Lue keskustelun säännöt.
Kaikille teille, jotka syyllistätte lähisuhdeväkivallan uhrit: Miksi se ei vain lähde
06.06.2021 |
Virheeni oli luottaa väärään ihmiseen. Miksi uskoin sitten uskoin sen kaiken? Koska hän on taitava. Parhaimmillaan hän on manipuloinnissa ja valehtelussa. Myöhemmin olen nähnyt, että häntä uskovat kaikki muutkin kuin minä alussa.
Mutta minä ymmärsin totuuden ja pakenin. Hänen kostonsa ei kuitenkaan lopu koskaan.
Yli vuosikymmen sitten ymmärsin, että pelastaakseni itseni ja lapseni minun on tehtävä kaikkeni, jotta mies jättäisi meidät rauhaan. Sain apua turvakodista, mutta esimerkiksi lastensuojelu pesi kätensä: 'normaalia eron jälkeistä riitelyä', vaikka pelkäsin kirjaimellisesti kuolevani. Tiesin uhkauksienkin perusteella, että jättäminen ei ole turvallista.
Koko sosiaaliviranomaispuoli käänsi takkinsa sen jälkeen, kun olin työskennellyt meille perusturvallisen, normaalin, ennakoitavan arjen. Lapsen etu on saada pitää yhteyttä molempiin vanhempiinsa. Tämä biologinen side on tärkeämpää kuin mikään muu. Isää tosin eivät matalan kynnyksen sopimukset kiinnostaneet. Työtön ja luottotiedoton saa ilmaisen oikeusavun elämänsä loppuun saakka. Miksipä ei valjastaa lastensuojelun lisäksi myös oikeuslaitos äitiä ja pientä lasta vastaan. Samalla saa kuormitettua yksinhuoltajaa taloudellisestikin, eikä hän voi tuoda esiin edes elatusmaksujen laiminlöyöntiä näyttämättä itse toden totta kostavalta vieraannuttajalta.
Tiedättekö minkälaista on elää, kun lähisuhdeväkivalta muuttuu kostoksi lapsen kautta? Lapsi kuulustellaan, yhdessä käydään läpi kodin asiat, ajellaan ohi autolla ja tarkkaillaan ja tapaamisten aikana laiminlyödään lapsi, joka palaa kerta toisensa jälkeen itkuisena ja uupuneena takaisin. Tilanteeseen ei saa apua mistään, koska äiti on syyllinen vieraannuttamiseen siitäkin huolimatta, että tapaamiset tapahtuvat ja lapsi puolestaan aivopesty. Isä on huolehtinut ajoissa, että jokainen taho tietää, ettei lapsen sanaan saa luottaa.
Ei yhtäkään päivää ole mennyt ilman uhkaa uusista käänteistä. Lapsi toivoisi normaalia elämää, jossa ei tarvitsisi pelätä mitä tapahtuu seuraaksi. Lapsi suorittaa tapaamisia, ettei mitään pahempaa tapahtuisi. Oikeuslaitoskin perustuu mielikuviin niin, että väitteet näytöittä voittavat dokumentoidun totuuden ja toisen vastapuolen, mutta heikennetyn, kiusatun ja pelkäävän osapuolen kertomuksethan ovat toki vaikempia uskoa. Todisteet turvakodistakin ovat tietenkin vain julmaa mustamaalauskampanjaa. Sinnehän ei hakeuduta, jos pelätään oikeasti.
Lasta ei saa altistaa konflikteille, eikä tehdä hänestä osaa siitä. Olen yrittänyt kaikki keinot, mutta mies väistää kaiken ja keksii aina jotakin uutta. Lapsi on todellakin hänen kostonsa välikappale. Lapsen syntymän olisin voinut estää olematta luottamatta väärän, pahaan ihmiseen, mutta sen jälkeen ei ole ollut mitään, mitä olisin voinut tehdä turvatakseni lapselle hyvän elämän.
Jos olisin jäänyt elämäntilanteeseen miehen kanssa olisin varmasti ennen pitkää kuollut. Olisin kuitenkin voinut olla läsnä lapsen elämässä myös niinä hetkinä kun mies oli niissä. Lapsi ei olisi joutunut vainon välikappaleeksi ja kaikkiin niihin tilanteisiin miehen kanssa kahdestaan. 'Äiti minä tiedän, mitä ahdistus ja pelko on.Mutta kukaan ei välitä.'
Suomi on lähisuhdeväkivallan luvattu maa, eivätkä uhrit todellakaan saa apua, vaan heidät syyllistetään. Tein niin tai näin, olen joka tapauksessa syyllinen. Väkivaltaa ei kuitenkaan saa loppumaan kukaan muu kuin tekijä itse. Jos hän ei itse sitä tee, niin pakkokeinoin. Mutta kukaan ei näe vallankäyttöä, kukaan ei ymmärrä kuvioita, kukaan ei edes yritä. Kiltti, empaattinen, kunnollinen äiti on helpointa syyllistää ja kivittää henkisesti ei ainoastaan vallankäyttäjän, vaan myös kaikkien olemassaolevien muiden tahojen kautta.
Kommentit (244)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti kokemus on se, että lastensuojelussa muodostetaan mielipide ensivaikutelmien perusteella. Sen jälkeen selvittelyt etenevät vahvistusharhassa: haastattelujen ja selvittelyjen osalta kiinnitetään huomiota asioihin, jotka tukevat nimenomaan sitä omaa ajatusta totuudesta siitäkin huolimatta, että johtopäätökset tulisi tehdä faktaperusteisesti arvion lopussa.
Poliisikuulusteluissa kuulusteltu saa luettavakseen raportin ja häntä pyydetään korjaamaan mahdolliset virheet. Lastensuojelun raportti tulee viikkojen päästä, eikä sen oikeellisuutta ole mahdollista tarkistaa. Siihen ei myöskään kannata mitenkään puuttua vakavistakaan virheistä huolimatta, sillä se tulkitaan poikkeuksetta vihamielisyytenä ja johtaa lisäongelmiin.
Tämä on hyvin kuvattu. Juuri näin kävi omassa tapauksessa. Isä nähtiin haavoittuneena uhrina, joten äidin täytyy olla hirviö. Sen jälkeen ensivaikutelma ohjasi havaintoja, kirjauksia. Mitä jätettiin pois, mitä otettiin mukaan. "Äiti kokee tilanteen kuormittavana" kirjattiin, kun sanoin, että koen sen kuormittavana, kun isä jatkuvasti tehtailee aiheettomia lasu-ilmoituksia, rikosilmoituksia, uhkailee lasta, satuttaa lasta, uhkailee minua, kiristää jne. koska näiden selvittämiseen menee tuntikaupalla aikaa. Näin lasu vinoutuneella kirjaustavallaan loi oikeudelle kuvan siitä, että äiti ei hallitse arkea, äidillä on jaksamisongelmia, vaikka se mikä on raskas, on isän harjoittama vaino.
Tämä sama kuvio on toistunut ja toistunut. Se on ollut räikeän selvää. Kirjaukset laitetaan tietenkin oikeuteen, ennen kuin kirjausten kohde on voinut sanoa, että hei, jäikö lauseesta jotain oleellista pois ja muuttuiko lause sitämyöten aivan epäasialliseen suuntaan? Ihmisen oikeusturva tällaisessa on olematon. Ja jos kirjausten kohde maksaa itse oman oikeudenkäyntinsä, niin näitä v-mäisiä kirjauksia joudutaan oikomaan oikeudessa hintaan 350 eur tunnissa (asianajajan palkkio). Tämä kurittaa sitä lähivanhemman ja lapsen/lasten kotitaloutta ja mahdollisesti palkitsee sitä väkivaltaista, kostonhimoista ex-puolisoa. Oikeusprosessi menisi nopeammin, jos ei olisi niin paljon p***aa oiottavana. Siksi olen sitä mieltä, että lasuille kannattaa puhua mahdollisimman pieni määrä sanoja, jotta säästää sitten itse oikeuskuluissa. Jos siis sattuu olemaan se henkilö, jonka lasu ensivaikutelman perusteella päätti tuomita.
Kyllä lasu on vaikeissa perheasioissa se tosiasiallinen tuomioistuin. Se omaa suuren määrän valtaa, ja jos lasu-organisaatioon on uinut sisään kipeä tai yksioikoinen yksilö, niin hän voi tehtävänsä puitteissa nostaa tai tuhota syyttömiä, ilman todisteita.
Kuulostaa niin kovin tutulta. Olisiko kanssasi mahdollista vaihtaa ajatuksia?
Minulle on käynyt samoin, miten saisin yhteyden teihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti kokemus on se, että lastensuojelussa muodostetaan mielipide ensivaikutelmien perusteella. Sen jälkeen selvittelyt etenevät vahvistusharhassa: haastattelujen ja selvittelyjen osalta kiinnitetään huomiota asioihin, jotka tukevat nimenomaan sitä omaa ajatusta totuudesta siitäkin huolimatta, että johtopäätökset tulisi tehdä faktaperusteisesti arvion lopussa.
Poliisikuulusteluissa kuulusteltu saa luettavakseen raportin ja häntä pyydetään korjaamaan mahdolliset virheet. Lastensuojelun raportti tulee viikkojen päästä, eikä sen oikeellisuutta ole mahdollista tarkistaa. Siihen ei myöskään kannata mitenkään puuttua vakavistakaan virheistä huolimatta, sillä se tulkitaan poikkeuksetta vihamielisyytenä ja johtaa lisäongelmiin.
Tämä on hyvin kuvattu. Juuri näin kävi omassa tapauksessa. Isä nähtiin haavoittuneena uhrina, joten äidin täytyy olla hirviö. Sen jälkeen ensivaikutelma ohjasi havaintoja, kirjauksia. Mitä jätettiin pois, mitä otettiin mukaan. "Äiti kokee tilanteen kuormittavana" kirjattiin, kun sanoin, että koen sen kuormittavana, kun isä jatkuvasti tehtailee aiheettomia lasu-ilmoituksia, rikosilmoituksia, uhkailee lasta, satuttaa lasta, uhkailee minua, kiristää jne. koska näiden selvittämiseen menee tuntikaupalla aikaa. Näin lasu vinoutuneella kirjaustavallaan loi oikeudelle kuvan siitä, että äiti ei hallitse arkea, äidillä on jaksamisongelmia, vaikka se mikä on raskas, on isän harjoittama vaino.
Tämä sama kuvio on toistunut ja toistunut. Se on ollut räikeän selvää. Kirjaukset laitetaan tietenkin oikeuteen, ennen kuin kirjausten kohde on voinut sanoa, että hei, jäikö lauseesta jotain oleellista pois ja muuttuiko lause sitämyöten aivan epäasialliseen suuntaan? Ihmisen oikeusturva tällaisessa on olematon. Ja jos kirjausten kohde maksaa itse oman oikeudenkäyntinsä, niin näitä v-mäisiä kirjauksia joudutaan oikomaan oikeudessa hintaan 350 eur tunnissa (asianajajan palkkio). Tämä kurittaa sitä lähivanhemman ja lapsen/lasten kotitaloutta ja mahdollisesti palkitsee sitä väkivaltaista, kostonhimoista ex-puolisoa. Oikeusprosessi menisi nopeammin, jos ei olisi niin paljon p***aa oiottavana. Siksi olen sitä mieltä, että lasuille kannattaa puhua mahdollisimman pieni määrä sanoja, jotta säästää sitten itse oikeuskuluissa. Jos siis sattuu olemaan se henkilö, jonka lasu ensivaikutelman perusteella päätti tuomita.
Kyllä lasu on vaikeissa perheasioissa se tosiasiallinen tuomioistuin. Se omaa suuren määrän valtaa, ja jos lasu-organisaatioon on uinut sisään kipeä tai yksioikoinen yksilö, niin hän voi tehtävänsä puitteissa nostaa tai tuhota syyttömiä, ilman todisteita.
Kuulostaa niin kovin tutulta. Olisiko kanssasi mahdollista vaihtaa ajatuksia?
Minulle on käynyt samoin, miten saisin yhteyden teihin?
Saakohan täällä olla osoitteita. Poistettaneen, jos ei.
vuosiavainottu ja (at) gmail . com Vertaistukikin olisi jotakin, kun ei oikein mitään muuta ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti kokemus on se, että lastensuojelussa muodostetaan mielipide ensivaikutelmien perusteella. Sen jälkeen selvittelyt etenevät vahvistusharhassa: haastattelujen ja selvittelyjen osalta kiinnitetään huomiota asioihin, jotka tukevat nimenomaan sitä omaa ajatusta totuudesta siitäkin huolimatta, että johtopäätökset tulisi tehdä faktaperusteisesti arvion lopussa.
Poliisikuulusteluissa kuulusteltu saa luettavakseen raportin ja häntä pyydetään korjaamaan mahdolliset virheet. Lastensuojelun raportti tulee viikkojen päästä, eikä sen oikeellisuutta ole mahdollista tarkistaa. Siihen ei myöskään kannata mitenkään puuttua vakavistakaan virheistä huolimatta, sillä se tulkitaan poikkeuksetta vihamielisyytenä ja johtaa lisäongelmiin.
Tämä on hyvin kuvattu. Juuri näin kävi omassa tapauksessa. Isä nähtiin haavoittuneena uhrina, joten äidin täytyy olla hirviö. Sen jälkeen ensivaikutelma ohjasi havaintoja, kirjauksia. Mitä jätettiin pois, mitä otettiin mukaan. "Äiti kokee tilanteen kuormittavana" kirjattiin, kun sanoin, että koen sen kuormittavana, kun isä jatkuvasti tehtailee aiheettomia lasu-ilmoituksia, rikosilmoituksia, uhkailee lasta, satuttaa lasta, uhkailee minua, kiristää jne. koska näiden selvittämiseen menee tuntikaupalla aikaa. Näin lasu vinoutuneella kirjaustavallaan loi oikeudelle kuvan siitä, että äiti ei hallitse arkea, äidillä on jaksamisongelmia, vaikka se mikä on raskas, on isän harjoittama vaino.
Tämä sama kuvio on toistunut ja toistunut. Se on ollut räikeän selvää. Kirjaukset laitetaan tietenkin oikeuteen, ennen kuin kirjausten kohde on voinut sanoa, että hei, jäikö lauseesta jotain oleellista pois ja muuttuiko lause sitämyöten aivan epäasialliseen suuntaan? Ihmisen oikeusturva tällaisessa on olematon. Ja jos kirjausten kohde maksaa itse oman oikeudenkäyntinsä, niin näitä v-mäisiä kirjauksia joudutaan oikomaan oikeudessa hintaan 350 eur tunnissa (asianajajan palkkio). Tämä kurittaa sitä lähivanhemman ja lapsen/lasten kotitaloutta ja mahdollisesti palkitsee sitä väkivaltaista, kostonhimoista ex-puolisoa. Oikeusprosessi menisi nopeammin, jos ei olisi niin paljon p***aa oiottavana. Siksi olen sitä mieltä, että lasuille kannattaa puhua mahdollisimman pieni määrä sanoja, jotta säästää sitten itse oikeuskuluissa. Jos siis sattuu olemaan se henkilö, jonka lasu ensivaikutelman perusteella päätti tuomita.
Kyllä lasu on vaikeissa perheasioissa se tosiasiallinen tuomioistuin. Se omaa suuren määrän valtaa, ja jos lasu-organisaatioon on uinut sisään kipeä tai yksioikoinen yksilö, niin hän voi tehtävänsä puitteissa nostaa tai tuhota syyttömiä, ilman todisteita.
Kuulostaa niin kovin tutulta. Olisiko kanssasi mahdollista vaihtaa ajatuksia?
Minulle on käynyt samoin, miten saisin yhteyden teihin?
Saakohan täällä olla osoitteita. Poistettaneen, jos ei.
vuosiavainottu ja (at) gmail . com Vertaistukikin olisi jotakin, kun ei oikein mitään muuta ole.
Nolo, ei tietenkään mitään ja tuolla välissä. Ihan vaan vuosiavainottu. Gmail-osoite kyseessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija12121212 kirjoitti:
Omassa tapauksessa väkivaltainen kumppani esitti olevansa herkkä, vaatimaton ja kiltti. Hänelle oli juuri nyt käynyt todella huono tuuri työssä ja rakkaudessa. Hän tarvitsisi vain pienen määrän lämpöä ja tukea rakastavalta naiselta, ja niin hän nousisi jaloilleen ja olisi hyvä kumppani. Hän tarvitsisi vain sitä, tätä ja tuota. Ja ihan vielä vähän tätä ja tuota, ja sitten hän pääsisi jaloilleen. Lopulta hän tarvitsisi vielä vain oman lapsen, että voisi saada oman oikean perheen, elää ihanaa perhe-elämää. Tällaisen syötin nielee aika moni pahaa-aavistamaton nainen, joka haaveilee tulevansa äidiksi. Kun perhearki alkaa, niin miehestä pikkuhiljaa kuoriutuu väkivaltainen ja kontrolloiva puoli. Nainen on epäuskoinen, luulee, että se menee ohi. Hän on kauhuissaan ja loukussa. Samaan aikaan neuvolassa naiselle toitotetaan, että hormoonit laittavat hänet sekaisin ja jos kokee ikäviä tunteita (kun mies on muuttunut hirviöksi), niin sehän on synnytyksen jälkeistä masennusta. Vika on naisessa. Neuvola ihastelee miestä, kun hän niin ihanasti jaksaa sen viallisen äidin kanssa jatkaa parisuhdetta. Isää pitää tukea, että hän jaksaa.
Koko lapsiperheitä "tukeva" sote-järjestelmä on viritetty näkemään asiat niin, että isät ovat juuri oikeanlaisia rentoja vanhempia ja että naiset ovat biologisesti viallisia, liian vaativia, ylireagoivia ja ylisuojelevia. Korkeintaan yksi miljoonasta miehestä on oikeasti väkivaltainen ja jos sellainen eteen tulee, meillä on palvelut kohdillaan. Sote-järjestelmä näkee asian niin, että ”oikeiden” tapausten lisäksi on suuri joukko naisia, jotka ovat omasta viallisuudestaan johtuen hylänneet ihanan isän ja he vihapäissään mustamaalaavat näitä ihania isiä.
Eron jälkeen isä tarvitsee uuden kohteen ja niin lapsesta tulee uusi väkivalan, kiristämisen, uhkailun ja kaltoinkohtelun kohde. Mikä parasta, entinen puolisokin kärsii, koska kun lapsi kärsii, äiti kärsii. Ja niin lapsi alkaa voida pahoin. Kun tilannetta on jatkunut riittävän pitkään, lapsi ei halua nähdä isäänsä. Niinpä väkivaltainen isä ottaa sen saman, toimivan uhrikaavun päällensä ja itkee lastensuojelun sossuille, ettö hänellä on valtava ikävä lasta, mutta entinen puoliso vieraannuttaa. Ja niin sossut - täynnä pyhää vihaa - ottavat pahisäidin ja isää kiusaavan lapsen käsittelyyn. Ennen pitkää, kun sossut ovat tuntikaupalla aivopesseet lasta, että sinun isälläsi on kova ikävä, isä rakastaa ja mene nyt isän luokse, niin äiti sortuu puolustamaan lasta esittäen oman mielipiteensä siitä, että isä itse on aiheuttanut tilanteen olemalla väkivaltainen, uhkailemalla, kiristämällä jne. Oooh, sossun päässä kilahtaa JACKPOT: hän sai onnistuneesti purkkiin "vääryyden" ja kiirehtää kirjaamaan: "Äiti on puhunut negatiivisesti isästä ja on siten syyllistynyt vieraannuttamiseen. Äitiä pitää tästä syystä rajata." Äitiä koulutetaan, että lapselle tulee sanoa, että hän ymmärsi tilanteet väärin, se oli vain isän huumoria, lapsen kokemus on väärä. Ja voisiko olla, että lapsessa on itse asiassa jotain vikaa, kun ei halua ihanaa isää nähdä? Ettei vaan lapsella olisi joku Diagnoosi, jonka perusteella lasta ei enää ikinä tarvitse kuulla, koska hänellä on Diagnoosi ja hän ei ymmärrä mistään mitään?
Suomi on lähisuhdeväkivallan luvattu maa.
Hienosti kirjoitettu. Asiat ovat juuri nimenomaan näin.
Isän osalta kiroilut, raivokohtaukset ja uhkailut laitetaan poikkeuksetta raskaan tilanteen ja turhautumisen piikkiin. Äidin osalta puolestaan järjestelmä ei salli edes alitajuista pelkoa.
Ei tuossa ollut mitään hienoa.
Jos tuollaisia varoitusmerkkejä ei huomaa niin on kyllä aika vietävissä oleva ihminen. Ihan kuin lehti, jota tuuli pyörittää.
On kuin katsoisi kauhuelokuvaa, joka vääjäämättä lipuu kohti tuhoa.
Mitä hienoa tässä on.
Ulkopuolelta on niin kovin helppo tuomita.
Ainoa 'lohtu' uhrille saattaa häpeässä ja epäonnistumisen hyväksymisessä olla se, että miehen näytelmä menee läpi kaikille muillekin. Kukaan lähipiirissä, perheneuvolassa, lastensuojelussa, poliisissa, oikeudessa ei usko miehestä mitään pahaa, koska hän vetää roolinsa niin hienosti. Vallankäyttö ja sairas kontrolli näkyvät kodin seinien sisällä ja vasta sitten, kun uhri on hajotettu riittävästi hallittavaksi.
Kunpa koneistossa olisi näitä ihmisiä, jotka keskusteluissa osaavat heti tunnistaa ne aidosti vaaralliset ihmiset. Kiltteys, hyväntahtoisuus ja empatiakyky, jotka yleensä ovat tyypillisiä piirteitä uhreille eivät ole kuitenkaan rikollisen piirteitä eikä niistä pitäisi joutua kärsimään vuosikausia tai pahimmillaan koko elämäänsä.
No en ole mikään ulkopuolinen.
Miehestä oli vaikea uskoa mitään ikävää ja laitoin pihalle!
Vierailija kirjoitti:
Hiljaiseksi vetää. Minulla olisi mahdollisuus lähteä lastensuojeluun töihin nyt, mutta en mene. Pääsyy on kansalaisten haukkumiset ja syytökset. En halua tällaista paskaa niskaani työni takia.
Liian moni on kokenut epäoikeudenmukaisuutta. Sitä on turha kieltää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko tulleet ajatelleeksi että joku taho tahallaan haluaa kriisiyttää tilanteita jotta saataisiin lisää lapsia sijoitettavaksi.
Niitä lapsiahan ei tarvitsisi huostaanottooaa, jos noudatettaisiin lastensuojelun ohjeita. Ero väkivallantekijästä, pysytään erossa väkivallan tekijästä. Haetaan yksihuoltajuutta ja valvottuja tapaamisia ja pysytään erossa siitä väkivallantekijästä.
Voihan niitä hakea, mutta minkä teet, kun oikeus ei myönnä? Jos ei ole vedenpitäviä todisteita siitä, että toinen vanhempi on vähintään pahoinpidellyt lapsen (toisen vanhemman pahoinpitely ei ole merkittävä seikka), niin yksinhuoltajuudesta tai valvotuista tapaamisista voi vain haaveilla. Jos on yrittänyt pitää lapset poissa väkivaltaisen vanhemman luota, oikeus määrää uhkasakon, jonka uhalla on lapsi luovutettava tapaamiseen. Jos siltikään ei luovuta lasta, menettää pian itse huoltajuuden. Väkivaltaisen vanhemman tapaamisoikeudesta pidetään oikeudessa kyllä viimeiseen asti kiinni. Oikeastaan ainoa tapa saada yksinhuoltajuus on se, että toinen vanhempi ei vastusta sitä.
Mikä sai sinut aloittamaan suhteen? Miehen rahat ja muu varallisuus? Miehen kiihoittava väkivaltaisuus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko tulleet ajatelleeksi että joku taho tahallaan haluaa kriisiyttää tilanteita jotta saataisiin lisää lapsia sijoitettavaksi.
Niitä lapsiahan ei tarvitsisi huostaanottooaa, jos noudatettaisiin lastensuojelun ohjeita. Ero väkivallantekijästä, pysytään erossa väkivallan tekijästä. Haetaan yksihuoltajuutta ja valvottuja tapaamisia ja pysytään erossa siitä väkivallantekijästä.
Voihan niitä hakea, mutta minkä teet, kun oikeus ei myönnä? Jos ei ole vedenpitäviä todisteita siitä, että toinen vanhempi on vähintään pahoinpidellyt lapsen (toisen vanhemman pahoinpitely ei ole merkittävä seikka), niin yksinhuoltajuudesta tai valvotuista tapaamisista voi vain haaveilla. Jos on yrittänyt pitää lapset poissa väkivaltaisen vanhemman luota, oikeus määrää uhkasakon, jonka uhalla on lapsi luovutettava tapaamiseen. Jos siltikään ei luovuta lasta, menettää pian itse huoltajuuden. Väkivaltaisen vanhemman tapaamisoikeudesta pidetään oikeudessa kyllä viimeiseen asti kiinni. Oikeastaan ainoa tapa saada yksinhuoltajuus on se, että toinen vanhempi ei vastusta sitä.
Juuri nimenomaan näin. Valvotuista tapaamisistakin pyritään mahdollisimman pian kohti normaaleita tapaamisia, koska lapsella ja isällä on niihin oikeus. Kykyä niihin ei tarkasta kukaan.
Jos yksinhuoltajuuden on joskus syystä tai toisesta saanut, voi toinen vanhempi koska tahansa ilmestyä vaatimaan huoltajuutta ja tapaamisia. Siinä eivät auta minkäänlaiset vetoomukset lapsen vakaan arjen turvaamisen puolesta. On upeaa, että isä on palannut ja halukas olemaan lapsen elämässä. Aito motivaatiotausta liian usein on pyrkimys äidin ja koko perheen kontrolliin.
Miksi se ei vain lähde...
Vierailija kirjoitti:
Mikä sai sinut aloittamaan suhteen? Miehen rahat ja muu varallisuus? Miehen kiihoittava väkivaltaisuus?
Mies oli luotettava, herkkä, vaatimaton, kiltti, rauhallinen, alkoton, elämänhallinta kunnossa ja todella lapsirakas. Raha-asioissa oli ollut haasteensa, mutta oli kovalla työnteolla saanut nekin kuntoon eivätkä ongelmat tokikaan hänestä johtuneet.
Mikään näitä ei pitänyt paikkaansa.
Moni tällaista kokenut toivoo, että joku miehen menneisyydestä olisi kertonut totuuden. Lähipiiri ei yleensä kuitenkaan uskalla eivätkä eksätkään, jos niitä on. Pitää myös olla todella lähellä ja oikeassa vallankäyttösuhteessa joutuakseen kaikista pahimman kohteeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yle kirjoitti juuri sattumalta tänään lapsikaappauksista, jotka ovat yksi eron jälkeisen väkivallan muoto: https://yle.fi/uutiset/3-11961329
Tuossa tapauksessa tekijä oli irakilainen, mutta minulta ja monelta muulta lapset on pyrkinyt viemään ihan umpisuomalainen isä. Lisäksi ihan umpisuomalaiset ovat tappaneet lapsiaan kostoksi erosta, eikä yhteiskunta auta näiden uhrien suojelemisessa mitenkään. Kannattaa lukea tuo Ylen juttu, siinä todetaan muun muassa näin:
” Oikeudella oli käytettävissä todistusaineisto, jonka perusteella oli lähes varmaa, että kaappaus toteutuu, jos vastapuolen tapaamisvaatimukset menestyvät, Tarvainen kertoo.
Niin myös kävi.”
Toisin sanoen edes lähes varma todistusaineisto ei riitä siihen, että oikeudelta saisi apua lapsen suojelemiseen. Käytännössä väkivaltaisesta suhteesta lähtevällä on tasan nolla keinoa suojella lastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko tulleet ajatelleeksi että joku taho tahallaan haluaa kriisiyttää tilanteita jotta saataisiin lisää lapsia sijoitettavaksi.
Niitä lapsiahan ei tarvitsisi huostaanottooaa, jos noudatettaisiin lastensuojelun ohjeita. Ero väkivallantekijästä, pysytään erossa väkivallan tekijästä. Haetaan yksihuoltajuutta ja valvottuja tapaamisia ja pysytään erossa siitä väkivallantekijästä.
Voihan niitä hakea, mutta minkä teet, kun oikeus ei myönnä? Jos ei ole vedenpitäviä todisteita siitä, että toinen vanhempi on vähintään pahoinpidellyt lapsen (toisen vanhemman pahoinpitely ei ole merkittävä seikka), niin yksinhuoltajuudesta tai valvotuista tapaamisista voi vain haaveilla. Jos on yrittänyt pitää lapset poissa väkivaltaisen vanhemman luota, oikeus määrää uhkasakon, jonka uhalla on lapsi luovutettava tapaamiseen. Jos siltikään ei luovuta lasta, menettää pian itse huoltajuuden. Väkivaltaisen vanhemman tapaamisoikeudesta pidetään oikeudessa kyllä viimeiseen asti kiinni. Oikeastaan ainoa tapa saada yksinhuoltajuus on se, että toinen vanhempi ei vastusta sitä.
No käyttäkää ne lapset lääkärissä kun isä pahoinpitelee, menkää turvakoteihin. Muuten se väkivalta ei näy. Kyllä niitä yksinhuoltajuuksia määrätään ihan normaalisti ja valvottuja tapaamisia. Ihme vatulointia ja yritystä syyttää lasua omasta avuttomuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko tulleet ajatelleeksi että joku taho tahallaan haluaa kriisiyttää tilanteita jotta saataisiin lisää lapsia sijoitettavaksi.
Niitä lapsiahan ei tarvitsisi huostaanottooaa, jos noudatettaisiin lastensuojelun ohjeita. Ero väkivallantekijästä, pysytään erossa väkivallan tekijästä. Haetaan yksihuoltajuutta ja valvottuja tapaamisia ja pysytään erossa siitä väkivallantekijästä.
Voihan niitä hakea, mutta minkä teet, kun oikeus ei myönnä? Jos ei ole vedenpitäviä todisteita siitä, että toinen vanhempi on vähintään pahoinpidellyt lapsen (toisen vanhemman pahoinpitely ei ole merkittävä seikka), niin yksinhuoltajuudesta tai valvotuista tapaamisista voi vain haaveilla. Jos on yrittänyt pitää lapset poissa väkivaltaisen vanhemman luota, oikeus määrää uhkasakon, jonka uhalla on lapsi luovutettava tapaamiseen. Jos siltikään ei luovuta lasta, menettää pian itse huoltajuuden. Väkivaltaisen vanhemman tapaamisoikeudesta pidetään oikeudessa kyllä viimeiseen asti kiinni. Oikeastaan ainoa tapa saada yksinhuoltajuus on se, että toinen vanhempi ei vastusta sitä.
No käyttäkää ne lapset lääkärissä kun isä pahoinpitelee, menkää turvakoteihin. Muuten se väkivalta ei näy. Kyllä niitä yksinhuoltajuuksia määrätään ihan normaalisti ja valvottuja tapaamisia. Ihme vatulointia ja yritystä syyttää lasua omasta avuttomuudesta.
Johan täällä on moneen kertaan kerrottu, että on monenlaista väkivaltaa, mikä ei lääkärin tutkimuksissa näy. Mutta ei, kun silti pitää tulla jankkaamaan aiheesta, jota ei lainkaan ymmärrä tai edes yritä ymmärtää 🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko tulleet ajatelleeksi että joku taho tahallaan haluaa kriisiyttää tilanteita jotta saataisiin lisää lapsia sijoitettavaksi.
Niitä lapsiahan ei tarvitsisi huostaanottooaa, jos noudatettaisiin lastensuojelun ohjeita. Ero väkivallantekijästä, pysytään erossa väkivallan tekijästä. Haetaan yksihuoltajuutta ja valvottuja tapaamisia ja pysytään erossa siitä väkivallantekijästä.
Voihan niitä hakea, mutta minkä teet, kun oikeus ei myönnä? Jos ei ole vedenpitäviä todisteita siitä, että toinen vanhempi on vähintään pahoinpidellyt lapsen (toisen vanhemman pahoinpitely ei ole merkittävä seikka), niin yksinhuoltajuudesta tai valvotuista tapaamisista voi vain haaveilla. Jos on yrittänyt pitää lapset poissa väkivaltaisen vanhemman luota, oikeus määrää uhkasakon, jonka uhalla on lapsi luovutettava tapaamiseen. Jos siltikään ei luovuta lasta, menettää pian itse huoltajuuden. Väkivaltaisen vanhemman tapaamisoikeudesta pidetään oikeudessa kyllä viimeiseen asti kiinni. Oikeastaan ainoa tapa saada yksinhuoltajuus on se, että toinen vanhempi ei vastusta sitä.
No käyttäkää ne lapset lääkärissä kun isä pahoinpitelee, menkää turvakoteihin. Muuten se väkivalta ei näy. Kyllä niitä yksinhuoltajuuksia määrätään ihan normaalisti ja valvottuja tapaamisia. Ihme vatulointia ja yritystä syyttää lasua omasta avuttomuudesta.
Johan täällä on moneen kertaan kerrottu, että on monenlaista väkivaltaa, mikä ei lääkärin tutkimuksissa näy. Mutta ei, kun silti pitää tulla jankkaamaan aiheesta, jota ei lainkaan ymmärrä tai edes yritä ymmärtää 🙄
Kyllä näissä vallankäyttäjissä on nimenomaan niitä paljon, jotka ymmärtävät, että parhain keino hajottaa ja hallita ei ole se näkyvin fyysinen väkivalta. Lapsi sanoi, että kunpa ei olisi jatkuvia raivareita, tavaroiden paiskomisia, uhkailuja, kuulusteluja ja yksinäisiä tuntikausien istumisia vessassa hiljaa, kunpa ei olisi pelon ilmapiiriä, että jos olisikin vain turpaanveto silloin tällöin, mutta muuten normaalia. Eihän tietenkään fyysistä väkivaltaa ole ilman sitä, että olet henkisestikin 'niskan päällä', mutta ehkä ymmärrätte mitä tarkoitan. Tai ne ymmärtää, jotka...ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko tulleet ajatelleeksi että joku taho tahallaan haluaa kriisiyttää tilanteita jotta saataisiin lisää lapsia sijoitettavaksi.
Niitä lapsiahan ei tarvitsisi huostaanottooaa, jos noudatettaisiin lastensuojelun ohjeita. Ero väkivallantekijästä, pysytään erossa väkivallan tekijästä. Haetaan yksihuoltajuutta ja valvottuja tapaamisia ja pysytään erossa siitä väkivallantekijästä.
Voihan niitä hakea, mutta minkä teet, kun oikeus ei myönnä? Jos ei ole vedenpitäviä todisteita siitä, että toinen vanhempi on vähintään pahoinpidellyt lapsen (toisen vanhemman pahoinpitely ei ole merkittävä seikka), niin yksinhuoltajuudesta tai valvotuista tapaamisista voi vain haaveilla. Jos on yrittänyt pitää lapset poissa väkivaltaisen vanhemman luota, oikeus määrää uhkasakon, jonka uhalla on lapsi luovutettava tapaamiseen. Jos siltikään ei luovuta lasta, menettää pian itse huoltajuuden. Väkivaltaisen vanhemman tapaamisoikeudesta pidetään oikeudessa kyllä viimeiseen asti kiinni. Oikeastaan ainoa tapa saada yksinhuoltajuus on se, että toinen vanhempi ei vastusta sitä.
No käyttäkää ne lapset lääkärissä kun isä pahoinpitelee, menkää turvakoteihin. Muuten se väkivalta ei näy. Kyllä niitä yksinhuoltajuuksia määrätään ihan normaalisti ja valvottuja tapaamisia. Ihme vatulointia ja yritystä syyttää lasua omasta avuttomuudesta.
Koulupsykologi ja lääkäri olivat sitä mieltä, että lähivanhemman tuki ja tasapainoinen arki kompensoivat lapsen kokemuksia niin hyvin, ettei hän vielä ole 'tarpeeksi traumatisoitunut', että olisi resurssia tutkia tai tukea enempää. Asioiden pitää mennä todella huonoksi, että joku edes heräisi. Eikä se sittenkään oikeudessa painaisi. Nämä isäsankarit saavat ilmaisella oikeusavulla aikaan ihmeitä ja vieläpä moni ihan nauttii siitäkin voittamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Yle kirjoitti juuri sattumalta tänään lapsikaappauksista, jotka ovat yksi eron jälkeisen väkivallan muoto: https://yle.fi/uutiset/3-11961329
Tuossa tapauksessa tekijä oli irakilainen, mutta minulta ja monelta muulta lapset on pyrkinyt viemään ihan umpisuomalainen isä. Lisäksi ihan umpisuomalaiset ovat tappaneet lapsiaan kostoksi erosta, eikä yhteiskunta auta näiden uhrien suojelemisessa mitenkään. Kannattaa lukea tuo Ylen juttu, siinä todetaan muun muassa näin:
” Oikeudella oli käytettävissä todistusaineisto, jonka perusteella oli lähes varmaa, että kaappaus toteutuu, jos vastapuolen tapaamisvaatimukset menestyvät, Tarvainen kertoo.Niin myös kävi.”
Toisin sanoen edes lähes varma todistusaineisto ei riitä siihen, että oikeudelta saisi apua lapsen suojelemiseen. Käytännössä väkivaltaisesta suhteesta lähtevällä on tasan nolla keinoa suojella lastaan.
Tämä artikkeli kuvaa hyvin ei ainoastaan kaappausten todellistuutta vaan sitä, miten kunnollisten, lähteneiden äitien huoleen suhtaudutaan.
"On lapsen perus- ja ihmisoikeus saada olla myös toisen vanhempansa kanssa. Toisaalta kaapatuksi joutuminen aiheuttaa lapseen usein pysyvät vauriot. Kun oikeus arvioi lapsikaappausriskiä, sen on punnittava näiden kahden asian ristiriitaa.
Suomessa vaaka näyttää kallistuvan hyvin usein samaan suuntaan. Joskus vain toteutunut kaappaus on oikeudelle riittävän painava näyttö kaappausriskistä."
Sama puntarointi tehdään väkivallan osalta. On lapsen perus- ja ihmisoikeus olla myös toisen vanhempansa kanssa. Pelkkä biologia ja generalisointi riittää perusteluksi lapsen edun mukaisuudelle. Kukaan ei varsinaisesti pysty, osaa eikä edes halua perehtyä siihen, mikä on todellisuus isän ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa. Nämä ihmiset osaavat sen hetken hyvin vetää rooliaan, kun olosuhdeselvitystä tehdään ja oikeudessa sydän itkee ikävästä lasta kohtaan.
Suomessa vaaka näyttää kallistuvan hyvin usein samaan suuntaan myös väkivaltaisten kohdalla. Joskus vain toteutunut perhesurma on oikeudelle riittävän painava näyttö lähisuhdeväkivallasta. Loppuelämän traumatisoitumista tuomarit eivät tule edes koskaan näkemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko tulleet ajatelleeksi että joku taho tahallaan haluaa kriisiyttää tilanteita jotta saataisiin lisää lapsia sijoitettavaksi.
Niitä lapsiahan ei tarvitsisi huostaanottooaa, jos noudatettaisiin lastensuojelun ohjeita. Ero väkivallantekijästä, pysytään erossa väkivallan tekijästä. Haetaan yksihuoltajuutta ja valvottuja tapaamisia ja pysytään erossa siitä väkivallantekijästä.
Voihan niitä hakea, mutta minkä teet, kun oikeus ei myönnä? Jos ei ole vedenpitäviä todisteita siitä, että toinen vanhempi on vähintään pahoinpidellyt lapsen (toisen vanhemman pahoinpitely ei ole merkittävä seikka), niin yksinhuoltajuudesta tai valvotuista tapaamisista voi vain haaveilla. Jos on yrittänyt pitää lapset poissa väkivaltaisen vanhemman luota, oikeus määrää uhkasakon, jonka uhalla on lapsi luovutettava tapaamiseen. Jos siltikään ei luovuta lasta, menettää pian itse huoltajuuden. Väkivaltaisen vanhemman tapaamisoikeudesta pidetään oikeudessa kyllä viimeiseen asti kiinni. Oikeastaan ainoa tapa saada yksinhuoltajuus on se, että toinen vanhempi ei vastusta sitä.
No käyttäkää ne lapset lääkärissä kun isä pahoinpitelee, menkää turvakoteihin. Muuten se väkivalta ei näy. Kyllä niitä yksinhuoltajuuksia määrätään ihan normaalisti ja valvottuja tapaamisia. Ihme vatulointia ja yritystä syyttää lasua omasta avuttomuudesta.
Johan täällä on moneen kertaan kerrottu, että on monenlaista väkivaltaa, mikä ei lääkärin tutkimuksissa näy. Mutta ei, kun silti pitää tulla jankkaamaan aiheesta, jota ei lainkaan ymmärrä tai edes yritä ymmärtää 🙄
Kyllä näissä vallankäyttäjissä on nimenomaan niitä paljon, jotka ymmärtävät, että parhain keino hajottaa ja hallita ei ole se näkyvin fyysinen väkivalta. Lapsi sanoi, että kunpa ei olisi jatkuvia raivareita, tavaroiden paiskomisia, uhkailuja, kuulusteluja ja yksinäisiä tuntikausien istumisia vessassa hiljaa, kunpa ei olisi pelon ilmapiiriä, että jos olisikin vain turpaanveto silloin tällöin, mutta muuten normaalia. Eihän tietenkään fyysistä väkivaltaa ole ilman sitä, että olet henkisestikin 'niskan päällä', mutta ehkä ymmärrätte mitä tarkoitan. Tai ne ymmärtää, jotka...ymmärtää.
Ja tuollaisiin oloihin laitatte lapsianne? Onko yhtään älliä päässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko tulleet ajatelleeksi että joku taho tahallaan haluaa kriisiyttää tilanteita jotta saataisiin lisää lapsia sijoitettavaksi.
Niitä lapsiahan ei tarvitsisi huostaanottooaa, jos noudatettaisiin lastensuojelun ohjeita. Ero väkivallantekijästä, pysytään erossa väkivallan tekijästä. Haetaan yksihuoltajuutta ja valvottuja tapaamisia ja pysytään erossa siitä väkivallantekijästä.
Voihan niitä hakea, mutta minkä teet, kun oikeus ei myönnä? Jos ei ole vedenpitäviä todisteita siitä, että toinen vanhempi on vähintään pahoinpidellyt lapsen (toisen vanhemman pahoinpitely ei ole merkittävä seikka), niin yksinhuoltajuudesta tai valvotuista tapaamisista voi vain haaveilla. Jos on yrittänyt pitää lapset poissa väkivaltaisen vanhemman luota, oikeus määrää uhkasakon, jonka uhalla on lapsi luovutettava tapaamiseen. Jos siltikään ei luovuta lasta, menettää pian itse huoltajuuden. Väkivaltaisen vanhemman tapaamisoikeudesta pidetään oikeudessa kyllä viimeiseen asti kiinni. Oikeastaan ainoa tapa saada yksinhuoltajuus on se, että toinen vanhempi ei vastusta sitä.
No käyttäkää ne lapset lääkärissä kun isä pahoinpitelee, menkää turvakoteihin. Muuten se väkivalta ei näy. Kyllä niitä yksinhuoltajuuksia määrätään ihan normaalisti ja valvottuja tapaamisia. Ihme vatulointia ja yritystä syyttää lasua omasta avuttomuudesta.
Johan täällä on moneen kertaan kerrottu, että on monenlaista väkivaltaa, mikä ei lääkärin tutkimuksissa näy. Mutta ei, kun silti pitää tulla jankkaamaan aiheesta, jota ei lainkaan ymmärrä tai edes yritä ymmärtää 🙄
Kyllä näissä vallankäyttäjissä on nimenomaan niitä paljon, jotka ymmärtävät, että parhain keino hajottaa ja hallita ei ole se näkyvin fyysinen väkivalta. Lapsi sanoi, että kunpa ei olisi jatkuvia raivareita, tavaroiden paiskomisia, uhkailuja, kuulusteluja ja yksinäisiä tuntikausien istumisia vessassa hiljaa, kunpa ei olisi pelon ilmapiiriä, että jos olisikin vain turpaanveto silloin tällöin, mutta muuten normaalia. Eihän tietenkään fyysistä väkivaltaa ole ilman sitä, että olet henkisestikin 'niskan päällä', mutta ehkä ymmärrätte mitä tarkoitan. Tai ne ymmärtää, jotka...ymmärtää.
Ja tuollaisiin oloihin laitatte lapsianne? Onko yhtään älliä päässä?
Lapsikin tietää, että pitää mennä, ettei vielä pahempaa tapahtuisi.
Tiedätkö, mitä tapahtuu, jos ei päästä lasta? Siitä tulee hätäkeskusilmoitus, sosiaalipäivystysyhteydenotto, palvelutarpeen arvio nimenomaan vieraannuttajasyytöksin ja hyvin pian myös jälleen uusi oikeudenkäynti, jossa puidaan vieraannuttamista ja äidin kykyä vanhemmuuteen. Tuomari puhuttelee, koska äiti on vihamielinen ja puuttuu kyky yhteistoimintaan lapsen parhaaksi. Ehkäpä onkin syytä alkaa pohtia lähihuoltajuuden siirtoa isälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko tulleet ajatelleeksi että joku taho tahallaan haluaa kriisiyttää tilanteita jotta saataisiin lisää lapsia sijoitettavaksi.
Niitä lapsiahan ei tarvitsisi huostaanottooaa, jos noudatettaisiin lastensuojelun ohjeita. Ero väkivallantekijästä, pysytään erossa väkivallan tekijästä. Haetaan yksihuoltajuutta ja valvottuja tapaamisia ja pysytään erossa siitä väkivallantekijästä.
Voihan niitä hakea, mutta minkä teet, kun oikeus ei myönnä? Jos ei ole vedenpitäviä todisteita siitä, että toinen vanhempi on vähintään pahoinpidellyt lapsen (toisen vanhemman pahoinpitely ei ole merkittävä seikka), niin yksinhuoltajuudesta tai valvotuista tapaamisista voi vain haaveilla. Jos on yrittänyt pitää lapset poissa väkivaltaisen vanhemman luota, oikeus määrää uhkasakon, jonka uhalla on lapsi luovutettava tapaamiseen. Jos siltikään ei luovuta lasta, menettää pian itse huoltajuuden. Väkivaltaisen vanhemman tapaamisoikeudesta pidetään oikeudessa kyllä viimeiseen asti kiinni. Oikeastaan ainoa tapa saada yksinhuoltajuus on se, että toinen vanhempi ei vastusta sitä.
No käyttäkää ne lapset lääkärissä kun isä pahoinpitelee, menkää turvakoteihin. Muuten se väkivalta ei näy. Kyllä niitä yksinhuoltajuuksia määrätään ihan normaalisti ja valvottuja tapaamisia. Ihme vatulointia ja yritystä syyttää lasua omasta avuttomuudesta.
Johan täällä on moneen kertaan kerrottu, että on monenlaista väkivaltaa, mikä ei lääkärin tutkimuksissa näy. Mutta ei, kun silti pitää tulla jankkaamaan aiheesta, jota ei lainkaan ymmärrä tai edes yritä ymmärtää 🙄
Kyllä näissä vallankäyttäjissä on nimenomaan niitä paljon, jotka ymmärtävät, että parhain keino hajottaa ja hallita ei ole se näkyvin fyysinen väkivalta. Lapsi sanoi, että kunpa ei olisi jatkuvia raivareita, tavaroiden paiskomisia, uhkailuja, kuulusteluja ja yksinäisiä tuntikausien istumisia vessassa hiljaa, kunpa ei olisi pelon ilmapiiriä, että jos olisikin vain turpaanveto silloin tällöin, mutta muuten normaalia. Eihän tietenkään fyysistä väkivaltaa ole ilman sitä, että olet henkisestikin 'niskan päällä', mutta ehkä ymmärrätte mitä tarkoitan. Tai ne ymmärtää, jotka...ymmärtää.
Ja tuollaisiin oloihin laitatte lapsianne? Onko yhtään älliä päässä?
Lapsikin tietää, että pitää mennä, ettei vielä pahempaa tapahtuisi.
Tiedätkö, mitä tapahtuu, jos ei päästä lasta? Siitä tulee hätäkeskusilmoitus, sosiaalipäivystysyhteydenotto, palvelutarpeen arvio nimenomaan vieraannuttajasyytöksin ja hyvin pian myös jälleen uusi oikeudenkäynti, jossa puidaan vieraannuttamista ja äidin kykyä vanhemmuuteen. Tuomari puhuttelee, koska äiti on vihamielinen ja puuttuu kyky yhteistoimintaan lapsen parhaaksi. Ehkäpä onkin syytä alkaa pohtia lähihuoltajuuden siirtoa isälle.
Nimenomaan näin. Väkivaltainen isä saa seuraavassa oikeudenkäynnissä helposti lapset kokoaikaisesti luokseen, kun ”äiti vieraannuttaa”. Parempi siis suostua viikonlopputapaamisiin, kuin siirtää lapset kokonaan väkivaltaiselle vanhemmalle.
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelun sossu tässä. Huoltaja on velvollinen vastaamaan lapsen turvallisuudesta. Jos lapsi on toisella huoltajalla väkivallan uhassa, lasta ei sinne laiteta. Toki se toinen huoltaja voi nostaa oikeusjuttua vieraannuttamisesta tai yrittää laittaa käräjäoikeudesta uhkasakkoa, kun tapaamiset eivät toteudu, mutta sitten niin on. Lastensuojelu ei koskaan ota kantaa tapaamisasioihin eikä huoltajuusasioihin, ne te hoidatte käräjillä. Eli summa summarum. Hakekaa niitä yksinhuoltajuuksia, valvottuja tapaamisia, jättäkää laittamatta lasta väkivaltaiselle vanhemmalle, mutta älkää yrittäkö vyöryttää ongelmaa lastensuojelulle.
Nyt puhut pskaa. Todellakin laitatte lapset isälle, vaikka väkisin, ja vaikka tällä olisi tuomio perheväkivallasta ynnämuusta. Syyllistätte huoltajaa, jos tämä ei anna lasta isälle, vaikka lapsi kuvaillut edellistä (ei-sovittua) tapaamista, että kaljapulloja oli kaikkialla, kun lapsen mummo oli äidin tietämättä antanut lapsen isälle. Kun huoltaja kieltäytyy tapaamisista ja alkaa taistella oikeusteitse asiasta, eli siitä ettette valvo mihin oloihin tyrkkäätte lapset, samalla nähden kuinka huonossa kunnossa perheväkivaltainen alkkis on, te pakotatte lausunnoillanne oikeuden suostumaan valvottuihin tapaamisiin. Jotka ainakin tällä paikkakunnalla oli ojasta allikkoon. Lapsi jätettiin kahden kesken viinalle haisevan etäisän kanssa. Ensimmäisen ja viimeisen kerran. Ja jos olisin piiruakaan antanut asiassa periksi, olisitte huostannut lapsen minulta, kun en huolehdi lapsen turvallisuudesta. No helvetissä on paikka teidänlaisillenne naisille, kuten sanotaan.
Kannattaa katsoa, että on hyvä esimies, joka antaa täyden tuen sekä mukavat työkaverit. Sitä paskaa tosiaan tulee paljon. t: sossu