Lue keskustelun säännöt.
Kaikille teille, jotka syyllistätte lähisuhdeväkivallan uhrit: Miksi se ei vain lähde
06.06.2021 |
Virheeni oli luottaa väärään ihmiseen. Miksi uskoin sitten uskoin sen kaiken? Koska hän on taitava. Parhaimmillaan hän on manipuloinnissa ja valehtelussa. Myöhemmin olen nähnyt, että häntä uskovat kaikki muutkin kuin minä alussa.
Mutta minä ymmärsin totuuden ja pakenin. Hänen kostonsa ei kuitenkaan lopu koskaan.
Yli vuosikymmen sitten ymmärsin, että pelastaakseni itseni ja lapseni minun on tehtävä kaikkeni, jotta mies jättäisi meidät rauhaan. Sain apua turvakodista, mutta esimerkiksi lastensuojelu pesi kätensä: 'normaalia eron jälkeistä riitelyä', vaikka pelkäsin kirjaimellisesti kuolevani. Tiesin uhkauksienkin perusteella, että jättäminen ei ole turvallista.
Koko sosiaaliviranomaispuoli käänsi takkinsa sen jälkeen, kun olin työskennellyt meille perusturvallisen, normaalin, ennakoitavan arjen. Lapsen etu on saada pitää yhteyttä molempiin vanhempiinsa. Tämä biologinen side on tärkeämpää kuin mikään muu. Isää tosin eivät matalan kynnyksen sopimukset kiinnostaneet. Työtön ja luottotiedoton saa ilmaisen oikeusavun elämänsä loppuun saakka. Miksipä ei valjastaa lastensuojelun lisäksi myös oikeuslaitos äitiä ja pientä lasta vastaan. Samalla saa kuormitettua yksinhuoltajaa taloudellisestikin, eikä hän voi tuoda esiin edes elatusmaksujen laiminlöyöntiä näyttämättä itse toden totta kostavalta vieraannuttajalta.
Tiedättekö minkälaista on elää, kun lähisuhdeväkivalta muuttuu kostoksi lapsen kautta? Lapsi kuulustellaan, yhdessä käydään läpi kodin asiat, ajellaan ohi autolla ja tarkkaillaan ja tapaamisten aikana laiminlyödään lapsi, joka palaa kerta toisensa jälkeen itkuisena ja uupuneena takaisin. Tilanteeseen ei saa apua mistään, koska äiti on syyllinen vieraannuttamiseen siitäkin huolimatta, että tapaamiset tapahtuvat ja lapsi puolestaan aivopesty. Isä on huolehtinut ajoissa, että jokainen taho tietää, ettei lapsen sanaan saa luottaa.
Ei yhtäkään päivää ole mennyt ilman uhkaa uusista käänteistä. Lapsi toivoisi normaalia elämää, jossa ei tarvitsisi pelätä mitä tapahtuu seuraaksi. Lapsi suorittaa tapaamisia, ettei mitään pahempaa tapahtuisi. Oikeuslaitoskin perustuu mielikuviin niin, että väitteet näytöittä voittavat dokumentoidun totuuden ja toisen vastapuolen, mutta heikennetyn, kiusatun ja pelkäävän osapuolen kertomuksethan ovat toki vaikempia uskoa. Todisteet turvakodistakin ovat tietenkin vain julmaa mustamaalauskampanjaa. Sinnehän ei hakeuduta, jos pelätään oikeasti.
Lasta ei saa altistaa konflikteille, eikä tehdä hänestä osaa siitä. Olen yrittänyt kaikki keinot, mutta mies väistää kaiken ja keksii aina jotakin uutta. Lapsi on todellakin hänen kostonsa välikappale. Lapsen syntymän olisin voinut estää olematta luottamatta väärän, pahaan ihmiseen, mutta sen jälkeen ei ole ollut mitään, mitä olisin voinut tehdä turvatakseni lapselle hyvän elämän.
Jos olisin jäänyt elämäntilanteeseen miehen kanssa olisin varmasti ennen pitkää kuollut. Olisin kuitenkin voinut olla läsnä lapsen elämässä myös niinä hetkinä kun mies oli niissä. Lapsi ei olisi joutunut vainon välikappaleeksi ja kaikkiin niihin tilanteisiin miehen kanssa kahdestaan. 'Äiti minä tiedän, mitä ahdistus ja pelko on.Mutta kukaan ei välitä.'
Suomi on lähisuhdeväkivallan luvattu maa, eivätkä uhrit todellakaan saa apua, vaan heidät syyllistetään. Tein niin tai näin, olen joka tapauksessa syyllinen. Väkivaltaa ei kuitenkaan saa loppumaan kukaan muu kuin tekijä itse. Jos hän ei itse sitä tee, niin pakkokeinoin. Mutta kukaan ei näe vallankäyttöä, kukaan ei ymmärrä kuvioita, kukaan ei edes yritä. Kiltti, empaattinen, kunnollinen äiti on helpointa syyllistää ja kivittää henkisesti ei ainoastaan vallankäyttäjän, vaan myös kaikkien olemassaolevien muiden tahojen kautta.
Kommentit (244)
Vierailija kirjoitti:
Täällä kommentoivat myös ihmiset, joilla ei ole omakohtaista kokemusta.
Väkivaltainen isä toi puukon valvottuun tapaamiseen. Se pelästytti 10-vuotiaan lapsen niin, että joksikin aikaa tapaamiset laitettiin katkolle, mutta vain joksikin aikaa, koska: lapsen etu.
Väkivaltainen isä hakkasi äidin ja tuli lähestymiskielto. Isä oli poissa kuvioista vuosia, mutta palasi. Oli äidin syy, kun lapset pelkäsivät isää. Äiti ei olisi saanut välittää alitajuista pelkoaan lapsille ja olisi kai pitänyt olla kertomatta taustastakaan. Perusteluina lapsen edun mukaisuudelle oli myös, että lapset varmasti voivat luoda suhteen isään, koska ovat voineet luoda hyvän suhteen myös isäpuoleensa. Vastuuta väkivallasta ei tässäkään tuoreessa oikeuden päätöksessä annettu yhtään tekijälle. Vain sille, miten uhri oli reagoinut. Kaikkihan olisi ollut hyvin, jos ISÄ ei KOSKAAN olisi hakannut. Mutta ongelman ydin oli se, miten äiti reagoi. Äidin piti huolehtia, etteivät lapset pelkää ja että heidän etunsa mukaiset tapaamiset alkavat ( Turun hovioikeus 3.3.2021 Päätös Nro 172)
Näinhän se menee. Äiti on paska äiti, kun pelkää.
Minä erehdyin sossujen ohjeiden mukaan kertomaan isästä vain hyviä asioita lapselle. Lapsi oli teininä minulle todella vihainen, miksen ollut kertonut totuutta. No sitten puhuttiin rehellisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä kommentoivat myös ihmiset, joilla ei ole omakohtaista kokemusta.
Väkivaltainen isä toi puukon valvottuun tapaamiseen. Se pelästytti 10-vuotiaan lapsen niin, että joksikin aikaa tapaamiset laitettiin katkolle, mutta vain joksikin aikaa, koska: lapsen etu.
Väkivaltainen isä hakkasi äidin ja tuli lähestymiskielto. Isä oli poissa kuvioista vuosia, mutta palasi. Oli äidin syy, kun lapset pelkäsivät isää. Äiti ei olisi saanut välittää alitajuista pelkoaan lapsille ja olisi kai pitänyt olla kertomatta taustastakaan. Perusteluina lapsen edun mukaisuudelle oli myös, että lapset varmasti voivat luoda suhteen isään, koska ovat voineet luoda hyvän suhteen myös isäpuoleensa. Vastuuta väkivallasta ei tässäkään tuoreessa oikeuden päätöksessä annettu yhtään tekijälle. Vain sille, miten uhri oli reagoinut. Kaikkihan olisi ollut hyvin, jos ISÄ ei KOSKAAN olisi hakannut. Mutta ongelman ydin oli se, miten äiti reagoi. Äidin piti huolehtia, etteivät lapset pelkää ja että heidän etunsa mukaiset tapaamiset alkavat ( Turun hovioikeus 3.3.2021 Päätös Nro 172)
Vain lastensuojelussa puukko ja kirves on ihan jees juttuja. Kuuluvat miehiseen pukeutumiseen kait.
Vierailija kirjoitti:
Joku tässä nyt ei täsmää. Monesti itketään, että toinen osapuoli vieraannuttaa lapset toisesta vanhemmasta, eikä kukaan voi asialle mitään, jos kerran "vieraannuttaja" näin tekee. Ja toisaalla itketään, että lapsi on yksinkertaisesti kerta toisensa jälkeen laitettava epävakaan vanhemman luo, koska mitään ei ole tehtävissä.
Se "vieraannuttaminen" onnistuu vasta siinä vaiheessa, kun uhri voimaantuu ja lakkaa välittämästä huonojen viranomaisten huonoista neuvoista. Minä "vieraannutan" itseni kaikista ikävistä ihmisistä nykyään, pysyn kaukana heistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti kokemus on se, että lastensuojelussa muodostetaan mielipide ensivaikutelmien perusteella. Sen jälkeen selvittelyt etenevät vahvistusharhassa: haastattelujen ja selvittelyjen osalta kiinnitetään huomiota asioihin, jotka tukevat nimenomaan sitä omaa ajatusta totuudesta siitäkin huolimatta, että johtopäätökset tulisi tehdä faktaperusteisesti arvion lopussa.
Poliisikuulusteluissa kuulusteltu saa luettavakseen raportin ja häntä pyydetään korjaamaan mahdolliset virheet. Lastensuojelun raportti tulee viikkojen päästä, eikä sen oikeellisuutta ole mahdollista tarkistaa. Siihen ei myöskään kannata mitenkään puuttua vakavistakaan virheistä huolimatta, sillä se tulkitaan poikkeuksetta vihamielisyytenä ja johtaa lisäongelmiin.
Tämä on hyvin kuvattu. Juuri näin kävi omassa tapauksessa. Isä nähtiin haavoittuneena uhrina, joten äidin täytyy olla hirviö. Sen jälkeen ensivaikutelma ohjasi havaintoja, kirjauksia. Mitä jätettiin pois, mitä otettiin mukaan. "Äiti kokee tilanteen kuormittavana" kirjattiin, kun sanoin, että koen sen kuormittavana, kun isä jatkuvasti tehtailee aiheettomia lasu-ilmoituksia, rikosilmoituksia, uhkailee lasta, satuttaa lasta, uhkailee minua, kiristää jne. koska näiden selvittämiseen menee tuntikaupalla aikaa. Näin lasu vinoutuneella kirjaustavallaan loi oikeudelle kuvan siitä, että äiti ei hallitse arkea, äidillä on jaksamisongelmia, vaikka se mikä on raskas, on isän harjoittama vaino.
Tämä sama kuvio on toistunut ja toistunut. Se on ollut räikeän selvää. Kirjaukset laitetaan tietenkin oikeuteen, ennen kuin kirjausten kohde on voinut sanoa, että hei, jäikö lauseesta jotain oleellista pois ja muuttuiko lause sitämyöten aivan epäasialliseen suuntaan? Ihmisen oikeusturva tällaisessa on olematon. Ja jos kirjausten kohde maksaa itse oman oikeudenkäyntinsä, niin näitä v-mäisiä kirjauksia joudutaan oikomaan oikeudessa hintaan 350 eur tunnissa (asianajajan palkkio). Tämä kurittaa sitä lähivanhemman ja lapsen/lasten kotitaloutta ja mahdollisesti palkitsee sitä väkivaltaista, kostonhimoista ex-puolisoa. Oikeusprosessi menisi nopeammin, jos ei olisi niin paljon p***aa oiottavana. Siksi olen sitä mieltä, että lasuille kannattaa puhua mahdollisimman pieni määrä sanoja, jotta säästää sitten itse oikeuskuluissa. Jos siis sattuu olemaan se henkilö, jonka lasu ensivaikutelman perusteella päätti tuomita.
Kyllä lasu on vaikeissa perheasioissa se tosiasiallinen tuomioistuin. Se omaa suuren määrän valtaa, ja jos lasu-organisaatioon on uinut sisään kipeä tai yksioikoinen yksilö, niin hän voi tehtävänsä puitteissa nostaa tai tuhota syyttömiä, ilman todisteita.
Olisinpa saanut tämän neuvon vuosia sitten. Vastailin rehellisesti ja perusteellisesti ihan kaikkiin kysymyksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku tässä nyt ei täsmää. Monesti itketään, että toinen osapuoli vieraannuttaa lapset toisesta vanhemmasta, eikä kukaan voi asialle mitään, jos kerran "vieraannuttaja" näin tekee. Ja toisaalla itketään, että lapsi on yksinkertaisesti kerta toisensa jälkeen laitettava epävakaan vanhemman luo, koska mitään ei ole tehtävissä.
Se "vieraannuttaminen" onnistuu vasta siinä vaiheessa, kun uhri voimaantuu ja lakkaa välittämästä huonojen viranomaisten huonoista neuvoista. Minä "vieraannutan" itseni kaikista ikävistä ihmisistä nykyään, pysyn kaukana heistä.
Vieraannuttaminen tuli lakiin vasta vuosi tai kaksi sitten. Sitä ei oikeastaan ole oikeudessa vielä edes testattu. Vieraannuttamista ei ole lapsen laittaminen isälle, jos isä ei hoida lasta tai on jopa väkivaltainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku tässä nyt ei täsmää. Monesti itketään, että toinen
osapuoli vieraannuttaa lapset toisesta vanhemmasta, eikä kukaan voi asialle mitään, jos kerran "vieraannuttaja" näin tekee. Ja toisaalla itketään, että lapsi on yksinkertaisesti kerta toisensa jälkeen laitettava epävakaan vanhemman luo, koska mitään ei ole tehtävissä.Se "vieraannuttaminen" onnistuu vasta siinä vaiheessa, kun uhri voimaantuu ja lakkaa välittämästä huonojen viranomaisten huonoista neuvoista. Minä "vieraannutan" itseni kaikista ikävistä ihmisistä nykyään, pysyn kaukana heistä.
Fiksu päätös. Harmi, että lapsilla ei ole samaa oikeutta, vaan heidät haetaan tarvittaessa vaikka poliisivoimin tapaamaan väkivaltaista vanhempaansa, jos ei pelkkä uhkasakko lapsia suojelevalle vanhemmalle riitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelun sossu tässä. Huoltaja on velvollinen vastaamaan lapsen turvallisuudesta. Jos lapsi on toisella huoltajalla väkivallan uhassa, lasta ei sinne laiteta. Toki se toinen huoltaja voi nostaa oikeusjuttua vieraannuttamisesta tai yrittää laittaa käräjäoikeudesta uhkasakkoa, kun tapaamiset eivät toteudu, mutta sitten niin on. Lastensuojelu ei koskaan ota kantaa tapaamisasioihin eikä huoltajuusasioihin, ne te hoidatte käräjillä. Eli summa summarum. Hakekaa niitä yksinhuoltajuuksia, valvottuja tapaamisia, jättäkää laittamatta lasta väkivaltaiselle vanhemmalle, mutta älkää yrittäkö vyöryttää ongelmaa lastensuojelulle.
Hyi miten töykeä vastaus. Jos tuolla mentaliteetilla varustetut tantat ovat hoitamassa näitä asioita yleisemminkin, niin ei hyvää päivää. Puuttuuko joku pala päästä vai onko valta turmellut? Onko ennakkoedellytys sossutantan hommiin se, että ihmiseltä puuttuu jopa kyky perusempatiaan? Mahtuu sitten sitä jäykkää luotaantyöntävää kylmyyttä vähän enemmän. "Lastensuojelu ei koskaan ota kantaa tapaamisasioihin eikä huoltajuusasioihin, ne te hoidatte käräjillä." :D Ei hitto, mikä ylenkatsova ja pois sysivä tapa ilmaista asioita. Hyi.
Mielestäni tämä viimeisin kommentti osoittaa jotain kyvyttömyyttä käsittää ihan perusasioita. Ei ihme että sotkeentuu ongelmiin jos jonkinlaisten tyyppien kanssa. Ihan pelkästä lämpimyydestä. Lastensuojelun tehtävät ovat mitä ovat, ja oikeuslaitoksen tehtävät ovat mitä ovat. Otatko itse omavaltaisesti toisen instanssin hommia ja samalla potkut työstäsi?
Ei siitä ole kyse, vaan asenteensta. Miksi on niin vaikea myöntää että nykyinen järjestelmä on syvältä, ja lakia pitäisi muuttaa jotta lastensuojelu saisi enemmän valtaa päättää asioista? Oletko siis itse sitä mieltä että tilanne on nykyisellään ihan ok?
Lastensuojelu on nykyisellään täysin työllistetty ja kriisiytynyt organisaatio. Huolto- ja tapaamisriistoja tulee nykyisin koko ajan kasvavalla tahdilla. Aikuisten ihmisten on yhä useammin todellakin mahdoton sopia oman lapsensa huoltajuudesta ja tapaamisista ilman viranomaisia. Jos nämä monesti aivan järkyttävät riidat työnnetään lastensuojelulle, niin se ei enää pysty toimimaan siinä perustehtävässään mikä sillä on. Mikä siinä on, että ihmiset eivät osaa enää erota sivistyneesti ja sopia asioista?
Jos mulla olisi ollut herrasmies miehenä, jonka kanssa olisi voinut sopia kaikenlaisista asioista sivistyneesti, en olisi eronnut siitä koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku tässä nyt ei täsmää. Monesti itketään, että toinen
osapuoli vieraannuttaa lapset toisesta vanhemmasta, eikä kukaan voi asialle mitään, jos kerran "vieraannuttaja" näin tekee. Ja toisaalla itketään, että lapsi on yksinkertaisesti kerta toisensa jälkeen laitettava epävakaan vanhemman luo, koska mitään ei ole tehtävissä.Se "vieraannuttaminen" onnistuu vasta siinä vaiheessa, kun uhri voimaantuu ja lakkaa välittämästä huonojen viranomaisten huonoista neuvoista. Minä "vieraannutan" itseni kaikista ikävistä ihmisistä nykyään, pysyn kaukana heistä.
Fiksu päätös. Harmi, että lapsilla ei ole samaa oikeutta, vaan heidät haetaan tarvittaessa vaikka poliisivoimin tapaamaan väkivaltaista vanhempaansa, jos ei pelkkä uhkasakko lapsia suojelevalle vanhemmalle riitä.
Meillä oli se onni, että ex-mies pelkäsi poliisia rötöstelyjensä vuoksi. Mutta sossutantat yrittivät kyllä tehdä kaikkensa laillisin ja laittomin keinoin isän miellyttämiseksi. Laittomista keinoista kävin sitten juttelemassa poliisin luona, ja sainkin sieltä apua. Tosin olivat järkyttyneitä. Sossu itki kuulusteluissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko tulleet ajatelleeksi että joku taho tahallaan haluaa kriisiyttää tilanteita jotta saataisiin lisää lapsia sijoitettavaksi.
Niitä lapsiahan ei tarvitsisi huostaanottooaa, jos noudatettaisiin lastensuojelun ohjeita. Ero väkivallantekijästä, pysytään erossa väkivallan tekijästä. Haetaan yksihuoltajuutta ja valvottuja tapaamisia ja pysytään erossa siitä väkivallantekijästä.
Voihan niitä hakea, mutta minkä teet, kun oikeus ei myönnä? Jos ei ole vedenpitäviä todisteita siitä, että toinen vanhempi on vähintään pahoinpidellyt lapsen (toisen vanhemman pahoinpitely ei ole merkittävä seikka), niin yksinhuoltajuudesta tai valvotuista tapaamisista voi vain haaveilla. Jos on yrittänyt pitää lapset poissa väkivaltaisen vanhemman luota, oikeus määrää uhkasakon, jonka uhalla on lapsi luovutettava tapaamiseen. Jos siltikään ei luovuta lasta, menettää pian itse huoltajuuden. Väkivaltaisen vanhemman tapaamisoikeudesta pidetään oikeudessa kyllä viimeiseen asti kiinni. Oikeastaan ainoa tapa saada yksinhuoltajuus on se, että toinen vanhempi ei vastusta sitä.
No käyttäkää ne lapset lääkärissä kun isä pahoinpitelee, menkää turvakoteihin. Muuten se väkivalta ei näy. Kyllä niitä yksinhuoltajuuksia määrätään ihan normaalisti ja valvottuja tapaamisia. Ihme vatulointia ja yritystä syyttää lasua omasta avuttomuudesta.
Johan täällä on moneen kertaan kerrottu, että on monenlaista väkivaltaa, mikä ei lääkärin tutkimuksissa näy. Mutta ei, kun silti pitää tulla jankkaamaan aiheesta, jota ei lainkaan ymmärrä tai edes yritä ymmärtää 🙄
Kyllä näissä vallankäyttäjissä on nimenomaan niitä paljon, jotka ymmärtävät, että parhain keino hajottaa ja hallita ei ole se näkyvin fyysinen väkivalta. Lapsi sanoi, että kunpa ei olisi jatkuvia raivareita, tavaroiden paiskomisia, uhkailuja, kuulusteluja ja yksinäisiä tuntikausien istumisia vessassa hiljaa, kunpa ei olisi pelon ilmapiiriä, että jos olisikin vain turpaanveto silloin tällöin, mutta muuten normaalia. Eihän tietenkään fyysistä väkivaltaa ole ilman sitä, että olet henkisestikin 'niskan päällä', mutta ehkä ymmärrätte mitä tarkoitan. Tai ne ymmärtää, jotka...ymmärtää.
Ja tuollaisiin oloihin laitatte lapsianne? Onko yhtään älliä päässä?
Lapsikin tietää, että pitää mennä, ettei vielä pahempaa tapahtuisi.
Tiedätkö, mitä tapahtuu, jos ei päästä lasta? Siitä tulee hätäkeskusilmoitus, sosiaalipäivystysyhteydenotto, palvelutarpeen arvio nimenomaan vieraannuttajasyytöksin ja hyvin pian myös jälleen uusi oikeudenkäynti, jossa puidaan vieraannuttamista ja äidin kykyä vanhemmuuteen. Tuomari puhuttelee, koska äiti on vihamielinen ja puuttuu kyky yhteistoimintaan lapsen parhaaksi. Ehkäpä onkin syytä alkaa pohtia lähihuoltajuuden siirtoa isälle.
Juuri näin käy, jos/kun kysymyksessä on nämä väkivaltaiset ja kontrolloivat miehet. Ja itse asiassa ainakin meidän tapauksessa tämä sama viranomaisten rinki käydään läpi pelkästään jo silloin, jos isä ei ole tyytyväinen tapaamisen kestoon, eli soitto hätäkeskukseen, sosiaalipäivystykseen, perheneuvolaan ja lastensuojeluun. Ja kun on vähän ehtinyt aikaa kulua, niin sitten kanne oikeuteen. Vaatimus kiireellisestä huostaanotosta tietenkin sitä ennen, ja senhän isä kertoo uhkauksen muodossa suoraan lapselle. En ikimaailmassa lähtisi hakemaan yksinhuoltajuutta tai lähestymiskieltoa, koska minulla on tuntuma, että silloin isä tulisi ja tappaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku tässä nyt ei täsmää. Monesti itketään, että toinen
osapuoli vieraannuttaa lapset toisesta vanhemmasta, eikä kukaan voi asialle mitään, jos kerran "vieraannuttaja" näin tekee. Ja toisaalla itketään, että lapsi on yksinkertaisesti kerta toisensa jälkeen laitettava epävakaan vanhemman luo, koska mitään ei ole tehtävissä.Se "vieraannuttaminen" onnistuu vasta siinä vaiheessa, kun uhri voimaantuu ja lakkaa välittämästä huonojen viranomaisten huonoista neuvoista. Minä "vieraannutan" itseni kaikista ikävistä ihmisistä nykyään, pysyn kaukana heistä.
Fiksu päätös. Harmi, että lapsilla ei ole samaa oikeutta, vaan heidät haetaan tarvittaessa vaikka poliisivoimin tapaamaan väkivaltaista vanhempaansa, jos ei pelkkä uhkasakko lapsia suojelevalle vanhemmalle riitä.
Meillä oli se onni, että ex-mies pelkäsi poliisia rötöstelyjensä vuoksi. Mutta sossutantat yrittivät kyllä tehdä kaikkensa laillisin ja laittomin keinoin isän miellyttämiseksi. Laittomista keinoista kävin sitten juttelemassa poliisin luona, ja sainkin sieltä apua. Tosin olivat järkyttyneitä. Sossu itki kuulusteluissa.
Sossu oli mukana siksi, että me ei siinä vaiheessa liikuttu enää minnekään ilman sossujen valvontaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku tässä nyt ei täsmää. Monesti itketään, että toinen
osapuoli vieraannuttaa lapset toisesta vanhemmasta, eikä kukaan voi asialle mitään, jos kerran "vieraannuttaja" näin tekee. Ja toisaalla itketään, että lapsi on yksinkertaisesti kerta toisensa jälkeen laitettava epävakaan vanhemman luo, koska mitään ei ole tehtävissä.Se "vieraannuttaminen" onnistuu vasta siinä vaiheessa, kun uhri voimaantuu ja lakkaa välittämästä huonojen viranomaisten huonoista neuvoista. Minä "vieraannutan" itseni kaikista ikävistä ihmisistä nykyään, pysyn kaukana heistä.
Fiksu päätös. Harmi, että lapsilla ei ole samaa oikeutta, vaan heidät haetaan tarvittaessa vaikka poliisivoimin tapaamaan väkivaltaista vanhempaansa, jos ei pelkkä uhkasakko lapsia suojelevalle vanhemmalle riitä.
Ei tässä maassa poliisit eikä lasu kuljettele lapsia tapaamaan vanhempaansa. Voit olla siitä ihan varma. Uhkasakkoa voi isä hakea, mutta myönnetäänkö, on eri juttu. Miksi te uskotte niiden lorttoäijienne kaikki sadut ihan sellaisinaan ettekä viranomaisia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko tulleet ajatelleeksi että joku taho tahallaan haluaa kriisiyttää tilanteita jotta saataisiin lisää lapsia sijoitettavaksi.
Niitä lapsiahan ei tarvitsisi huostaanottooaa, jos noudatettaisiin lastensuojelun ohjeita. Ero väkivallantekijästä, pysytään erossa väkivallan tekijästä. Haetaan yksihuoltajuutta ja valvottuja tapaamisia ja pysytään erossa siitä väkivallantekijästä.
Voihan niitä hakea, mutta minkä teet, kun oikeus ei myönnä? Jos ei ole vedenpitäviä todisteita siitä, että toinen vanhempi on vähintään pahoinpidellyt lapsen (toisen vanhemman pahoinpitely ei ole merkittävä seikka), niin yksinhuoltajuudesta tai valvotuista tapaamisista voi vain haaveilla. Jos on yrittänyt pitää lapset poissa väkivaltaisen vanhemman luota, oikeus määrää uhkasakon, jonka uhalla on lapsi luovutettava tapaamiseen. Jos siltikään ei luovuta lasta, menettää pian itse huoltajuuden. Väkivaltaisen vanhemman tapaamisoikeudesta pidetään oikeudessa kyllä viimeiseen asti kiinni. Oikeastaan ainoa tapa saada yksinhuoltajuus on se, että toinen vanhempi ei vastusta sitä.
No käyttäkää ne lapset lääkärissä kun isä pahoinpitelee, menkää turvakoteihin. Muuten se väkivalta ei näy. Kyllä niitä yksinhuoltajuuksia määrätään ihan normaalisti ja valvottuja tapaamisia. Ihme vatulointia ja yritystä syyttää lasua omasta avuttomuudesta.
Johan täällä on moneen kertaan kerrottu, että on monenlaista väkivaltaa, mikä ei lääkärin tutkimuksissa näy. Mutta ei, kun silti pitää tulla jankkaamaan aiheesta, jota ei lainkaan ymmärrä tai edes yritä ymmärtää 🙄
Kyllä näissä vallankäyttäjissä on nimenomaan niitä paljon, jotka ymmärtävät, että parhain keino hajottaa ja hallita ei ole se näkyvin fyysinen väkivalta. Lapsi sanoi, että kunpa ei olisi jatkuvia raivareita, tavaroiden paiskomisia, uhkailuja, kuulusteluja ja yksinäisiä tuntikausien istumisia vessassa hiljaa, kunpa ei olisi pelon ilmapiiriä, että jos olisikin vain turpaanveto silloin tällöin, mutta muuten normaalia. Eihän tietenkään fyysistä väkivaltaa ole ilman sitä, että olet henkisestikin 'niskan päällä', mutta ehkä ymmärrätte mitä tarkoitan. Tai ne ymmärtää, jotka...ymmärtää.
Ja tuollaisiin oloihin laitatte lapsianne? Onko yhtään älliä päässä?
Lapsikin tietää, että pitää mennä, ettei vielä pahempaa tapahtuisi.
Tiedätkö, mitä tapahtuu, jos ei päästä lasta? Siitä tulee hätäkeskusilmoitus, sosiaalipäivystysyhteydenotto, palvelutarpeen arvio nimenomaan vieraannuttajasyytöksin ja hyvin pian myös jälleen uusi oikeudenkäynti, jossa puidaan vieraannuttamista ja äidin kykyä vanhemmuuteen. Tuomari puhuttelee, koska äiti on vihamielinen ja puuttuu kyky yhteistoimintaan lapsen parhaaksi. Ehkäpä onkin syytä alkaa pohtia lähihuoltajuuden siirtoa isälle.
Juuri näin käy, jos/kun kysymyksessä on nämä väkivaltaiset ja kontrolloivat miehet. Ja itse asiassa ainakin meidän tapauksessa tämä sama viranomaisten rinki käydään läpi pelkästään jo silloin, jos isä ei ole tyytyväinen tapaamisen kestoon, eli soitto hätäkeskukseen, sosiaalipäivystykseen, perheneuvolaan ja lastensuojeluun. Ja kun on vähän ehtinyt aikaa kulua, niin sitten kanne oikeuteen. Vaatimus kiireellisestä huostaanotosta tietenkin sitä ennen, ja senhän isä kertoo uhkauksen muodossa suoraan lapselle. En ikimaailmassa lähtisi hakemaan yksinhuoltajuutta tai lähestymiskieltoa, koska minulla on tuntuma, että silloin isä tulisi ja tappaisi.
Ikävää lukea, että tätä tapahtuu muillekin. Ensimmäinen kerta oikeudessa ja ensimmäiset omat avunpyyntöni lastensuojelusta kymmenisen vuotta sitten romuttivat käsitykseni suomalaisesta yhteiskunnasta. Silloin piti tosin jalkauttaa sensitiivisyyskoulutus läpi toimintakentän lähisuhdeväkivallan tunnistamiseksi, mutta suunta on ollut vain yhä huonompi.
Ryvästyneet perhesurmatkin johtuvat ihan tästä kaikesta. Koronaa on turha syyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelun sossu tässä. Huoltaja on velvollinen vastaamaan lapsen turvallisuudesta. Jos lapsi on toisella huoltajalla väkivallan uhassa, lasta ei sinne laiteta. Toki se toinen huoltaja voi nostaa oikeusjuttua vieraannuttamisesta tai yrittää laittaa käräjäoikeudesta uhkasakkoa, kun tapaamiset eivät toteudu, mutta sitten niin on. Lastensuojelu ei koskaan ota kantaa tapaamisasioihin eikä huoltajuusasioihin, ne te hoidatte käräjillä. Eli summa summarum. Hakekaa niitä yksinhuoltajuuksia, valvottuja tapaamisia, jättäkää laittamatta lasta väkivaltaiselle vanhemmalle, mutta älkää yrittäkö vyöryttää ongelmaa lastensuojelulle.
Oikeuslaitoksessa ei ole osaamista tunnistaa tai huolehtia inhimillisestä tuskasta. Miten kukaan aidosti yhdestäkään lapsesta välittävä uskaltaa pestä kätensä ja jättää auttamatta, erityisesti sillä perusteella, että voi siirtää toimivallan jollekin toiselle taholle? Tiedetään ilman yksittäisten lasten tutkimistakin, että jokainen oikeusprosessi kuormittaa lasta ja myös lähivanhemman kuormituksen kautta lapsen normaali arki ja usein myös taloudellinen hyvinvointi vaarantuvat. Lastensuojelu sulkee silmänsä täysin tältä kuormitukselta. Yhteiskunnan tulisi tehdä kaikkensa, että matalan kynnyksen palvelut toimisivat ja että niissä tunnistettaisiin ne yksilöt, jotka kostavat oikeudenkäynnein entiselle kumppanilleen. Riskitekijöitä voi tunnistaa jo ihan perusasioista: eroa on edeltänyt todistettavasti vallankäyttö, joku kuviossa ilmaisee pelkoa, työttömyys, taloudelliset huolet, useat muutot ja muutenkin epävakaa elämä, päihteet, ilmainen oikeusapu. Varsinkin viimeisin on kannustinloukku ja kaikkia niitä, jotka toistuvasti uhkaavat tai vievät asioita oikeuteen ilmaiseksi pitäisi tarkastella mahdollisina huoltokiusaajina. Kukaan sellainen, joka kykenee asettamaan lapsen edun omansa edelle ei altista lasta toistuville oikeudenkäynneille. Ei kukaan.
Minusta kuulustelut voisi hyvin tehdä poliisi lasun sijaan. Heillä on osaamista kuulusteluun, heillä on asiakirjat kotihälytyksistä, rikosrekistereistä (myös tiedot siltä ajalta, kun asiat vanhenee ja poistuu rikosrekisteristä) jne. Ei kuulustelija tarvitse empatiaa, vaikka poliisilta sitäkin löytyy enemmän kuin sossulasta. Poliisin kuulustelussa olisi se hyvä puoli, että heidän kirjauksiinsa voisi oikeuskin luottaa ja tukeutua toisin kuin sossulan mutuihin. Poliisi ei myöskään lankea mihinkään hempeilyyn tai rikollisten kanssa vehtaamiseen (toisin kuin sossut, tiedän tanttoja jotka ovat menneet naimisiinkin vankilasta vapautuneiden asiakkaidensa kanssa). Sitten käräjäoikeuden päätös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku tässä nyt ei täsmää. Monesti itketään, että toinen
osapuoli vieraannuttaa lapset toisesta vanhemmasta, eikä kukaan voi asialle mitään, jos kerran "vieraannuttaja" näin tekee. Ja toisaalla itketään, että lapsi on yksinkertaisesti kerta toisensa jälkeen laitettava epävakaan vanhemman luo, koska mitään ei ole tehtävissä.Se "vieraannuttaminen" onnistuu vasta siinä vaiheessa, kun uhri voimaantuu ja lakkaa välittämästä huonojen viranomaisten huonoista neuvoista. Minä "vieraannutan" itseni kaikista ikävistä ihmisistä nykyään, pysyn kaukana heistä.
Fiksu päätös. Harmi, että lapsilla ei ole samaa oikeutta, vaan heidät haetaan tarvittaessa vaikka poliisivoimin tapaamaan väkivaltaista vanhempaansa, jos ei pelkkä uhkasakko lapsia suojelevalle vanhemmalle riitä.
Ei tässä maassa poliisit eikä lasu kuljettele lapsia tapaamaan vanhempaansa. Voit olla siitä ihan varma. Uhkasakkoa voi isä hakea, mutta myönnetäänkö, on eri juttu. Miksi te uskotte niiden lorttoäijienne kaikki sadut ihan sellaisinaan ettekä viranomaisia?
Ei mutta lasu pakottaa äidin kuljettamaan lapsen tapaamisiin uhkaamalla huostaanotolla ja käräjäoikeuden määräämällä uhkasakolla.
Vierailija kirjoitti:
Henkinen, taloudellinen, sosiaalinen ja seksuaalinen väkivalta on todella vaikeaa näyttää toteen ja vielä vaikeampaa siitä tekee nimenomaan se, että mikäli liitäntä huoltoriitaan todetaan, pesee kätensä sekä lastensuojelu että poliisi.
Ne kaikki edeltävät fyysistä väkivaltaa tai saavat uhrin niin heikkoon kuntoon, että hän kuolee.
Sitten ihmetellään, miten perhesurmia pääsee tapahtumaan. Jatkuvasti julkaistaan myös suunnitelmia ja työryhmäraportteja väkivallan vastaisesta työstä ja kuinka kiusaaminen loppuu kouluissakin. Juhlapuheisiin jäävät tavoitteet. Kankeat rakenteet eivät muutu. Pelko jatkuu.
Mikseiköhän meitä pakoon päässeitä uhreja palkata työryhmiin? Olisi ihan hemmetisti osaamista ja kokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelun sossu tässä. Huoltaja on velvollinen vastaamaan lapsen turvallisuudesta. Jos lapsi on toisella huoltajalla väkivallan uhassa, lasta ei sinne laiteta. Toki se toinen huoltaja voi nostaa oikeusjuttua vieraannuttamisesta tai yrittää laittaa käräjäoikeudesta uhkasakkoa, kun tapaamiset eivät toteudu, mutta sitten niin on. Lastensuojelu ei koskaan ota kantaa tapaamisasioihin eikä huoltajuusasioihin, ne te hoidatte käräjillä. Eli summa summarum. Hakekaa niitä yksinhuoltajuuksia, valvottuja tapaamisia, jättäkää laittamatta lasta väkivaltaiselle vanhemmalle, mutta älkää yrittäkö vyöryttää ongelmaa lastensuojelulle.
Oikeuslaitoksessa ei ole osaamista tunnistaa tai huolehtia inhimillisestä tuskasta. Miten kukaan aidosti yhdestäkään lapsesta välittävä uskaltaa pestä kätensä ja jättää auttamatta, erityisesti sillä perusteella, että voi siirtää toimivallan jollekin toiselle taholle? Tiedetään ilman yksittäisten lasten tutkimistakin, että jokainen oikeusprosessi kuormittaa lasta ja myös lähivanhemman kuormituksen kautta lapsen normaali arki ja usein myös taloudellinen hyvinvointi vaarantuvat. Lastensuojelu sulkee silmänsä täysin tältä kuormitukselta. Yhteiskunnan tulisi tehdä kaikkensa, että matalan kynnyksen palvelut toimisivat ja että niissä tunnistettaisiin ne yksilöt, jotka kostavat oikeudenkäynnein entiselle kumppanilleen. Riskitekijöitä voi tunnistaa jo ihan perusasioista: eroa on edeltänyt todistettavasti vallankäyttö, joku kuviossa ilmaisee pelkoa, työttömyys, taloudelliset huolet, useat muutot ja muutenkin epävakaa elämä, päihteet, ilmainen oikeusapu. Varsinkin viimeisin on kannustinloukku ja kaikkia niitä, jotka toistuvasti uhkaavat tai vievät asioita oikeuteen ilmaiseksi pitäisi tarkastella mahdollisina huoltokiusaajina. Kukaan sellainen, joka kykenee asettamaan lapsen edun omansa edelle ei altista lasta toistuville oikeudenkäynneille. Ei kukaan.
Minusta kuulustelut voisi hyvin tehdä poliisi lasun sijaan. Heillä on osaamista kuulusteluun, heillä on asiakirjat kotihälytyksistä, rikosrekistereistä (myös tiedot siltä ajalta, kun asiat vanhenee ja poistuu rikosrekisteristä) jne. Ei kuulustelija tarvitse empatiaa, vaikka poliisilta sitäkin löytyy enemmän kuin sossulasta. Poliisin kuulustelussa olisi se hyvä puoli, että heidän kirjauksiinsa voisi oikeuskin luottaa ja tukeutua toisin kuin sossulan mutuihin. Poliisi ei myöskään lankea mihinkään hempeilyyn tai rikollisten kanssa vehtaamiseen (toisin kuin sossut, tiedän tanttoja jotka ovat menneet naimisiinkin vankilasta vapautuneiden asiakkaidensa kanssa). Sitten käräjäoikeuden päätös.
Itse asiassa aika mielenkiintoinen ajatus, vaikkei koskaan tule käytäntöön. Tuskin menisi pitkäaikaistyöttömän, luottotiedottoman, lapsen arkeen koskaan osallistumattoman, elämänhallinnaltaan arvelutttavan alkoholistin paatokset ikävästä lasta kohtaan kun julma äiti pilaa kaiken läpi. Poliisi saattaisi jopa todeta että kasva aikuiseksi ja jätä kunnollinen vanhempi rauhaan. Näin ei koskaan sossu toimi. Ei koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku tässä nyt ei täsmää. Monesti itketään, että toinen
osapuoli vieraannuttaa lapset toisesta vanhemmasta, eikä kukaan voi asialle mitään, jos kerran "vieraannuttaja" näin tekee. Ja toisaalla itketään, että lapsi on yksinkertaisesti kerta toisensa jälkeen laitettava epävakaan vanhemman luo, koska mitään ei ole tehtävissä.Se "vieraannuttaminen" onnistuu vasta siinä vaiheessa, kun uhri voimaantuu ja lakkaa välittämästä huonojen viranomaisten huonoista neuvoista. Minä "vieraannutan" itseni kaikista ikävistä ihmisistä nykyään, pysyn kaukana heistä.
Fiksu päätös. Harmi, että lapsilla ei ole samaa oikeutta, vaan heidät haetaan tarvittaessa vaikka poliisivoimin tapaamaan väkivaltaista vanhempaansa, jos ei pelkkä uhkasakko lapsia suojelevalle vanhemmalle riitä.
Ei tässä maassa poliisit eikä lasu kuljettele lapsia tapaamaan vanhempaansa. Voit olla siitä ihan varma. Uhkasakkoa voi isä hakea, mutta myönnetäänkö, on eri juttu. Miksi te uskotte niiden lorttoäijienne kaikki sadut ihan sellaisinaan ettekä viranomaisia?
Ei mutta lasu pakottaa äidin kuljettamaan lapsen tapaamisiin uhkaamalla huostaanotolla ja käräjäoikeuden määräämällä uhkasakolla.
Kyllä se on reilua kertoa, että isä voi sen uhkasakon hakea, jos saa. Mutta lasuhan ei siitä päätä. Ainuttakaan lasta ei huostata sen takia, että äiti ei anna tavata väkivaltaista ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelun sossu tässä. Huoltaja on velvollinen vastaamaan lapsen turvallisuudesta. Jos lapsi on toisella huoltajalla väkivallan uhassa, lasta ei sinne laiteta. Toki se toinen huoltaja voi nostaa oikeusjuttua vieraannuttamisesta tai yrittää laittaa käräjäoikeudesta uhkasakkoa, kun tapaamiset eivät toteudu, mutta sitten niin on. Lastensuojelu ei koskaan ota kantaa tapaamisasioihin eikä huoltajuusasioihin, ne te hoidatte käräjillä. Eli summa summarum. Hakekaa niitä yksinhuoltajuuksia, valvottuja tapaamisia, jättäkää laittamatta lasta väkivaltaiselle vanhemmalle, mutta älkää yrittäkö vyöryttää ongelmaa lastensuojelulle.
Miten muka voi olla näin? Mitenkäs niissä tapauksissa sitten kun sekä isä että äiti tahoillaan kohtelevat lasta huonosti? Kumpaakaan ei kiinnosta suojella lasta siltä toiselta. Kyllähän tällaisissa tapauksissa lastensuojelu voikin sitten päättää vastoin vanhempien tahtoa että lapsi sijoitetaan muualle asumaan. Mutta sitten muka ei voi mitään jos vain toisen luona on kaltoinkohtelua?
Koska lapsella on hyvä huoltaja, jonka luona lapsi voi asua. Edelleen kysymys miksi te laitatte lapsen vanhemmalle jonka luona lapsen ei ole hyvä olla?
En laittanutkaan. Kärsin eksän ja sossujen painostuksesta ja kiusanteosta 15 vuotta. Te ette edes uskoisi kaikkia temppuja, mitä meille tehtiin. Käytettiin mm. vankilassa olleita rikollisia meidän kiusaamisessa. Kirjoitan niistä joskus jännitysromaanin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelun sossu tässä. Huoltaja on velvollinen vastaamaan lapsen turvallisuudesta. Jos lapsi on toisella huoltajalla väkivallan uhassa, lasta ei sinne laiteta. Toki se toinen huoltaja voi nostaa oikeusjuttua vieraannuttamisesta tai yrittää laittaa käräjäoikeudesta uhkasakkoa, kun tapaamiset eivät toteudu, mutta sitten niin on. Lastensuojelu ei koskaan ota kantaa tapaamisasioihin eikä huoltajuusasioihin, ne te hoidatte käräjillä. Eli summa summarum. Hakekaa niitä yksinhuoltajuuksia, valvottuja tapaamisia, jättäkää laittamatta lasta väkivaltaiselle vanhemmalle, mutta älkää yrittäkö vyöryttää ongelmaa lastensuojelulle.
Oikeuslaitoksessa ei ole osaamista tunnistaa tai huolehtia inhimillisestä tuskasta. Miten kukaan aidosti yhdestäkään lapsesta välittävä uskaltaa pestä kätensä ja jättää auttamatta, erityisesti sillä perusteella, että voi siirtää toimivallan jollekin toiselle taholle? Tiedetään ilman yksittäisten lasten tutkimistakin, että jokainen oikeusprosessi kuormittaa lasta ja myös lähivanhemman kuormituksen kautta lapsen normaali arki ja usein myös taloudellinen hyvinvointi vaarantuvat. Lastensuojelu sulkee silmänsä täysin tältä kuormitukselta. Yhteiskunnan tulisi tehdä kaikkensa, että matalan kynnyksen palvelut toimisivat ja että niissä tunnistettaisiin ne yksilöt, jotka kostavat oikeudenkäynnein entiselle kumppanilleen. Riskitekijöitä voi tunnistaa jo ihan perusasioista: eroa on edeltänyt todistettavasti vallankäyttö, joku kuviossa ilmaisee pelkoa, työttömyys, taloudelliset huolet, useat muutot ja muutenkin epävakaa elämä, päihteet, ilmainen oikeusapu. Varsinkin viimeisin on kannustinloukku ja kaikkia niitä, jotka toistuvasti uhkaavat tai vievät asioita oikeuteen ilmaiseksi pitäisi tarkastella mahdollisina huoltokiusaajina. Kukaan sellainen, joka kykenee asettamaan lapsen edun omansa edelle ei altista lasta toistuville oikeudenkäynneille. Ei kukaan.
Minusta kuulustelut voisi hyvin tehdä poliisi lasun sijaan. Heillä on osaamista kuulusteluun, heillä on asiakirjat kotihälytyksistä, rikosrekistereistä (myös tiedot siltä ajalta, kun asiat vanhenee ja poistuu rikosrekisteristä) jne. Ei kuulustelija tarvitse empatiaa, vaikka poliisilta sitäkin löytyy enemmän kuin sossulasta. Poliisin kuulustelussa olisi se hyvä puoli, että heidän kirjauksiinsa voisi oikeuskin luottaa ja tukeutua toisin kuin sossulan mutuihin. Poliisi ei myöskään lankea mihinkään hempeilyyn tai rikollisten kanssa vehtaamiseen (toisin kuin sossut, tiedän tanttoja jotka ovat menneet naimisiinkin vankilasta vapautuneiden asiakkaidensa kanssa). Sitten käräjäoikeuden päätös.
Itse asiassa aika mielenkiintoinen ajatus, vaikkei koskaan tule käytäntöön. Tuskin menisi pitkäaikaistyöttömän, luottotiedottoman, lapsen arkeen koskaan osallistumattoman, elämänhallinnaltaan arvelutttavan alkoholistin paatokset ikävästä lasta kohtaan kun julma äiti pilaa kaiken läpi. Poliisi saattaisi jopa todeta että kasva aikuiseksi ja jätä kunnollinen vanhempi rauhaan. Näin ei koskaan sossu toimi. Ei koskaan.
Mikä tässä on se ongelma miksi lapsi ei saa tavata isää? Jos isä on selvin päin tapaamisella? Työttömälläkin, jopa luottotiedottomalla on oikeus olla isä.
Melkein tuli kyyneleet silmiin, kun luin tätä. Lapseni heitti vitsiä väkivaltaisesta isästään, kun meillä oli rankat ajat. Kutsui tätä Keljuksi. Se oli siis suojautumiskeino. Viisas lapsi.