Kannattaako työhaastattelussa painottaa olevansa vela?

Hassua, että monet ovat kommentoineet, että vapaaehtoisen lapsettomuuden mainitseminen antaa itsekkään vaikutelman, vaikka toki se sitten varmaan on niin. Itse näin 34-vuotiaana velana olen työelämässä saanut huomata sen, että minä olen se, joka joustaa AINA osan niiden työntekijöiden edestä, joilla on lapsia. Esimerkiksi meillä ei ole varsinaisia tiukkoja työaikoja, vaan työtä tehdään projektien puitteissa joustaen. Kas kummaa, se olen sitten todella usein minä tai joku toinen lapseton, joka viimeistelee raportteja öitä myöten, kun muiden on jo puoli neljältä pitänyt lopettaa ja lähteä hakemaan PirkkoPettereitä tarhasta. Eikä siinä, tietysti lapset pitää hoitaa, mutta jotenkin huvittavaa on se, että lapsettomat olisivat joustamattomampia, kun itse viikottain joustaa jonkun edestä.

Lisäksi monen kunnallispolitiikkaan pyrkivän argumentteja on näyttänyt olevan "työnantajalta lisää joustavuutta lapsiperheille!". Toivoisin jonkun selittävän, miten työnantaja voisi toimia, että lapsiperheet saisivat helpostusta arkeen? Haluaisin vilpittömästi tietää, koska nyt jousto tulee ainakin oman kokemukseni mukaan lapsettomien selkärangasta, mikä on väärin.

Vierailija kirjoitti:

Minulle tämän vela asian korostaminen työhaastattelussa nostaisi välittömästi karvat pystyyn, ihan vain sen takia että se antaa vaikutelman, jossa henkilölle ominaista on jokin ihme kilpailuasetelma perheellisten ja lapsettomien välillä ja tämä suorastaan huutaa ongelmia työyhteisöön.

Tämä pätee myös kaikkiin muihin vastaaviin asetelmiin vetoamisen: mies/nainen, nuori/vanha, sinkku/naimisissa yms... Ei ei ei ei ja vielä kerran ei. Tällaisten täysin irrelevanttien ominaisuuksien esille tuominen työhaastattelussa kertoo vain siitä, ettei keskitytä olennaiseen, eli niihin työssä tarvittaviin taitoihin ja tietoon, vaan kuvitellaan olevan parempia kuin muut jonkin fyysisen ominaisuuden tai elämäntapavalintojen perusteella.

Oletko ikinä tehnyt rekrytointeja? Perhestatuksen painottamisesta voi olla montaa mieltä, mutta yleisesti kyllä haastattelun tarkoitus on juurikin selvittää, kuka kyseiseen paikkaan sopisi paremmin kuin muut. Tähän vaikuttaa toki tietotaito, mutta myös muut seikat. Kuinka soveltuu ryhmään, onko fyysisesti kykenevä kyseiseen työhön, millainen persoona on, millaisessa elämäntilanteessa on... Ne eivät ole irrelevantteja seikkoja vaikka kenties jonkun ihanteena voi olla että ainoastaan työn suorittamiseen liittyvä osaaminen saisi merkitä mitään.

Vierailija kirjoitti:

Minulle tämän vela asian korostaminen työhaastattelussa nostaisi välittömästi karvat pystyyn, ihan vain sen takia että se antaa vaikutelman, jossa henkilölle ominaista on jokin ihme kilpailuasetelma perheellisten ja lapsettomien välillä ja tämä suorastaan huutaa ongelmia työyhteisöön.

Tämä pätee myös kaikkiin muihin vastaaviin asetelmiin vetoamisen: mies/nainen, nuori/vanha, sinkku/naimisissa yms... Ei ei ei ei ja vielä kerran ei. Tällaisten täysin irrelevanttien ominaisuuksien esille tuominen työhaastattelussa kertoo vain siitä, ettei keskitytä olennaiseen, eli niihin työssä tarvittaviin taitoihin ja tietoon, vaan kuvitellaan olevan parempia kuin muut jonkin fyysisen ominaisuuden tai elämäntapavalintojen perusteella.

Jos joku mainitsisi lapsensa haastattelussa, nousisivatko karvasi siitäkin välittömästi pystyyn, ja antaisiko se mielestäsi vaikutelman että henkilölle on ominaista jokin kilpailuasetelma perheellisten ja lapsettomien välillä? 

Näin esimiehenä arvostan velaa lapsellisen yläpuolelle poissaolojen takia. Aina saa olla pelko perseessä milloin se jantapetterin nenä vähän vuoti ja pakko jäädä kotiin hoitamaan. Itse työteho riippuu taas yksilöstä eikä ole väliä onko lapsia vai ei. Kesälomien kanssa myös omat haasteet, onneksi ne on työnantajan määrättävissä jotta saadaan sitä heinäkuuta kaikille tasapuolisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle tämän vela asian korostaminen työhaastattelussa nostaisi välittömästi karvat pystyyn, ihan vain sen takia että se antaa vaikutelman, jossa henkilölle ominaista on jokin ihme kilpailuasetelma perheellisten ja lapsettomien välillä ja tämä suorastaan huutaa ongelmia työyhteisöön.

Tämä pätee myös kaikkiin muihin vastaaviin asetelmiin vetoamisen: mies/nainen, nuori/vanha, sinkku/naimisissa yms... Ei ei ei ei ja vielä kerran ei. Tällaisten täysin irrelevanttien ominaisuuksien esille tuominen työhaastattelussa kertoo vain siitä, ettei keskitytä olennaiseen, eli niihin työssä tarvittaviin taitoihin ja tietoon, vaan kuvitellaan olevan parempia kuin muut jonkin fyysisen ominaisuuden tai elämäntapavalintojen perusteella.

Oletko ikinä tehnyt rekrytointeja? Perhestatuksen painottamisesta voi olla montaa mieltä, mutta yleisesti kyllä haastattelun tarkoitus on juurikin selvittää, kuka kyseiseen paikkaan sopisi paremmin kuin muut. Tähän vaikuttaa toki tietotaito, mutta myös muut seikat. Kuinka soveltuu ryhmään, onko fyysisesti kykenevä kyseiseen työhön, millainen persoona on, millaisessa elämäntilanteessa on... Ne eivät ole irrelevantteja seikkoja vaikka kenties jonkun ihanteena voi olla että ainoastaan työn suorittamiseen liittyvä osaaminen saisi merkitä mitään.

Olen kyllä, mutta ilmeisesti pointti jäi epäselväksi. Tarkoitin nimenomaan sitä, että työhaastattelussa korostetaan omaa paremmuttaan tyyliin "olen paras vaihtoehto koska minä olen vahva nainen miesten maailmassa" tai "minä olen paras vaihtoehto koska olen herkkä mies tällä naisvaltaisella alalla". Nämä ovat irrelevantteja seikkoja ja ne kertovat tosiaan siitä ryhmään soveltumisesta juuri sen, että he eivät sovellu ryhmään (jossa pitää tulla toimeen kaikkien kanssa), koska nostavat itsensä jalustalle jonkun tällaisen seikan perusteella.

Tai sitten tämän ketjun aihe, eli se "olen parempi koska olen lapseton ja voin tehdä enemmän ylitöitä kuin perheelliset". Nämä ovat kaikki väitteitä, jotka perustuvat siihen, että henkilö kuvittelee olevansa parempi kuin muut jonkin täysin irrelevantin seikan perusteella.

On täysin eri asia tuoda esille hyvä fyysinen kunto, herkkyys ja huolehtivaisuus tai joustavuus työaikojen suhteen ILMAN sitä korostusta koska minä olen nainen/mies/lapseton/perheellinen/mikälie.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle tämän vela asian korostaminen työhaastattelussa nostaisi välittömästi karvat pystyyn, ihan vain sen takia että se antaa vaikutelman, jossa henkilölle ominaista on jokin ihme kilpailuasetelma perheellisten ja lapsettomien välillä ja tämä suorastaan huutaa ongelmia työyhteisöön.

Tämä pätee myös kaikkiin muihin vastaaviin asetelmiin vetoamisen: mies/nainen, nuori/vanha, sinkku/naimisissa yms... Ei ei ei ei ja vielä kerran ei. Tällaisten täysin irrelevanttien ominaisuuksien esille tuominen työhaastattelussa kertoo vain siitä, ettei keskitytä olennaiseen, eli niihin työssä tarvittaviin taitoihin ja tietoon, vaan kuvitellaan olevan parempia kuin muut jonkin fyysisen ominaisuuden tai elämäntapavalintojen perusteella.

Jos joku mainitsisi lapsensa haastattelussa, nousisivatko karvasi siitäkin välittömästi pystyyn, ja antaisiko se mielestäsi vaikutelman että henkilölle on ominaista jokin kilpailuasetelma perheellisten ja lapsettomien välillä? 

Maininta siitä, että minulla ei ole lapsia tai minulla on lapsia, on ihan eri asia kuin sen KOROSTAMINEN että minulla on tai ei ole lapsia ja olen siksi hyvä valinta. Ensimmäisessä tapauksessa kummallakaan ei ole vaikutusta, jälkimmäisessä ehdottomasti myös sen perhekeskeisyyden korostaminen lapsettomuutta parempana vaihtoehtona antaa sellaisen kuvan, että viimeistään kesälomalistoja tehdessä on ongelmia edessä.

Kannattaisi varmaan kehittää työmarkkinoita siihen suuntaan, että lapsiasia ei vaikuttaisi työnantajaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle tämän vela asian korostaminen työhaastattelussa nostaisi välittömästi karvat pystyyn, ihan vain sen takia että se antaa vaikutelman, jossa henkilölle ominaista on jokin ihme kilpailuasetelma perheellisten ja lapsettomien välillä ja tämä suorastaan huutaa ongelmia työyhteisöön.

Tämä pätee myös kaikkiin muihin vastaaviin asetelmiin vetoamisen: mies/nainen, nuori/vanha, sinkku/naimisissa yms... Ei ei ei ei ja vielä kerran ei. Tällaisten täysin irrelevanttien ominaisuuksien esille tuominen työhaastattelussa kertoo vain siitä, ettei keskitytä olennaiseen, eli niihin työssä tarvittaviin taitoihin ja tietoon, vaan kuvitellaan olevan parempia kuin muut jonkin fyysisen ominaisuuden tai elämäntapavalintojen perusteella.

Jos joku mainitsisi lapsensa haastattelussa, nousisivatko karvasi siitäkin välittömästi pystyyn, ja antaisiko se mielestäsi vaikutelman että henkilölle on ominaista jokin kilpailuasetelma perheellisten ja lapsettomien välillä? 

Maininta siitä, että minulla ei ole lapsia tai minulla on lapsia, on ihan eri asia kuin sen KOROSTAMINEN että minulla on tai ei ole lapsia ja olen siksi hyvä valinta. Ensimmäisessä tapauksessa kummallakaan ei ole vaikutusta, jälkimmäisessä ehdottomasti myös sen perhekeskeisyyden korostaminen lapsettomuutta parempana vaihtoehtona antaa sellaisen kuvan, että viimeistään kesälomalistoja tehdessä on ongelmia edessä.

Harmi että ap käytti otsikossaan tuota "painottaa" -sanaa, koska nyt kukaan ei osaa keskustella täällä siitä voiko lapsettomuudesta olla hyötyä työhaastattelussa vaan kaikki keskittyvät siihen että lapsettomuuden KOROSTAMINEN on virheliike.

Totta kai se on, ei ole montaakaan asiaa joita työhaastattelussa kannattaisi erityisesti nyrkkiä pöytään lyöden korostaa. Ei tietenkään kannata huutaa ja julistaa sen enempää lapsia kuin lapsettomuuttakaan. Eiköhän ap kuitenkin hakenut tällä ketjulla sitä, että kannattaako lapsettomuus tuoda työnantajan tietoon ylipäätään. 

Minä olen tuonut, en korostanut mutta maininnut. Jos joku mainitsee lapsensa, tuskin hänkään tekee sitä luodakseen kilpailuasetelmaa työyhteisöön. Ylipäätään diversiteetti on työyhteisöissä hyväksi joten mielestäni on ihan kannattavaa kertoa itsestään muutakin kuin tiukasti työhön liittyvän osaamisensa. Työnantaja päättäköön, onko näillä asioilla hänelle merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Normina kuitenkin on se perheellistyminen, niin outolintuna esittäytyminen ei voi olla hyvä juttu. Veloihin liitetään myös monia negatiivisia ominaisuuksia kuten kypsymättömyys, vastuuttomuus, päättämättömyys, itsekkyys jne.

Täysin samat ominaisuudet (kypsymättömyys, vastuuttomuus, päättämättömyys, itsekkyys) ilmenevät myös monilla pariskunnilla, jotka ovat hankkineet lapsia ITSEKKÄISTÄ syistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle tämän vela asian korostaminen työhaastattelussa nostaisi välittömästi karvat pystyyn, ihan vain sen takia että se antaa vaikutelman, jossa henkilölle ominaista on jokin ihme kilpailuasetelma perheellisten ja lapsettomien välillä ja tämä suorastaan huutaa ongelmia työyhteisöön.

Tämä pätee myös kaikkiin muihin vastaaviin asetelmiin vetoamisen: mies/nainen, nuori/vanha, sinkku/naimisissa yms... Ei ei ei ei ja vielä kerran ei. Tällaisten täysin irrelevanttien ominaisuuksien esille tuominen työhaastattelussa kertoo vain siitä, ettei keskitytä olennaiseen, eli niihin työssä tarvittaviin taitoihin ja tietoon, vaan kuvitellaan olevan parempia kuin muut jonkin fyysisen ominaisuuden tai elämäntapavalintojen perusteella.

Jos joku mainitsisi lapsensa haastattelussa, nousisivatko karvasi siitäkin välittömästi pystyyn, ja antaisiko se mielestäsi vaikutelman että henkilölle on ominaista jokin kilpailuasetelma perheellisten ja lapsettomien välillä? 

Maininta siitä, että minulla ei ole lapsia tai minulla on lapsia, on ihan eri asia kuin sen KOROSTAMINEN että minulla on tai ei ole lapsia ja olen siksi hyvä valinta. Ensimmäisessä tapauksessa kummallakaan ei ole vaikutusta, jälkimmäisessä ehdottomasti myös sen perhekeskeisyyden korostaminen lapsettomuutta parempana vaihtoehtona antaa sellaisen kuvan, että viimeistään kesälomalistoja tehdessä on ongelmia edessä.

Harmi että ap käytti otsikossaan tuota "painottaa" -sanaa, koska nyt kukaan ei osaa keskustella täällä siitä voiko lapsettomuudesta olla hyötyä työhaastattelussa vaan kaikki keskittyvät siihen että lapsettomuuden KOROSTAMINEN on virheliike.

Totta kai se on, ei ole montaakaan asiaa joita työhaastattelussa kannattaisi erityisesti nyrkkiä pöytään lyöden korostaa. Ei tietenkään kannata huutaa ja julistaa sen enempää lapsia kuin lapsettomuuttakaan. Eiköhän ap kuitenkin hakenut tällä ketjulla sitä, että kannattaako lapsettomuus tuoda työnantajan tietoon ylipäätään. 

Minä olen tuonut, en korostanut mutta maininnut. Jos joku mainitsee lapsensa, tuskin hänkään tekee sitä luodakseen kilpailuasetelmaa työyhteisöön. Ylipäätään diversiteetti on työyhteisöissä hyväksi joten mielestäni on ihan kannattavaa kertoa itsestään muutakin kuin tiukasti työhön liittyvän osaamisensa. Työnantaja päättäköön, onko näillä asioilla hänelle merkitystä.

Aloituksesta sai kyllä sen käsityksen, että aloittaja nimenomaan mietti, onko lapsettomuus hänelle etu, käyttihän hän vertailuna sitä, että perheellisiin verrattuna tulee vähemmän poissaoloja ja voi tehdä enemmän ylitöitä. Tästä sai juurikin sellaisen kuvan, että luodaan "kilpailuasetelmaa" perheellisten ja lapsettomien välille, mikä ei ole mielestäni ollenkaan hyvä juttu.

Siitä olen samaa mieltä, ettei lapsettomuuden mainitseminen sivulauseessa ole ollenkaan huono juttu, sen enempää kuin niiden lastenkaan mainitseminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle tämän vela asian korostaminen työhaastattelussa nostaisi välittömästi karvat pystyyn, ihan vain sen takia että se antaa vaikutelman, jossa henkilölle ominaista on jokin ihme kilpailuasetelma perheellisten ja lapsettomien välillä ja tämä suorastaan huutaa ongelmia työyhteisöön.

Tämä pätee myös kaikkiin muihin vastaaviin asetelmiin vetoamisen: mies/nainen, nuori/vanha, sinkku/naimisissa yms... Ei ei ei ei ja vielä kerran ei. Tällaisten täysin irrelevanttien ominaisuuksien esille tuominen työhaastattelussa kertoo vain siitä, ettei keskitytä olennaiseen, eli niihin työssä tarvittaviin taitoihin ja tietoon, vaan kuvitellaan olevan parempia kuin muut jonkin fyysisen ominaisuuden tai elämäntapavalintojen perusteella.

Jos joku mainitsisi lapsensa haastattelussa, nousisivatko karvasi siitäkin välittömästi pystyyn, ja antaisiko se mielestäsi vaikutelman että henkilölle on ominaista jokin kilpailuasetelma perheellisten ja lapsettomien välillä? 

Maininta siitä, että minulla ei ole lapsia tai minulla on lapsia, on ihan eri asia kuin sen KOROSTAMINEN että minulla on tai ei ole lapsia ja olen siksi hyvä valinta. Ensimmäisessä tapauksessa kummallakaan ei ole vaikutusta, jälkimmäisessä ehdottomasti myös sen perhekeskeisyyden korostaminen lapsettomuutta parempana vaihtoehtona antaa sellaisen kuvan, että viimeistään kesälomalistoja tehdessä on ongelmia edessä.

Harmi että ap käytti otsikossaan tuota "painottaa" -sanaa, koska nyt kukaan ei osaa keskustella täällä siitä voiko lapsettomuudesta olla hyötyä työhaastattelussa vaan kaikki keskittyvät siihen että lapsettomuuden KOROSTAMINEN on virheliike.

Totta kai se on, ei ole montaakaan asiaa joita työhaastattelussa kannattaisi erityisesti nyrkkiä pöytään lyöden korostaa. Ei tietenkään kannata huutaa ja julistaa sen enempää lapsia kuin lapsettomuuttakaan. Eiköhän ap kuitenkin hakenut tällä ketjulla sitä, että kannattaako lapsettomuus tuoda työnantajan tietoon ylipäätään. 

Minä olen tuonut, en korostanut mutta maininnut. Jos joku mainitsee lapsensa, tuskin hänkään tekee sitä luodakseen kilpailuasetelmaa työyhteisöön. Ylipäätään diversiteetti on työyhteisöissä hyväksi joten mielestäni on ihan kannattavaa kertoa itsestään muutakin kuin tiukasti työhön liittyvän osaamisensa. Työnantaja päättäköön, onko näillä asioilla hänelle merkitystä.

Aloituksesta sai kyllä sen käsityksen, että aloittaja nimenomaan mietti, onko lapsettomuus hänelle etu, käyttihän hän vertailuna sitä, että perheellisiin verrattuna tulee vähemmän poissaoloja ja voi tehdä enemmän ylitöitä. Tästä sai juurikin sellaisen kuvan, että luodaan "kilpailuasetelmaa" perheellisten ja lapsettomien välille, mikä ei ole mielestäni ollenkaan hyvä juttu.

Siitä olen samaa mieltä, ettei lapsettomuuden mainitseminen sivulauseessa ole ollenkaan huono juttu, sen enempää kuin niiden lastenkaan mainitseminen.

Yleensäkin työhaastattelussa pyritään mainitsemaan asioita, joista ajatellaan olevan etua itselle. Minusta on aivan järkevää ap:lta miettiä, voisiko lapsettomuus olla yksi sellainen. Usein voi olla jokin tällainen pikkujuttu, joka sitten nostaa juuri tämän työntekijän sopivimmaksi tähän nimenomaiseen paikkaan. Yhtä hyvin perheellinenkin voi mainita perheensä jos ajattelee että se voisi olla haastattelussa se pointti, miksi työnantaja katsoisi hänet soveltuvammaksi kuin muut.

Tuota "kilpailuasetelma" -näkemystäsi en oikein tavoita, vaikka olen yrittänyt. Haastattelu tavallaan on kilpailu, jossa yritetään saada itsensä näyttämään paremmalta kuin muut. En kuitenkaan ainakaan itse rekrytoijana ajattele, että se sama asetelma siirtyisi sitten myös sinne työryhmän puolelle kun työpaikka on saatu. En ole myöskään nähnyt näin tapahtuvan. Meille on palkattu lapsettomia ja lapsellisia, ja haluammekin että työntekijöissä on mahdollisimman monennäköistä elämäntilannetta ja persoonaa, koska sellainen työyhteisö on yleensä se tehokkain (joku pystyy tekemään niitä ylitöitä paremmin kuin toinen, toinen taas tulee mielellään aina aamuun koska se sopii hänelle lasten aikataulujen vuoksi parhaiten jne.) ja myös ryhmädynamiikka on tällaisissa yhteisöissä toimivin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle tämän vela asian korostaminen työhaastattelussa nostaisi välittömästi karvat pystyyn, ihan vain sen takia että se antaa vaikutelman, jossa henkilölle ominaista on jokin ihme kilpailuasetelma perheellisten ja lapsettomien välillä ja tämä suorastaan huutaa ongelmia työyhteisöön.

Tämä pätee myös kaikkiin muihin vastaaviin asetelmiin vetoamisen: mies/nainen, nuori/vanha, sinkku/naimisissa yms... Ei ei ei ei ja vielä kerran ei. Tällaisten täysin irrelevanttien ominaisuuksien esille tuominen työhaastattelussa kertoo vain siitä, ettei keskitytä olennaiseen, eli niihin työssä tarvittaviin taitoihin ja tietoon, vaan kuvitellaan olevan parempia kuin muut jonkin fyysisen ominaisuuden tai elämäntapavalintojen perusteella.

Jos joku mainitsisi lapsensa haastattelussa, nousisivatko karvasi siitäkin välittömästi pystyyn, ja antaisiko se mielestäsi vaikutelman että henkilölle on ominaista jokin kilpailuasetelma perheellisten ja lapsettomien välillä? 

Maininta siitä, että minulla ei ole lapsia tai minulla on lapsia, on ihan eri asia kuin sen KOROSTAMINEN että minulla on tai ei ole lapsia ja olen siksi hyvä valinta. Ensimmäisessä tapauksessa kummallakaan ei ole vaikutusta, jälkimmäisessä ehdottomasti myös sen perhekeskeisyyden korostaminen lapsettomuutta parempana vaihtoehtona antaa sellaisen kuvan, että viimeistään kesälomalistoja tehdessä on ongelmia edessä.

Harmi että ap käytti otsikossaan tuota "painottaa" -sanaa, koska nyt kukaan ei osaa keskustella täällä siitä voiko lapsettomuudesta olla hyötyä työhaastattelussa vaan kaikki keskittyvät siihen että lapsettomuuden KOROSTAMINEN on virheliike.

Totta kai se on, ei ole montaakaan asiaa joita työhaastattelussa kannattaisi erityisesti nyrkkiä pöytään lyöden korostaa. Ei tietenkään kannata huutaa ja julistaa sen enempää lapsia kuin lapsettomuuttakaan. Eiköhän ap kuitenkin hakenut tällä ketjulla sitä, että kannattaako lapsettomuus tuoda työnantajan tietoon ylipäätään. 

Minä olen tuonut, en korostanut mutta maininnut. Jos joku mainitsee lapsensa, tuskin hänkään tekee sitä luodakseen kilpailuasetelmaa työyhteisöön. Ylipäätään diversiteetti on työyhteisöissä hyväksi joten mielestäni on ihan kannattavaa kertoa itsestään muutakin kuin tiukasti työhön liittyvän osaamisensa. Työnantaja päättäköön, onko näillä asioilla hänelle merkitystä.

Aloituksesta sai kyllä sen käsityksen, että aloittaja nimenomaan mietti, onko lapsettomuus hänelle etu, käyttihän hän vertailuna sitä, että perheellisiin verrattuna tulee vähemmän poissaoloja ja voi tehdä enemmän ylitöitä. Tästä sai juurikin sellaisen kuvan, että luodaan "kilpailuasetelmaa" perheellisten ja lapsettomien välille, mikä ei ole mielestäni ollenkaan hyvä juttu.

Siitä olen samaa mieltä, ettei lapsettomuuden mainitseminen sivulauseessa ole ollenkaan huono juttu, sen enempää kuin niiden lastenkaan mainitseminen.

Yleensäkin työhaastattelussa pyritään mainitsemaan asioita, joista ajatellaan olevan etua itselle. Minusta on aivan järkevää ap:lta miettiä, voisiko lapsettomuus olla yksi sellainen. Usein voi olla jokin tällainen pikkujuttu, joka sitten nostaa juuri tämän työntekijän sopivimmaksi tähän nimenomaiseen paikkaan. Yhtä hyvin perheellinenkin voi mainita perheensä jos ajattelee että se voisi olla haastattelussa se pointti, miksi työnantaja katsoisi hänet soveltuvammaksi kuin muut.

Tuota "kilpailuasetelma" -näkemystäsi en oikein tavoita, vaikka olen yrittänyt. Haastattelu tavallaan on kilpailu, jossa yritetään saada itsensä näyttämään paremmalta kuin muut. En kuitenkaan ainakaan itse rekrytoijana ajattele, että se sama asetelma siirtyisi sitten myös sinne työryhmän puolelle kun työpaikka on saatu. En ole myöskään nähnyt näin tapahtuvan. Meille on palkattu lapsettomia ja lapsellisia, ja haluammekin että työntekijöissä on mahdollisimman monennäköistä elämäntilannetta ja persoonaa, koska sellainen työyhteisö on yleensä se tehokkain (joku pystyy tekemään niitä ylitöitä paremmin kuin toinen, toinen taas tulee mielellään aina aamuun koska se sopii hänelle lasten aikataulujen vuoksi parhaiten jne.) ja myös ryhmädynamiikka on tällaisissa yhteisöissä toimivin.

Mihinköhän mahdat nyt vastata? Aloituksessahan on kyse nimenomaan vapaaehtoisesti lapsettomuuden "painottamisesta" ja "korostamisesta" versus perheellinen, onko mielipiteesi siis se, että tämä on kannattavaa?

Lapsettomuuden edut sitten itse työelämässä on asia ihan erikseen, ja se nyt tosiaan on selvää, että työnantajan näkökulmasta monimuotoinen työyhteisö on paras mahdollinen, ja tässä mielessä siitä oman perhetilanteen esille tuomisesta haastattelussa voi olla jopa hyötyä, mutta noin muutenhan se ei mitenkään automaattisesti tarkoita vähän sairauspoissaoloja tmv. , mikä tässä aloituksen perusteella oli se "ydin".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle tämän vela asian korostaminen työhaastattelussa nostaisi välittömästi karvat pystyyn, ihan vain sen takia että se antaa vaikutelman, jossa henkilölle ominaista on jokin ihme kilpailuasetelma perheellisten ja lapsettomien välillä ja tämä suorastaan huutaa ongelmia työyhteisöön.

Tämä pätee myös kaikkiin muihin vastaaviin asetelmiin vetoamisen: mies/nainen, nuori/vanha, sinkku/naimisissa yms... Ei ei ei ei ja vielä kerran ei. Tällaisten täysin irrelevanttien ominaisuuksien esille tuominen työhaastattelussa kertoo vain siitä, ettei keskitytä olennaiseen, eli niihin työssä tarvittaviin taitoihin ja tietoon, vaan kuvitellaan olevan parempia kuin muut jonkin fyysisen ominaisuuden tai elämäntapavalintojen perusteella.

Jos joku mainitsisi lapsensa haastattelussa, nousisivatko karvasi siitäkin välittömästi pystyyn, ja antaisiko se mielestäsi vaikutelman että henkilölle on ominaista jokin kilpailuasetelma perheellisten ja lapsettomien välillä? 

Maininta siitä, että minulla ei ole lapsia tai minulla on lapsia, on ihan eri asia kuin sen KOROSTAMINEN että minulla on tai ei ole lapsia ja olen siksi hyvä valinta. Ensimmäisessä tapauksessa kummallakaan ei ole vaikutusta, jälkimmäisessä ehdottomasti myös sen perhekeskeisyyden korostaminen lapsettomuutta parempana vaihtoehtona antaa sellaisen kuvan, että viimeistään kesälomalistoja tehdessä on ongelmia edessä.

Harmi että ap käytti otsikossaan tuota "painottaa" -sanaa, koska nyt kukaan ei osaa keskustella täällä siitä voiko lapsettomuudesta olla hyötyä työhaastattelussa vaan kaikki keskittyvät siihen että lapsettomuuden KOROSTAMINEN on virheliike.

Totta kai se on, ei ole montaakaan asiaa joita työhaastattelussa kannattaisi erityisesti nyrkkiä pöytään lyöden korostaa. Ei tietenkään kannata huutaa ja julistaa sen enempää lapsia kuin lapsettomuuttakaan. Eiköhän ap kuitenkin hakenut tällä ketjulla sitä, että kannattaako lapsettomuus tuoda työnantajan tietoon ylipäätään. 

Minä olen tuonut, en korostanut mutta maininnut. Jos joku mainitsee lapsensa, tuskin hänkään tekee sitä luodakseen kilpailuasetelmaa työyhteisöön. Ylipäätään diversiteetti on työyhteisöissä hyväksi joten mielestäni on ihan kannattavaa kertoa itsestään muutakin kuin tiukasti työhön liittyvän osaamisensa. Työnantaja päättäköön, onko näillä asioilla hänelle merkitystä.

Aloituksesta sai kyllä sen käsityksen, että aloittaja nimenomaan mietti, onko lapsettomuus hänelle etu, käyttihän hän vertailuna sitä, että perheellisiin verrattuna tulee vähemmän poissaoloja ja voi tehdä enemmän ylitöitä. Tästä sai juurikin sellaisen kuvan, että luodaan "kilpailuasetelmaa" perheellisten ja lapsettomien välille, mikä ei ole mielestäni ollenkaan hyvä juttu.

Siitä olen samaa mieltä, ettei lapsettomuuden mainitseminen sivulauseessa ole ollenkaan huono juttu, sen enempää kuin niiden lastenkaan mainitseminen.

Yleensäkin työhaastattelussa pyritään mainitsemaan asioita, joista ajatellaan olevan etua itselle. Minusta on aivan järkevää ap:lta miettiä, voisiko lapsettomuus olla yksi sellainen. Usein voi olla jokin tällainen pikkujuttu, joka sitten nostaa juuri tämän työntekijän sopivimmaksi tähän nimenomaiseen paikkaan. Yhtä hyvin perheellinenkin voi mainita perheensä jos ajattelee että se voisi olla haastattelussa se pointti, miksi työnantaja katsoisi hänet soveltuvammaksi kuin muut.

Tuota "kilpailuasetelma" -näkemystäsi en oikein tavoita, vaikka olen yrittänyt. Haastattelu tavallaan on kilpailu, jossa yritetään saada itsensä näyttämään paremmalta kuin muut. En kuitenkaan ainakaan itse rekrytoijana ajattele, että se sama asetelma siirtyisi sitten myös sinne työryhmän puolelle kun työpaikka on saatu. En ole myöskään nähnyt näin tapahtuvan. Meille on palkattu lapsettomia ja lapsellisia, ja haluammekin että työntekijöissä on mahdollisimman monennäköistä elämäntilannetta ja persoonaa, koska sellainen työyhteisö on yleensä se tehokkain (joku pystyy tekemään niitä ylitöitä paremmin kuin toinen, toinen taas tulee mielellään aina aamuun koska se sopii hänelle lasten aikataulujen vuoksi parhaiten jne.) ja myös ryhmädynamiikka on tällaisissa yhteisöissä toimivin.

Mihinköhän mahdat nyt vastata? Aloituksessahan on kyse nimenomaan vapaaehtoisesti lapsettomuuden "painottamisesta" ja "korostamisesta" versus perheellinen, onko mielipiteesi siis se, että tämä on kannattavaa?

Lapsettomuuden edut sitten itse työelämässä on asia ihan erikseen, ja se nyt tosiaan on selvää, että työnantajan näkökulmasta monimuotoinen työyhteisö on paras mahdollinen, ja tässä mielessä siitä oman perhetilanteen esille tuomisesta haastattelussa voi olla jopa hyötyä, mutta noin muutenhan se ei mitenkään automaattisesti tarkoita vähän sairauspoissaoloja tmv. , mikä tässä aloituksen perusteella oli se "ydin".

Ymmärrän ap:n aloituksen niin, että hänen mielestään lapsettomuudessa voi olla tiettyä etua (vähemmän saikkuja, mahdollisuus ylitöihin jne) ja hän miettii, voiko hänelle olla hyödyllistä haastattelussa painottaa että on lapseton.

Sinun kirjoituksesi ymmärrän niin, että on ehdoton ei-ei-ei kertoa lapsettomuudesta toivoen siitä olevan etua, koska hakija silloin pyrkii olemaan parempi kuin muut ja tällainen hakija on ongelmallinen ryhmädynamiikan kannalta koska hänelle on ominaista kilpailuasetelma perheellisten ja lapsettomien välillä. Tämä on mielestäni todella outoa, koska työhaastattelussa on vähän niin kuin pointtina yrittää olla paras hakija ja jos itsellä on elämäntilanne josta voisi mahdollisesti olla hyötyä kyseisen työn hoitamisessa, niin en käsitä miten tämän kertominen tekisi hänestä ryhmädynamiikaltaan soveltumattoman työskentelemään muunlaisessa tilanteessa olevien kanssa. 

Oma mielipiteeni on, että jos ajattelee lapsettomuudesta olevan hyötyä kyseisen työn hoitamisessa, se kannattaa ehdottomasti mainita (ei korostaa, kuten mitään muutakaan asiaa ei kannata erityisesti haastattelussa korostaa, vaan lähinnä tuoda esiin ja antaa haastattelijan itse arvioida mitkä niistä ovat painottamisen tai korostamisen arvoisia.) Lapsettomuus ei tietenkään automaattisesti takaa esimerkiksi vähäisiä sairauspoissaoloja, niin ei ajattele hakijat eikä haastattelijat. Harvemmin se kuitenkaan vaikkapa poissaoloja lisääkään, ja yhdessä muiden tekijöiden kanssa voi olla että lapsettomuus on yksi pointti, miksi juuri tämä ihminen on se sopiva juuri tähän tehtävään.