Miten se työpaikalta ulos "savustaminen" oikein käytännössä tapahtuu?

Pask a valkeakoski

Tiedon pimittämistä, jätettiin kertomatta työn kannalta olennaisia asioita. Sanomiseni sivuutettiin usein sekä työasioissa että kahvipöytäjutustelussa. Kehitysehdotukseni olivat järjestään huonoja, mutta sama idea jollain ihan kosmeettisella muutoksella toisen työntekijän ehdottamana oli suunnilleen parasta ikinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hankaloitetaan ihmisen työpaikalla olemista ja työn tekemistä niin paljon, että toinen lähtee.

Miten lapset tai nuoret kiusaa toisiaan? Siirrä sama aikuisten maailmaan.

Koululaiset kiusaavat esimerkiksi heittelemällä jonkun lakkia toinen toiselleen tai piilottamalla tämän repun taikka koulukirjan. Tapahtuuko tällaista työelämässäkin?

Koululaiset kiusaavat myös mustamaalaamalla ja ulkopuolelle sulkemalla. Sellaista tapahtuu työlämässäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hankaloitetaan ihmisen työpaikalla olemista ja työn tekemistä niin paljon, että toinen lähtee.

Miten lapset tai nuoret kiusaa toisiaan? Siirrä sama aikuisten maailmaan.

Koululaiset kiusaavat esimerkiksi heittelemällä jonkun lakkia toinen toiselleen tai piilottamalla tämän repun taikka koulukirjan. Tapahtuuko tällaista työelämässäkin?

Tuollaista tehdään parhaalle kaverillekin. Kiusaamista siitä tekee halveksiva ja vihamielinen asenne. Samoin aikuisten työpaikalla. Mikä vaan on kiusaamista, kun siihen yhdistyy huono asenne.

Vierailija kirjoitti:

Töissä olen. Tosin olen ollut aikoinani puoli vuotta työttömänä. Tosin ei savustettu ulos, vaan firma meni konkkaan. Saisinko nyt kuulla sinun viiltävät kiusaaamiskokemuksesi? AP

Ok, duunar. Mulla on tollanen firma, joten ei ole kokemusta muusta kuin korkeintaan rivien välistä lukemisesta. Ja tällä hetkellä hämisvaistoni kertoo susta jotain ihan muuta kuin mitä sanasi 🙂

Savustuksesta aika suora esimerkki on mm t.yli-wiggerin ”kaksvuotta liksaa kotiin” -muuvi.

No minä sain siirron toiseen työyksikköön mahdollisimman hankalan työmatkan päähän kun avasin suuni yhdestä epäkohdasta mistä sain kyllä siis HR:n kautta korvauksiakin, mutta silti tuo siirto.

Olin töissä firmassa, jossa suurin osa työntekijöistä oli omissa huoneissaan puhelimella työskenteleviä myyjiä. Ulkopuolisena en saanut täyttä kuvaa tilanteesta, mutta suurin piirtein kaikki edellä mainitut keinot olivat käytössä. Erityisesti tiedon pimittäminen oli helppoa, koska ydinjoukko pystyi kokoontumaan sekä omissa huoneissaan että tupakkapaikalla. Kolmen hengen ryhmä (kaksi myyjää ja yksi muunlainen työntekijä) kiusasivat järjestelmällisesti uudet myyjät ensin kuukausien burnout-lomille ja sitten ulos. Eivät muutkaan ihan syyttömiä olleet, mutta näihin verrattuna harmittomia.

Tilanne kärjistyi niin pahaksi, että koko firma koottiin tiedotustilaisuuteen, jossa olipaikalla muun muassa työterveyslääkäri ja konsernijohtoa. Kyseinen kolmikko pyöritteli päätään ja silmiään ja ihmetteli, kuka on tehnyt mitä.

Koska firmaa ei ole ollut olemassa pariinkymmeneen vuoteen, voinen kertoa, mitä oli niissä säännöissä, jotka meidän oli allekirjoitettava ja pidettävä salassa. Sääntöjä oli puolitoista A4-arkillista, muistan vain muutaman niistä.

Jos toimistohuoneessa on kaksi henkeä tai useampia, oven on oltava auki. Tietokonepelejä (nimettiinkin yksi) ei saa pelata työaikana. Tupakalla saa käydä korkeintaan kaksi henkeä kerrallaan. Muiden myyjien asiakkaita ja sopimuksia ei saa merkitä omiin nimiinsä. Muiden myyjien asiakkaita ei saa siirtää omiin nimiinsä, kun vastaa vaihteen puhelimeen ja asiakas soittaa. Vain tehtävään nimetty henkilö, NN, lähettää ohjeistuksia koko toimistolle esimerkiksi keittiön siisteydestä ja oven avaamisesta asiakkaille.

Voi kuvitella, millaista meno oli ollut, kun tuollaisia sääntöjä piti laatia. Savustustyöryhmä kuitenkin otti kohteekseen uuden toimitusjohtajan ja joutui vielä tiukempien sääntöjen kohteeksi. Ei kestänyt kovin kauan, kun he sanoutuivat irti ja heidät saatettiin välittömästi ovelle ja otettiin avaimet pois.

Minua ei yritetty savustaa ulos, mutta muutaman kerran jouduin älyttömyyksien kohteeksi. Kerran yksi näistä kolmesta pani liikkeelle huhun, jonka mukaan minä olin katkaissut oman nilkkani vain välttyäkseni työnteolta. Eihän sellaista kukaan selväjärkinen usko, mutta epäilyksen siemen siitäkin lähtee orastamaan.

Ensin siirretään vähemmän vaativimpiin tehtäviin, sitten alkaa tulla huomautuksia ja myös työkaverit keksivät henkilköstä  kaikenlaista valittamista (heille esim. excelin sorttaaminen saattaa olla liian vaativaa), sinä taas sorttaat...

Sitten saat varoituksen asiasta jota et ole tehnyt, osoitat toditeiden kanssa että varoitus oli aiheeton. Mutta tästä ei seuraa mitään toimenpiteitä varoituksen antaja kohtaan koska henksupomo on hiiri.

Ekana aaamuna kesäloman jälkeen sinut kutsutaan  neukkariin firman lakimiehen ja esimihen esimiehan ja henskupäälikön kanssa ja "painostetaan " allekirjoittamaan irtisankutumisilmoitus, sanotaan että jos et itse irtisanoudu niin sinut irtisanotaan (millä perusteiia??). Tämä tulee usealle melkoisena yllärinä ja joku saattaa allekirjoittaa, toinnen laittaa vastaan, kolmas ei allekirjoitya ja jatkaa töitä entiseeen malliin mutta häntä savutetaan seuraavat puolivuotta niin että pällisaikku kutsuu ja  vihdoin suostuu irtianoutumaan.

Terkut vaan Penalle, karma is the bitch ja vielä se sut tai sun läheiset saavuttaa esim. syövän merkeissä:).

Minut "unohdettiin" kutsua palavereihin, tai käskettiin järjestää palaveri johon sitten kukaan ei kuitenkaan tullut kerta toisensa jälkeen - jonka jälkeen moitittiin miksei asiaa (joka piti käsitellä ko palaverissa) ei ole hoidettu.

Minulle annettiin työtehtäviä jotka olivat täysin turhia (esim käskettiin tarkistamaan asioita jotka myöhemmin selvisivät olevan vanha versio ko asiasta).

Käskettiin dokumentoimaan palaverin päätökset, ja jälkikäteen niitä kutsuttiin minun päätöksikseni ja huonoiksi ja minua osaamattomaksi kun moisia olin päättänyt (kun siis vain pyynnöstä kirjasin ne ylös).

Peruttiin asiakastapaaminen ja minulle kerrottiin vasta kun olin jo paikan päällä usean tunnin matkan päässä. Pahin oli että minulle sanottiin sen siirtyneen seuraavalle päivälle - ja sama homma uusiksi "oho unohtui että peruttiinkin kokonaan".

Puhuttiin selän takana pahaa ja väitettiin etten tee ollenkaan töitäni. Osaa en tietysti voinutkaan tehdä koska esim ei oltu kutsuttu palaveriin tai oli jätetty pois posteista.

Ja niille jotka ihmettelevät miten tällainen voi jatkua - hyvässä työpaikassa ihmiset eivät voi käyttäytyä näin. Jos esimies/hr toimisi niinkuin pitää, ei näitä yksinkertaisesti tapahtuisi. Jos erehtyy paikkaan jossa muita kohdellaan näin, ei mikään määrä puhetta auta, koska se paikka on mätä jo alkujaan eivätkä ylemmät tahot uskalla/viitsi puuttua mihinkään. Enintään hymistelevät että voi voi.

Minulla on eniten kokemusta valheista ja juoruista, joita on levitelty tarkoituksena kääntää muut itseäni vastaan. On levitetty väitettä, että sain työn koska tunsin pomon ja olin tämän kaveri. Tämä oli täyttä valetta, en ollut ikinä ollut missään tekemisissä kenenkään esimiehen kanssa.

Lisäksi levitettiin väitettä, että minulla ei ollut vaadittavaa koulutusta tehtävääni. Tämäkin oli valhe. Varmaan oli paljon muutakin, mitä en ikinä saanut tietää. Työyhteisössä oli huono ilmapiiri, joten ehkä se selitti tuota pahantahtoista juoruamista ja valehtelua.

Vierailija kirjoitti:

Niitä oikeitä esimerkkejä? Kyllä ne taitaa olla omassa päässä sellaiset savustamiset. Itse toimitaan väärin ja kun toiset puuttuu niin pidetään kiusaamisena.

Tai sitten on itse tyhmänä yrittänyt puuttua niin omaan kohteluun kuin muihinkin kehittämistä kaipaaviin asioihin. Terveyskin siinä sitten meni, mutta mitäpä siitä.

Olin töissä asiakaspalvelutiskillä, missä vanhempi keski-ikäistyvä nainen teki kaikkensa savustaakseen minut, nuoren 18v naisen ulos hänen työpisteeltään. Kaiken maailman jutut mm "kynäpurkki väärällä puolella näppäimistöä" kääntyivät hänen palautteissaan "uuden työntekijän asenneongelmaksi, kyvyttömyydeksi seurata ohjeita ja auktoriteetin vastustamiseksi". Kyse oli vain siitä, että hän oli vasen- ja minä oikeakätinen. Kun aloitin työvuoroni ennen häntä ja siistin työpisteen työpäivää varten, asetin purkin itselleni sopivalle puolelle. Kyse ei ollut mistään dominoinnista, enkä osannut ajatella että kyse olisi niin isosta asiasta. Myöhemmin sain kuulla kollegoiltani vuosia jälkeen päin, että tämä nainen oli tunnettu siitä miten huonosti kohtelia uusia työntekijöitä, varsinkin jos he olivat nuoria naisia.

Yksi tehokkain tapa savustaa henkilö työpaikalta on kyseenalaistaa henkilön ammattitaito, eli kaikki mitä ko. työn tekemiseen vaaditaan: tehokkuus, yhteistyökyky, joustavuus yms.

Samaa 'laadun'valvontaahan suomalaisessa yhteiskunnassa on ollut jo iät ja ajat - kiusatut olivat heikkoja joidenkin mielestä ja eivät sopineet pirtaan tai jotain. Kunujako peruskoulussa on hyvä esimerkki siitä, miten taitoprofiilien eriarvoistaminen alkaa jo varhaisessa iässä.

On surullista ja samaan aikaan raivostuttavaa, kuinka kaikesta on tehty kilpailua ja miksi? Onko kaiken taustalla kuitenkin muuttunut ja kaikelle auennut maailma, ja se heijastuu tänne ruohonjuuritasollekin asti? Oliko samaa käyttäytymistä työelämässä havaittavissa ennen globalisaatiota?

Onko savustaminen seurausta yleisen epävarmuuden lisääntymisestä?

Työntekijälle annetaan niin paljon tehtäviä, että niiden tekeminen on mahdotonta. Tämän jälkeen työntekijää syytetään ammattitaidottomaksi, vaikka muut ovat kehuneet ammattitaitoa. Työntekijää ei kutsuta palavereihin ja asioita pimitetään niin pitkälle kuin mahdollista. Painostetaan irtisanoutumaan tekemällä työn tekeminen mahdottomaksi ja sanomalla työntekijää heikoksi ja osaamattomaksi. Samalla johto esittää työterveydelle, että johto on huolissaan työntekijän jaksamisesta.

Esimerkkejä koulusta: Rehtori panetteli takanapäin, veetuili kaikkien kuullen kokouksissa, teki tahallisesti huonon lukkarin kiusatulle, käytti avustajia myyrinä, jotka keräsivät pienistä asioista syntilistaa, antoi aiheettomia varoituksia jne.

Muista työpaikoista kuultua: Työtehtävät pois, muutto toiseen työhuoneeseen kerran kuussa, ehjän työtuolin vaihtaminen rikkinäiseen, myös aiheettomat varoitukset.

On kammottavaa olla joka päivä töissä paikassa, jossa tiedät, että sinulle viritellään ansoja ja kontollesi sepitetään virheitä, jos et niitä oikeasti sorru tekemään.

Yksinkertaisimmillaan se on sitä, että jätetään kaikessa ulkopuolelle ja kaikella toiminnalla osoitetaan, että olet persona non grata.

"Työntekijälle annetaan niin paljon tehtäviä, että niiden tekeminen on mahdotonta."

Tämäkin todella on työpaikkakiusaamista. Kuitenkin on työpaikkoja, joissa "mahdottoman tekeminen mahdolliseksi" on arkipäivää, joten voi mennä pitempiäkin aikoja ennen kuin joku/jotkut alkavat oirehtia tämän takia.

Meillä oli pomona (samalla myös yrittäjä/kauppias) sellainen nainen jolla piti aina olla yksi työntekijä sylkykuppina eli kun edellinen sai tarpeekseen/työsuhdetta ei enää jatkettu niin sitten oli vuoroon pääsi taas uusi inhokki, joka siis oli aina entinen vanha ja aiemmin vielä tykätty työntekijä..

Työvuorolistat meni aina inhokilla uusiksi lyhyellä varoitusajalla ja ns parhaita vuoroja ei enää saanut lainkaan vaan inhokille osui aina kaikki aatto- ja pyhävuorot ja normiarjessa se pottumaisin "välivuoro" 12-18..

Tällä tavalla savusti useammankin työntekijän ulos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hankaloitetaan ihmisen työpaikalla olemista ja työn tekemistä niin paljon, että toinen lähtee.

Miten lapset tai nuoret kiusaa toisiaan? Siirrä sama aikuisten maailmaan.

Koululaiset kiusaavat esimerkiksi heittelemällä jonkun lakkia toinen toiselleen tai piilottamalla tämän repun taikka koulukirjan. Tapahtuuko tällaista työelämässäkin?

Kyllä ainakin minulle on käynyt niin että tavaroita on piilotettu. Että kyllä ne aikuisetkin osaa.

Savuvahinkoa epäilen.