Lue keskustelun säännöt.
Mitkä asiat olivat ennen ihan tavallisia mutta nykyään paheksuttuja/kiellettyjä?
Aloitan: tupakan polttaminen lasten läsnäollessa.
Kommentit (741)
Saunan rakentaminen aivan rantaan tai veden päälle, ja pesuvedet reiästä suoraan luontoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiukka sosiaalinen painostus työpaikalla, puhumattomuus jne, jos joku ei liittynyt liittoon.
Ajoneuvoveroa ei ollut tai muistaa just ne verotarrat tuulilaseissa
Parasta on minusta se, että jokainen perhe voi valita sen mikä itselle ja omalle lapselle sopii parhaiten. Eikä yritetä kaikkia pakottaa samaan muottiin. Jotenkin tuntuu, että meinaako nyt monella alueella lisääntyä sellainen yhden ainoan oikean tavan -käsitys, jossa pidetään yleisesti hyväksyttynä yksilön vapauden kaventamista ja diktatuurimeininkiä. Ja nythän on faktantarkastajat ja vain yhdenlainen mielipide sallittu...
Naapurin lasten ojentaminen tarvittaessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
onEnnen oli ihan OK, että vanhemmat kutsui meille tuttavaperheitä tai naapureita kylään ja he olivat yötäkin. Syötiin hyvin, vanhemmat juhli, tanssi ja otti alkoholia, tunnelma oli iloinen.
Me lapset leikittiin, pelattiin ja katottiin telkkaa sekä syötiin karkkia ja pop cornia siinä samalla. Kaikilla oli kivaa!
Nykyisin tuollainen olisi vastuutonta vanhemmuutta ja lasun paikka.
Totta! Meillä oli lukuisia mahtavia juhannuksia tuttavaperheiden kanssa mökillä, sekä muita juhlia! Lapset järjestivät ohjelmaa, kuten tietovisaa ja esityksiä, leikkivät keskenään ja olivat menossa mukana. Kaikki pelasivat korttia. Aikuiset tekivät ihania ruokia, pitivät hauskaa, vitsailivat ja olivat vapautuneesti ja rennosti. Ottivat siis myös alkoholia. Nykyään tämä ei ole ok, vaan nimenomaan lastensuojelun asia. Itse en koskaan kärsinyt tästä juhlimisesta lapsena, vaan nimenomaan kaikilla oli hauskaa!
Siis täh. Meillä edelleenkin vietetään Juhannusta tuohon perinteiseen tyyliin. Yhtään lasua ei ole tullut. Ihme tiukkapipoja täällä.
Aika helkkarin monen sanan ja mielipiteen sanominen ääneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhdessä ainakin huomaan kuinka oli eri ajat joskus. Tapahtuneet 90-luvun puolivälissä kun oltiin noin 10-vuotiaita. Mentiin kaveriporukalla joko huoltoasemille tai kauppojen auloihin pelaamaan rahapelejä, hedelmäpelejä, pokeria ja vastaavia eikä vielä myyjät puuttuneet. Itselläkin niin vahvassa muistissa kun menin lapsuudenkodin läheisyydessä ollelle R-Kioskille pokeria pelaamaan ja ihan myyjän silmien alle eikä välittänyt. Mulla pelaaminen jäikin lapsuusvuosiin eikä enää tule harrasteltua vaikka ikää olisi turvallisesti siihen.
Nyt nähnyt jos vaikka käynyt kaupassa tai huoltoasemilla kahvilla niin myyjät äkkiä hätistäneet alaikäisiä pois pelikoneiden kimpusta. Äkkiä ne ajat muuttuu tässäkin asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Irtoseksin harrastaminen.
On varmasti ollut paljon kielletympää ja neitsyt piti olla ennen avioliittoa? Nykyään naidaan ja petetään miten sattuu. Ennen avioeroa ei tehty herkästi. Lisäksi aiemmin ei ollut niin pinnallista, ei silareita ja irtoripsiä.
Molemmat isoäitini olivat syntyneet v. 1913 ja molemmat olivat viimeisillään raskaana mennessään naimisiin 17-vuotiaina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Irtoseksin harrastaminen.
On varmasti ollut paljon kielletympää ja neitsyt piti olla ennen avioliittoa? Nykyään naidaan ja petetään miten sattuu. Ennen avioeroa ei tehty herkästi. Lisäksi aiemmin ei ollut niin pinnallista, ei silareita ja irtoripsiä.
Pinnallisesti ja nimellisesti. Aitassa on ennenkin annettu kyytiä, heteka on heilunut ja kesäniitty kulunut. Ei ihmiset yhtään sen hyveellisempiä ole olleet.
Tähän asiaan tuskin on yhtä totuutta. Himot on hyrränneet aina, se on selvä. Tytöillä on kuitenkin ainakin joinakin aikoina ollut nykyistä suurempi pelko tulla raskaaksi avioliiton ulkopuolella että kynnys on ollut korkeampi eikä baareissa ole käyty kuten nykyään jolloin mukaan voi tarttua kuka vain. Mutta toisina aikoina tai toisissa yhteisöissä on aviottomat lapset on olleet ihan elämään kuuluvia asioita eikä suuren häpeän aiheita äidin loppuelämäksi. Joskus näin vanhoista kirkonkirjoista analysoidun että aika vihkimisestä esikoisen syntymään on ollut melko usein alle 9 kk.
Meidän suvussa on tehty sukututkimusta. 1880-luvun lopulla naimaton nainen sai pojan. Kirkonkirjoista löytyi pojan jatkama suku, mutta hänen äitinsä oli muuttanut pojan ollessa hyvin pieni jonnekin, paikkakuntaa ei mainittu eikä mitään hänen jatkoelämästään.
1950-luvulla aviottomia lapsia kaupattiin eteenpäin lehti-ilmoituksilla. Oli hyvin suuri häpeä synnyttää avioton lapsi.
Vielä 1960-luvullakin susiparina (avoliitto) eläminen oli nuortenkin keskuudessa tuomittavaa. Alta parikymppinen äitini asui salassa muutamaa vuotta vanhemman isäni kanssa. Kun tyttöystävä tuli kylään, äiti piilotti eteisestäkin isän kengät ja vaatteet, ettei vain susiparina eläminen olisi tullut julki. Naimisiin menivät reilu kuukausi sen jälkeen, kun minä sain alkuni.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pitkäkään aika kun ääninäyttelijän ihonvärillä ei ollut väliä, nyt on. Esim vaalea ei saa ääninäytellä tummaihoista.
Mielestäni tämä on nimenomaan epätasa-arvoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisten lähestyminen iskumielessä
Naiset ei päässeet ravintolaan ilman herraseuraa. Ravintoloissa taisi myös olla miehille solmiopakko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
80-luvulla sai lähteä 13-vuotiaana 14-vuotiaan siskonsa kanssa useammaksi viikoksi toiselle paikkakunnalle kesätöihin mansikanpoimintaan. Asuttiin keskenämme jossain vanhassa asumattomassa maalaistalossa ja kävimme syömässä kerran päivässä mansikkatilan omistajan keittiössä. Tehtiin täysiä työpäiviä ja soitettiin kotiin kerran viikossa.
En tiedä, onnistuisiko enää nykyisin.
Vierailija kirjoitti:
Autolla ajaminen ilman turvavöitä ja istuimia
Ilman istuimia???? No johan on. :D
Vierailija kirjoitti:
Naiset ei päässeet ravintolaan ilman herraseuraa. Ravintoloissa taisi myös olla miehille solmiopakko.
Vielä 80-luvulla moniin stadilaisiin ravintoihin ei päässyt yksinäiset naiset. Piti olla miesseuralainen tai naisryhmä esim. Pikkujoulut jne.
Ravintolassa ei saanut liikkua tuopin kanssa itse pöydästä pöytään. Tarjoilijan piti siirtää juoma. Pöytään ei saanut tilata pelkkää juomaa. Piti tilata aina jotakin pientä syötävää. Baaritiskillä sai pelkän juoman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Homofobia
Itse kyllä kuusikymppisenä ihmisenä en ole nähnyt koskaan kenelläkään fobisia reaktioita homoseksuaalisuuteen. En ole havainnut paniikkioireita, ei hengenahdistusta, vapinaa, hikoilua, huimausta, sydämen tykytystä tai ripulia. Nämä mainitaan fobian fyysisinä oireina wikipediassa. Fobiahan on tautiluokituksessakin.
Joillakin ihmisisllä on homoseksuaalisuuden torjuntaa (resentment) tai vastenmielisyyttä sitä kohtaan, tai uskonnollisista syistä eivät näe samansukupuolisten seksisuhteita hyvinä asioina, mutta fobia on liian raskas sana tähän. Tiedän toki, että sitä jatkuvasti virheellisesti käytetään, leimaamiseen, vaikka ei pitäisi.
Kai nyt itsekin ymmärrät, että "fobia" ei sosiologisessa mielessä tarkoita noita oireita. Kyse on täysin eri ilmiöstä.
Joissakin hengellisissä piireissä voidaan lgbt-henkilö sulkea pois kirkosta, ilmoitetaan että hän joutuu helvettiin, ahdistellaan tai pidetään mykkäkoulua. On olemassa myös "eheytysterapiaa", joka on todella vahingollista ja aiheuttaa itsemurhia.
Sanottiinpa sitä miksi vain, kyse on aika raskaasta ja vakavasta ilmiöstä, jota ei kannata vähätellä.
Minusta foobikoksi nimittäminen on liioittelua, jos kyseessä on esim. ihminen, joka ei halua nähdä homoseksikohtausta elokuvassa, mutta sille on ok, jos ihmisillä on samansukupuolisia seksisuhteita.
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli ihan OK, että vanhemmat kutsui meille tuttavaperheitä tai naapureita kylään ja he olivat yötäkin. Syötiin hyvin, vanhemmat juhli, tanssi ja otti alkoholia, tunnelma oli iloinen.
Me lapset leikittiin, pelattiin ja katottiin telkkaa sekä syötiin karkkia ja pop cornia siinä samalla. Kaikilla oli kivaa!
Nykyisin tuollainen olisi vastuutonta vanhemmuutta ja lasun paikka.
Oi niitä aikoja.. Tosin oli myös paljon enemmän perheväkivaltaa, lasten kaltoinkohtelua, hälläväliä-asennetta lasten hyvinvoinnin suhteen jne., mutta kyllä oli kivaa, kun vanhemmat antoivat karkki/ruokarahaa viikonlopuksi ja sanoivat:me lähdetään laivalle, nähdään sunnuntaina,moi! Ai nin ja tossa on toi naapurin tädin numero,jos tulee joku hätä.
Tämä holhousyhteiskunta ajaa täysin loppuun niin aikuiset kuin lapsetkin-tämä ei ole enää normaalia. Miten jumaliste on ihmiskunta hengissä selvinnyt jo ennen antikin aikoja ilman holhoavia sosiaaliämmiä, mene ja tiedä-tässä sitä vain ollaan.
Nuoremman polven edustajana on sanottava että onneksi ei kaiketi enää. Inhoan tupakansavua: se haisee kamalalta ja tarttuu vaatteisiin. Kehitys on siis ollut positiivista ainakin tupakka-asioissa.