Lue keskustelun säännöt.
Mieheni on sairaalloisen nuuka! :(
03.06.2021 |
Onkohan muilla ollut samanlaisia kokemuksia. Mä niiiin tarttisin ymmärrystä ja vertaistukea!
Mieheni kanssa asutaan vuokralla ja maksetaan vuokramenot puoliksi. Lisäksi kun käydään ruokakaupassa niin hän aina olettaa minun maksavan kaikki. KOSKAAN ei siis tarjoudu maksamaan yhteisistä ruokaostoksista, vaikka itse lappaa koriin mitä huvittaa.
Joskus joudun pyytämään että voisiko hän sillä kertaa maksaa, ja aina sillä on tyytymätön ilme, tai vastaa tyyliin " Eh, no, okei tän kerran sitten".
Hänellä on kuitenkin parempi palkka kuin itsellä, joka olen yrittäjä ja joudun vuokraamaan pientä studiotilaa.
Jos olemme sim kaupungilla, ja kysyn mentäiskö kahville, mies vastaa aina että aika kallista on, juodaanko vasta kotona kahvit. Jos minä tarjoan, niin menee mukisematta ja ottaa vielä pari leipääkin. Tämä menee jo naurettavuuksiin, mutta kerran hän ehdotti tarjoavansa kahvit, oltiin Robertsin tiskillä ja sanoin haluavani jonkun erikoiskahvin, jonka hinta oli 4 euron paikkeilla. Mies siinä pokkana, että ei käy, otetaan tavalliset suodatinkahvit eikä mitään leipiä.
Ravintoloissa emme käy, elokuvissa emme käy, synttäri/joululahjoja en ole saanut kuin ensimmäisenä yhteisvuotena (itse kyllä muistan aina miehen merkkipäivät ja olen muutenkin ostanut hänelle välillä pieniä yllätyksiä).
Siis jotenkin risoo ja satuttaa henkisesti, että kun itse tykkää ilahduttaa toista välillä pienellä lahjalla tai vaikka herkkukahvilla, niin hänellä ei ole mitään vastaavia tunteita minua kohtaan. Ja kun yritykseni ei aina tuota hyvin, jolloin minulle jää rahaa muutama kymppi kuussa ja mies sen tietää, IKINÄ ei tarjoudu taloudellisesti auttamaan tai maksamaan edes niitä yhteisiä juttuja. Olen kestänyt tilannetta 4 vuotta, mutta nyt aloin miettimään, että en varmaan pysty olemaan yhdessä tuollaisen ihmisen kanssa. Se on liian erilainen kuin minä, enkä vaan ymmärrä tuollaista pihiyttä. Mihinkään tiettyyn hän ei säästä, ja itselle kyllä ostelee kalliita juttuja, vaihtaa puhelinta puolen vuoden välein, mutta vaimon kanssa ei voi jakaa sitä hyvinvointia.
Ei kai hän tuollaisesta käytöksestä enää parane? Ollaan nelikymppisiä, ei lapsia.
Kommentit (62)
Onnea vaan. Kuulostaa kivalta mieheltä ja suhteelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa ikävältä. Itse olen taas mies jonka on käytännössä pakko maksaa melkein kaikki koska yrittäjänä toimivalla vaimolla ei ole tällä erää kovinkaan kummoisia tuloja. Mutta näin mennään nyt.
Nyt keskustelua, ihmettelen kyllä suuresti miten ette ole keskustelleet raha-asioista (esim. nuo ruokaostokset) kunnolla ennen yhteenmuuttoa.
Mutta keskustelkaa. Asiallisesti, nalkuttamatta. Sovitte yhteiset pelisäännöt esim. juurikin ruokaostosten ja kahvilakäyntien suhteen.
Provo, toivon.
Mutta jos olisikin totta, niin lakkaat maksamasta. Nyt heti. Ei yhtään miehen leipää tai kahvia tai kauppareissua mene sinun kukkaroltasi enää. Sitten faktat pöytään ja kysymys että muuttuuko vai erotaanko. Todennäköisesti erotaan koska saituus on sairaus johon ei ole parannuskeinoja.
Vaikuttaa provolta, koska ei kai kukaan maksa toisen ruokia 4 vuotta. Sen vielä voin jotenkin ymmärtää, jos ei halua käyttää rahojaan kahviloihin tai lahjoihin, jos säästämisellä on jokin muu tarkoitus, mutta onhan se tylsää, jos ei ikinä voi käyttää rahaa mihinkään muuhun kuin välttämättömyyksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taas on niin ilmiselvä provo, mutta kyllä mammat nielee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP,alkaako mielikuvitus hiipumaan 😇
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taas miesaktivistit ahdistuvat, kun mies ei olekaan ihailtu elättäjä vaan naisen lompakolla lokkeilija.
Meillä onneksi molemmat nuukia, mutta ymmärän tarpeesi. Pieneen tyytyisit, olisi helppo miellytää jos vain haluaisi. Eikö niitä ruokamaksuja kuulu maksaa puoliksi? Olemme ruvenneet keräämään kuitit ja maksamme kuun lopussa kaiken puoliksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
PIhtarit pihtaa kaikkea: rahaa, tunteita, läheisyyttä ja seksiä.
Psykoanalyytikko Kaj J. Davidkinin mukaan pihiys, kateus ja ahneus liittyvät toisiinsa. Kitsastelun taustalla on huono itsetunto, joka johtuu suurelta osin varhaislapsuuden traumaattisista kokemuksista. Lapsi on jäänyt vaikeiden tunteidensa kanssa liian yksin.
"Pihi tuntee itsensä riittämättömäksi ja kadehtii toista, koska kokee tiedostamattaan, että toisen hyvä on hänen puutteensa. Tyydyttääkseen pohjatonta psyykkistä nälkäänsä pihi haalii itselleen monenlaista hyvää ja varjelee sitä vain itseään varten", Davidkin sanoo.
Äärimmäinen nuukuus näkyy myös tunneasioissa.
Turvattomaksi itsensä tunteva ihminen ei luota itseensä eikä muihin. Hän kitsastelee tunteissaan eikä ota huomioon toisen tarpeita ja tunteita – hänellä ei ole siihen varaa. Läheisyys ja sitoutuminen on vaikeaa, ja ihmisestä tulee eristäytynyt ja yksinäinen.
Pitkälle mennyt pihiys on joskus suorastaan psyykkistä taistelua hengissä säilymisestä, suoja ahdistusta, ja avuttomuutta vastaan.
Jännä juttu, miten nuukailijat eivät nuukaile ja sääli rahoja yhtään silloin kun ne menevät jonkun toisen rahoista. Ihme lypsämistä. Oikein kehutaan, että ”tottakai tehdään ja ostetaan kun vaan sinä maksat”.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkään en ole koskaan ymmärtänyt sitä, miksi mennä kahvilaan juomaan kahvia ja maksaa siitä ja kahvileivästä, kun kahvia voi juoda kotona halvalla. Ei siellä kahvilassa ole niin viihtyisää, että siitä kannattaisi tolkuttomia summia kahvista maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Minäkään en ole koskaan ymmärtänyt sitä, miksi mennä kahvilaan juomaan kahvia ja maksaa siitä ja kahvileivästä, kun kahvia voi juoda kotona halvalla. Ei siellä kahvilassa ole niin viihtyisää, että siitä kannattaisi tolkuttomia summia kahvista maksaa.
Se onkin vaihteluksi kivaa, ei aina.
Sen jälkeen voi kotona kahvitella ja miettiä kun itse tekee paremmat leivät ja vielä halvemmalla. Valmiseen pöytään on aina kiva välillä mennä.
Tuollaisia ihmisiä todella on, eikä varmasti ole provo. Sitten se on sitä väsytystaistelua, kun kotoa loppuu käsisaippua/tiskitabletit/vessapaperi tai jotain muuta, että se joka niitä eniten tarvitsee käy sitten ostamassa lopulta kun ei enää kestä. Olen taistellut kaupassa vappuna simapullosta, jota ei voitu ostaa kun oli liian kallista ja vettäkin voi juoda. Ihan oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisia ihmisiä todella on, eikä varmasti ole provo. Sitten se on sitä väsytystaistelua, kun kotoa loppuu käsisaippua/tiskitabletit/vessapaperi tai jotain muuta, että se joka niitä eniten tarvitsee käy sitten ostamassa lopulta kun ei enää kestä. Olen taistellut kaupassa vappuna simapullosta, jota ei voitu ostaa kun oli liian kallista ja vettäkin voi juoda. Ihan oikeasti.
No kaupan hyvä simapullo onkin liian kallista sokerivedestä. Mutta tuo väsytystaistelu oli kyllä tutun kuuloista, menee hirveästi energiaa kun yrittää pitää tasapuolisuudesta kiinni. Sen olen juuri oppinu, että se tasapuolisuuskin on niin suhteellinen käsite monelle, itse otan sen kirjaimellisesti.
Lähtisin kyllä kävelemään tuosta suhteesta. Tuttavapariskunnalla vastaavaa, mies todella pihi. Hirveää katseltavaa se joka asiasta nuukailu. Joka ostos pitää perustella miehelle ja rouva onkin oppinut koluamaan joka alelaarin. Jos mies ostaa itselleen esim.urheilutamineita, ne saavat maksaa. Arvaatte varmaan ettei olla kovin usein tekemisissä, eikä todellakaan lähdetä millekään reissulle heidän kanssaan.
Ottakaa kuitit talteen ja laittakaa ruokamenot puoliksi. Olet kiltti ihminen, mutta tottakai tuommoinen käytös harmittaa. Nauti välillä elämästä itseksesi tai jonkun naisystävän kanssa. Lakkaa vähäksi aikaa huomioimasta miestäsi jutuilla, joihin tarvitsee rahaa- jospa se herättelisi häntä. Miehesi on itsekäs ja pitää sinua vähän kuin itsestäänselvyytenä? Avioliitto on silti liitto. Ei sitä miestä voi jättääkään ja kuulostaa muuten hyvältä mieheltä, tekee töitä, ei ryyppää, viettää aikaa kanssasi ja kohtelee muuten hyvin.
Vai niin AP 😮