sekä muita juhlia! Lapset järjestivät ohjelmaa, kuten tietovisaa ja esityksiä, leikkivät keskenään ja olivat menossa mukana. Kaikki pelasivat korttia. Aikuiset tekivät ihania ruokia, pitivät hauskaa, vitsailivat ja olivat vapautuneesti ja rennosti. Ottivat siis myös alkoholia. Nykyään tämä ei ole ok, vaan nimenomaan lastensuojelun asia. Itse en koskaan kärsinyt tästä juhlimisesta lapsena, vaan nimenomaan kaikilla oli hauskaa!
Tämän takia ihmettelenkin esim. häitä, joihin ei lapsia kutsuta. Siis ajatuksena, että lapset jotenkin hirvittävästi traumatisoituvat, jos näkevät humalaisia aikuisia juhlissa.
No en ole traumoja saanut, lähinnä naurattanut joku humalassa kaatuillut Heikki-setä. Tappeluita tai muuta ikävää ei ole ikinä ollut, tunnelma on ollut hilpeä - myös lapsen mielestä.
Jotkut on nykyään sitä mieltä, ettei saa ottaa lasten nähden edes sitä yhtä. Mutta ne on luultavasti sen humalassa kaatuilleen Heikki-sedän lapsia, joiden mielestä ei ole ollut yhtään hauskaa kun isä on taas kaatokännissä.
Joku keskitie siinä välillä olisi varmaan paras.. Omatkin muistot lapsuudesta oli juurikin iloisia ja humalaiset aikuiset hassuja ja hauskoja kun alkoivat halailla toisiaan ja tanssivat ja hulluttelivat. Meidän suvussa ei myöskään kukaan alkanut riehua, jälkeenpäin äiti on tosin kertonut että muutaman sukulaisen juomisesta oltiin jo silloin vähän huolissaan, kun kuppi maistui niin että omat lapset unohtui ja toiset joutui huolehtimaan niistä.
Yläkouluikäisillä tytöillä "poikaystävinä" aikuisia ukkoja. Hyh.
Vierailija kirjoitti:
Yläkouluikäisillä tytöillä "poikaystävinä" aikuisia ukkoja. Hyh.
Amisjonnet ajeli Corollallaan (juu, silloin kaikilla oli corolla eikä mitään bemaria) yläasteen edessä rinkiä ja tarjoisi tytöille kyytiä. Corollan lattia oli täynnä tyhjiä kaljapurkkeja, wunderbaum haisi ja takapenkillä ei pidetty turvavöitä.
Humalassa ajaminen oli kyllä kiellettyä, mutta silti maaseudulla kovin yleistä. "Kyllähän sitä nyt kotiinsa päin saa ajaa!" Eikä muuten tiukkis äitini tehnyt mitään ilmoitusta siitäkään, että naapurin poika oli n 14-vuotiaasta alkaen isänsä juoppokuskina, kai äiti ajatteli että on parempi että poika ajaa selvin päin kuin isä kännissä. Asuivat n. 300m päässä meiltä, mutta tulivat aina autolla.
Päällimmäisenä ehkä just tuo tupakointi, tuntui että kaikki polttivat. Ei väliä oliko lapsia lähellä tai ei, kessu paloi :D
Mopoilu alaikäisenä oli jotenkin paljon yleisempää, ainakin hieman syrjemmässä. Ei poliisitkaan siihen juuri puuttuneet, vähän nuhtelivat vaan ja käskivät työntää mopon kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Ennen mainoksissa oli monen värisiä ihmisiä, nyt saisi olla vain valkoihoisia, mieluiten miehiä ettei naisia sorrettaisi.
Ennen sai omassa pihassa kompostoida noin vaan, nyt hyökkää kimppuun terveystarkastajat neuvomaan minkälainen kompostori pitää ostaa.
Ennen oli mukava katsella kun vettä sataa ropisteli, nyt siitä pitää maksaa kunnalle hulevesimaksu eikä ole enää niin mukavaa.
Ennen vietiin jätteet kaatopaikalle, nyt jokainen roska pitää suunnilleen pestä ja vahata kun sen toimittaa jätekeskukselle ja jokainen roska eri paikkaan. Ja sitten siitä pitää vielä maksaakin.
Ennen ihmiset puivat nyrkkiä taskussa kun joku sapetti, nyt länkytetään somessa isolla kynällä.
Ennen mainoksissa oli lähinnä valkoisia kauniita laihoja naisia, nykyään monen näköisiä ja kokoisia ihmisiä.
Ennen jätteet saatettiin kipata metsään, jos ei kiinnostanut lähteä kuskaamaan niitä kaatopaikalle.
Ennen kirkkoon menemistä ei paheksuttu. Nykyään siitä saa yksinkertaisen ja tärähtäneen leiman.
Vierailija kirjoitti:
Pyöräily ilman kypärää oli normaalia.
Ja lapsi kyydissä tarakalla. Muistan miten pelotti ettei jalat jää pinnojen väliin.
Kun tupakoiva vieras tuli kylään, hänelle laitettiin tuhkakuppi pöytään, vaikkei meillä kotona poltettu. Vieraan lähdettyä sitten tuuletettiin hajut pois.
Vauvan annettiin ennen huutaa enemmän. Jopa kiellettiin totuttamasta liikaa syliin. Anoppini oli tällä kasvatusmoodilla vielä 2000-luvullakin liikenteessä. Hän paheksui, että totutan vauvan liian hyvälle, kun kanniskelen joka hetki ja juttelen hänelle joka inahduksen takia.