Muita naisia, joita v*tuttaa oletus, että olet joku ehtoinen leipuriemäntä?
Leipominen ja emännöinti ei ole mun juttu. Ei kiinnosta. Käytän sen ajan mieluummin muuten.
Vituttaa, jos kutsun kavereita oluelle niin eivät oikein innostu, vaan mieluummin pitäisi kotisohvalla kahvitella pullaa mussutellen. Muttakun minua ei kiinnosta leipoa sitä pullaa... argh.
Kommentit (488)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun kommenttien suosio tuo varmaan orkut sitten joka kerta. Luuseri :D
Tervetuloa kerhoon! Eiköhän olla kaikki täällä AV:lla luusereita, poislukien ne jotka keskustelevat vauvoista. Saan nautintoa myös tämänkaltaisista kommenteista, joissa aikuinen alentuu haukkumaan tuntematonta, kuin joku päiväkoti-ikäinen. Ap
Niin oliko sinulla aiheeseen jotain annettavaa, vai tulitko vain ilkkumaan ja tuntemaan itsesi paremmaksi?
Mitä luulet? Ilkkumaan tottakai. Kaltaisiani luusereita, jotka rähisevät ja pätevät av:lla, toiset jopa saamatta siitä halpaa hupia niinkuin minä.
Tosin tässä keskustelussa oli myös aidosti kiinnostavia kommentteja, kiitos niistä. Heitä en ilku. Ap
Oon käyttänyt pakastepullaa, kysyttäessä toki maininnut että kaupan hyllyltä mutta muuten ollut asiasta hipihiljaa
Nykyään ihan peruskaupasta saa vaikka mitä. Sitten jos on Prisma tai Cittari lähellä niin vain taivas on rajana. Leivon vain jos saan siitä itselleni nautintoa
Ainekset
n. 30 kpl
1/2lmaitoa
50ghiivaa
1kananmuna
1 1/2tlsuolaa
2dlsokeria
1rklkardemummaa
n. 900g(14 dl)Pirkka vehnäjauhoja
200gvoita tai leivontamargariinia
Voiteluun
kananmunaa
Koristeluun
raesokeria
Valmistus
yli 60 min
Lämmitä maito kädenlämpöiseksi. Murenna hiiva maitoon ja sekoita joukkoon muna. Lisää suola, sokeri ja kardemumma. Lisää jauhoja vähitellen ja vaivaa taikina hyvin. Lisää pehmeä margariini jauhojen lisäämisen loppuvaiheessa. Taikina saa olla pehmeää. Alusta taikinaa, kunnes se on tasaista ja irtoaa käsistä ja kulhon reunoista. Anna taikinan kohota leivinliinan alla 15-20 minuuttia.
Vaivaa taikinaa leivinpöydällä ja valmista siitä pitkoja, pikkupullia tai korvapuusteja. Kohota pullat liinalla peitettyinä. Voitele kohonneet pullat munalla ja koristele raesokerilla.
Paista pitkoja 200 asteessa 20-25 minuuttia ja pikkupullia tai korvapuusteja 225 asteessa 8-10 minuuttia.
Vierailija kirjoitti:
Oon käyttänyt pakastepullaa, kysyttäessä toki maininnut että kaupan hyllyltä mutta muuten ollut asiasta hipihiljaa
Miksi hipihiljaa? Jos pullat ovat herkullisia niin mukavempaa on suoraan jakaa vinkki.
Nostan ketjua vielä, koska aihe on kiinnostava. Muutin itse keskikokoisesta kaupungista suureen siksi, että en halunnut jatkaa sitä hääräävän emännän mallia. Meillä mies on sellainen isännöijätyyppi, että helposti ehtii hoidella ruokien siivoamista ja muuta, kun minä olen jutellut vieraiden kanssa. Teemme siis molemmat, mutta mies ei ole niin huoleton kuin minä. Muutimme takaisin lapsuudenympyröihin, missä samat odotukset kukoistavat. Ei enää haittaa, että en sopeudu, olen riittävän kauan (yli 20v) muualla asuttuani huomannut, että ihmiset sopeutuvat meihin kussakin ympäristössä "outoihin", kun on pakko.
Ymmärrän, että ap:lle ei ole niin yksinkertaista, koska hän ilmeisesti on asunut pienellä paikkakunnalla koko ajan. Koen itsekin painetta, se ei vain johda mihinkään muuhun kuin siihen, että teemme edelleen asiat omalla tavallamme.
Vierailija kirjoitti:
Nostan ketjua vielä, koska aihe on kiinnostava. Muutin itse keskikokoisesta kaupungista suureen siksi, että en halunnut jatkaa sitä hääräävän emännän mallia. Meillä mies on sellainen isännöijätyyppi, että helposti ehtii hoidella ruokien siivoamista ja muuta, kun minä olen jutellut vieraiden kanssa. Teemme siis molemmat, mutta mies ei ole niin huoleton kuin minä. Muutimme takaisin lapsuudenympyröihin, missä samat odotukset kukoistavat. Ei enää haittaa, että en sopeudu, olen riittävän kauan (yli 20v) muualla asuttuani huomannut, että ihmiset sopeutuvat meihin kussakin ympäristössä "outoihin", kun on pakko.
Ymmärrän, että ap:lle ei ole niin yksinkertaista, koska hän ilmeisesti on asunut pienellä paikkakunnalla koko ajan. Koen itsekin painetta, se ei vain johda mihinkään muuhun kuin siihen, että teemme edelleen asiat omalla tavallamme.
Lisään vielä, että en edes näe kuin sellaisia ihmisiä, joiden kanssa voin olla oma itseni. Olen luikerrellut irti kaikista illanistujaisista, jotka ovat vääränlaisia. Enää ei tule kutsuja, mikä oli tavoitekin. Auttaa, että oma ystäväpiirini täällä on myös sopeutunut vuosien varrella siihen, että olen mitä olen. Luonani kyläillessään silloin aikoinaan he saivat toistuvasti kokemusta siitä, että asiat hoituvat naisten illanistujaisissa, vaikka kukaan ei ole leipuriemäntä. :)
Niin oliko sinulla aiheeseen jotain annettavaa, vai tulitko vain ilkkumaan ja tuntemaan itsesi paremmaksi?