Oudoimmat muistosi omalta kouluajalta?
Mitä kyseenalaista tai erikoista muistat niiltä vuosilta, kun olit itse koulussa?
Aloitan. Ensimmäisen luokan ensimmäisenä päivänä vuonna 1984 n. 6-kymppinen tuore opettajani esitteli meille KANTELUKERTUN. Kantelukerttu oli piipunrassista ja kreppipaperista väännelty perhosennäköinen ötökkä, jonka opettaja kiinnitti liitutaulun yläosaan seuraavilla saatesanoilla:
"Jos tulette opettajan luokse kantelemaan, mitä luokkakaveri on tehnyt, kantelukerttu saattaa lennähtää JUURI SINUN PULPETILLESI ja sitten sinua hävettää.
Tervetuloa kouluun. Meillä on aluksi tällainen kaksi viikkoa kestävä pehmeä lasku."
... että mitä että??
Pelkäsin kerttua. Ylitunnollinen ja kuuliainen oppilas minusta tuli. Kesti kauan, että uskalsin pitää puoliani ja sanoa, mitä ajattelin. Vielä tänä päivänäkin on hieman anteeksipyytelevä olo ihan turhanpäiväisissä tilanteissa.
Itse olen nykyään varhaiskasvatuksen opettaja ja "hieman" erilaiset metodit käytössä.
Kommentit (222)
Ala- asteella oli luokanopettaja joka oli kymmeniä tunteja pois opetuksesta vuoden aikana.
Sanoi aina että " minäpä menen käymään tuolla nimismiehen kansliassa"
Kumma kyllä miten siihen ei kukaan jämäkämmin puuttunut.
Katsottiin vain sormien läpi. Liekö siksi koska oli johtajaopettaja?
Biologian tunneilla etsittiin monet kerrat opettajalle ulkomaalaista vaimoa joltain maksullisilta sivuilta.
Lukioon oli matkaa 10 km, ja kuljin tietysti bussilla. Bussi kulki niin, että jos koulu alkoi klo 8.00, myöhästyin muutaman minuutin - siis jos opettaja tuli tasan klo 8 tuntia pitämään. Kerran sitten menin taas kouluun, ja mennessäni luokkaan sanoin "Anteeksi, että myöhästyin, bussi oli myöhässä". Tämä opettaja alkoi huutamaan naama punaisena "Ethän sinä millään bussilla kulje, tehän asutte tuossa mäessä (koulun lähettyvillä oli mäki, jossa runsaasti asutusta), sun isäshän on pankinjohtaja". Jep, kyllä siellä "mäessä" asui perhe, jolla oli sama sukunimi kuin meillä. Olin niin kertakaikkisen äimistynyt, että en osannut sanoa kuin että "mun isä ei kyllä ole pankinjohtaja".
Sama opettaja (biologian opettaja siis) kertoili myös faktana, että jos sairastuu diabetekseen, niin 10 vuoden päästä on amputoitu molemmat jalat ja 20 vuoden päästä on sokeutunut. Ja että "jotkut Downit saattavat oppia jopa ajamaan polkupyörällä".
Yläasteen tyttö esitti jonkin herutustanssin kevätjuhlissa stringeissä ja pikkuruisessa kimaltelevassa bikiniyläosassa. Miesopettajat eivät tienneet minne katsoisivat. Rehtori kakisteli kurkkuaan "o-olipa rohkeaa".
Ala-asteella luokallamme oli poika, jolla oli aika heikko hygienia, eikä hän tainnut olla oppinut ihan kuivaksi. Hänen viereensä tai varsinkaan taaksensa ei kukaan halunnut joutua, koska haju oli paikoin todella väkevä. Poika kerran nousi tuolilta nähdäkseen taululle paremmin ja losautti samassa raikuvan pierun. Itse istuin onnettomana takana ja aloin kyyneliä pidätellen tukahduttamaan naurunremakkaa (olen edelleenkin herkkä pissa-kakka-huumorille). Tietysti koko luokka räjähti nauramaan ja naurumyrskyn tyynnyttyä opettaja itsekin nauraen piti vartin esitelmän pierun anatomiasta.
Samainen opettaja oli muutenkin aika erikoinen tyyppi. Hän piti meille kaikki tunnit liikuntaa lukuunottamatta. Musiikkitunnit menivät bongorumpujen paukuttamiseen ja niiden rytmissä milloin minkäkin elintarvikkeen hokemiseen. 20 oppilasta siinä hakkasi kädet punaisina rumpuja ja huusi rytmissä MANN-SIKKAA-KEI-TTOOOO! :D
Kerran opella oli kiukkupäivä ja perui ilmaisutaidon tunnin viime hetkellä kun v*ttuuntui meidän innokkaista naamoistamme. Hän ei kuulemma pyytänyt nauramaan tai hymyilemään. Pisti meidät kirjoittamaan kaunoa vihkoon ja kiersi katsomassa kaikilta kirjoittavan käden karjuen OIKEINNN! VÄÄRINNN! OIKEINNN! Ja kynää väärin pitäviltä kyseli, että "oletkos tyhmä, mitä!?"
Minulla kun oli kerran lettikiharat koulussa, ope huuteli että pitääkö sahata oviaukkoa isommaksi että mahtuu pehko sisään? Kutsui minua peikoksikin toisinaan. Liikunnanopettaja puolestaan kutsui minua ja parasta ystävääni Pilliksi ja Pullaksi, koska toinen meistä oli pitkä ja laiha (syömishäiriö) ja toinen lyhyt ja lihava. Huusi aina koripallotunnillakin "OTA PULLA SE PALLO KIINNI!" ja heitti pallon täysillä naamaan :(
Yläasteen kuvaamataidon opettaja oli mahtava rento tyyppi, josta teinit tykkäsivät. Kerran hän oli sairaana ja hänen sijaisenaan ollut opettaja oli todella outo tyyppi. Tulin luokkaan sisälle ja hän riensi heti luokseni kysymään, että "sulla taitaa olla jotaon kerrottavaa mulle?" ja katsoi minua niin kuin se olisi kompakysymys. Olin tietysti ihan kummissani, koska en edes tiennyt 10 sekuntia aiemmin hänen olemassaolostaan. No, tämä opettaja oli keksinyt, että kaulassani roikkuva kultaista aurinkoa esittävä kaulakoru oli SOS-passi ja alkoi kysellä kuuluvasti siinä muiden kuullen että onko mulla epilepsia tms. Ja vaikka näki että se ei todellakaan ollut mikään SOS-passi niin jankkasi siitä sitten koko tunnin..
Muistan, kuinka turhauttavaa ekaluokalla oli, kun jouduin kirjoittamaan vihkon aukeaman täyteen milloin mitäkin suuraakkosta. Osasin jo kirjoittaa sujuvasti. Pienaakkosten kirjoittamisen opettelu oli toki hyödyllistä, mutta isot aakkoset osasin. Sen ajan olisi voinut käyttää johonkin hyödyllisempäänkin.
Liikunnanopettajamme oli lukiossa hyvin armeijahenkinen. Hän suosi erityisesti nopeutta ja notkeutta parantavia harjoitteita ja kaiken piti aina olla "reipasta". Mitään oppilaiden masennuksia ei tunnettu tuohon aikaan, se oli hölkälle vaan ja sillä sipuli. Ohjelmaan kuului ainainen suunnistus, hiihto sekä tietysti telinevoimistelu. Opettajalla oli kirja, jossa oli kaikkien oppilaiden "tiedot", joita hän sitte vertaili edellisen vuoden tuloksiin. Sitten hän antoi palautetta ja kehotti treenaamaan sitä ja sitä enemmän. Tupakanpoltosta, joka oli tuolloin todella yleistä lukiolaisilla, hän ei pitänyt yhtään. Ei niinkään syöpäriskin vuoksi, vaan siksi että "tulokset huononee turhaan". Hän oli rehtorin kaveri, molemmat olivat reserviupseereja ja aktiiveja, vaikka tuohon aikaan siitä ei hirveästi huudeltu. Abivuonna opettaja oli ihan innoissaan kun tiesi että suurin osa meistä pojista menee kesällä armeijaan. Ihan mukava mies, mutta ehkä aikansa kuva (80-luvun alku).
90luvulla narutopit venyvin ja paukkuvin olkaimin olivat muotia. Oli kevät, luokkahuoneessa aika lämmin ja yksi tyttö riisunut farkkupaitansa istuen siinä farkuissa ja olkaintopissa. Opettaja (naispuolinen, vanhempi) tuli luokkaan, alkoi pitää tuntia normaalisti ja sitten keskeytti, veti tältä tytöltä topin alas ja huusi " NÄYTÄ NYT KUNNOLLA KUN TAHDOT NÄYTTÄÄ!"
Yläasteen seiskalla kasarin lopulla muistan kun luokanvalvoja hermostui metelöiviin poikiin ja lasautti piirtoheittimen hajalle... varmaan katui samantien hermojen menetystään :D
Tulee mieleen vastaava tilanne myöhemmin työelämästä teollisuudessa, eräs kaveri oli hermostunut temppuilevaan koneeseen tms. ja löi tuotantokoneen kosketusnäytön hajalle. Joutui maksamaan sen ja saatan arvata että on varmaan käynyt yllättävän kalliiksi, teollisuuden koneet ei ole mitään halpoja...
En meinannut 7. luokalla jaksaa muiden mukana liikunnassa. Liikunnan open pitkäaikainen sijainen veti minut tunnilla sivuun ja kuiski korvaani, että ellen ala tosissani tekemään velttoilun sijaan, hän juoksuttaa minua liikuntatunnin jälkeen. Jätti tekemättä. Onneksi. Nimittäin myöhemmin minulla todettiin vikaa sydämessä ja jos tämä haaskaämmä olisi juoksuttanut minua olisin voinut kuolla. Kaikenlisäksi olin hyvin arka oppilas, tämä ilmeisesti ärsytti opensijaista. Kerroin asiasta terveydenhoitajalle ja tämän jälkeen tämä opensijainen pyysi minulta anteeksi ja perusteli toimintaansa: "Minä nyt vaan olen tällainen". Mitähän hän olisi mahtanut tehdä jos olisin kuollut siinä hänen silmiensä edessä.
Koulu, ihmisten ensikosketus virkanilkkien mielivaltaan ja tyranniaan :/
Olimme keränneet vaivalla rahaa luokkaretkeen Särkänniemeä varten myymällä milloin mitäkin ja järjestämällä koulussa diskoja ja muita tapahtumia. Kun luokkaretkipäivä lähestyi, tuolloin jo melko iäkäs miesopettajamme väitti, että kassamme oli varastettu opettajanhuoneesta. Eli särkänniemen sijaan poljimme joku 10km tämän opettajan kotitilalle katsomaan hänen kahta sikaansa. Opettaja meni autolla edeltä. Ne siat olivat lisäksi liian kaukana, että niitä olisi voinut edes silittää. Tämä opettaja siirtyi ladon nurkalle ryyppäämään. Meitä 6-luokkalaisia "hieman" ketutti se kaikki vaiva mitä olimme nähneet. Ajoi vielä kännissä takaisin koululle ja uhkasi laskea kaikkien arvosanoja jos joku "vasikoi"
Ja kaikki tiesivät tasan tarkkaan, että tämä kyseinen opettaja oli ottanut ne rahat. Oli jäänyt aiemminkin kiinni varkauksista.
Olin ehkä seitsemännellä luokalla, kun poikien liikuntaopettaja kyseli meiltä pojilta, että kuinka moni meistä harrastaa itsetyydytystä? Kun kukaan ei tietenkään kehdannut tunnustaa, niin hän sanoi että "Myöntäkää vain, että teette sitä. Ei siinä ole mitään pahaa, se on tuossa iässä ihan luonnollista ja kaikkihan sitä tekee". Opettaja oli ehkä noin 35v mies ja tämä tapahtui 1990-luvun alussa. Jo silloin ihmetytti, että et kai sinä tosissasi luule, että joku tuossa iässä myöntää itsetyydyttävänsä kun paikalla on reilu 20 saman ikäistä poikaa? Jälkeenpäin siitä kun olisi taatusti saanut kuulla pilkkaa ja nimittelyä, vaikka kaikkihan me varmasti teimme sitä, mutta eihän sitä ääneen kehdattu myöntää. Myöhemmin tuli mieleen, että mikäköhän tuo opettaja oikein oli miehiään? Ettei hän vain ollut kiinnostunut meistä pojista millään väärällä tavalla? Ainakaan tietääkseni hän oli yksin elävä poikamies ja huhuttiin, että hän ei ole kiinnostunut naisista.
Ala-asteella oli koulussa remontti ja ne remontin tekijät polttivat pihalla avoimesti tupakkaa. He heittelivät tumppeja pihalle ja sitten meitä oppilaita syytettiin tupakoinnista koulun alueella välitunneilla. Minunkin luokkaani syytettiin useasti ja meitä kuulusteltiin siitä. Vaikka yritimme selittää, että ne remonttimiehet ne tupakkaa polttavat, niin asiaa ei uskottu ja olimme jälki-istunnossakin. Pihalla oli aina välituntivalvoja ja koulussa oli sen aikaiset 2000-luvun alun valvontakamerat, mutta sitä ei muka huomattu että ne remonttimiehet sitä tupakkaa polttivat ja niitä tumppeja siihen remontoidun alueen ympärille. Siitä syytettiin sitten meitä oppilaita, ihan kuin me olisimme avoimesti tupakoineen välitunnilla ja heitelleet tumpit sinne missä remontoitiin, me kun emme edes saaneet mennä siihen osaan pihaa missä se remontti oli.
Vierailija kirjoitti:
Aika karu tuo ap:n esimerkki. Jää miettimään, miten muuten meitä on aivopesty. Jos kasvatus on vielä hetki sitten ollut tuollaista, ei ihme, että moni voi huonosti.
Nykyään on kasvatus erilaista ja yhä useampi voi huonosti.
Meillä oli ysärillä atk-opena mies, joka tuli opastamaan oppilaan selän takaa kädet olkapäillä leväten. Siitä se näpytteli näppäimistöä ja ai että se ällötti.
Amiksessa taas oli kielletty kaikki laserkynät ja vastaavat, koska kielten ope oli legendan mukaan joskus seonnut taululle ilmestyvästä punaisesta pisteestä.
Läheisen kertomaa: Kuivasta huumoristaan tunnettu poikalyseon miesope (K.V.) kysyi joskus, liekö ollut 70-luvulla, oppilailta:
Paljonko kello on? Minulla seisoo.
Vierailija kirjoitti:
Olimme keränneet vaivalla rahaa luokkaretkeen Särkänniemeä varten myymällä milloin mitäkin ja järjestämällä koulussa diskoja ja muita tapahtumia. Kun luokkaretkipäivä lähestyi, tuolloin jo melko iäkäs miesopettajamme väitti, että kassamme oli varastettu opettajanhuoneesta. Eli särkänniemen sijaan poljimme joku 10km tämän opettajan kotitilalle katsomaan hänen kahta sikaansa. Opettaja meni autolla edeltä. Ne siat olivat lisäksi liian kaukana, että niitä olisi voinut edes silittää. Tämä opettaja siirtyi ladon nurkalle ryyppäämään. Meitä 6-luokkalaisia "hieman" ketutti se kaikki vaiva mitä olimme nähneet. Ajoi vielä kännissä takaisin koululle ja uhkasi laskea kaikkien arvosanoja jos joku "vasikoi"
Ja kaikki tiesivät tasan tarkkaan, että tämä kyseinen opettaja oli ottanut ne rahat. Oli jäänyt aiemminkin kiinni varkauksista.
Plot twist: se sika jota poljitte katsomaan olikin pämppäävä opettaja.
Miesopettaja laittoi välitunnilla käsivartensa olkapäideni ympäri ja lauloi Kirkan biisiä Surun pyyhit silmistäni pois. Tätä ennen hän oli nöyryyttänyt minua tunnilla muiden nauraessa. Olin 16-vuotias.