Onko yliopistokoulutus nykyään enää kannattavaa?
Valmistut lukiosta kovalla työllä huippuarvosanoilla päästäksesi todistusvalinnalla sisään, väännät niska limassa kasaan viiden vuoden tutkinnon samalla kun nostat joko hirveästi lainaa tai käyt töissä burnoutin partaalla.
Mutta hei, onneksi lopussa kiitos seisoo! Pääset hyvällä tuurilla töihin sellaisiin asiakaspalveluhommiin, jotka vastaavat haastavuudeltaan ehkä merkonomin tutkintoa tai joita pystyisi tekemään jopa ilman koulutusta. Kykenet minimipalkalla maksamaan ehkä jättimäisen lainasi takaisin mutta mistään muusta, kuten asunnon ostosta ja perheen perustamisesta, on turha haaveilla. Ihan huippua! Tätä olet aina toivonut!
Tässä kohtaa joku maistereista varmasti kertoo "kyllä olevansa oman alan töissä ja ihan omasta ansioista" mutta miksi nämä henkilöt ovat lähes aina joko opiskelleet hyvin työllistävää suoraan ammattiin valmistavaa alaa (esim. lääketiede) tai suorastaan syntyneet brändäämään itseään ja verkostoitumaan. Tai ehkä olet se eräs henkilö (lue: pappa betalar), jonka mielestä koulutus on sijoitus ja olet todennäköisesti sijoittanut myös opintolainasi koska eihän sitä tarvitse mihinkään elämiseen kuten ei myöskään esim. lapsilisiä, jotka vanhempasi sijoittivat sinun ollessasi vasta taapero. Miksi minusta myös tuntuu siltä, että suurin osa meistä ei kuuluu näihin edellä mainittuihin ihmisryhmiin.
Tiivistettynä. Kannattaako yliopisto
-jos olet valmiiksi köyhä
-sinulla ei ole selkeitä työllistäviä suunnitelmia
-olet persoonaltasi tavallinen suomalainen harmaahiirulainen, joka ei osaa markkinoida itseään ja omaa osaamistaan
Minusta ei. Entä teistä? Äänestäkää ylös tai alas tai kommentoikaa.
Kommentit (77)
Käkäkäkä. Keskinkertaisilla lukiopapereilla, surkeilla AMK-inssin papereilla vakituisessa duunissa kohta 20 vuotta, nyt ä 9000 E / kk. Siksi että olen opiskellut aina virallisen koulunkäynnin ohessa jotain sellaista mistä työnantajat maksavat.
Vierailija kirjoitti:
Käkäkäkä. Keskinkertaisilla lukiopapereilla, surkeilla AMK-inssin papereilla vakituisessa duunissa kohta 20 vuotta, nyt ä 9000 E / kk. Siksi että olen opiskellut aina virallisen koulunkäynnin ohessa jotain sellaista mistä työnantajat maksavat.
Lueppa otsikko uudestaan, tässä kysyttiin yliopistoista, ei ammattikorkeakoulusta.
No ei kyllä kannata, paitsi jos on intoa opiskella jollekin kannattavalle alalle. Ns hömppäalat harvoin työllistävät, eikä niistä edes makseta mitään. Köyhän kannattaa opiskella sote-alaa ja päästä äkkiä töihin. Ihan hyviin ansioihin pääsee kun hiukan jaksaa tehdä haittavuoroja ja ylitöitä. Opiskelua voi sitten jatkaa myöhemmin kun on asuntorahat kasassa ja talous muutenkin turvattu.
Vierailija kirjoitti:
No ei kyllä kannata, paitsi jos on intoa opiskella jollekin kannattavalle alalle. Ns hömppäalat harvoin työllistävät, eikä niistä edes makseta mitään. Köyhän kannattaa opiskella sote-alaa ja päästä äkkiä töihin. Ihan hyviin ansioihin pääsee kun hiukan jaksaa tehdä haittavuoroja ja ylitöitä. Opiskelua voi sitten jatkaa myöhemmin kun on asuntorahat kasassa ja talous muutenkin turvattu.
Tämä on totta, ihan jokaisen kannattaisi ENSIN opiskella mikä tahansa työllistävä ammatti, ja sit jos intoa piisaa niin myöhemmin sitä "unelma-alaa". Itse toivon, että olisin pohjalle lukenut vaikka jonkun lähihoitajan ammatin, siitä olisi ihan helposti voinut lähteä pyrkimään pikku hiljaa korkeammalle, ja tienata samalla jatkuvasti rahaa. Nyt olen huuhaa-maisteri, veloissa, ja elän köyhyysrajan alapuolella koska uskoin boomereiden juttuja siitä että "Yliopisto sen olla pitää! Yliopistosta saat eväät korkeatasoiseen elämään, ei kannata pyrkiä yhtään matalammalle! Ei ole väliä mitä opiskelet siellä yliopistossa, kunhan vaan menet heti suoraan lukiosta yliopistoon!".
Kannattaa. Tosi moneen työhön on vaatimuksena korkeakoulututkinto eikä tunnu olevan väliä minkä alan. Sillä varmistellaan vain tiettyä tasoa hakijoista.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa. Tosi moneen työhön on vaatimuksena korkeakoulututkinto eikä tunnu olevan väliä minkä alan. Sillä varmistellaan vain tiettyä tasoa hakijoista.
Johtajatason paikkoihin on totta, että vaaditaan joku ylempi korkeakoulututkinto eikä sitä välttämättä ole spesifioitu, että minkä alan. Käytännössä kuitenkin on lähes pakko olla siltä samalta alalta myös useamman vuoden työkokemus, eli joku maisteri jolla ei ole yhtään alan työkokemusta hylätään automaattisesti.
t. työtön maisteri
Kannatti. Taloushallinnon KTM ja pitkä kokemus sekä taloushallinnosta että taloushallinnon tietojärjestelmien rakentamisesta. Palkka n. 5200 e/kk eikä asiantuntijatyö ole liian stressaavaakaan, vaikka projekteissa on tietysti yleensä tiukat tavoitteet. Pohjakoulutuksena minulla oli jo hyvin työllistänyt laskentamerkonomin tutkinto, mutta jatkoin silti opiskelua (kiintiö aiemman menestyksen perusteella).
Opiskelu ei ole pelkkää leivän tienaamisen pohjustamista, vaan kokonaisvaltaista itsensä kehittämistä. Monet pitävät kaupallista koulutusta yksipuolisena, mutta siellä saa tietoa esim. seuraavista aihealueista: liiketaloustieteet (markkinointi, johtaminen, laskentatoimi), rahoitus, (yritys)juridiikka, taloustiede, talousmaanatiede, taloussosiologia, kielet, tuotantotalous, talousmatematiikka eikä yleisopintojen pakollisuuden takia voikaan liikaa "fakkiutua" vain yhteen osa-alueeseen.
Vaikka saisin vähemmän palkkaa kuin merkonomina, olen silti onnellisempi ja varmempi ihminen lisäkouluttautumisen vuoksi. Sitä paitsi yritystyönantajani on satsannut jatkokoulutukseeni runsaasti rahaa ja aikaa, jotta ammattitaito ja osaaminen pysyy ajan tasalla.
No edelleen korkeammin koulutetuilla on korkeampi työllisyysaste kuin matalammin koulutetuilla joten tilastollisesti kannattaa. Tilastot eivät tietenkään kerro miten juuri sinulla käy.
Mutta yleisesti ottaen ihmiset joiden asenne on että "kannattaako minun nyt tätäkään tehdä kun se ei välttämättä auta mitään" eivät ole niitä jotka elämässä pääsevät pitkälle.
Itselleni kannatti; opiskelin erikoisalaa ja pääsin alan töihin.
Avoinna ovat alan virat myös koko EU:n alueella, ja niiden perusvaatimus on yo-koulutus.
Mutta ymmärrän kyllä ap.n pointin, maailma on muuttumassa.
Riippuu ihan siitä, mitä haluaa työkseen tehdä. Opiskelu ja uuden oppiminen on toki aina kannattavaa, mutta missä kohtaa elämää ja millä tahdilla sitä kannattaa tehdä, niin siihen ehkä kaipaisin hieman ravistelua nykymalliin.
Eipä kannattanut minulla. Olen DI ja tehnyt vain sellaisia hommia joita voi tehdä ilman koulutustakin. Minua hävettää kertoa ihmisille koulutuksestani, sillä kaikilla on kuvitelma että tutkinnolla työllistyy alan töihin. Eipä se ura enää tästä urkene kun en alalle sisään päässyt joten vaihtoon menee ala, jonka turhaan opiskelin.
Kannattaa oikeasti miettiä, millä itsensä haluaa ELÄTTÄÄ, ennen kuin tuhraa koko nuoruutensa "mielenkiintoiseen mielikuvaan alasta".
No, minusta kannatti, mutta kai kuulun tuohon pappa betalariin koska en lainaa joutunut ottamaan. Tai siis en minä koulutustani vastaavissa töissä valitettavasti ole mutta opin todella paljon mielenkiintoisia asioita ja kehityin persoonana. Jos muuttaisin ulkomaille löytäisin varmaan töitä. Suomessa on joku vialla. Miksi koulutetaan maistereita ja silti ei ole työpaikkoja? Lähtisin jos ei olisi sidottuna tänne muista syistä.
Miksi Suomessakin aletaan sivistystä ja oppimista arvottaa pelkkien palkkojen perusteella, amerikkalaiseen tyyliin.
Aamulla juuri luin Hesarista Helsingin uusien pormestariehdokkaiden taustoista ja koulutuksesta. Kirjo on todella iso. Periaatteessa kuka tahansa voisi tulla valituksi.
Vierailija kirjoitti:
Harva on esim. syntynyt verkostoitumaan, niissäkin jutuissa vaikuttaa eniten tuuri/onni ja erityisen paljon myös se millainen jalometallilusikka on ollut suussa jo syntyessään.
Höpö höpö. Ura kuin ura luodaan askel kerrallaan. Jokaikisen työ-ja harjoittelupaikan täytyy antaa jotain lisää osaamiseen.
Ymmärrän kyllä , että kaupalliselle alalle ei kannata kouluttautua, koska nykyisin jokainen puskayliopisto tuuppaa markkinoille ekonomeja ja AMK tradenomeja. Käytännössähän alalle koulutetaan yksinkertaisesti liikaa porukkaa. Se, että tekee duunia , jossa toiset on peruskoulupohjalta kaupassa ei vie eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Eipä kannattanut minulla. Olen DI ja tehnyt vain sellaisia hommia joita voi tehdä ilman koulutustakin. Minua hävettää kertoa ihmisille koulutuksestani, sillä kaikilla on kuvitelma että tutkinnolla työllistyy alan töihin. Eipä se ura enää tästä urkene kun en alalle sisään päässyt joten vaihtoon menee ala, jonka turhaan opiskelin.
Tuottaako koulutuksesi muille vihamielisyyttä? Joillakin aloilla ihmisten voi olla hyvin vaikea sulattaa sitä, että toinen olisi edes osittain kouluttautunut.
Voitko hyödyntää olemassa olevaa tutkintoasi uudella alalla, jos aiot vielä työskennellä?
Vierailija kirjoitti:
Eipä kannattanut minulla. Olen DI ja tehnyt vain sellaisia hommia joita voi tehdä ilman koulutustakin. Minua hävettää kertoa ihmisille koulutuksestani, sillä kaikilla on kuvitelma että tutkinnolla työllistyy alan töihin. Eipä se ura enää tästä urkene kun en alalle sisään päässyt joten vaihtoon menee ala, jonka turhaan opiskelin.
Tilastollisesti DI:t työllistyvät hyvin koulutusta vastaaviin hommiin ja palkkataso on hyvä. Aina löytyy niitä heikosti työelämässä pärjääviä koulutusalasta ja -asteesta riippumatta. Kannattaa tarkastella tilastoja opiskelupaikkaa miettiessä.
Se mille alalla valmistuu, on merkityksellisintä. Nuoruuden haaveeni liittyi taidealaan. Valitettavasti taiteella ei moni tässä maassa itseään elätä, joten valitsin alan, joka tuntui omalta ja, johon työllistyy. Tämä ala löytyi yliopistosta.
Alalle sopimisrn pitäisi olla melko selvää jo opintojen loppuvaiheessa. Ei kannata haaskata enempää aikaansa ja opiskella loppuun, jos valinta osoittautui vääräksi, vaan ajoissa suunnata muualle.
Toki tuuriakin tarvitaan mutta on tässä kanssa itse määrätietoisesti pyritty tilanteeseen, jossa mahdollisuuden koittaessa oli valmiudet saada hyvä paikka. Suhteita minulla ei ole ollenkaan mutta ehkä pärstäni korvasi sen puutteen ;D