Kannattaako työhaastattelussa painottaa olevansa vela?

Antaa enemmänkin neuroottisen kuvan, jos tuota rupeat erikseen korostamaan. Muutenkaan perhesuhteet eivät kuulu työhaastatteluun.

Pitäisin todella outona, jos joku rupeaa avautumaan perheistään, lapsihaaveistaan tms. työhaastattelussa. Samalla vaikutelma olisi vähän epätoivoinen, jos keskeisinä nostoina olisi se, että joustaa vaikka mihin, kun muuta elämää ei ole. 

Ja ei, lapset eivät ole ainoa asia, mikä voi olla elämää vaan velalla voi olla ihmissuhteet, harrastukset, ikääntyvät vanhemmat, luottamustoimet jne. Ei lapsetonkaan ihminen ole aina käytettävissä. 

On näitiä pari tullut vastaan. Kokonaisuutena ovat itseasiassa antanut juuri päinvastaisen vaikutelman: itsekäs, joka ei varmasti jousta.

Tämä ei varmasti päde kaikkiin, mutta tältä kokemuspohjalta jättäisin korostamatta.

Ei sitä kannata ehkä suoraan sanoa. Mutta jos antaa ymmärtää, että haluaa edetä urallaan ja on valmis panostamaan ja tarvittaessa pystyy joustamaan työajoissa, niin siitä voi rivien välistä ymmärtää että lasten vuoksi ei poissaoloja tule. Toki näitä samoja asioita voi korostaa myös joku äiti, joka on omistautunut uralleen ja jonka mies tai tarvittaessa palkattu hoitaja hoitaa sairaan lapsen. Jollain työpaikoillahan työnantaja maksaa sen sairaan lapsen hoidon, että ongelma on ratkaistu sitä kautta.

Mikä ihmeen vela? Onko tää jotain trollausta?

Ei missään nimessä. Veluuden KOROSTAMINEN antaa sen pahimman itsekkyyden leiman. Ole vaan ihan hiljaa asiasta. Varo myös ettet mollaa perheitä, moni työnantaja arvostaa perheelliset erittäin korkealle. Syy on se että perheellisen on pakko tehdä työt loistavasti ja ahkerasti kun on asuntolainaa 300ke niskassa ja elanto lapsille saatava.

T. Toista tuhatta ihmistä rekrytoinut

Vierailija kirjoitti:

Ei missään nimessä. Veluuden KOROSTAMINEN antaa sen pahimman itsekkyyden leiman. Ole vaan ihan hiljaa asiasta. Varo myös ettet mollaa perheitä, moni työnantaja arvostaa perheelliset erittäin korkealle. Syy on se että perheellisen on pakko tehdä työt loistavasti ja ahkerasti kun on asuntolainaa 300ke niskassa ja elanto lapsille saatava.

T. Toista tuhatta ihmistä rekrytoinut

Kuitenkaan sitten kun sinne töiden ääreen asti on päästy, perheelliset eivät ole yhtään sen loistavampia työntekijöitä kuin perheettömätkään. Luulisi rekrytoijienkin huomanneen tämän vaikka haastatteluissa olisivatkin kuvailemallasi tavalla järkeilleet.

Ei kannata. Lapsettomuus sinänsähän ei tee kenestäkään itsekästä tai itsekeskeistä, mutta sen korostaminen etenkin tavallaan "vertaillen" perheellisiin ikävä kyllä herkästi antaa tällaisen kuvan.

Loppujen lopuksihan työnantajan näkökulmasta tämä ei ole mikään lupaus lapsettomuudesta, vaan ennemminkin vain info siitä, että mahdolliset vanhempainvapaat yms. on vielä edessä päin. Tästä näkökulmasta paras vaihtoehto on 35+ henkilö jolla on jo vähintäänkin kouluikäiset lapset (=todennäköisesti lapset jo tehty ja siinä iässä, ettei niistä ole "työnantajalle päänvaivaa"). Näinhän ei tietenkään saa rekrytoida mutta tämä nyt havainnollistamaan sitä, miksi sen oman lapsettoman elämäntyylin valinnan korostaminen ei anna ainakaan mitenkään hakijalle edullista vaikutelmaa haastattelijalle.

Ehdottomasti! Rehellisesti sivulauseessa mainitset että muksuttomuuden vuoksi olet parempi ja luotettavampi työntekijä, toisin kuin joku jolla on pulla uunissa, joka katoaa muutamaksi vuodeksi. 

Omituinen kysymys. Mitä asia työnantajalle kuuluu. 

Vierailija kirjoitti:

Omituinen kysymys. Mitä asia työnantajalle kuuluu. 

No kyllä työnantajaa tämä asia kiinnostaa, olkoonkin niin ettei lain mukaan saisi kiinnostaa. On kuitenkin aikamoinen paukku pienelle yritykselle tai jopa yksinyrittäjälle jos juuri rekrytty työntekijä jääkin heti vanhempainvapaille. Kaikki kustannukset sekä uusi rekrykierros eivät ole halpaa lystiä.

Itse olen kautta rantain tämän tuonut esiin ja saanut ne työpaikat jotka olen halunnutkin. En tiedä onko johtunut tästä vai muusta. Joka tapauksessa olen hyvin työorientoitunut ihminen ja siihen varmasti vaikuttaa se, että minulla ei ole perhettä joten minulla on aikaa ottaa työni vakavasti. Olen varmasti monelle työnantajalle aivan unelmatyöntekijä. 

Ajattelen myös niin, että lapsiperheiden etua ajaa jokainen järjestö, poliitikko, yhdistys jne. tässä maassa ja lapsettomien etua ei aja kukaan. Jos siis edes yhdessä asiassa lapsettomuudesta voi olla etua niin kyllä käytän sen edun hyväkseni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omituinen kysymys. Mitä asia työnantajalle kuuluu. 

No kyllä työnantajaa tämä asia kiinnostaa, olkoonkin niin ettei lain mukaan saisi kiinnostaa. On kuitenkin aikamoinen paukku pienelle yritykselle tai jopa yksinyrittäjälle jos juuri rekrytty työntekijä jääkin heti vanhempainvapaille. Kaikki kustannukset sekä uusi rekrykierros eivät ole halpaa lystiä.

Itse olen kautta rantain tämän tuonut esiin ja saanut ne työpaikat jotka olen halunnutkin. En tiedä onko johtunut tästä vai muusta. Joka tapauksessa olen hyvin työorientoitunut ihminen ja siihen varmasti vaikuttaa se, että minulla ei ole perhettä joten minulla on aikaa ottaa työni vakavasti. Olen varmasti monelle työnantajalle aivan unelmatyöntekijä. 

Ajattelen myös niin, että lapsiperheiden etua ajaa jokainen järjestö, poliitikko, yhdistys jne. tässä maassa ja lapsettomien etua ei aja kukaan. Jos siis edes yhdessä asiassa lapsettomuudesta voi olla etua niin kyllä käytän sen edun hyväkseni.

Minulle työnantajana "vapaaehtoisesti lapseton" ei suinkaan huuda automaattisesti työorientoitunutta ja motivoitunutta työntekijää. Näin karkeasti yleistäen, jos kyseessä on yli nelikymppinen henkilö niin ennakkoluuloni kallistuvat edellä mainittuun, mutta nuoremman ihmisen kohdalla ensimmäinen ajatus on, että mitenköhän paljon festareita tulee kierrettyä ja onkohan henkilö kuitenkin hituisen naiivi ja muuttaa muutenkin mielensä kun tapaa sen oikean...

Perheellisten osalta taas pikkulapsiaika on uuvuttavaa, mutta sitten taas kouluikäiset lapset viestii enemmänkin vastuullisesta ja tasaisesta elämäntyylistä, missä työllä on iso ja merkittävä rooli.

Jättäisin siis kaikki perhesuhteisiin viittaavat kommentit työhaastattelun ulkopuolelle, sillä niihin liityy vahvasti tällaisia mielleyhtymiä, mutta ne eivät loppujen lopuksi kerro yhtään mitään siitä, onko kyseinen henkilö hyvä työntekijä vai ei.

Normina kuitenkin on se perheellistyminen, niin outolintuna esittäytyminen ei voi olla hyvä juttu. Veloihin liitetään myös monia negatiivisia ominaisuuksia kuten kypsymättömyys, vastuuttomuus, päättämättömyys, itsekkyys jne.

Minä painotin ja sain paikan :) 2kk eteenpäin olin raskautunut

Toisaalta raskautta yrittäväkin voi työhaastattelussa valehdella olevansa vela, eikä siitä mitään seurauksia koidu, jos sitten vuoden päästä jääkin äitiyslomalle. Joten sinänsä en tiedä, onko se tieto, että on vela, mitenkään olennaista. Kun ei voi tietää, pitääkö se paikkansa, vai sanooko toinen vaan niin, koska haluaa työn.

Kyllä minä olen kertonut että olen naimisissa ja meillä ei ole lapsia eikä suunnitelmissakaan. En sen enempää korosta, mutta kuitenkin olen maininnut kun tottahan se on. 

Palkkaisin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omituinen kysymys. Mitä asia työnantajalle kuuluu. 

No kyllä työnantajaa tämä asia kiinnostaa, olkoonkin niin ettei lain mukaan saisi kiinnostaa. On kuitenkin aikamoinen paukku pienelle yritykselle tai jopa yksinyrittäjälle jos juuri rekrytty työntekijä jääkin heti vanhempainvapaille. Kaikki kustannukset sekä uusi rekrykierros eivät ole halpaa lystiä.

Itse olen kautta rantain tämän tuonut esiin ja saanut ne työpaikat jotka olen halunnutkin. En tiedä onko johtunut tästä vai muusta. Joka tapauksessa olen hyvin työorientoitunut ihminen ja siihen varmasti vaikuttaa se, että minulla ei ole perhettä joten minulla on aikaa ottaa työni vakavasti. Olen varmasti monelle työnantajalle aivan unelmatyöntekijä. 

Ajattelen myös niin, että lapsiperheiden etua ajaa jokainen järjestö, poliitikko, yhdistys jne. tässä maassa ja lapsettomien etua ei aja kukaan. Jos siis edes yhdessä asiassa lapsettomuudesta voi olla etua niin kyllä käytän sen edun hyväkseni.

Vapaaehtoisesti lapsettomuushan ei sinänsä ole mikään lupaus, etteikö vanhempainvapaa olisi kuitenkin edessä. Tuossa asemassa olevalle yrittäjälle tästä näkökulmasta suurin hirvitys lienee 30-35v parisuhteessa oleva nainen. Jos tällaisia hakijoita olisi sitten kaksi, ja pitäisi mahdollisia vanhempainvapaa kustannuksia miettiä (mitä toki ei saa tehdä) niin valitsisin sen hakijan, joka on jo pari lasta pyöräyttänyt parikymppisenä kuin sen, joka vakuuttelee, ettei lapsia ole tulossa. Molemmat saattavat raskautua hyvinkin pian ja vielä monta kertaa, mutta ehkä kuitenkin ennemmin se "lapseton" kuin se, jolla useampi jo löytyy eivätkä ole mitään taaperoita enää.

Eli en usko minäkään tämän olevan mikään valttikortti työpaikkaa hakiessa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omituinen kysymys. Mitä asia työnantajalle kuuluu. 

No kyllä työnantajaa tämä asia kiinnostaa, olkoonkin niin ettei lain mukaan saisi kiinnostaa. On kuitenkin aikamoinen paukku pienelle yritykselle tai jopa yksinyrittäjälle jos juuri rekrytty työntekijä jääkin heti vanhempainvapaille. Kaikki kustannukset sekä uusi rekrykierros eivät ole halpaa lystiä.

Itse olen kautta rantain tämän tuonut esiin ja saanut ne työpaikat jotka olen halunnutkin. En tiedä onko johtunut tästä vai muusta. Joka tapauksessa olen hyvin työorientoitunut ihminen ja siihen varmasti vaikuttaa se, että minulla ei ole perhettä joten minulla on aikaa ottaa työni vakavasti. Olen varmasti monelle työnantajalle aivan unelmatyöntekijä. 

Ajattelen myös niin, että lapsiperheiden etua ajaa jokainen järjestö, poliitikko, yhdistys jne. tässä maassa ja lapsettomien etua ei aja kukaan. Jos siis edes yhdessä asiassa lapsettomuudesta voi olla etua niin kyllä käytän sen edun hyväkseni.

Minulle työnantajana "vapaaehtoisesti lapseton" ei suinkaan huuda automaattisesti työorientoitunutta ja motivoitunutta työntekijää. Näin karkeasti yleistäen, jos kyseessä on yli nelikymppinen henkilö niin ennakkoluuloni kallistuvat edellä mainittuun, mutta nuoremman ihmisen kohdalla ensimmäinen ajatus on, että mitenköhän paljon festareita tulee kierrettyä ja onkohan henkilö kuitenkin hituisen naiivi ja muuttaa muutenkin mielensä kun tapaa sen oikean...

Perheellisten osalta taas pikkulapsiaika on uuvuttavaa, mutta sitten taas kouluikäiset lapset viestii enemmänkin vastuullisesta ja tasaisesta elämäntyylistä, missä työllä on iso ja merkittävä rooli.

Jättäisin siis kaikki perhesuhteisiin viittaavat kommentit työhaastattelun ulkopuolelle, sillä niihin liityy vahvasti tällaisia mielleyhtymiä, mutta ne eivät loppujen lopuksi kerro yhtään mitään siitä, onko kyseinen henkilö hyvä työntekijä vai ei.

No kai minä nyt sen työorientoituneisuuden ja motivaation olen tietenkin muillakin keinoin tuonut esiin enkä vain tokaissut olevani lapseton ja odottanut että työnantaja siitä sitten olettaisi millainen työntekijä olen. 

Kuitenkin olen lisäksi antanut ymmärtää, että minulla ei ole eikä ole tulossa perhettä. Surullista, mutta tämän takia työ on suurin osa elämääni. Nykyiselle työnantajalleni olen suurin piirtein oikea käsi, jolle voi soittaa vaikka 23 aikaan illalla. Minulle se on ok (ja näkyy toki palkassakin). En vain voi kuvitella, miten tässä hommassa pärjäisi joku jolla on perhe hoidettavana. 

Mielestäni olisi outoa, jos sitä alkaisi korostamaan. Voi ihan hyvin sanoa (jos tulee puheeksi tai muuten osuu sopivasti keskusteluun/kysymykseen), että minulla ei ole lapsia/perhettä, joten olen erittäin joustava ja ei ole estettä tehdä pitkää päivää silloin tällöin. Tai muuta vastaavaa. (Jos joku sanoo jatkuvasti tekevänsä/olevansa valmis pitkiin päiviin, en ainakaan itse sitä pidä hyvänä asiana, koska nimenomaan ennemmin haluaisin kitkeä sellaisen kulttuurin omastakin työpaikasta pois.) Mutta sen enempää en sitä lähtisi korostamaan, tai selittelemään että minä en ole lasten varjolla pois.

Lapsettomallakin voi olla paljon sairauspoissaoloja, ja vaikka et olisi ikinä tähän mennessä ollut saikulla, et voi tietää, miten tulevaisuudessa käy.