Kadutko sitä että jäit pitkälle sairauslomalle masennuksesta?
Vai oliko hyvä päätös ja parannuitko?
Minulla on vuosia kestänyt keskivaikea masennus, joka nyt oireilee vaikean puolella. Lisäksi alkava työuupumus. Oikeasti en olisi työkykyinen tällä hetkellä, mutta tuntuu että on vaikeampaa jäädä pois töistä. Olen itse pitkittänyt sairauslomalle jäämistä lääkärin suosituksesta huolimatta, sillä pelkään että huonoja lopputulemia on enemmän, kuin hyviä.
Miten sinulle kävi? Mitä nämä mahdolliset huonot seuraukset olivat?
Kommentit (50)
Oikein tyypillistä että masentunut ajattelee muiden olevan syypäitä tilaansa, työnantajan, vanhempien, kavereiden, vaikka hallituksen mutta vika ja vastuu omasta elämästä ei ole koskaan itsellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syyt ja seuraukset kirjoitti:
Totuushan on, että nämä lisääntyneet masennukset jne. ovat "VAIN" ihan normaaleja ja inhimillisiä _seurauksia_ , kun meno on mennyt ja menee vain kokoajan enemmän epäinhimillisemmäksi.
Isorahan klubi ja näiden ahneet lakeijat ja hyödylliset idiootit on yksi suurin aiheuttaja ja _syy_.
Jep. Sipilän hallituksen kikystä ja paikallisesta sopimisestahan tämä kaikki alkoi, ja vuosi vuodelta menee vaan hullummaksi. Kohta ollaan kaikki "yrittäjiä" ukko.fi:n kautta ja tehdään 12-tuntisia päiviä ilman ylityölisiä.
Kehitys on kylläkin alkanut jo 90-luvun alusta alkaen, kun kokkarit päästettiin hallituksiin ja on kiihtynyt kiihtymistään sen jälkeen, kun liityttiin EU:hun, eihän nyky EU:ta ole rakennettu meitä ns. pieniä ihmisiä varten, vaan pääomapiirien ja muiden ahneiden etuja varten.
Tämä on ihan fakta ja tietoa tästä löytyy vaikka kuinka paljon, jos jostain syytä on jossain muissa ajatuksissa ollut. EU:ta pitäisi muuttaa ja paljon.
Ja nämä samat tyypit käyttävät "hajoita ja hallitse" metodia, peitellen monin eri tavoin sitä tosiasiaa, että heidän toimet ja teot ovat oikeita syitä moniin karmeisiin epäinhimillisiin seurauksiin.
Ei kaduttanut. En palannut enää sille työpaikalle.
Vierailija kirjoitti:
Ei kaduttanut. En palannut enää sille työpaikalle.
Nykyään menee paremmin. Työnhaku tosin oli raskasta. Mutta kannatti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syyt ja seuraukset kirjoitti:
Totuushan on, että nämä lisääntyneet masennukset jne. ovat "VAIN" ihan normaaleja ja inhimillisiä _seurauksia_ , kun meno on mennyt ja menee vain kokoajan enemmän epäinhimillisemmäksi.
Isorahan klubi ja näiden ahneet lakeijat ja hyödylliset idiootit on yksi suurin aiheuttaja ja _syy_.
Jep. Sipilän hallituksen kikystä ja paikallisesta sopimisestahan tämä kaikki alkoi, ja vuosi vuodelta menee vaan hullummaksi. Kohta ollaan kaikki "yrittäjiä" ukko.fi:n kautta ja tehdään 12-tuntisia päiviä ilman ylityölisiä.
Kehitys on kylläkin alkanut jo 90-luvun alusta alkaen, kun kokkarit päästettiin hallituksiin ja on kiihtynyt kiihtymistään sen jälkeen, kun liityttiin EU:hun, eihän nyky EU:ta ole rakennettu meitä ns. pieniä ihmisiä varten, vaan pääomapiirien ja muiden ahneiden etuja varten.
Tämä on ihan fakta ja tietoa tästä löytyy vaikka kuinka paljon, jos jostain syytä on jossain muissa ajatuksissa ollut. EU:ta pitäisi muuttaa ja paljon.
Ja nämä samat tyypit käyttävät "hajoita ja hallitse" metodia, peitellen monin eri tavoin sitä tosiasiaa, että heidän toimet ja teot ovat oikeita syitä moniin karmeisiin epäinhimillisiin seurauksiin.
Ei kenenkään masennus ole yhdenkään poliitikon vika, se on ihan täyttä höpötystä. Jokainen on ihan itse vastuussa omasta elämästään, hoitoon hakeutumisesta, lääkityksestä ja kuntoutumisesta.
Vierailija kirjoitti:
Jäin kuukauden saraslomalle kun olin ihan sippi. Parin viikon päästä tuli lomautuslappu ja noin puolen vuoden päästä irtisanomislappu kirjattuna postiin. Kahdenkymmenen vuoden työura samassa firmassa katkesi siihen. Tuntui aika paskamaiselta siihen muun masennuksen päälle. Ei tuntunut olleen mitään väliä vaikka aikaisemmin oli painanut hulluna eli jos taakse päin voisi mennä niin ottaisin paljon rauhallisemmin enkä välittäisi työnantajasta paskan vertaa.
Juu, näinhän se menee. Me hyydytään vähitellen pois, ja uusia tulee tilalle, eikä meitä pian kukaan enää muistakaan. Uupumus on siitäkin ikävä, että siitä ei välttämättä koskaan toivu ihan ennalleen. Kannattaa tosiaan miettiä että onko se oma duuni sen arvoista.
Syyt ja seuraukset kirjoitti:
Totuushan on, että nämä lisääntyneet masennukset jne. ovat "VAIN" ihan normaaleja ja inhimillisiä _seurauksia_ , kun meno on mennyt ja menee vain kokoajan enemmän epäinhimillisemmäksi.
Isorahan klubi ja näiden ahneet lakeijat ja hyödylliset idiootit on yksi suurin aiheuttaja ja _syy_.
TÄMÄ. Toiset poltetaan loppuun ja pilataan mielenterveys sekä fyysinen terveys, kun taas toisille ei ole töitä lainkaan. Tässä maassa on satojatuhansia työttömiä. Minkä takia kenenkään pitää palaa loppuun? Työn uudelleenjako. Jokaiselle jotain omien kykyjen ja jaksamisen puitteissa.
Vanha ketju, mutta täysin sama kysymys mielessä. Olen nyt kohta kymmenen vuotta sinnitellyt ja kärsinyt keskivaikeasta ja vaikeasta masennuksesta, ahdistuksesta ja paniikkikohtauksista. En ole koskaan ottanut sairaslomaa, jota on tarjottu kymmeniä kertoja. En uskalla. Olen eronnut yksinhuoltaja, jolla on hyvä työ ja hyvä palkka ja jos tämän menetän niin pelkään että alkaa syöksykierre, jota ei enää oikene. On siis pakko jaksaa.
Olen täysin menettänyt ammatillisen itsetuntoni, en pidä enää itseäni minään. Olen kärsinyt vuosia unettomuudesta ja syön särkylääkkeitä ja happosalpaajia kuin karkkia. Herään öisin paniikissa siihen että en pysty hengittämään, tai siihen että meinaan oksentaa. Vatsakivut, päänsärky ja muut stressioireet on päivittäisiä.
Mielessä on että yritän jaksaa siihen asti että lapset on aikuisia. Siihen menee vielä jokunen vuosi. Sen jälkeen millään ei oikein ole enää mitään väliä. Omia suunnitelmia tai haaveita tulevaisuudelle mulla ei ole ollut enää vuosiin. Ilman lapsia tuskin olisin enää tässä mitään kirjoittamassa.
Huomenna taas pitäisi käydä työterveyslääkärin luona hakemassa reseptiä ja käydään sama keskustelu läpi. Samalla tuloksella. Hulluutta, mutta en näe muutakaan keinoa.
Minä olen joutunut työpaikan kiusaajan hampaisiin. Olen ihan loppu, heräilen öisin itseskelemään. Nyt olen ajatellut olevani masentunut. Vituttaa. Mietin sairaslomaa tai lopputiliä.
Jos oikein kaduttaa, on niin hyvässä kunnossa että voi mennä töihin.