Mikä mua vaivaa kun koen, että laittautuminen on jotenkin feikkiä
Siis näyttäähän se toisten päällä ok.
Mutta itse jos laitan vaikka mekon päälle ja killuttimet korvaan, niin en tunne olevani minä itse, vaan joku feikki. Ja koen sen jotenkin hienosteluksi ja oman persoonan vääristelyksi kun olen usein farkuissa ja kulahtaneessa hupparissa ja itseeni yhdistetty esim sana vaatimattomuus . Et ikään kun laittautuminen on jotenkin väärin. En tiedä saakohan kukaan kiinni et mitä ajan takaa..
Kommentit (23)
Ap:ta ei vaivaa yhtään mikään.
Miksi ihmeessä on sellainen käsitys vielä 2000-luvulla, että (hetero)naisen pitää laittautua, meikata ja/tai käyttää mekkoa?
Meikkaaminen, hiusten laittaminen ja muu itsensä puunaaminen on aina ollut minusta suunnattoman tylsää, aikaa vievää ja rasittavaa. Ei miestenkään odoteta tuhlaavan aikaansa ulkonäön laittoon tai että he esim. kävelisivät epämukavissa korkokengissä.
Mutta ne joista se on mukavavaa, niin naiset kuin miehetkin, voivat tietenkin käyttää aikansa itsensä laittamiseen ja pukeutua "hienommin", kunhan vain jättäisivät arvostelemasta niitä, jotka eivät jaa heidän arvojaan ja normejaan ulkonäköön liittyvistä asioissa.
Jokainen meikkaava ihminen on feikki.
Minulla taas äiti kyllä laittautui. Hän meikkasi joka aamu keittiössä ennen töihin lähtöä. Vaatteet hän oli katsonut edellispäivänä valmiiksi. Piti näyttää siistiltä ja edustavalta. Siitä huolimatta tapa ei tarttunut minuun. Kuten ap, koen feikkaavani, kun laittaudun. Minusta meikkaamiseen käytetty aika on hukkaan heitettyä, jostain syystä sisimmässäni tunnen niin. En osaa rentoutua laittautuneena.