Lue keskustelun säännöt.
Onko yliopistokoulutus nykyään enää kannattavaa?
01.06.2021 |
Valmistut lukiosta kovalla työllä huippuarvosanoilla päästäksesi todistusvalinnalla sisään, väännät niska limassa kasaan viiden vuoden tutkinnon samalla kun nostat joko hirveästi lainaa tai käyt töissä burnoutin partaalla.
Mutta hei, onneksi lopussa kiitos seisoo! Pääset hyvällä tuurilla töihin sellaisiin asiakaspalveluhommiin, jotka vastaavat haastavuudeltaan ehkä merkonomin tutkintoa tai joita pystyisi tekemään jopa ilman koulutusta. Kykenet minimipalkalla maksamaan ehkä jättimäisen lainasi takaisin mutta mistään muusta, kuten asunnon ostosta ja perheen perustamisesta, on turha haaveilla. Ihan huippua! Tätä olet aina toivonut!
Tässä kohtaa joku maistereista varmasti kertoo "kyllä olevansa oman alan töissä ja ihan omasta ansioista" mutta miksi nämä henkilöt ovat lähes aina joko opiskelleet hyvin työllistävää suoraan ammattiin valmistavaa alaa (esim. lääketiede) tai suorastaan syntyneet brändäämään itseään ja verkostoitumaan. Tai ehkä olet se eräs henkilö (lue: pappa betalar), jonka mielestä koulutus on sijoitus ja olet todennäköisesti sijoittanut myös opintolainasi koska eihän sitä tarvitse mihinkään elämiseen kuten ei myöskään esim. lapsilisiä, jotka vanhempasi sijoittivat sinun ollessasi vasta taapero. Miksi minusta myös tuntuu siltä, että suurin osa meistä ei kuuluu näihin edellä mainittuihin ihmisryhmiin.
Tiivistettynä. Kannattaako yliopisto
-jos olet valmiiksi köyhä
-sinulla ei ole selkeitä työllistäviä suunnitelmia
-olet persoonaltasi tavallinen suomalainen harmaahiirulainen, joka ei osaa markkinoida itseään ja omaa osaamistaan
Minusta ei. Entä teistä? Äänestäkää ylös tai alas tai kommentoikaa.
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Eipä kannattanut minulla. Olen DI ja tehnyt vain sellaisia hommia joita voi tehdä ilman koulutustakin. Minua hävettää kertoa ihmisille koulutuksestani, sillä kaikilla on kuvitelma että tutkinnolla työllistyy alan töihin. Eipä se ura enää tästä urkene kun en alalle sisään päässyt joten vaihtoon menee ala, jonka turhaan opiskelin.
Tässä just se urapolku on tärkeä. Niitä oikeita töitä on vaikea saada, mikäli kesätyöt on tasoa nurmikon leikkuu tai mäkkärinkassa. Koko ajan sanotaan, että tekniikan osaajista on puutetta, mutta puutetta on niistä, joilla on parin kolmen vuoden kokemus ja erityisosaamista. Koulutukseen pitäisi sisältyä enemmän kontakteja alan yrityksiin ja kaikille mahdollisuus alan harjoittelupaikkoja. Nykyisin monissa yrityksissä esim. Kesätyöt menee vakiväen sukulaisille ja tuttaville vuodesta toiseen, vaikkeivät edes alalle opiskelisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa.
Mutta vielä tärkeämpää on valita koulutusala niin, että sille on työelämässä kysyntää.
Ja sitten vielä täytyy aktiivisesti hakea oman alan työkokemusta jo opiskeluajalta. Tarvittaessa vaikka oman firman kautta tai vapaaehtoispohjalta.
Jos vain hurvittelee tai rypee itsesäälissä sohvan pohjalla koko opiskeluajan ja sitten kuitenkin tavoittelee niitä alansa parhaita työpaikkoja, pettyy varmasti vaikka olisi mikä tutkinto taskussa.
Niin se on aina ollut, että varakkaiden perheiden henkilöt voi opiskella filosofiaa, musiikkia, taiteita... muut sitten tekee valtavan uhrauksen, ja ottaa riskejä, jos lähtee pinkoilemaan ja velkaantumaan ilman että on selvää, millä itsensä haluaa loppujen lopuksi elättää.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kovinkaan kannattavaa kouluttautua esim. Varhaiskasvatuksen opettajaksi. Palkka aivan paska, samoin työolot.
Joo,olin ensin lastenhoitaja ja ajattelin kouluttautua koska ala kiinnosti.
Samaa paskavaipan vaihtoa satasta paremmalla palkalla,se siitä.
No se on oma häpiä, jos heittää koulutuksensa menemään. Minä pääsin hyviin hommiin ja palkka on hyvä ja työ mielenkiintoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoisin, että kannattaa, jos kielet ei ole vaikeita. Opiskelet sellaisen alan, jolla on töitä ulkomaillakin ja kielitaidon, jolla pärjää alkuun. Enganti + saksa tms.
Itselle kielet aika vaikeita ja jäin Suomeen.
Maailma muuttuu yhä kiihtyvämmin. Tämän hetket suosittu ala ei välttämättä ole sitä enää 10-20 vuoden päästä..!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitää osata ruotsia. Muuten voit unohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Käkäkäkä. Keskinkertaisilla lukiopapereilla, surkeilla AMK-inssin papereilla vakituisessa duunissa kohta 20 vuotta, nyt ä 9000 E / kk. Siksi että olen opiskellut aina virallisen koulunkäynnin ohessa jotain sellaista mistä työnantajat maksavat.
Omia taitoja kannattaa aina kartuttaa vaikkei koulu vaatisikaan. Monet tyytyy just siihen minimiin. Osalle amkissa inssiksi opiskelulle matematiikka, fysiikka ja teoria on silkkaa paskaa. Sitten kun tulee ns. Ammattiaineita niin eipä suju nekään. Koulutuksessa on resursseja ja lähiopetusta leikattu samaan aikaan kun opiskelija-aines on kädettömämpää kuin koskaan. Ennenvanhaan yleismittarit olit ketjulla pöydässä kiinni, nykyisin pari luokassaan edes tietää, mitä niillä tehdään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä kannattanut minulla. Olen DI ja tehnyt vain sellaisia hommia joita voi tehdä ilman koulutustakin. Minua hävettää kertoa ihmisille koulutuksestani, sillä kaikilla on kuvitelma että tutkinnolla työllistyy alan töihin. Eipä se ura enää tästä urkene kun en alalle sisään päässyt joten vaihtoon menee ala, jonka turhaan opiskelin.
Tässä just se urapolku on tärkeä. Niitä oikeita töitä on vaikea saada, mikäli kesätyöt on tasoa nurmikon leikkuu tai mäkkärinkassa. Koko ajan sanotaan, että tekniikan osaajista on puutetta, mutta puutetta on niistä, joilla on parin kolmen vuoden kokemus ja erityisosaamista. Koulutukseen pitäisi sisältyä enemmän kontakteja alan yrityksiin ja kaikille mahdollisuus alan harjoittelupaikkoja. Nykyisin monissa yrityksissä esim. Kesätyöt menee vakiväen sukulaisille ja tuttaville vuodesta toiseen, vaikkeivät edes alalle opiskelisi.
Monessa paikassa on kielto palkata lähisukulaisia, ellei pysty todella hyvin perustelemaan että tämä on hakijoista parhain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa. Tosi moneen työhön on vaatimuksena korkeakoulututkinto eikä tunnu olevan väliä minkä alan. Sillä varmistellaan vain tiettyä tasoa hakijoista.
Johtajatason paikkoihin on totta, että vaaditaan joku ylempi korkeakoulututkinto eikä sitä välttämättä ole spesifioitu, että minkä alan. Käytännössä kuitenkin on lähes pakko olla siltä samalta alalta myös useamman vuoden työkokemus, eli joku maisteri jolla ei ole yhtään alan työkokemusta hylätään automaattisesti.
t. työtön maisteri
Toki, mutta kysymys olikin kannattaako kouluttautua. Työkokemus tulee vasta koulutuksen jälkeen. Myös valton viroissa on tuo pätevyysvaatimus ja esim omaan työhöni ei palkata alle AMK-tason (päällikkötyö) mutta ei edellytetä työkokemusta alalta. Harvalla onkaan kun homma on spesifiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei yliopistoon kannata mennä jos opiskelu on vain pakkopullaa. Ellei sitten oikeasti tiedä että haluaa tehdä juuri työtä x ja olisi hyvä siinä valmistuttuaan(mutta jostain syystä kokee sen opiskelun kuitenkin kamalaksi...?). Suuri osa hakee ihan aidosta mielenkiinnosta opiskelualaansa kohtaan ja kokee itse opiskelun mielekkääksi ja kiinostavaksi. Jos jo opiskellessa pohtii onko homma "kannattavaa" eikä saa siitä mitään irti niin todennäköisesti homma ei helpota työelämässä.
Itse opiskelin noista mainitsemistasi lähtökohdista. Nostin lainaa enkä saanut heti töitä. Vieläkin brutto alkaa kakkosella. Rahallisessa mielessä ei olisi kannattanut. Mutta kyllä minä tästä alasta enemmän nautin kuin siitä duunista mitä tein opintojen ohessa. Asuntolainaakin olen maksanut jo hyvän tovin :)
Parhaimmillaan, ja aika monen kohdalla, tietty työ ja toimiala ovat kiinnostavia ja mieluisia JA työllistymis- sekä palkkaodotukset ovat hyvät. Yliopistotutkinnon kanssa on helpompi siirtyä toisenlaisiin tehtäviin ja toiselle alalla työkokemuksen ja osaamisen karttuessa. Esim. johtamis- ja projektinhallintataidot eivät ole tiettyyn alaan sidottuja. Voi aloittaa asiantuntijatehtävissä ja siirtyä asteittain vaativimpiin tehtäviin ja opetella työtä tehdessä ja sen rinnalla uusia asioita. On helpompi saada uusi työ tai ylennys, kun osoittaa olevansa kehittymiskykyinen ja siihen halukas.
Tietysti kannattaa. Jos tietyille aloille haluaa, yliopistotutkintoa tarvitaan siihen, että tulee edes huomioiduksi työnhaussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä kannattanut minulla. Olen DI ja tehnyt vain sellaisia hommia joita voi tehdä ilman koulutustakin. Minua hävettää kertoa ihmisille koulutuksestani, sillä kaikilla on kuvitelma että tutkinnolla työllistyy alan töihin. Eipä se ura enää tästä urkene kun en alalle sisään päässyt joten vaihtoon menee ala, jonka turhaan opiskelin.
Tässä just se urapolku on tärkeä. Niitä oikeita töitä on vaikea saada, mikäli kesätyöt on tasoa nurmikon leikkuu tai mäkkärinkassa. Koko ajan sanotaan, että tekniikan osaajista on puutetta, mutta puutetta on niistä, joilla on parin kolmen vuoden kokemus ja erityisosaamista. Koulutukseen pitäisi sisältyä enemmän kontakteja alan yrityksiin ja kaikille mahdollisuus alan harjoittelupaikkoja. Nykyisin monissa yrityksissä esim. Kesätyöt menee vakiväen sukulaisille ja tuttaville vuodesta toiseen, vaikkeivät edes alalle opiskelisi.
Monessa paikassa on kielto palkata lähisukulaisia, ellei pysty todella hyvin perustelemaan että tämä on hakijoista parhain.
Ihan höpöhöpösääntö, joka on sitä paitsi helppo kiertää. Ainoa, jota tuo edes käytännössä koskee, on rekrystä vastaava henkilö/tiimi. Sehän taas ei estä palkkaamasta muiden tärkeässä asemassa olevien ja/tai kaverien lähipiiriä omaan alaisuuteen. Isoissa firmoissa, jossa on kymmeniä erillisiä yksikköjä, saa vaihtarina sitten omat sukulaiset hyviin hommiin. Piiri pieni pyörii.
Riippuu täysin alasta ja omasta persoonasta. Silloin ei hyvin mene jos on valinnut jonkin alan "koska jokin piti valita" eikä ole sosiaalisesti taitava. Kukaan ei halua palkata puolivillaisesti töitään tekeviä jotka ovat kaupan päälle raskaita persoonia. Suomen ongelma on myös yrittäjähenkisen ajattelun opettamisen vähyys. Jollakin "pilipalihumanisti" tutkinnollakin voi tehdä rahaa jos osaa valjastaa osaamisensa. Jonkin kulttuurin osaamisella pystyy kirjoittamaan kirjoja, pitämään kursseja/luentoja, järjestää reissuja, pyrkiä tekemään yhteistyötä kohteen kanssa... Toki oma-aloitteisuutta ja visioita pitää olla.
Itsellä ja miehellä on molemmilla yliopistotutkinnot ja vapaa-ajan harrastuksemme liippaavat läheltä omia töitä. Jos voitaisiin jakautua viideksi eri henkilöksi olisi jokaiselle jo töitä. Mies on DI ja kuulemma osaajille löytyy aina paljon töitä, pakkopullana tutkinnon suorittaneille ei niinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käkäkäkä. Keskinkertaisilla lukiopapereilla, surkeilla AMK-inssin papereilla vakituisessa duunissa kohta 20 vuotta, nyt ä 9000 E / kk. Siksi että olen opiskellut aina virallisen koulunkäynnin ohessa jotain sellaista mistä työnantajat maksavat.
Lueppa otsikko uudestaan, tässä kysyttiin yliopistoista, ei ammattikorkeakoulusta.
Juuri siksi laitoinkin verrokiksi. Osoittaakseni että vähemmällä pinnimisellä ja alemmalla tutkinnolla pärjää ihan hyvin kunhan focusoi tekemisensä siihen mistä oikeasti ollaan valmiita maksamaan.
Koska koulutus != todellinen, tuottava osaaminen. Niin paljon kuin se alapeukututtaakin.
Riippuu alasta ja pääaineen valinnasta
Lääkis kannattaa, oikis kannattaa, opettaja kannattaa- kaikille on töitä ja melko hyvä palkka
Kauppatiede- oikea pääainevalinta- kannattaa.
Vierailija kirjoitti:
Itse menin yliopistoon ollessani 33v, takana yo-tutkinto.
Valmistuin 4ssä vuodessa (tein vuoden extraa) maisteriksi
, opintolainaa nostin, koska vain idiootti jättää nostamatta. Töissä olin koko ajan. Kesken opintojen mulle soitettiin kiinnostaisiko koulutusta vastaava vakituinen työ, kiinnosti. Itse ainakin olen tyytyväinen opintoihini 😊
Kandin tutkinto on yleensä suunniteltu niin, että sen voi suorittaa kolmessa vuodessa ja maisteriksi sitten kaksi lisävuotta päälle. Kuulostaa oudolta, että sinä valmistuit neljässä vuodessa maisteriksi niin, että se viimeinen vuosi oli mukamas ekstraa. Puhutkohan ihan totta?
En sano, ettetkö voinut valmistua neljässä vuodessa, muttei sitä miksikään ekstraksi voi kutsua.
Ei yliopistoon kannata mennä jos opiskelu on vain pakkopullaa. Ellei sitten oikeasti tiedä että haluaa tehdä juuri työtä x ja olisi hyvä siinä valmistuttuaan(mutta jostain syystä kokee sen opiskelun kuitenkin kamalaksi...?). Suuri osa hakee ihan aidosta mielenkiinnosta opiskelualaansa kohtaan ja kokee itse opiskelun mielekkääksi ja kiinostavaksi. Jos jo opiskellessa pohtii onko homma "kannattavaa" eikä saa siitä mitään irti niin todennäköisesti homma ei helpota työelämässä.
Itse opiskelin noista mainitsemistasi lähtökohdista. Nostin lainaa enkä saanut heti töitä. Vieläkin brutto alkaa kakkosella. Rahallisessa mielessä ei olisi kannattanut. Mutta kyllä minä tästä alasta enemmän nautin kuin siitä duunista mitä tein opintojen ohessa. Asuntolainaakin olen maksanut jo hyvän tovin :)