Hesarin koulujutun innoittamana: Mitkä ovat suurimmat suomalaisessa koulumaailmassa tehdyt virheet?

Koulujen jakautuminen hyviin ja huonoihin. Ja tämän ovat saaneet aikaan ne, jotka shoppailevat lastensa koulupaikan. Se hyvä tarina suomlaisesta tasa-arvoisesta koulupolusta on kuollut.

- digihömppä

- avoimet oppimisympäristöt

- vanhempien mukaan ottaminen koulumaailmaan vrt. entiseen "jos ei koulusta kuulu mitään, niin kaikki on hyvin" - mentaliteetti.

- INTEGRAATIO! sen erkkaopen ja ohjaajan ois pitänyt tulla oppilaan mukana erityisluokasta normiluokkaan myös. Eihän se erityislapsi yhtäkkiä pärjää normiluokassa normituella vain hienon aatteen nimissä.

- Monimateriaalinen käsityö. Nyt oppilaat ei opi teknistä- eikä tekstiilityötä kumpaakaan edes auttavasti. Lasten käsillä tekemisen taidot ovat romahtaneet.

- erityisoppilaiden integroiminen tavalliselle luokalle

- opettajilta viety kurinpidollisia oikeuksia pois, eivät pysty estämään esim kännykän käyttöä tunnilla tai puuttumaan tehokkaasti tunnilla häiriköintiin, jo erityisoppilaiden sijoittaminen normiluokalle vesittää mahdollisuuden pitää kuria yllä

-pakkoruotsi, joka vie tilaa muilta kieliltä

- ilmiöoppiminen ja sen tuoma rakenteettomuus ja rajattomuus, liikaa löysäilyä ja olennainen jää monelta opiskelematta, liikaa itsenäistä oppimista, kun opettajien resurssit menevät häiriköiden kaitsemiseen niin, että koulupäivästä sevittäisiin ilman fyysisiä vammoja, väkivallanuhka

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulukurin höltyminen. Siis sen lisäksi, ettei vaadita käytöstapoja, ei vaadita edes osaamista.

Tiedän olevani mielipiteen kanssa yksin, mutta oman kokemukseni mukaan nykyään kouluissa on tiukempi kuri ja kovempi vaatimustaso kuin esimerkiksi omana kouluaikanani 90-luvulla. Wilma-viestiä pukkaa ja jälki-istuntoa heilahtaa milloin mistäkin syystä, jotka omina kouluvuosinani oli ignoorattu täysin. 

Mulla on tämä sama kokemus, huomattavasti löysempää oli mun kouluaikana, myöskin 90-luvulla, kun nykyään tuntuu olevan. Tosin silloin tuntui kyllä myös, että opettajia kunnioitettiin enemmän kuin nykyään ja niillä oli jonkinlainen auktoriteetti, pikkuhölmöilyihin riitti, että mainittiin asiasta oppilaalle, ei tarvinnut rangaista. Toki näissä on varmaan ollut paljon koulu- ja aluekohtaisia eroja.

Minusta on kiinnostavaa, että koulut kokeilevat erilaisia asioita. Oppilaanakin olen tyytyväinen siitä, että koulut eivät vain noudata dogmia, vaan kartuttavat jatkuvasti tietoa eri koulujärjestelyjen vaikutuksista. Vaikka otsikossa kysytäänkin vain suurinta virhettä, niin nähdäkseni mitään varsinaista suurta virhettä ei olla koulumaailmassa tehty.

Mun mielestä koko koulua pitäisi uudistaa niin, että opettajat olisivat aina pareittain luokassa. Eihän esim. poliisit ja ensihoitajatkaan lähde yksin tolskaamaan, vaan siinä on työpari rinnalla.

Näin ollen toinen ope vois ottaa kopin 90% oppilaista ja toinen voisi säätää sen 10% kanssa. Luokkakokojakin voisi kasvattaa, kun normilasten kanssa pärjää helposti oli heitä 15 tai 25. Ne erityiset pistää pakan sekaisin ja vie open huomion ja voimat

Inkluusio. Erityisluokat takaisin. Se palvelee kaikkien etua - erityisesti erityislasten.

Seinättömät luokat ovat hulluutta. En voi ymmärtää. Lapsiparat. Ei siellä voi oppia.

Se, ettei kieltenopetusta järjestetä. Pitäisi järjestää, vaikka olisi vain kaksi oppilasta ryhmässä. Kielet ovat tärkeitä.

Ekaluokkalaiseni on kotona useasti aloittanut tekemään läksyjään mm. olohuoneen lattialla, mistä komennan hänet aina pöydän ääreen. 

Nyt katselin opettajan lähettämää videota koulusta, jossa lapset opiskelivat matolla, sohvilla, tyynyillä ja kuka missäkin. Hämmennyin ja huomasin pudonneeni nykyajasta. 

Tämähän ei siis välttämättä ole huono asia. Itselläni vain vanha mielikuva, että "kunnon" opiskelu tapahtuu pöydän ääressä. 

Vierailija kirjoitti:

1970-luvulla joukko-opin painottaminen matematiikassa. Sai monet suotta vihaamaan matematiikkaa ja lannistivat pieniä koululaisia luulemaan, etteivät he voisi oppia matematiikkaa.

Tästä olen täysin eri mieltä. Olen todella kiitollinen, että satuin kuulumaan siihen ikäluokkaa, jolla oli tämä joukko-opillinen lähestymistapa matematiikkaan. Kansakoulussa oppi jo aivan itsestään relaation, funktion injektion, surjektion, bijektion jne. Nykyään yliopistolle matematiikkaa opiskelemaan tulevat ovat suurimmaksi osaksi aivan pihalla matematiikan perustasta. Harva edes ymmärtää, mitä positiiviset kokonaisluvut todella ovat.

Mielestäni oli valtava vahinko, että sellaiset ihmiset, jotka luulivat, että matematiikka on sama asia kuin aritmetiikka, laskento, pilasivat tuon perustan rakentamisen. Nyt kun lukee suomalaisia "tavallisten" filosofian tohtoreiden väitöskirjoja, huomaa kyllä, että ne aivan fundamentaaliset perusteet ovat jääneet hämäriksi, kun niitä on sitten myöhemmin ihään kuin ohimennen opiskeltu varsinaisen väitöskirjatyöaiheen ohella.

Digitaaliset alustat lukion matematiikan opetuksessa ja yo-kirjoituksissa.

Vierailija kirjoitti:

Monta hyvää mainittu mutta todetaan se ikiongelma eli pakkoruotsi. Tuon ainoa tarkoitus on viedä oppilailta oppitunteja turhaan aineeseen sekä mahdollistaa ruotsinkielisten etuoikeutettu asema myöhemmin aikuisiällä turhien kielitaitovaatimusten vuoksi.

Samalla aikaa jää vähemmän muiden vieraiden kielien opiskeluun. Tai vaikka sen matematiikan josta jotkut valittaa. 

Eipä ole ruotsia niin merkittäviä määriä, että se vaikuttaisi mitenkään oppimiseen. Ruotsihan on englantia yksinkertaisempi sukulaiskieli.

Kyllä ne koulumaailman ongelmat ovat muualla. Pahin on se, ettei Suomessa ole taitoja eikä haluja lopettaa koulukiusaamiskierrettä. Silloinhan aikuiset joutuisivat muuttamaan omaa käytöstään ja lopettamaan muiden ihmisten haukkumisen.

Monikulttuurisuus kouluissa. Ja tässä tuo sana on koodi tietyille ihmisryhmille.

Minun lapsistani tulee maailmaa näkeviä ja muille ihmisille puhuvia koulutettuja ihmisiä mutta heidän ei tarvitse joutua tuon koulumaailman "monikulttuurisuuden" keskelle jossa jengiytyneet nuoret pitävät koko ajan väkivallan uhkaa yllä ja myyvät huumeita KOULUSSA tai jossa vanhoillisuskonnollisuus määrittää kaiken ajattelun ja pukeutumisen rajat!!

Vierailija kirjoitti:

Koulujen jakautuminen hyviin ja huonoihin. Ja tämän ovat saaneet aikaan ne, jotka shoppailevat lastensa koulupaikan. Se hyvä tarina suomlaisesta tasa-arvoisesta koulupolusta on kuollut.

Lapseni kävi alakoulun "huonoa koulua" ihan tietoisesti oppiakseen selviytymään ja siirtyi "parempaan" yläkouluun hakemalla painotukseen. Viimeiset kuukaudet laskettiin jo yhdessä, että milloin lapsi pääsee eroon kiusankappaleistaan!  Viimeiset vuodet mietittiin, että paetaanko paikalta, aina kun oli tapahtunut jotain vakavampaa. Ketään ei kannattanut ärsyttää, että ei joudu silmätikuksi. Koko älyllisen kapasiteettinsa sai käyttää, että pystyi olemaan koko koulussa itse mahdollisimman turvallisesti. Ei sopinut hankkia vihamiehiä omalla käytöksellään.

Ihana olotila, mikä aukesi yläkoulussa, kun pääsi samanhenkisten ja opintoihin hyvin keskittyvien pariin ja sai oikeita ystäviä, ei vain "ystäviä", joiden kanssa hengailla, jotta olisi edes jotenkin suojassa kiusaamiselta!

Vaaratilanteista ei ollut entisessä koulussa puutetta. Oli teräaseita, huumaavia aineita ja muita, vaikka olikin vain alakoulu.

Lapseni tuli hyvin juttuun maahan muuttaja taustaisten lasten kanssa, että siitä ei ollut kyse. Hän ei osoittanut rasismin merkkejä ja häntä suojelikin myös ma mut. Suomalais taustaisten narko maanien lapset aiheuttavat monenlaisia vitsauksia, se huomattiin. Erityisoppilaista osalla ei ole parhaat aivot käytössä, ovat lääkittyjä, äkkipikaisia, arvaamattomia, omaavat heikon omakuvan ja itsetunnon, lastensuojelun asiakkaita jne.  Perusautistin kanssa kyllä pärjää, mutta entä vähän hörhömmän tai narkatumman lapsen?

Lapseni teki isomman työn kuin moni aikuinen tekisi, olemalla tukena heikommin menestyville ja häntä menstyksestä kateellisena kiusaamaan pyrkiville lapsille! Piti tunnustaa, että joidenkin paras tulee olemaan on 5- tai 6 jostain aineesta, eikä heillä ole edes edellytyksiä oppia lukemaan tai laskemaan hyvin. Heitä voi apuopettaa sen aikaa kun tällaisessa koulussa opiskelee itse.

Siirtolaisuus

Itseni kohdalla ei tunnistettu aspergeria. Aina vain ihmeteltiin mikä sitä vaivaa, pitäskö se laittaa laitokseen. No joo! Me autetaan sitä. No kuka teitä auttaa? Pulassa olette koko konkkaronkka.

Kaikki lähti tästä: peruskoulun tulo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1970-luvulla joukko-opin painottaminen matematiikassa. Sai monet suotta vihaamaan matematiikkaa ja lannistivat pieniä koululaisia luulemaan, etteivät he voisi oppia matematiikkaa.

Tästä olen täysin eri mieltä. Olen todella kiitollinen, että satuin kuulumaan siihen ikäluokkaa, jolla oli tämä joukko-opillinen lähestymistapa matematiikkaan. Kansakoulussa oppi jo aivan itsestään relaation, funktion injektion, surjektion, bijektion jne. Nykyään yliopistolle matematiikkaa opiskelemaan tulevat ovat suurimmaksi osaksi aivan pihalla matematiikan perustasta. Harva edes ymmärtää, mitä positiiviset kokonaisluvut todella ovat.

Mielestäni oli valtava vahinko, että sellaiset ihmiset, jotka luulivat, että matematiikka on sama asia kuin aritmetiikka, laskento, pilasivat tuon perustan rakentamisen. Nyt kun lukee suomalaisia "tavallisten" filosofian tohtoreiden väitöskirjoja, huomaa kyllä, että ne aivan fundamentaaliset perusteet ovat jääneet hämäriksi, kun niitä on sitten myöhemmin ihään kuin ohimennen opiskeltu varsinaisen väitöskirjatyöaiheen ohella.

Minulla oli ysi peruskoulun matematiikasta ja muistan siltä ajalta funktion, hämärästi ehkä relaation ja ymmärrän kyllä positiiviset kokonaisluvut. Muista mainitsemistasi en tiedä vieläkään, että mitä ovat ja olen käynyt lukion lyhyen matematiikan ja ammattikorkeakoulun.

Eriarvoisuuden kasvu yhteiskunnassa. Osalla on huono-osaisuutta jo syntymästä lähtien. Lähdemme hyvin eri porrastasanteilta tähän elämään. Toiset jaksavat nousta huonoistakin olosuhteista kaikki askeleet ylös asti, mutta ei kaikki.

Itse sain helpon alun syntymällä keskiluokkaiseen perheeseen. Asuin omakotitalossa, rahaa oli riittävästi, vaikka ei luksusta ollutkaan. Sain harrastaa. Vanhemmilla oli työpaikat eivätkä he sairastuneet vaan pysyivät työkykyisinä. Ei tarvinnut pelätä perheväkivaltaa eikä vanhempien alkoholin käyttöä. Näillä eväillä oli helppo keskittyä opiskeluun.

Vierailija kirjoitti:

Erityisoppilaiden integroiminen tavalliseen luokkaan. Paperilla lienee kaunis idea jonkun asiaa ja käytäntöä täysin tuntemattoman mielestä. Todellisuudessa tavalliset oppilaat kärsivät nyt työrauhan ja open ajan menettämisestä, sillä open resurssit menevät sen erityisen kanssa. Ja se erityinen, joka ehkä omalla erityisluokallaan pienessä porukassa ja vertaisensa kanssa pärjäsi tosi mukavasti, kokee jatkuvaa erilaisuutta  ja huonommuutta niihin tavallisiin luokkakavereihin verrattuna. Todella kurja seurata voimattomana tällaisen päätöksen lopputuloksia. Sanon tämän erityislapsen vanhempana,

Tämä, myös jäätävät luokkakoot ja näistä seuraava pakko laskea arvostelujen rimaa.

Pitkästä matematiikasta olen eri mieltä, pikemminkin muut aineet voisivat lukiossa olla paaaljon vaikeampia, pitäen sisällään matematiikkaa (esim logiikkaa äidinkielessä ja yhteiskuntaopissa jne). Lukiossa eka vuosi voisi olla yleissivistävä ja 2.&3. keskityttäisiin tiettyyn valittuun linjaan.

Erityislapsia laitetaan tavalliselle luokalle. Tämä muoti tuli joskus vuonna 2009. Siis oikeasti lievästi kehitysvammaisia lapsia alettiin laittaa samaan luokkaan ns. Normaalien lasten kanssa. Joutuivat kiusatuiksi AINA.