Kaikille teille, jotka syyllistätte lähisuhdeväkivallan uhrit: Miksi se ei vain lähde
Virheeni oli luottaa väärään ihmiseen. Miksi uskoin sitten uskoin sen kaiken? Koska hän on taitava. Parhaimmillaan hän on manipuloinnissa ja valehtelussa. Myöhemmin olen nähnyt, että häntä uskovat kaikki muutkin kuin minä alussa.
Mutta minä ymmärsin totuuden ja pakenin. Hänen kostonsa ei kuitenkaan lopu koskaan.
Yli vuosikymmen sitten ymmärsin, että pelastaakseni itseni ja lapseni minun on tehtävä kaikkeni, jotta mies jättäisi meidät rauhaan. Sain apua turvakodista, mutta esimerkiksi lastensuojelu pesi kätensä: 'normaalia eron jälkeistä riitelyä', vaikka pelkäsin kirjaimellisesti kuolevani. Tiesin uhkauksienkin perusteella, että jättäminen ei ole turvallista.
Koko sosiaaliviranomaispuoli käänsi takkinsa sen jälkeen, kun olin työskennellyt meille perusturvallisen, normaalin, ennakoitavan arjen. Lapsen etu on saada pitää yhteyttä molempiin vanhempiinsa. Tämä biologinen side on tärkeämpää kuin mikään muu. Isää tosin eivät matalan kynnyksen sopimukset kiinnostaneet. Työtön ja luottotiedoton saa ilmaisen oikeusavun elämänsä loppuun saakka. Miksipä ei valjastaa lastensuojelun lisäksi myös oikeuslaitos äitiä ja pientä lasta vastaan. Samalla saa kuormitettua yksinhuoltajaa taloudellisestikin, eikä hän voi tuoda esiin edes elatusmaksujen laiminlöyöntiä näyttämättä itse toden totta kostavalta vieraannuttajalta.
Tiedättekö minkälaista on elää, kun lähisuhdeväkivalta muuttuu kostoksi lapsen kautta? Lapsi kuulustellaan, yhdessä käydään läpi kodin asiat, ajellaan ohi autolla ja tarkkaillaan ja tapaamisten aikana laiminlyödään lapsi, joka palaa kerta toisensa jälkeen itkuisena ja uupuneena takaisin. Tilanteeseen ei saa apua mistään, koska äiti on syyllinen vieraannuttamiseen siitäkin huolimatta, että tapaamiset tapahtuvat ja lapsi puolestaan aivopesty. Isä on huolehtinut ajoissa, että jokainen taho tietää, ettei lapsen sanaan saa luottaa.
Ei yhtäkään päivää ole mennyt ilman uhkaa uusista käänteistä. Lapsi toivoisi normaalia elämää, jossa ei tarvitsisi pelätä mitä tapahtuu seuraaksi. Lapsi suorittaa tapaamisia, ettei mitään pahempaa tapahtuisi. Oikeuslaitoskin perustuu mielikuviin niin, että väitteet näytöittä voittavat dokumentoidun totuuden ja toisen vastapuolen, mutta heikennetyn, kiusatun ja pelkäävän osapuolen kertomuksethan ovat toki vaikempia uskoa. Todisteet turvakodistakin ovat tietenkin vain julmaa mustamaalauskampanjaa. Sinnehän ei hakeuduta, jos pelätään oikeasti.
Lasta ei saa altistaa konflikteille, eikä tehdä hänestä osaa siitä. Olen yrittänyt kaikki keinot, mutta mies väistää kaiken ja keksii aina jotakin uutta. Lapsi on todellakin hänen kostonsa välikappale. Lapsen syntymän olisin voinut estää olematta luottamatta väärän, pahaan ihmiseen, mutta sen jälkeen ei ole ollut mitään, mitä olisin voinut tehdä turvatakseni lapselle hyvän elämän.
Jos olisin jäänyt elämäntilanteeseen miehen kanssa olisin varmasti ennen pitkää kuollut. Olisin kuitenkin voinut olla läsnä lapsen elämässä myös niinä hetkinä kun mies oli niissä. Lapsi ei olisi joutunut vainon välikappaleeksi ja kaikkiin niihin tilanteisiin miehen kanssa kahdestaan. 'Äiti minä tiedän, mitä ahdistus ja pelko on.Mutta kukaan ei välitä.'
Suomi on lähisuhdeväkivallan luvattu maa, eivätkä uhrit todellakaan saa apua, vaan heidät syyllistetään. Tein niin tai näin, olen joka tapauksessa syyllinen. Väkivaltaa ei kuitenkaan saa loppumaan kukaan muu kuin tekijä itse. Jos hän ei itse sitä tee, niin pakkokeinoin. Mutta kukaan ei näe vallankäyttöä, kukaan ei ymmärrä kuvioita, kukaan ei edes yritä. Kiltti, empaattinen, kunnollinen äiti on helpointa syyllistää ja kivittää henkisesti ei ainoastaan vallankäyttäjän, vaan myös kaikkien olemassaolevien muiden tahojen kautta.
Kommentit (244)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelun sossu tässä. Huoltaja on velvollinen vastaamaan lapsen turvallisuudesta. Jos lapsi on toisella huoltajalla väkivallan uhassa, lasta ei sinne laiteta. Toki se toinen huoltaja voi nostaa oikeusjuttua vieraannuttamisesta tai yrittää laittaa käräjäoikeudesta uhkasakkoa, kun tapaamiset eivät toteudu, mutta sitten niin on. Lastensuojelu ei koskaan ota kantaa tapaamisasioihin eikä huoltajuusasioihin, ne te hoidatte käräjillä. Eli summa summarum. Hakekaa niitä yksinhuoltajuuksia, valvottuja tapaamisia, jättäkää laittamatta lasta väkivaltaiselle vanhemmalle, mutta älkää yrittäkö vyöryttää ongelmaa lastensuojelulle.
Miten muka voi olla näin? Mitenkäs niissä tapauksissa sitten kun sekä isä että äiti tahoillaan kohtelevat lasta huonosti? Kumpaakaan ei kiinnosta suojella lasta siltä toiselta. Kyllähän tällaisissa tapauksissa lastensuojelu voikin sitten päättää vastoin vanhempien tahtoa että lapsi sijoitetaan muualle asumaan. Mutta sitten muka ei voi mitään jos vain toisen luona on kaltoinkohtelua?
Tuota tuota... eikö lastensuojelun sitten pitäisi ihan ottaa kantaa siihen että tämä ”hyvä” vanhempi päästää lapsen isälleen? Jos kerran on hyvä vanhempi, ja hyvän vanhemman ei siis kuulu sitten lasta toiselle vanhemmalle päästää? Eikö tässä pitäisi sitten lastensuojelun todeta että jotta lapsi voi jatkaa kotona asumista, on vahingollisen toiminnan loputtava välittömästi?
Pakkohan se lapsi on sijoittaa, jos äiti lykkii sitä jatkuvasti isälle, jonka luona se lapsi ei ole turvassa.
No nyt on kyllä ristiriitaista settiä! ”Emme ota kantaa, mutta otamme sitten kuitenkin kantaa ja huostaamme lapsen jos äiti antaa lapsen isälle” Siis otatteko kantaa vai ette?
Pakkohan se on todeta, että lapsi ei ole turvassa kummallakaan vanhemmalla, jos äiti antaa lasta toistuvasti esim. juopolle isälle, joka ei tätä hoida. Eikö ihan maalaisjärjellä näin voida päätellä.
No silloinhan te otatte kantaa asiaan! Teidänhän on perusteltava huostaanotto, joten pakko teidän on silloin todeta ettei lasta voi isälleen laittaa! Ja pakko teidän on myös seistä sanojenne takana, vaikka sitten oikeudessa! Joten mitä tarkoitat sillä että ette muka ota kantaa?
Rautalangastako se pitää vääntää, että se puuttuva vanhemmuus on sillä äidillä, joka ei älyä suojata lastaan juopolta isältä.
Kysymys oli: otatteko kantaa vai ette?
Lastensuojelu ei VOI ottaa kantaa. Näin lainsäätäjät ovat sen päättäneet. Sinä voit itse ottaa kantaa, jos katsot, että lapsi ei ole turvassa ja ET ANNA sitä lasta.
Sinä itse sanoit että otatte lapsen huostaan jos äiti antaa hänet isälle, joka teidän mielestä ei ole sopiva isäksi. Se on kannan ottamista!
Se on lapsen suojelua, ottaa hänet turvaan, jos äiti toistuvasti antaa lapsen isälle, joka ei hoida häntä tai käyttää jopa väkivaltaa häntä kohtaan. Miksi tämä on sinulle niin vaikeaa ymmärtää. Jos on lapsi, hänestä pitää pitää huolta ja katsoa, että hän on aina turvassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelun sossu tässä. Huoltaja on velvollinen vastaamaan lapsen turvallisuudesta. Jos lapsi on toisella huoltajalla väkivallan uhassa, lasta ei sinne laiteta. Toki se toinen huoltaja voi nostaa oikeusjuttua vieraannuttamisesta tai yrittää laittaa käräjäoikeudesta uhkasakkoa, kun tapaamiset eivät toteudu, mutta sitten niin on. Lastensuojelu ei koskaan ota kantaa tapaamisasioihin eikä huoltajuusasioihin, ne te hoidatte käräjillä. Eli summa summarum. Hakekaa niitä yksinhuoltajuuksia, valvottuja tapaamisia, jättäkää laittamatta lasta väkivaltaiselle vanhemmalle, mutta älkää yrittäkö vyöryttää ongelmaa lastensuojelulle.
Oikeuslaitoksessa ei ole osaamista tunnistaa tai huolehtia inhimillisestä tuskasta. Miten kukaan aidosti yhdestäkään lapsesta välittävä uskaltaa pestä kätensä ja jättää auttamatta, erityisesti sillä perusteella, että voi siirtää toimivallan jollekin toiselle taholle? Tiedetään ilman yksittäisten lasten tutkimistakin, että jokainen oikeusprosessi kuormittaa lasta ja myös lähivanhemman kuormituksen kautta lapsen normaali arki ja usein myös taloudellinen hyvinvointi vaarantuvat. Lastensuojelu sulkee silmänsä täysin tältä kuormitukselta. Yhteiskunnan tulisi tehdä kaikkensa, että matalan kynnyksen palvelut toimisivat ja että niissä tunnistettaisiin ne yksilöt, jotka kostavat oikeudenkäynnein entiselle kumppanilleen. Riskitekijöitä voi tunnistaa jo ihan perusasioista: eroa on edeltänyt todistettavasti vallankäyttö, joku kuviossa ilmaisee pelkoa, työttömyys, taloudelliset huolet, useat muutot ja muutenkin epävakaa elämä, päihteet, ilmainen oikeusapu. Varsinkin viimeisin on kannustinloukku ja kaikkia niitä, jotka toistuvasti uhkaavat tai vievät asioita oikeuteen ilmaiseksi pitäisi tarkastella mahdollisina huoltokiusaajina. Kukaan sellainen, joka kykenee asettamaan lapsen edun omansa edelle ei altista lasta toistuville oikeudenkäynneille. Ei kukaan.
Kyllä oikeuslaitoksessa tunnistetaan ihmisten järä ja tuska. Koettakaa ymmärtää että oikeudenkäynti perustuu aina näyttöön. Jos ei ole objektiivista todistusaineistoa, niin sitten siihen että kenen sana on uskottavin.
Kerärkää hyvät ihmiset sitä näyttöä näitä väkivaltaisia ihmisiä vastaan.
Kyllä se käräjäoikeudenkin olosuhdeselvitys ottaa huomioon turvakotijaksot, poliisihälytykset sekä lääkärin paperit, kun vammoja on paikkailtu. Ei väkivallasta sen kummempaa näyttöä tarvitse olla. Ja oikeuspsykologit osaavat kyllä kuulla lapsia ikätasoisesti. Paitsi huoltajuusasia, väkivalta on myös poliisiasia ja tehkää nyt niitä rikosilmoituksia kun kimppuunne käydään. Voi olla, että saatte vielä lähestymiskiellot turvaksenne.
Entä kun kyse henkisestä väkivallasta? Sen todistaminen on vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi hankit parisuhteen? Jokainen tietää parisuhteiden riskit.
Eikö tietoisuus luonnehäiriöisistä ole riittävä? Miten naiset antavat harhauttaa itseään hyvän esityksen perusteella? Jotkut saa viitteitä jo alkumetreillä, mutta on harhaluuloja toisen persoonallisuuden muuttumisesta. Miten se muuttuisi kun ei omaakaan tuosta vain voi vaihtaa. Kumppanin tarve on liian suuri? Hankala toisten vakuuttua mistään, jos nainen ei pane poikki yhteyksiä ja heti. Eikö lapsi voi kieltäytyä ahdistavista tapaamisista, ainakin tietyn iän saavutettuaan. Tai kieltäytymällä elareista ja väitteellä ettei lapsi ole oma? Laki antaa mahdollisuuksia, mutta niitä ei osata tai raskita käyttää. Omien hoksottimien varaan jää paljon.
Olen jo kauan sanonut että traumojeni lähde on oikeuslaitoksen, poliisin, terveydenhuollon ja lastensuojelun toiminta tai oikeammin toimimattomuus. Vanhempani oli aivan hirveä ihminen ja teki niin puolisolleen kuin lapsilleen hirveitä asioita mutta kaikista hirveintä on ollut yhteiskunnan kohtelu. Vanhempani toimintaa voin vielä jotenkin selittää (huom. ei hyväksyä) sillä että hän on sairas ihminen jolla on ongelmia enemmän kuin tarpeeksi, mutta minulla ei ole yhtäkään selitystä niille asioille joita tämän yhteiskunnan eri viranomaiset tekevät. Olin lapsi mutta myöhemmin olen tajunnut että olin viranomaisille vain pelinappula jota siirtelemällä he saivat pidettyä vanhempani poissa kimpustaan. Taisivat tietää itsekin että kukaan ei suojaa heitäkään lopulta joten oli helpompi uhrata jo valmiit uhrit.
En edes aloita siitä minkälainen tappelu on pitänyt käydä siitä että saisi apua ja pääsisi terapiaan käsittelemään näitä asioita. Puhumattakaan siitä tappelusta että saa hoitoa riittävän pitkään. Terapia on ainut paikka jossa on oltu sitä mieltä että syy ei olekaan minussa. Ei sillä että syyllistäminen olisi loppunut. Aihe on vain muuttunut. Itsensä hoitamisen sijaan olisi pitänyt keskittyä opiskelemaan tavoiteajassa ja työkokemuksen kartuttamiseen huolimatta siitä että toiminta-, opiskelu- ja työkyky olivat melkein menetetty. Syyllistäminen ei siis rajoitu vain miksi ei lähdetä näkökulmaan vaan kaikkeen muuhunkin.
Ei ole mitään halua mitätöidä sinun ja lapsesi kokemuksia eikä muutoksen saaminen ole helppoa, mutta jos saisit pikkuhiljaa käännettyä ajatuksesi niin, että koko mieshän on yksi vitsi. Kytätköön ja ajakoon asunnon ympärillä ja heittäköön elämänsä hukkaan moiseen, kyselköön lapselta vaikka viikon ruokalistat ja kuka kävi kylässä ym. Ei tunnu missään. Ex-ukko pyörii minun elämän ympärillä, mutta pyöriköön, sillä sisälle elämääni ei enää pääse. Jos uhkailee ym. ilmoitan välittömästi poliisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelun sossu tässä. Huoltaja on velvollinen vastaamaan lapsen turvallisuudesta. Jos lapsi on toisella huoltajalla väkivallan uhassa, lasta ei sinne laiteta. Toki se toinen huoltaja voi nostaa oikeusjuttua vieraannuttamisesta tai yrittää laittaa käräjäoikeudesta uhkasakkoa, kun tapaamiset eivät toteudu, mutta sitten niin on. Lastensuojelu ei koskaan ota kantaa tapaamisasioihin eikä huoltajuusasioihin, ne te hoidatte käräjillä. Eli summa summarum. Hakekaa niitä yksinhuoltajuuksia, valvottuja tapaamisia, jättäkää laittamatta lasta väkivaltaiselle vanhemmalle, mutta älkää yrittäkö vyöryttää ongelmaa lastensuojelulle.
Hyi miten töykeä vastaus. Jos tuolla mentaliteetilla varustetut tantat ovat hoitamassa näitä asioita yleisemminkin, niin ei hyvää päivää. Puuttuuko joku pala päästä vai onko valta turmellut? Onko ennakkoedellytys sossutantan hommiin se, että ihmiseltä puuttuu jopa kyky perusempatiaan? Mahtuu sitten sitä jäykkää luotaantyöntävää kylmyyttä vähän enemmän. "Lastensuojelu ei koskaan ota kantaa tapaamisasioihin eikä huoltajuusasioihin, ne te hoidatte käräjillä." :D Ei hitto, mikä ylenkatsova ja pois sysivä tapa ilmaista asioita. Hyi.
Mielestäni tämä viimeisin kommentti osoittaa jotain kyvyttömyyttä käsittää ihan perusasioita. Ei ihme että sotkeentuu ongelmiin jos jonkinlaisten tyyppien kanssa. Ihan pelkästä lämpimyydestä. Lastensuojelun tehtävät ovat mitä ovat, ja oikeuslaitoksen tehtävät ovat mitä ovat. Otatko itse omavaltaisesti toisen instanssin hommia ja samalla potkut työstäsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelun sossu tässä. Huoltaja on velvollinen vastaamaan lapsen turvallisuudesta. Jos lapsi on toisella huoltajalla väkivallan uhassa, lasta ei sinne laiteta. Toki se toinen huoltaja voi nostaa oikeusjuttua vieraannuttamisesta tai yrittää laittaa käräjäoikeudesta uhkasakkoa, kun tapaamiset eivät toteudu, mutta sitten niin on. Lastensuojelu ei koskaan ota kantaa tapaamisasioihin eikä huoltajuusasioihin, ne te hoidatte käräjillä. Eli summa summarum. Hakekaa niitä yksinhuoltajuuksia, valvottuja tapaamisia, jättäkää laittamatta lasta väkivaltaiselle vanhemmalle, mutta älkää yrittäkö vyöryttää ongelmaa lastensuojelulle.
Miten muka voi olla näin? Mitenkäs niissä tapauksissa sitten kun sekä isä että äiti tahoillaan kohtelevat lasta huonosti? Kumpaakaan ei kiinnosta suojella lasta siltä toiselta. Kyllähän tällaisissa tapauksissa lastensuojelu voikin sitten päättää vastoin vanhempien tahtoa että lapsi sijoitetaan muualle asumaan. Mutta sitten muka ei voi mitään jos vain toisen luona on kaltoinkohtelua?
Tuota tuota... eikö lastensuojelun sitten pitäisi ihan ottaa kantaa siihen että tämä ”hyvä” vanhempi päästää lapsen isälleen? Jos kerran on hyvä vanhempi, ja hyvän vanhemman ei siis kuulu sitten lasta toiselle vanhemmalle päästää? Eikö tässä pitäisi sitten lastensuojelun todeta että jotta lapsi voi jatkaa kotona asumista, on vahingollisen toiminnan loputtava välittömästi?
Pakkohan se lapsi on sijoittaa, jos äiti lykkii sitä jatkuvasti isälle, jonka luona se lapsi ei ole turvassa.
No nyt on kyllä ristiriitaista settiä! ”Emme ota kantaa, mutta otamme sitten kuitenkin kantaa ja huostaamme lapsen jos äiti antaa lapsen isälle” Siis otatteko kantaa vai ette?
Pakkohan se on todeta, että lapsi ei ole turvassa kummallakaan vanhemmalla, jos äiti antaa lasta toistuvasti esim. juopolle isälle, joka ei tätä hoida. Eikö ihan maalaisjärjellä näin voida päätellä.
No silloinhan te otatte kantaa asiaan! Teidänhän on perusteltava huostaanotto, joten pakko teidän on silloin todeta ettei lasta voi isälleen laittaa! Ja pakko teidän on myös seistä sanojenne takana, vaikka sitten oikeudessa! Joten mitä tarkoitat sillä että ette muka ota kantaa?
Rautalangastako se pitää vääntää, että se puuttuva vanhemmuus on sillä äidillä, joka ei älyä suojata lastaan juopolta isältä.
Kysymys oli: otatteko kantaa vai ette?
Lastensuojelu ei VOI ottaa kantaa. Näin lainsäätäjät ovat sen päättäneet. Sinä voit itse ottaa kantaa, jos katsot, että lapsi ei ole turvassa ja ET ANNA sitä lasta.
Sinä itse sanoit että otatte lapsen huostaan jos äiti antaa hänet isälle, joka teidän mielestä ei ole sopiva isäksi. Se on kannan ottamista!
Se on lapsen suojelua, ottaa hänet turvaan, jos äiti toistuvasti antaa lapsen isälle, joka ei hoida häntä tai käyttää jopa väkivaltaa häntä kohtaan. Miksi tämä on sinulle niin vaikeaa ymmärtää. Jos on lapsi, hänestä pitää pitää huolta ja katsoa, että hän on aina turvassa.
Ei ole ollenkaan vaikea ymmärtää, mutta miksi sinä puhut ristiin itsesi kanssa? Väität että ette ota asiaan kantaa, ja sitten väität että otatte kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Olen jo kauan sanonut että traumojeni lähde on oikeuslaitoksen, poliisin, terveydenhuollon ja lastensuojelun toiminta tai oikeammin toimimattomuus. Vanhempani oli aivan hirveä ihminen ja teki niin puolisolleen kuin lapsilleen hirveitä asioita mutta kaikista hirveintä on ollut yhteiskunnan kohtelu. Vanhempani toimintaa voin vielä jotenkin selittää (huom. ei hyväksyä) sillä että hän on sairas ihminen jolla on ongelmia enemmän kuin tarpeeksi, mutta minulla ei ole yhtäkään selitystä niille asioille joita tämän yhteiskunnan eri viranomaiset tekevät. Olin lapsi mutta myöhemmin olen tajunnut että olin viranomaisille vain pelinappula jota siirtelemällä he saivat pidettyä vanhempani poissa kimpustaan. Taisivat tietää itsekin että kukaan ei suojaa heitäkään lopulta joten oli helpompi uhrata jo valmiit uhrit.
En edes aloita siitä minkälainen tappelu on pitänyt käydä siitä että saisi apua ja pääsisi terapiaan käsittelemään näitä asioita. Puhumattakaan siitä tappelusta että saa hoitoa riittävän pitkään. Terapia on ainut paikka jossa on oltu sitä mieltä että syy ei olekaan minussa. Ei sillä että syyllistäminen olisi loppunut. Aihe on vain muuttunut. Itsensä hoitamisen sijaan olisi pitänyt keskittyä opiskelemaan tavoiteajassa ja työkokemuksen kartuttamiseen huolimatta siitä että toiminta-, opiskelu- ja työkyky olivat melkein menetetty. Syyllistäminen ei siis rajoitu vain miksi ei lähdetä näkökulmaan vaan kaikkeen muuhunkin.
Pahat huoltajuusriidat ovat sellainen soppa, että niistä ei ota kukaan, ei edes ammattilainen
(psykiatria, lasu, poliisi, oikeuslaitos) selvää vanhempien syytellessä toinen toisiaan todisteiden kera. Kaikesta tästä kärsii lapsi. Varmin tapa hajottaa lapsen psyyke on taistella lapsesta. Lopputulos on taattu. Kukaan ei vielä ole saanut keksittyä miten pahat huoltajuusriidat saataisiin poikki tai miten lapsi tästä sodasta pelastetaan. Ei edes huostaanotto usein auta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelun sossu tässä. Huoltaja on velvollinen vastaamaan lapsen turvallisuudesta. Jos lapsi on toisella huoltajalla väkivallan uhassa, lasta ei sinne laiteta. Toki se toinen huoltaja voi nostaa oikeusjuttua vieraannuttamisesta tai yrittää laittaa käräjäoikeudesta uhkasakkoa, kun tapaamiset eivät toteudu, mutta sitten niin on. Lastensuojelu ei koskaan ota kantaa tapaamisasioihin eikä huoltajuusasioihin, ne te hoidatte käräjillä. Eli summa summarum. Hakekaa niitä yksinhuoltajuuksia, valvottuja tapaamisia, jättäkää laittamatta lasta väkivaltaiselle vanhemmalle, mutta älkää yrittäkö vyöryttää ongelmaa lastensuojelulle.
Hyi miten töykeä vastaus. Jos tuolla mentaliteetilla varustetut tantat ovat hoitamassa näitä asioita yleisemminkin, niin ei hyvää päivää. Puuttuuko joku pala päästä vai onko valta turmellut? Onko ennakkoedellytys sossutantan hommiin se, että ihmiseltä puuttuu jopa kyky perusempatiaan? Mahtuu sitten sitä jäykkää luotaantyöntävää kylmyyttä vähän enemmän. "Lastensuojelu ei koskaan ota kantaa tapaamisasioihin eikä huoltajuusasioihin, ne te hoidatte käräjillä." :D Ei hitto, mikä ylenkatsova ja pois sysivä tapa ilmaista asioita. Hyi.
Mielestäni tämä viimeisin kommentti osoittaa jotain kyvyttömyyttä käsittää ihan perusasioita. Ei ihme että sotkeentuu ongelmiin jos jonkinlaisten tyyppien kanssa. Ihan pelkästä lämpimyydestä. Lastensuojelun tehtävät ovat mitä ovat, ja oikeuslaitoksen tehtävät ovat mitä ovat. Otatko itse omavaltaisesti toisen instanssin hommia ja samalla potkut työstäsi?
Ei siitä ole kyse, vaan asenteensta. Miksi on niin vaikea myöntää että nykyinen järjestelmä on syvältä, ja lakia pitäisi muuttaa jotta lastensuojelu saisi enemmän valtaa päättää asioista? Oletko siis itse sitä mieltä että tilanne on nykyisellään ihan ok?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelun sossu tässä. Huoltaja on velvollinen vastaamaan lapsen turvallisuudesta. Jos lapsi on toisella huoltajalla väkivallan uhassa, lasta ei sinne laiteta. Toki se toinen huoltaja voi nostaa oikeusjuttua vieraannuttamisesta tai yrittää laittaa käräjäoikeudesta uhkasakkoa, kun tapaamiset eivät toteudu, mutta sitten niin on. Lastensuojelu ei koskaan ota kantaa tapaamisasioihin eikä huoltajuusasioihin, ne te hoidatte käräjillä. Eli summa summarum. Hakekaa niitä yksinhuoltajuuksia, valvottuja tapaamisia, jättäkää laittamatta lasta väkivaltaiselle vanhemmalle, mutta älkää yrittäkö vyöryttää ongelmaa lastensuojelulle.
Miten muka voi olla näin? Mitenkäs niissä tapauksissa sitten kun sekä isä että äiti tahoillaan kohtelevat lasta huonosti? Kumpaakaan ei kiinnosta suojella lasta siltä toiselta. Kyllähän tällaisissa tapauksissa lastensuojelu voikin sitten päättää vastoin vanhempien tahtoa että lapsi sijoitetaan muualle asumaan. Mutta sitten muka ei voi mitään jos vain toisen luona on kaltoinkohtelua?
Tuota tuota... eikö lastensuojelun sitten pitäisi ihan ottaa kantaa siihen että tämä ”hyvä” vanhempi päästää lapsen isälleen? Jos kerran on hyvä vanhempi, ja hyvän vanhemman ei siis kuulu sitten lasta toiselle vanhemmalle päästää? Eikö tässä pitäisi sitten lastensuojelun todeta että jotta lapsi voi jatkaa kotona asumista, on vahingollisen toiminnan loputtava välittömästi?
Pakkohan se lapsi on sijoittaa, jos äiti lykkii sitä jatkuvasti isälle, jonka luona se lapsi ei ole turvassa.
No nyt on kyllä ristiriitaista settiä! ”Emme ota kantaa, mutta otamme sitten kuitenkin kantaa ja huostaamme lapsen jos äiti antaa lapsen isälle” Siis otatteko kantaa vai ette?
Huoltajuuskiista. Kiista sovittu isän tapaamisoikeuksin. Äiti antaakin huoltajuuden isälle ilman sopimusta. Isän huoltajuus huono juttu. Sopimus rikottu. Ls ottaa kantaa, kunnes uusi sopimus.
No mitä sinä ap haluat? Yksinhuoltajuuden? Ehkä sille lapselle on hyvä nähdä joskus isäänsä kuitenkin. Mitä se sinua rassaa jos se ajaa autolla ohi? Riiput kiinni itse siinä. Pakkoko pn kytätä ikkunassa. Kyllä se löytää toisen uhrin aikanaan.
Oot aika solmuun ihmissuhteesi hoitanut. Mistä se suuttui sulle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelun sossu tässä. Huoltaja on velvollinen vastaamaan lapsen turvallisuudesta. Jos lapsi on toisella huoltajalla väkivallan uhassa, lasta ei sinne laiteta. Toki se toinen huoltaja voi nostaa oikeusjuttua vieraannuttamisesta tai yrittää laittaa käräjäoikeudesta uhkasakkoa, kun tapaamiset eivät toteudu, mutta sitten niin on. Lastensuojelu ei koskaan ota kantaa tapaamisasioihin eikä huoltajuusasioihin, ne te hoidatte käräjillä. Eli summa summarum. Hakekaa niitä yksinhuoltajuuksia, valvottuja tapaamisia, jättäkää laittamatta lasta väkivaltaiselle vanhemmalle, mutta älkää yrittäkö vyöryttää ongelmaa lastensuojelulle.
Miten muka voi olla näin? Mitenkäs niissä tapauksissa sitten kun sekä isä että äiti tahoillaan kohtelevat lasta huonosti? Kumpaakaan ei kiinnosta suojella lasta siltä toiselta. Kyllähän tällaisissa tapauksissa lastensuojelu voikin sitten päättää vastoin vanhempien tahtoa että lapsi sijoitetaan muualle asumaan. Mutta sitten muka ei voi mitään jos vain toisen luona on kaltoinkohtelua?
Koska lapsella on hyvä huoltaja, jonka luona lapsi voi asua. Edelleen kysymys miksi te laitatte lapsen vanhemmalle jonka luona lapsen ei ole hyvä olla?
En laittanut mutta lastensuojelu kyllä yritti saada laittamaan uhkaamalla huostaanotolla. Eivät halunneet saada vanhempaa itsensä kimppuun. Suomi 2010-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
En syyllistä, mutta onhan siinä omaakin vikaa jos piti ottaa ns. "jännä mies" kun kilttejäkin oli tarjolla.
Minun kohdalla mies ei ollut jännä vaan kiltti, tosi, tosi kiltti. Siipeensä saanut suomalainen rehti mies. Tai sellaista roolia hän veti, kunnes hän oli saanut minut sidottua avioliitolla, asuntolainalla ja lapsella. Tuollaiset kommentit ovat juuri niitä syyllistäviä kommentteja, joita naiset kuulevat sen päälle, että ovat pahassa pulassa ilman että he olisivat tieten tahtoen valinneet selvän pahan pojan. Melkein tekisi mieli toivoa, että tyttäresi niinikään kohtaisi tällaisen "kiltin" miehen, mutta en toivo tätä edes sinun tyttärellesi, vaikka selvästi olet ihminen, jolle universumin pitäisi opettaa nöyryyttä sen edessä, että ketä tahansa pystyy pätevä psykopaatti tai muu vastaava manipuloija petkuttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään halua mitätöidä sinun ja lapsesi kokemuksia eikä muutoksen saaminen ole helppoa, mutta jos saisit pikkuhiljaa käännettyä ajatuksesi niin, että koko mieshän on yksi vitsi. Kytätköön ja ajakoon asunnon ympärillä ja heittäköön elämänsä hukkaan moiseen, kyselköön lapselta vaikka viikon ruokalistat ja kuka kävi kylässä ym. Ei tunnu missään. Ex-ukko pyörii minun elämän ympärillä, mutta pyöriköön, sillä sisälle elämääni ei enää pääse. Jos uhkailee ym. ilmoitan välittömästi poliisille.
Mies tuntee sinut ja lapsen. Kysellessään mies näkee lapsen jäykistyneen olemuksen ja lautasen kokoiset silmät ja tietää, että näistä kyselyistä on kotona puhuttu ja ne vaikuttaa sinuun. Vie voima kaikista miehen tekemistä älyttömyyksistä ja vaikuttamisyrityksistä. . Heittä vitsiksi, käännä asiat koomisiksi. Tämä ei ole helppoa tunnetasolla, mutta yritä ensin ajatuksen tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelun sossu tässä. Huoltaja on velvollinen vastaamaan lapsen turvallisuudesta. Jos lapsi on toisella huoltajalla väkivallan uhassa, lasta ei sinne laiteta. Toki se toinen huoltaja voi nostaa oikeusjuttua vieraannuttamisesta tai yrittää laittaa käräjäoikeudesta uhkasakkoa, kun tapaamiset eivät toteudu, mutta sitten niin on. Lastensuojelu ei koskaan ota kantaa tapaamisasioihin eikä huoltajuusasioihin, ne te hoidatte käräjillä. Eli summa summarum. Hakekaa niitä yksinhuoltajuuksia, valvottuja tapaamisia, jättäkää laittamatta lasta väkivaltaiselle vanhemmalle, mutta älkää yrittäkö vyöryttää ongelmaa lastensuojelulle.
Hyi miten töykeä vastaus. Jos tuolla mentaliteetilla varustetut tantat ovat hoitamassa näitä asioita yleisemminkin, niin ei hyvää päivää. Puuttuuko joku pala päästä vai onko valta turmellut? Onko ennakkoedellytys sossutantan hommiin se, että ihmiseltä puuttuu jopa kyky perusempatiaan? Mahtuu sitten sitä jäykkää luotaantyöntävää kylmyyttä vähän enemmän. "Lastensuojelu ei koskaan ota kantaa tapaamisasioihin eikä huoltajuusasioihin, ne te hoidatte käräjillä." :D Ei hitto, mikä ylenkatsova ja pois sysivä tapa ilmaista asioita. Hyi.
Mielestäni tämä viimeisin kommentti osoittaa jotain kyvyttömyyttä käsittää ihan perusasioita. Ei ihme että sotkeentuu ongelmiin jos jonkinlaisten tyyppien kanssa. Ihan pelkästä lämpimyydestä. Lastensuojelun tehtävät ovat mitä ovat, ja oikeuslaitoksen tehtävät ovat mitä ovat. Otatko itse omavaltaisesti toisen instanssin hommia ja samalla potkut työstäsi?
Ei siitä ole kyse, vaan asenteensta. Miksi on niin vaikea myöntää että nykyinen järjestelmä on syvältä, ja lakia pitäisi muuttaa jotta lastensuojelu saisi enemmän valtaa päättää asioista? Oletko siis itse sitä mieltä että tilanne on nykyisellään ihan ok?
Lastensuojelu on nykyisellään täysin työllistetty ja kriisiytynyt organisaatio. Huolto- ja tapaamisriistoja tulee nykyisin koko ajan kasvavalla tahdilla. Aikuisten ihmisten on yhä useammin todellakin mahdoton sopia oman lapsensa huoltajuudesta ja tapaamisista ilman viranomaisia. Jos nämä monesti aivan järkyttävät riidat työnnetään lastensuojelulle, niin se ei enää pysty toimimaan siinä perustehtävässään mikä sillä on. Mikä siinä on, että ihmiset eivät osaa enää erota sivistyneesti ja sopia asioista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelun sossu tässä. Huoltaja on velvollinen vastaamaan lapsen turvallisuudesta. Jos lapsi on toisella huoltajalla väkivallan uhassa, lasta ei sinne laiteta. Toki se toinen huoltaja voi nostaa oikeusjuttua vieraannuttamisesta tai yrittää laittaa käräjäoikeudesta uhkasakkoa, kun tapaamiset eivät toteudu, mutta sitten niin on. Lastensuojelu ei koskaan ota kantaa tapaamisasioihin eikä huoltajuusasioihin, ne te hoidatte käräjillä. Eli summa summarum. Hakekaa niitä yksinhuoltajuuksia, valvottuja tapaamisia, jättäkää laittamatta lasta väkivaltaiselle vanhemmalle, mutta älkää yrittäkö vyöryttää ongelmaa lastensuojelulle.
Hyi miten töykeä vastaus. Jos tuolla mentaliteetilla varustetut tantat ovat hoitamassa näitä asioita yleisemminkin, niin ei hyvää päivää. Puuttuuko joku pala päästä vai onko valta turmellut? Onko ennakkoedellytys sossutantan hommiin se, että ihmiseltä puuttuu jopa kyky perusempatiaan? Mahtuu sitten sitä jäykkää luotaantyöntävää kylmyyttä vähän enemmän. "Lastensuojelu ei koskaan ota kantaa tapaamisasioihin eikä huoltajuusasioihin, ne te hoidatte käräjillä." :D Ei hitto, mikä ylenkatsova ja pois sysivä tapa ilmaista asioita. Hyi.
Mielestäni tämä viimeisin kommentti osoittaa jotain kyvyttömyyttä käsittää ihan perusasioita. Ei ihme että sotkeentuu ongelmiin jos jonkinlaisten tyyppien kanssa. Ihan pelkästä lämpimyydestä. Lastensuojelun tehtävät ovat mitä ovat, ja oikeuslaitoksen tehtävät ovat mitä ovat. Otatko itse omavaltaisesti toisen instanssin hommia ja samalla potkut työstäsi?
Ei siitä ole kyse, vaan asenteensta. Miksi on niin vaikea myöntää että nykyinen järjestelmä on syvältä, ja lakia pitäisi muuttaa jotta lastensuojelu saisi enemmän valtaa päättää asioista? Oletko siis itse sitä mieltä että tilanne on nykyisellään ihan ok?
Lastensuojelu on nykyisellään täysin työllistetty ja kriisiytynyt organisaatio. Huolto- ja tapaamisriistoja tulee nykyisin koko ajan kasvavalla tahdilla. Aikuisten ihmisten on yhä useammin todellakin mahdoton sopia oman lapsensa huoltajuudesta ja tapaamisista ilman viranomaisia. Jos nämä monesti aivan järkyttävät riidat työnnetään lastensuojelulle, niin se ei enää pysty toimimaan siinä perustehtävässään mikä sillä on. Mikä siinä on, että ihmiset eivät osaa enää erota sivistyneesti ja sopia asioista?
Jos psykiatria toteaa molempien vanhempien olevan hyväksi lapselle ja oikeuslaitos tekee saman päätöksen, niin millä perusteilla lastensuojelu voi enää puuttua ja tehdä päinvastaisen päätöksen? Ei millään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelun sossu tässä. Huoltaja on velvollinen vastaamaan lapsen turvallisuudesta. Jos lapsi on toisella huoltajalla väkivallan uhassa, lasta ei sinne laiteta. Toki se toinen huoltaja voi nostaa oikeusjuttua vieraannuttamisesta tai yrittää laittaa käräjäoikeudesta uhkasakkoa, kun tapaamiset eivät toteudu, mutta sitten niin on. Lastensuojelu ei koskaan ota kantaa tapaamisasioihin eikä huoltajuusasioihin, ne te hoidatte käräjillä. Eli summa summarum. Hakekaa niitä yksinhuoltajuuksia, valvottuja tapaamisia, jättäkää laittamatta lasta väkivaltaiselle vanhemmalle, mutta älkää yrittäkö vyöryttää ongelmaa lastensuojelulle.
Hyi miten töykeä vastaus. Jos tuolla mentaliteetilla varustetut tantat ovat hoitamassa näitä asioita yleisemminkin, niin ei hyvää päivää. Puuttuuko joku pala päästä vai onko valta turmellut? Onko ennakkoedellytys sossutantan hommiin se, että ihmiseltä puuttuu jopa kyky perusempatiaan? Mahtuu sitten sitä jäykkää luotaantyöntävää kylmyyttä vähän enemmän. "Lastensuojelu ei koskaan ota kantaa tapaamisasioihin eikä huoltajuusasioihin, ne te hoidatte käräjillä." :D Ei hitto, mikä ylenkatsova ja pois sysivä tapa ilmaista asioita. Hyi.
Mielestäni tämä viimeisin kommentti osoittaa jotain kyvyttömyyttä käsittää ihan perusasioita. Ei ihme että sotkeentuu ongelmiin jos jonkinlaisten tyyppien kanssa. Ihan pelkästä lämpimyydestä. Lastensuojelun tehtävät ovat mitä ovat, ja oikeuslaitoksen tehtävät ovat mitä ovat. Otatko itse omavaltaisesti toisen instanssin hommia ja samalla potkut työstäsi?
Ei siitä ole kyse, vaan asenteensta. Miksi on niin vaikea myöntää että nykyinen järjestelmä on syvältä, ja lakia pitäisi muuttaa jotta lastensuojelu saisi enemmän valtaa päättää asioista? Oletko siis itse sitä mieltä että tilanne on nykyisellään ihan ok?
Lastensuojelu on nykyisellään täysin työllistetty ja kriisiytynyt organisaatio. Huolto- ja tapaamisriistoja tulee nykyisin koko ajan kasvavalla tahdilla. Aikuisten ihmisten on yhä useammin todellakin mahdoton sopia oman lapsensa huoltajuudesta ja tapaamisista ilman viranomaisia. Jos nämä monesti aivan järkyttävät riidat työnnetään lastensuojelulle, niin se ei enää pysty toimimaan siinä perustehtävässään mikä sillä on. Mikä siinä on, että ihmiset eivät osaa enää erota sivistyneesti ja sopia asioista?
Paha sanoa, mutta se nyt kuitenkin on fakta että ei osata. Siksi olisikin nyt tärkeää suojella myös näitä lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelun sossu tässä. Huoltaja on velvollinen vastaamaan lapsen turvallisuudesta. Jos lapsi on toisella huoltajalla väkivallan uhassa, lasta ei sinne laiteta. Toki se toinen huoltaja voi nostaa oikeusjuttua vieraannuttamisesta tai yrittää laittaa käräjäoikeudesta uhkasakkoa, kun tapaamiset eivät toteudu, mutta sitten niin on. Lastensuojelu ei koskaan ota kantaa tapaamisasioihin eikä huoltajuusasioihin, ne te hoidatte käräjillä. Eli summa summarum. Hakekaa niitä yksinhuoltajuuksia, valvottuja tapaamisia, jättäkää laittamatta lasta väkivaltaiselle vanhemmalle, mutta älkää yrittäkö vyöryttää ongelmaa lastensuojelulle.
Hyi miten töykeä vastaus. Jos tuolla mentaliteetilla varustetut tantat ovat hoitamassa näitä asioita yleisemminkin, niin ei hyvää päivää. Puuttuuko joku pala päästä vai onko valta turmellut? Onko ennakkoedellytys sossutantan hommiin se, että ihmiseltä puuttuu jopa kyky perusempatiaan? Mahtuu sitten sitä jäykkää luotaantyöntävää kylmyyttä vähän enemmän. "Lastensuojelu ei koskaan ota kantaa tapaamisasioihin eikä huoltajuusasioihin, ne te hoidatte käräjillä." :D Ei hitto, mikä ylenkatsova ja pois sysivä tapa ilmaista asioita. Hyi.
Mielestäni tämä viimeisin kommentti osoittaa jotain kyvyttömyyttä käsittää ihan perusasioita. Ei ihme että sotkeentuu ongelmiin jos jonkinlaisten tyyppien kanssa. Ihan pelkästä lämpimyydestä. Lastensuojelun tehtävät ovat mitä ovat, ja oikeuslaitoksen tehtävät ovat mitä ovat. Otatko itse omavaltaisesti toisen instanssin hommia ja samalla potkut työstäsi?
Ei siitä ole kyse, vaan asenteensta. Miksi on niin vaikea myöntää että nykyinen järjestelmä on syvältä, ja lakia pitäisi muuttaa jotta lastensuojelu saisi enemmän valtaa päättää asioista? Oletko siis itse sitä mieltä että tilanne on nykyisellään ihan ok?
Lastensuojelu on nykyisellään täysin työllistetty ja kriisiytynyt organisaatio. Huolto- ja tapaamisriistoja tulee nykyisin koko ajan kasvavalla tahdilla. Aikuisten ihmisten on yhä useammin todellakin mahdoton sopia oman lapsensa huoltajuudesta ja tapaamisista ilman viranomaisia. Jos nämä monesti aivan järkyttävät riidat työnnetään lastensuojelulle, niin se ei enää pysty toimimaan siinä perustehtävässään mikä sillä on. Mikä siinä on, että ihmiset eivät osaa enää erota sivistyneesti ja sopia asioista?
Ei niitä riitoja lastensuojeluun työnnetä, vaan lastensuojelu on agressiivisesti markkinoinut "palvelujaan". Joka suuntaan on rummutettu, että hei, jos sulla on pienikin *huoli* - ei tarvitse olla mitään muuta kuin pieni tunne - niin heti teet lastensuojeluilmoituksen. Totta kai pipipäät oikein tehtailevat lastensuojeluilmoituksia ja kukkahattutädit ovat ah niin työllistettyjä. Voivat sitten voivotella, että kun työ on niin tärkeä ja voi voi, kun me sankarit uuvutaan. Ja sitten vielä kun ne työskentelytavat sossuilla on niin kaoottisia, että tulee vain enemmän sotkua kuin mitä eroavalla pariskunnalla alunperin oli, niin kyllähän siitäkin tulee lisää duunia. Asiakkaat joutuvat tekemään muistutuksia, kun työn laatu on niin p***aa, niin ollaan hyvin lähellä ikiliikkujaa. Pitää palkata lisää sossuja. Todelliset vaarassa olevat lapset eivät lastensuojelussa saa apua ja pahimmillaan kuolevat, kun sossut vaan sössii. Mitään ei kuitenkaan muuteta, kun kehdataan ottaa lapsikuolemat merkkinä vajaamiehityksestä, eikä merkkinä täysin rikkinäisestä järjestelmästä.
Kuka on "hyvä" vanhempi voi olla narsistisen ja kontrolloivan naiaen mielestä vain hän itse ja mies aina pelkkä hirviö. Ei toki aina. Mustavalkoisuus harvoin totuus perhesuhteissa. Se joja enuten mustaa jotakuta perheessä, on usein itse se pa skin pelaaja.
Se siinä on, että kaikki perustuu näyttöön. Kovaan faktaan. Oikeus ei lähde tuomitsemaan ketään ilman niitä. Kyse ei ole siitä, etteikö viranomaiset tunnistaisi, mutta ilman selvääkin selvempää näyttöä ei voi tehdä mitään. On kädetön. Näin se vaan on, valitettavasti. Toivon, että pystyt kaikesta huolimatta ottamaan lapsen tunteet ja puheet vastaan ja et jaa lapselle omia tuntemuksiasi ja ajatuksiasi lapsen isästä vaan menet ammattilaisen puheille ne purkamaan.
Toivon, että tilanne selviää lopullisesti ja saatte rauhallisen, turvallisen elämän.