Kannattaako työhaastattelussa painottaa olevansa vela?
Lapsiperheiden kanssa joutuu aina joustamaan ja lasten vuoksi tulee paljon sairauspoissaoloja. Lapsettomana voin jäädä helposti ylitöihin eikä sairauspoissaoloja tule usein. Minkälaisen kuvan tämä antaisi sinulle työnantajana?
Kommentit (53)
Jos yrittääkään mitenkään vedota perhe-elämäänsä ja tuo yksityiselämää työhön niin se on huono asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituinen kysymys. Mitä asia työnantajalle kuuluu.
No kyllä työnantajaa tämä asia kiinnostaa, olkoonkin niin ettei lain mukaan saisi kiinnostaa. On kuitenkin aikamoinen paukku pienelle yritykselle tai jopa yksinyrittäjälle jos juuri rekrytty työntekijä jääkin heti vanhempainvapaille. Kaikki kustannukset sekä uusi rekrykierros eivät ole halpaa lystiä.
Itse olen kautta rantain tämän tuonut esiin ja saanut ne työpaikat jotka olen halunnutkin. En tiedä onko johtunut tästä vai muusta. Joka tapauksessa olen hyvin työorientoitunut ihminen ja siihen varmasti vaikuttaa se, että minulla ei ole perhettä joten minulla on aikaa ottaa työni vakavasti. Olen varmasti monelle työnantajalle aivan unelmatyöntekijä.
Ajattelen myös niin, että lapsiperheiden etua ajaa jokainen järjestö, poliitikko, yhdistys jne. tässä maassa ja lapsettomien etua ei aja kukaan. Jos siis edes yhdessä asiassa lapsettomuudesta voi olla etua niin kyllä käytän sen edun hyväkseni.
Minulle työnantajana "vapaaehtoisesti lapseton" ei suinkaan huuda automaattisesti työorientoitunutta ja motivoitunutta työntekijää. Näin karkeasti yleistäen, jos kyseessä on yli nelikymppinen henkilö niin ennakkoluuloni kallistuvat edellä mainittuun, mutta nuoremman ihmisen kohdalla ensimmäinen ajatus on, että mitenköhän paljon festareita tulee kierrettyä ja onkohan henkilö kuitenkin hituisen naiivi ja muuttaa muutenkin mielensä kun tapaa sen oikean...
Perheellisten osalta taas pikkulapsiaika on uuvuttavaa, mutta sitten taas kouluikäiset lapset viestii enemmänkin vastuullisesta ja tasaisesta elämäntyylistä, missä työllä on iso ja merkittävä rooli.
Jättäisin siis kaikki perhesuhteisiin viittaavat kommentit työhaastattelun ulkopuolelle, sillä niihin liityy vahvasti tällaisia mielleyhtymiä, mutta ne eivät loppujen lopuksi kerro yhtään mitään siitä, onko kyseinen henkilö hyvä työntekijä vai ei.
No kai minä nyt sen työorientoituneisuuden ja motivaation olen tietenkin muillakin keinoin tuonut esiin enkä vain tokaissut olevani lapseton ja odottanut että työnantaja siitä sitten olettaisi millainen työntekijä olen.
Kuitenkin olen lisäksi antanut ymmärtää, että minulla ei ole eikä ole tulossa perhettä. Surullista, mutta tämän takia työ on suurin osa elämääni. Nykyiselle työnantajalleni olen suurin piirtein oikea käsi, jolle voi soittaa vaikka 23 aikaan illalla. Minulle se on ok (ja näkyy toki palkassakin). En vain voi kuvitella, miten tässä hommassa pärjäisi joku jolla on perhe hoidettavana.
Tässähän tosiaan oli kyse vain nimenomaan sen lapsettomuuden korostamisesta ja sen vaikutuksista. Joka siis ei pääsääntöisesti ole mikään positiivinen juttu rekrytoijan näkökulmasta. Jossain yksittäisessä työssä jonkun yksittäisen henkilön kohdalla sillä saattaa toki olla positiivinenkin vaikutus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituinen kysymys. Mitä asia työnantajalle kuuluu.
No kyllä työnantajaa tämä asia kiinnostaa, olkoonkin niin ettei lain mukaan saisi kiinnostaa. On kuitenkin aikamoinen paukku pienelle yritykselle tai jopa yksinyrittäjälle jos juuri rekrytty työntekijä jääkin heti vanhempainvapaille. Kaikki kustannukset sekä uusi rekrykierros eivät ole halpaa lystiä.
Itse olen kautta rantain tämän tuonut esiin ja saanut ne työpaikat jotka olen halunnutkin. En tiedä onko johtunutAlueen etusivulle tästä vai muusta. Joka tapauksessa olen hyvin työorientoitunut ihminen ja siihen varmasti vaikuttaa se, että minulla ei ole perhettä joten minulla on aikaa ottaa työni vakavasti. Olen varmasti monelle työnantajalle aivan unelmatyöntekijä.
Ajattelen myös niin, että lapsiperheiden etua ajaa jokainen järjestö, poliitikko, yhdistys jne. tässä maassa ja lapsettomien etua ei aja kukaan. Jos siis edes yhdessä asiassa lapsettomuudesta voi olla etua niin kyllä käytän sen edun hyväkseni.
Minulle työnantajana "vapaaehtoisesti lapseton" ei suinkaan huuda automaattisesti työorientoitunutta ja motivoitunutta työntekijää. Näin karkeasti yleistäen, jos kyseessä on yli nelikymppinen henkilö niin ennakkoluuloni kallistuvat edellä mainittuun, mutta nuoremman ihmisen kohdalla ensimmäinen ajatus on, että mitenköhän paljon festareita tulee kierrettyä ja onkohan henkilö kuitenkin hituisen naiivi ja muuttaa muutenkin mielensä kun tapaa sen oikean...
Perheellisten osalta taas pikkulapsiaika on uuvuttavaa, mutta sitten taas kouluikäiset lapset viestii enemmänkin vastuullisesta ja tasaisesta elämäntyylistä, missä työllä on iso ja merkittävä rooli.
Jättäisin siis kaikki perhesuhteisiin viittaavat kommentit työhaastattelun ulkopuolelle, sillä niihin liityy vahvasti tällaisia mielleyhtymiä, mutta ne eivät loppujen lopuksi kerro yhtään mitään siitä, onko kyseinen henkilö hyvä työntekijä vai ei.
No kai minä nyt sen työorientoituneisuuden ja motivaation olen tietenkin muillakin keinoin tuonut esiin enkä vain tokaissut olevani lapseton ja odottanut että työnantaja siitä sitten olettaisi millainen työntekijä olen.
Kuitenkin olen lisäksi antanut ymmärtää, että minulla ei ole eikä ole tulossa perhettä. Surullista, mutta tämän takia työ on suurin osa elämääni. Nykyiselle työnantajalleni olen suurin piirtein oikea käsi, jolle voi soittaa vaikka 23 aikaan illalla. Minulle se on ok (ja näkyy toki palkassakin). En vain voi kuvitella, miten tässä hommassa pärjäisi joku jolla on perhe hoidettavana.
Tässähän tosiaan oli kyse vain nimenomaan sen lapsettomuuden korostamisesta ja sen vaikutuksista. Joka siis ei pääsääntöisesti ole mikään positiivinen juttu rekrytoijan näkökulmasta. Jossain yksittäisessä työssä jonkun yksittäisen henkilön kohdalla sillä saattaa toki olla positiivinenkin vaikutus.
Niin oli, ja tosiaan minä vastasin ap:n kysymykseen, että itse olen tuonut lapsettomuuteni kautta rantain esiin työhaastatteluissa ja saanut työpaikat joita olen halunnut. Sanoin myös, etten tiedä mikä on sitten ollut suurin syy rekrytoijan päätöksessä. Lapsettomuuden korostamiseen en kehottanut.
Perheellisten tuntuu olevan joskus hyvin vaikea hyväksyä, että kenellekään lapsettomuudesta voisi olla mitään hyötyä. On niin totuttu siihen, että ainoastaan perheellisten etuja ajetaan joka puolella ja kaikki yhteiskunnan hyödyt pitää saada perheellisille, että aivan kuin säikähdettäisiin jos kukaan uskaltaa edes aavistella että lapsettomuudestakin voisi olla jotain hyötyä elämässä.
Jos haastattelijaksi sattuu lapsirakas, viiden lapsen isä tai äiti, niin hehkuttaminen omasta "veluudesta" ei välttämättä ole valtti.
Vierailija kirjoitti:
Minä painotin ja sain paikan :) 2kk eteenpäin olin raskautunut
Juuri tämän takia jätämme vannoutuneet lapsettomat sinne listan alapäähän. -rekrytoija HR
Jos haluat ylläpitää ja uskot myös työnantajan arvostavan sellaista kulttuuria, jossa yksityiselämän ratkaisut kuuluvat työnantajalle ja lapsettomuus on hyve, niin sitten kerro.
Jos etsitään pitkäaikaista työntekijää niin lapsettomuus on pahe. Ennen pitkään on kaikki talolainat yms "pakolliset" maksettu, jonka jälkeen työntekijä rupeaa ottamaan rennosti kun ei ole enää mikään pakko työntekoon. Lapsellisilla on kuitenkin ne lapset joiden ylläpito pitää maksaa ja usein apu jatkuu aikuisenakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituinen kysymys. Mitä asia työnantajalle kuuluu.
No kyllä työnantajaa tämä asia kiinnostaa, olkoonkin niin ettei lain mukaan saisi kiinnostaa. On kuitenkin aikamoinen paukku pienelle yritykselle tai jopa yksinyrittäjälle jos juuri rekrytty työntekijä jääkin heti vanhempainvapaille. Kaikki kustannukset sekä uusi rekrykierros eivät ole halpaa lystiä.
Itse olen kautta rantain tämän tuonut esiin ja saanut ne työpaikat jotka olen halunnutkin. En tiedä onko johtunutAlueen etusivulle tästä vai muusta. Joka tapauksessa olen hyvin työorientoitunut ihminen ja siihen varmasti vaikuttaa se, että minulla ei ole perhettä joten minulla on aikaa ottaa työni vakavasti. Olen varmasti monelle työnantajalle aivan unelmatyöntekijä.
Ajattelen myös niin, että lapsiperheiden etua ajaa jokainen järjestö, poliitikko, yhdistys jne. tässä maassa ja lapsettomien etua ei aja kukaan. Jos siis edes yhdessä asiassa lapsettomuudesta voi olla etua niin kyllä käytän sen edun hyväkseni.
Minulle työnantajana "vapaaehtoisesti lapseton" ei suinkaan huuda automaattisesti työorientoitunutta ja motivoitunutta työntekijää. Näin karkeasti yleistäen, jos kyseessä on yli nelikymppinen henkilö niin ennakkoluuloni kallistuvat edellä mainittuun, mutta nuoremman ihmisen kohdalla ensimmäinen ajatus on, että mitenköhän paljon festareita tulee kierrettyä ja onkohan henkilö kuitenkin hituisen naiivi ja muuttaa muutenkin mielensä kun tapaa sen oikean...
Perheellisten osalta taas pikkulapsiaika on uuvuttavaa, mutta sitten taas kouluikäiset lapset viestii enemmänkin vastuullisesta ja tasaisesta elämäntyylistä, missä työllä on iso ja merkittävä rooli.
Jättäisin siis kaikki perhesuhteisiin viittaavat kommentit työhaastattelun ulkopuolelle, sillä niihin liityy vahvasti tällaisia mielleyhtymiä, mutta ne eivät loppujen lopuksi kerro yhtään mitään siitä, onko kyseinen henkilö hyvä työntekijä vai ei.
No kai minä nyt sen työorientoituneisuuden ja motivaation olen tietenkin muillakin keinoin tuonut esiin enkä vain tokaissut olevani lapseton ja odottanut että työnantaja siitä sitten olettaisi millainen työntekijä olen.
Kuitenkin olen lisäksi antanut ymmärtää, että minulla ei ole eikä ole tulossa perhettä. Surullista, mutta tämän takia työ on suurin osa elämääni. Nykyiselle työnantajalleni olen suurin piirtein oikea käsi, jolle voi soittaa vaikka 23 aikaan illalla. Minulle se on ok (ja näkyy toki palkassakin). En vain voi kuvitella, miten tässä hommassa pärjäisi joku jolla on perhe hoidettavana.
Tässähän tosiaan oli kyse vain nimenomaan sen lapsettomuuden korostamisesta ja sen vaikutuksista. Joka siis ei pääsääntöisesti ole mikään positiivinen juttu rekrytoijan näkökulmasta. Jossain yksittäisessä työssä jonkun yksittäisen henkilön kohdalla sillä saattaa toki olla positiivinenkin vaikutus.
Niin oli, ja tosiaan minä vastasin ap:n kysymykseen, että itse olen tuonut lapsettomuuteni kautta rantain esiin työhaastatteluissa ja saanut työpaikat joita olen halunnut. Sanoin myös, etten tiedä mikä on sitten ollut suurin syy rekrytoijan päätöksessä. Lapsettomuuden korostamiseen en kehottanut.
Perheellisten tuntuu olevan joskus hyvin vaikea hyväksyä, että kenellekään lapsettomuudesta voisi olla mitään hyötyä. On niin totuttu siihen, että ainoastaan perheellisten etuja ajetaan joka puolella ja kaikki yhteiskunnan hyödyt pitää saada perheellisille, että aivan kuin säikähdettäisiin jos kukaan uskaltaa edes aavistella että lapsettomuudestakin voisi olla jotain hyötyä elämässä.
Hienoa, että sinulle lapsettomuudestasi on ollut elämässä etua! Palataanko kuitenkin aiheeseen, ilman riidan haastamista sen osalta, kuka saa elämässä eniten hyötyä perhesuhteillaan..?
Eri, lapseton itsekin.
Aika kummalta toi tuntuisi. Että sekö nyt sitten on hakijan paras valtti ettei perhettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituinen kysymys. Mitä asia työnantajalle kuuluu.
No kyllä työnantajaa tämä asia kiinnostaa, olkoonkin niin ettei lain mukaan saisi kiinnostaa. On kuitenkin aikamoinen paukku pienelle yritykselle tai jopa yksinyrittäjälle jos juuri rekrytty työntekijä jääkin heti vanhempainvapaille. Kaikki kustannukset sekä uusi rekrykierros eivät ole halpaa lystiä.
Itse olen kautta rantain tämän tuonut esiin ja saanut ne työpaikat jotka olen halunnutkin. En tiedä onko johtunutAlueen etusivulle tästä vai muusta. Joka tapauksessa olen hyvin työorientoitunut ihminen ja siihen varmasti vaikuttaa se, että minulla ei ole perhettä joten minulla on aikaa ottaa työni vakavasti. Olen varmasti monelle työnantajalle aivan unelmatyöntekijä.
Ajattelen myös niin, että lapsiperheiden etua ajaa jokainen järjestö, poliitikko, yhdistys jne. tässä maassa ja lapsettomien etua ei aja kukaan. Jos siis edes yhdessä asiassa lapsettomuudesta voi olla etua niin kyllä käytän sen edun hyväkseni.
Minulle työnantajana "vapaaehtoisesti lapseton" ei suinkaan huuda automaattisesti työorientoitunutta ja motivoitunutta työntekijää. Näin karkeasti yleistäen, jos kyseessä on yli nelikymppinen henkilö niin ennakkoluuloni kallistuvat edellä mainittuun, mutta nuoremman ihmisen kohdalla ensimmäinen ajatus on, että mitenköhän paljon festareita tulee kierrettyä ja onkohan henkilö kuitenkin hituisen naiivi ja muuttaa muutenkin mielensä kun tapaa sen oikean...
Perheellisten osalta taas pikkulapsiaika on uuvuttavaa, mutta sitten taas kouluikäiset lapset viestii enemmänkin vastuullisesta ja tasaisesta elämäntyylistä, missä työllä on iso ja merkittävä rooli.
Jättäisin siis kaikki perhesuhteisiin viittaavat kommentit työhaastattelun ulkopuolelle, sillä niihin liityy vahvasti tällaisia mielleyhtymiä, mutta ne eivät loppujen lopuksi kerro yhtään mitään siitä, onko kyseinen henkilö hyvä työntekijä vai ei.
No kai minä nyt sen työorientoituneisuuden ja motivaation olen tietenkin muillakin keinoin tuonut esiin enkä vain tokaissut olevani lapseton ja odottanut että työnantaja siitä sitten olettaisi millainen työntekijä olen.
Kuitenkin olen lisäksi antanut ymmärtää, että minulla ei ole eikä ole tulossa perhettä. Surullista, mutta tämän takia työ on suurin osa elämääni. Nykyiselle työnantajalleni olen suurin piirtein oikea käsi, jolle voi soittaa vaikka 23 aikaan illalla. Minulle se on ok (ja näkyy toki palkassakin). En vain voi kuvitella, miten tässä hommassa pärjäisi joku jolla on perhe hoidettavana.
Tässähän tosiaan oli kyse vain nimenomaan sen lapsettomuuden korostamisesta ja sen vaikutuksista. Joka siis ei pääsääntöisesti ole mikään positiivinen juttu rekrytoijan näkökulmasta. Jossain yksittäisessä työssä jonkun yksittäisen henkilön kohdalla sillä saattaa toki olla positiivinenkin vaikutus.
Niin oli, ja tosiaan minä vastasin ap:n kysymykseen, että itse olen tuonut lapsettomuuteni kautta rantain esiin työhaastatteluissa ja saanut työpaikat joita olen halunnut. Sanoin myös, etten tiedä mikä on sitten ollut suurin syy rekrytoijan päätöksessä. Lapsettomuuden korostamiseen en kehottanut.
Perheellisten tuntuu olevan joskus hyvin vaikea hyväksyä, että kenellekään lapsettomuudesta voisi olla mitään hyötyä. On niin totuttu siihen, että ainoastaan perheellisten etuja ajetaan joka puolella ja kaikki yhteiskunnan hyödyt pitää saada perheellisille, että aivan kuin säikähdettäisiin jos kukaan uskaltaa edes aavistella että lapsettomuudestakin voisi olla jotain hyötyä elämässä.
Hienoa, että sinulle lapsettomuudestasi on ollut elämässä etua! Palataanko kuitenkin aiheeseen, ilman riidan haastamista sen osalta, kuka saa elämässä eniten hyötyä perhesuhteillaan..?
Eri, lapseton itsekin.
Totta kai! Pahoittelut, jos tuo vaikutti riidan haastamiselta. Kyse oli kuitenkin ihan ketjun aiheesta, ja omasta näkemyksestäni siitä, miksi minun kokemukseni aiheesta ei vaikuta olevan yhtä validi kuin muut kokemukset.
Itse olen tehnyt paljon rekrytointeja myös, enkä tosiaan palkkaa tai jätä palkkaamatta ketään perhesuhteiden perusteella. Kokonaisuus ratkaisee, ja siinä yhtenä tekijänä on mm. hakijan elämäntilanne ja miten se soveltuu haettavaan paikkaan.
Meidän firman pahimmat saikuttajat on lapsettomia. Nyt kun ollaan etänä lapsien takia saikulla ei enää olla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä olen kertonut että olen naimisissa ja meillä ei ole lapsia eikä suunnitelmissakaan. En sen enempää korosta, mutta kuitenkin olen maininnut kun tottahan se on.
Ihan vilpittömästi kysyn: millaisessa tilanteessa kerrot siviilisäädystäsi ja lapsisuunnitelmistasi? Olen käynyt elämäni aikana kymmenissä työhaastatteluissa, enkä ihan heti keksi, millaiseen kysymykseen saisin ympättyä tiedon parisuhteestani tai tulevista lapsista. Käytännössä kaikki kysymykset liittyvät jotenkin työhistoriaani tai tulevaan työhön, niin miten siihen liittyy mitenkään se, keiden kanssa jaan kotini vapaa-ajalla?
Kyllä ne työnantajat kysyvät naisilta perhesuunnitelmista vaikkei saisi. Siinä voi ihan hyvin halutessaan mainita, että lapset eivät ole suunnitelmissa. Mieltäänhän voi silti muuttaa ja tuollaiseen kysymykseen ei ole pakko vastata totta.
Vierailija kirjoitti:
Jos haastattelijaksi sattuu lapsirakas, viiden lapsen isä tai äiti, niin hehkuttaminen omasta "veluudesta" ei välttämättä ole valtti.
Haastattelijalta on kyllä emämoka hakea ehdokkailta samoja mieltymyksiä ja elämäntilannetta kuin itsellään on. Vaikka haastattelija harrastaisi extreme-urheilua jossa on iso loukkaantumisriski, ei välttämättä kannata hakea työntekijää joka harrastaa samaa.
Minun pomollani on monta lasta ja luulen että hän on tyytyväinen siihen että minulla ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omituinen kysymys. Mitä asia työnantajalle kuuluu.
No kyllä työnantajaa tämä asia kiinnostaa, olkoonkin niin ettei lain mukaan saisi kiinnostaa. On kuitenkin aikamoinen paukku pienelle yritykselle tai jopa yksinyrittäjälle jos juuri rekrytty työntekijä jääkin heti vanhempainvapaille. Kaikki kustannukset sekä uusi rekrykierros eivät ole halpaa lystiä.
Itse olen kautta rantain tämän tuonut esiin ja saanut ne työpaikat jotka olen halunnutkin. En tiedä onko johtunut tästä vai muusta. Joka tapauksessa olen hyvin työorientoitunut ihminen ja siihen varmasti vaikuttaa se, että minulla ei ole perhettä joten minulla on aikaa ottaa työni vakavasti. Olen varmasti monelle työnantajalle aivan unelmatyöntekijä.
Ajattelen myös niin, että lapsiperheiden etua ajaa jokainen järjestö, poliitikko, yhdistys jne. tässä maassa ja lapsettomien etua ei aja kukaan. Jos siis edes yhdessä asiassa lapsettomuudesta voi olla etua niin kyllä käytän sen edun hyväkseni.
Ikinä ei kannata mennä töihin yksinyrittäjälle, jos vain on mahdollisuus tehdä ihan mitä muuta tahansa.
Itse olen sanonut kerran työhaastattelussa olevani vela, kun työnajantaja kyseli rantain kautta mahdollisista tulevista lisääntymishaaveista (mitä ei toki mielestäni yleisesti saisi tehdä). Olin silloin 31 ja nainen tosiaan. No työhön liittyy matkustamista ulkomailla etenkin kehittyvissä maissa, joten siinä mielessä on ymmärrettävää, koska pienten lasten vanhemmat eivät voi viikoiksi tai jopa kuukausiksi lähteä reissuihin joskus melko lyhyilläkin varoajoilla.
Minulle tämän vela asian korostaminen työhaastattelussa nostaisi välittömästi karvat pystyyn, ihan vain sen takia että se antaa vaikutelman, jossa henkilölle ominaista on jokin ihme kilpailuasetelma perheellisten ja lapsettomien välillä ja tämä suorastaan huutaa ongelmia työyhteisöön.
Tämä pätee myös kaikkiin muihin vastaaviin asetelmiin vetoamisen: mies/nainen, nuori/vanha, sinkku/naimisissa yms... Ei ei ei ei ja vielä kerran ei. Tällaisten täysin irrelevanttien ominaisuuksien esille tuominen työhaastattelussa kertoo vain siitä, ettei keskitytä olennaiseen, eli niihin työssä tarvittaviin taitoihin ja tietoon, vaan kuvitellaan olevan parempia kuin muut jonkin fyysisen ominaisuuden tai elämäntapavalintojen perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä olen kertonut että olen naimisissa ja meillä ei ole lapsia eikä suunnitelmissakaan. En sen enempää korosta, mutta kuitenkin olen maininnut kun tottahan se on.
Ihan vilpittömästi kysyn: millaisessa tilanteessa kerrot siviilisäädystäsi ja lapsisuunnitelmistasi? Olen käynyt elämäni aikana kymmenissä työhaastatteluissa, enkä ihan heti keksi, millaiseen kysymykseen saisin ympättyä tiedon parisuhteestani tai tulevista lapsista. Käytännössä kaikki kysymykset liittyvät jotenkin työhistoriaani tai tulevaan työhön, niin miten siihen liittyy mitenkään se, keiden kanssa jaan kotini vapaa-ajalla?
Joka kerta kysytään: kerro itsestäsi. Odotus on kertoa sekä itsestä, taustasta että koulutuksesta. Tuo sopii mainiosti siihen. Pidän outona jos ei kerro mitään omasta elämästään, ihan kuin salaisi jotain. Toki ei ole pakko kertoa perhesuhteistaan mutta on hyvin luonnollista kertoa.
Vierailija kirjoitti:
Aika kummalta toi tuntuisi. Että sekö nyt sitten on hakijan paras valtti ettei perhettä.
Lapsettomuus ei tarkoita perheettömyyttä.
.
Samaa ihmettelin! Velallinen, velaton???