Jos ei ole löytänyt naista 25-vuotiaaksi mennessä, niin kannattaako jo luovuttaa?

Mitään luovuttamista ei varsinaisesti ole olemassa näissä asioissa.

Voit luovuttaa esim.urheilun suhteen siten, että et enää nosta puntteja. 

Mutta jos joku kiinnostava nainen tekisi sinulle aloitteen netissä tai kadulla, sittenkö antaisit heti pakit? Tuskin. Eli luovuttamista ei ole olemista; on vain erilaisia panostamisen asteita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sara Sieppi on missivuosistaan lihonut 10 kg ja on silti kerrassaan UPEA.

No se olikin silloin liian laiha. Tyttömäinen vartalo. Niinku nyt misseillä yleensä, ei se oikeasti laiha vaan ole kauhean monen oikea ihanne vaikka läskit tykkää uhriutua.

Nyt 10kg painavampana muodokkaampi ja paremman näköinen, silti hoikka - aiemmin laiha. Ei kukaan varmaan ole väittänyt etteikö nainen voisi lihoa 10kg ja olla hyvännäköinen, varsinkin jos on ollut sieltä laihemmasta päästä. Se on eri asia kuin olla BMI 0,1 pistettä ylipainorajasta ja sitten lihoa 10kg.

Sara Sieppi on nyt varreltaan ihan jees mutta melko tavis. Osaa tietenkin meikata ym niin kuin ammattiin kuuluu (Ilman meikkiä ei tosiaankaan kovin spessu), mut ei se nyt mitenkään erityisen vetävä mimmi oo. Kouluarvosana 8.

No, Sara Siepin paino on tällä hetkellä ihan normaalipainon ylärajoilla painoindeksin mukaan ja silti hän näyttää kerrassaan UPEALTA, eikä lainkaan ylipainoiselta. Sitä tarkoitin että miehet ei tunnista miltä nainen näyttää missäkin painossa. Ei kukaan varmaan uskoisi että Saran paino on jotain lähes 70 kg.

Luulenpa että ne naisten kiloja kyttäävät miehet ovat itse luokkaa 170cm/55kg. Ottaa itsetunnon päälle jos nainen painaa 10-15kg enemmän ja on se pariskunnan rotevampi osapuoli.

190/83 täällä. Ei se ole niin kilon päälle ja vaikka olis ylipainon puolella snadisti niin jos on oikeissa paikoissa niin ei haittaa yhtään. Mutta onko se nyt niin kummallista että ihminen joka pitää itsestään huolta haluaa kumppaniltakin samaa asiaa? Ja eikö just meillä jotka tiedämme omalla fyysisellä olemuksella olevan jonkinlaista markkina-arvoa ole edellytyksiä olla vähän nirsompia? Sopii tietty teidän narratiiviin et "beta-miehet" on niistä kaikista nirsoimpia ja OIKEAT MIEHET (joita muutoin arvotatte ulkoisilla kriteereillä) ovat kiinnostuneita naisen sisimmästä.

Vaan se ei mene niin. Ne nirsoilee kenellä on varaa nirsoilla. Ja joo, totta kai löytyy poikkeuksia, uskon kyllä et sun läskin siskon mies on koripallomitoissa oleva avaruuskirurgi joka kairaa sitä 26cm kangella. Ja tältä palstalta löytyy rääpäle jonka mielestä Scarlett Johansson on "ihan ok". Mut suurimmalla osalla se menee näin.

"Sopii tietty teidän narratiiviin et "beta-miehet" on niistä kaikista nirsoimpia ja OIKEAT MIEHET (joita muutoin arvotatte ulkoisilla kriteereillä) ovat kiinnostuneita naisen sisimmästä."

Tämä oli aivan helvetin hyvin sanottu.

Lisään kylläkin että muumimammakroppa alkaa olemaan niin yleinen että osa betamiehistäkin alkaa olemaan mieluummin yksin.

 

Kertoisitko oman pituutesi ja painosi? Käytkö salilla? Arvelen että tämänkin viestin takana on muumipappakroppa. Rimpula mies pienellä kaljamahalla ilman lihaksia ei vaan sytytä. Mieluummin sitä nainen on yksin.

Moikka!

Kerroin jo.

172cm/65kg. Luontainen ruumiinrakenne hoikka.

Käyn salilla ja harrastan monipuolista liikuntaa, kunto hyvä. Ei ole kaljamahaa. Six-pack ei näy eikä ole tavoitteenakaan, mutta vatsalihakset erottuvat.

Lihaksisto muutenkin hyvässä kunnossa, mutta isoja näyttelylihaksia ei ole.

 

Okei, no miltä susta tuntuis jos sanottais, että oot liian lyhyt ja pitää olla pidempi, että kelpaisit naisille? Ei ole reilua arvostella toisen kroppaa. Jokainen saa olla sellainen kuin on. Joskus esim. joku lääkitys tai sairaus (esim. kilpirauhasen vajaatoiminta) saattaa aiheuttaa sen, että painoa vaan kertyy. Toisilla on luonnostaan roteva kroppa ja painoa kertyy helpommin. Ei ole reilua haukkua ketään "muumimammaksi". Naisille muutenkin kertyy painoa herkemmin kuin miehille. Tämä on ihan biologinen juttu, naisten rasvaprosentti on luonnostaan korkeampi kuin miehillä. Jokaisen kroppa on yhtä arvokas.

"Okei, no miltä susta tuntuis jos sanottais, että oot liian lyhyt ja pitää olla pidempi, että kelpaisit naisille?"
Että olen tietoinen siitä ja kuullut asiasta ennenkin. Voisin toki lisätä ettei pituudelle voi mitään (vrt. paino).

"Ei ole reilua arvostella toisen kroppaa. Jokainen saa olla sellainen kuin on."
En ole kertaakaan elämäni aikana arvostellut kenenkään kroppaa, pl. julkiset kuvat. Mutta varaan oikeuden olla kiinnostumatta esim. reilusti ylipainoisista.

"Joskus esim. joku lääkitys tai sairaus (esim. kilpirauhasen vajaatoiminta) saattaa aiheuttaa sen, että painoa vaan kertyy."
Useimmilla tällaista sairautta ei kuitenkaan ole.

"Toisilla on luonnostaan roteva kroppa ja painoa kertyy helpommin. Ei ole reilua haukkua ketään "muumimammaksi". Naisille muutenkin kertyy painoa herkemmin kuin miehille. Tämä on ihan biologinen juttu, naisten rasvaprosentti on luonnostaan korkeampi kuin miehillä."
Myytti joka saisi jo lentää hevon kuuseen. Naisille ei kerry painoa sen helpommin kuin miehillekään. Korkeampi rasvaprosentti ei ole selitys tähän eikä korkeampaan BMI:hin.

"Jokaisen kroppa on yhtä arvokas."
Ilman muuta.

Sanoit tuossa, että sun luontainen ruumiinrakenne on hoikka. Tiesitkö, että kaikkien luontainen ruumiinrakenne ei ole hoikka? Lisäksi naisille kyllä kertyy ylimääräistä huomattavasti helpommin kuin miehille. Tämä on ihan fakta. Naisten on myös todella paljon vaikeampaa kerätä lihasmassaa kuin miesten. Tähän vaikuttaa erot hormonitoiminnassa. Esimerkiksi sukupuoltaan miehestä naiseksi vaihtaneet ovat sanoneet, että estrogeenin lisääntymisen kropassa huomasi siinä, että alkoi kerääntyä rasvaa lantiolle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet hommasi hoitanut eli asillinen duuni (ei tarvitse olla sisäsiistiä kauluspaitaduunia) vähintään keskipalkalla, kolmekymppisenä pääset jo valkkaamaan kun kellon vainoamat mimmit alkaa panikoida.

Ei todellakaan pääse. Jos 25-vuotiaana ei ole naisille kelvannut eikä syy ole ollut perämetsässä asumisessa tai kotiin linnoittautumisessa, tuskin tilanne paranee myöhemminkään. Onneksi on olemassa kaikkea muuta sisältöä mitä voi elämään löytää, vaikka suku ei nyt pääsekään jatkumaan.

M33

25v ei paljoa vaadita etei ole saanut naista. Sen verran suuri osa naisista sinkkuilee tai pyörii komeiden miesten säännöllisesti vaihtuvina tyttöystävinä ikävuodet 17-25.

Jos 25-30v ei flaksi käy, sitten näytää heikommalta.

 

Pitää kutinsa, mutta mies saa ainakin tietää, ettei kuulu naisten haluamiin miehiin jos saa naisen vasta yli 25 vuotiaana kun ikäisensä nainen on jo saavuttanut parasta ennen päivänsä. Ainut mitä naisella on tarjottavanaan on tuo mainitsemasi nuoruus eli 17-25 ja vain sillä on merkitystä kuka mies se nuoruuden saa.

Hirveää höpöhöpöä. En usko esim. itse olleeni kaikista ihanimmillani miehelleni ensimmäisinä vuosina, vaikka nuori olinkin. Olin paitsi kropaltani, myös ajatuksiltani lähes kakara ja minulla (kuten miehellänikin) oli hiukan kasvamista, ennen kuin opimme aikuisten tavoille. 

Miehillä on tuosta erilainen näkemys.

Naiset pitävät itseään kuumimpina kolmekymppisinä, miehet parikymppisinä.

Miesten näkökulmasta kroppa on useimmilla parhaimmillaan 17-19v. Silloin on eniten hoikkia mutta silti juicy-vartaloisia. 20+ vartalo alkaa muuttumaan tasapaksummaksi ja vähemmän hoikaksi.

Parisuhde on jotain ihan muuta kuin kroppa. Jos hokee vain jotain parikymppisen naisen kropasta ja siitä, että se on kaikkein tärkeintä, mitä nainen voi miehelleen antaa, on niin pää syvällä lepikossa, ettei taida olla edes avun ulottuvilla enää. 

Mitenkäs niiden pituustoivomusten kanssa oli?

Eikä haittaa jos on linnunluiset hartiat, korkea ääni, tms?

Minusta on suorastaan loukkaavaa ajatella, että parikymppisen naisen kroppa on parasta mitä nainen voi miehelleen antaa ja naisen ikävuodet alle 25 ovat tärkeintä aikaa miehelle. Jos ei mies saa niitä naiselta, hänelle on muka jäänyt jämä käteen. Jos kuvitelmat ovat edellä kuvatun kaltaisia, ei toimivasta parisuhteesta ole toivoakaan. Eikä tämä liity mitenkään miehen pituuteen tai äänen korkeuteen.  Ei kukaan ole sanonut, ettei saisi haluta kaunista puolisoa (tai pitkää puolisoa), kyseenalaistan vain ehdottomasti väitteen, että naisen paras anti on alle 25-vuotiaan kroppa. Jos miehet niin ajattelevat, ei ihme, ettei kumppania ja pysyvää parisuhdetta löydy.

Minusta taas on loukkaavaa ajatella että ruumiinpituus on parasta mitä mies voi naiselleen antaa ja yli X cm pituus on kynnyskysymys naiselle.

Pituutta kun ei voi edes muuttaa, kun taas painoa voi.

Painosta ei puhuttu vaan iästä.

Me miehet voimme lakata välittämästä iästä kun te naiset lakkaatte välittämästä pituudesta.

"Me miehet" = sinä. Sinä siitä iästä välität ja julistat suureen ääneen, mutta suurimmalla osalla miehistä tuollaista älytöntä fiksaatiota ei ole. Tai ehkä palstamiehillä voi olla, mutta se onkin uskoakseni aika pieni joukko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet hommasi hoitanut eli asillinen duuni (ei tarvitse olla sisäsiistiä kauluspaitaduunia) vähintään keskipalkalla, kolmekymppisenä pääset jo valkkaamaan kun kellon vainoamat mimmit alkaa panikoida.

Ei todellakaan pääse. Jos 25-vuotiaana ei ole naisille kelvannut eikä syy ole ollut perämetsässä asumisessa tai kotiin linnoittautumisessa, tuskin tilanne paranee myöhemminkään. Onneksi on olemassa kaikkea muuta sisältöä mitä voi elämään löytää, vaikka suku ei nyt pääsekään jatkumaan.

M33

25v ei paljoa vaadita etei ole saanut naista. Sen verran suuri osa naisista sinkkuilee tai pyörii komeiden miesten säännöllisesti vaihtuvina tyttöystävinä ikävuodet 17-25.

Jos 25-30v ei flaksi käy, sitten näytää heikommalta.

 

Pitää kutinsa, mutta mies saa ainakin tietää, ettei kuulu naisten haluamiin miehiin jos saa naisen vasta yli 25 vuotiaana kun ikäisensä nainen on jo saavuttanut parasta ennen päivänsä. Ainut mitä naisella on tarjottavanaan on tuo mainitsemasi nuoruus eli 17-25 ja vain sillä on merkitystä kuka mies se nuoruuden saa.

Hirveää höpöhöpöä. En usko esim. itse olleeni kaikista ihanimmillani miehelleni ensimmäisinä vuosina, vaikka nuori olinkin. Olin paitsi kropaltani, myös ajatuksiltani lähes kakara ja minulla (kuten miehellänikin) oli hiukan kasvamista, ennen kuin opimme aikuisten tavoille. 

Miehillä on tuosta erilainen näkemys.

Naiset pitävät itseään kuumimpina kolmekymppisinä, miehet parikymppisinä.

Miesten näkökulmasta kroppa on useimmilla parhaimmillaan 17-19v. Silloin on eniten hoikkia mutta silti juicy-vartaloisia. 20+ vartalo alkaa muuttumaan tasapaksummaksi ja vähemmän hoikaksi.

Parisuhde on jotain ihan muuta kuin kroppa. Jos hokee vain jotain parikymppisen naisen kropasta ja siitä, että se on kaikkein tärkeintä, mitä nainen voi miehelleen antaa, on niin pää syvällä lepikossa, ettei taida olla edes avun ulottuvilla enää. 

Mitenkäs niiden pituustoivomusten kanssa oli?

Eikä haittaa jos on linnunluiset hartiat, korkea ääni, tms?

Minusta on suorastaan loukkaavaa ajatella, että parikymppisen naisen kroppa on parasta mitä nainen voi miehelleen antaa ja naisen ikävuodet alle 25 ovat tärkeintä aikaa miehelle. Jos ei mies saa niitä naiselta, hänelle on muka jäänyt jämä käteen. Jos kuvitelmat ovat edellä kuvatun kaltaisia, ei toimivasta parisuhteesta ole toivoakaan. Eikä tämä liity mitenkään miehen pituuteen tai äänen korkeuteen.  Ei kukaan ole sanonut, ettei saisi haluta kaunista puolisoa (tai pitkää puolisoa), kyseenalaistan vain ehdottomasti väitteen, että naisen paras anti on alle 25-vuotiaan kroppa. Jos miehet niin ajattelevat, ei ihme, ettei kumppania ja pysyvää parisuhdetta löydy.

Kysymys on siitä kenelle miehille nainen antaa huippuvuotensa ja muuttuuko miesmaku yllättäin kun 30 ikävuotta lähestyy.

Mielenkiintoinen näkemys että jonkun elämä on toisille antamista. Kenelle kaikille sinä olet antanut ja mitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sara Sieppi on missivuosistaan lihonut 10 kg ja on silti kerrassaan UPEA.

No se olikin silloin liian laiha. Tyttömäinen vartalo. Niinku nyt misseillä yleensä, ei se oikeasti laiha vaan ole kauhean monen oikea ihanne vaikka läskit tykkää uhriutua.

Nyt 10kg painavampana muodokkaampi ja paremman näköinen, silti hoikka - aiemmin laiha. Ei kukaan varmaan ole väittänyt etteikö nainen voisi lihoa 10kg ja olla hyvännäköinen, varsinkin jos on ollut sieltä laihemmasta päästä. Se on eri asia kuin olla BMI 0,1 pistettä ylipainorajasta ja sitten lihoa 10kg.

Sara Sieppi on nyt varreltaan ihan jees mutta melko tavis. Osaa tietenkin meikata ym niin kuin ammattiin kuuluu (Ilman meikkiä ei tosiaankaan kovin spessu), mut ei se nyt mitenkään erityisen vetävä mimmi oo. Kouluarvosana 8.

No, Sara Siepin paino on tällä hetkellä ihan normaalipainon ylärajoilla painoindeksin mukaan ja silti hän näyttää kerrassaan UPEALTA, eikä lainkaan ylipainoiselta. Sitä tarkoitin että miehet ei tunnista miltä nainen näyttää missäkin painossa. Ei kukaan varmaan uskoisi että Saran paino on jotain lähes 70 kg.

Luulenpa että ne naisten kiloja kyttäävät miehet ovat itse luokkaa 170cm/55kg. Ottaa itsetunnon päälle jos nainen painaa 10-15kg enemmän ja on se pariskunnan rotevampi osapuoli.

190/83 täällä. Ei se ole niin kilon päälle ja vaikka olis ylipainon puolella snadisti niin jos on oikeissa paikoissa niin ei haittaa yhtään. Mutta onko se nyt niin kummallista että ihminen joka pitää itsestään huolta haluaa kumppaniltakin samaa asiaa? Ja eikö just meillä jotka tiedämme omalla fyysisellä olemuksella olevan jonkinlaista markkina-arvoa ole edellytyksiä olla vähän nirsompia? Sopii tietty teidän narratiiviin et "beta-miehet" on niistä kaikista nirsoimpia ja OIKEAT MIEHET (joita muutoin arvotatte ulkoisilla kriteereillä) ovat kiinnostuneita naisen sisimmästä.

Vaan se ei mene niin. Ne nirsoilee kenellä on varaa nirsoilla. Ja joo, totta kai löytyy poikkeuksia, uskon kyllä et sun läskin siskon mies on koripallomitoissa oleva avaruuskirurgi joka kairaa sitä 26cm kangella. Ja tältä palstalta löytyy rääpäle jonka mielestä Scarlett Johansson on "ihan ok". Mut suurimmalla osalla se menee näin.

"Sopii tietty teidän narratiiviin et "beta-miehet" on niistä kaikista nirsoimpia ja OIKEAT MIEHET (joita muutoin arvotatte ulkoisilla kriteereillä) ovat kiinnostuneita naisen sisimmästä."

Tämä oli aivan helvetin hyvin sanottu.

Lisään kylläkin että muumimammakroppa alkaa olemaan niin yleinen että osa betamiehistäkin alkaa olemaan mieluummin yksin.

 

Kertoisitko oman pituutesi ja painosi? Käytkö salilla? Arvelen että tämänkin viestin takana on muumipappakroppa. Rimpula mies pienellä kaljamahalla ilman lihaksia ei vaan sytytä. Mieluummin sitä nainen on yksin.

Moikka!

Kerroin jo.

172cm/65kg. Luontainen ruumiinrakenne hoikka.

Käyn salilla ja harrastan monipuolista liikuntaa, kunto hyvä. Ei ole kaljamahaa. Six-pack ei näy eikä ole tavoitteenakaan, mutta vatsalihakset erottuvat.

Lihaksisto muutenkin hyvässä kunnossa, mutta isoja näyttelylihaksia ei ole.

 

Okei, no miltä susta tuntuis jos sanottais, että oot liian lyhyt ja pitää olla pidempi, että kelpaisit naisille? Ei ole reilua arvostella toisen kroppaa. Jokainen saa olla sellainen kuin on. Joskus esim. joku lääkitys tai sairaus (esim. kilpirauhasen vajaatoiminta) saattaa aiheuttaa sen, että painoa vaan kertyy. Toisilla on luonnostaan roteva kroppa ja painoa kertyy helpommin. Ei ole reilua haukkua ketään "muumimammaksi". Naisille muutenkin kertyy painoa herkemmin kuin miehille. Tämä on ihan biologinen juttu, naisten rasvaprosentti on luonnostaan korkeampi kuin miehillä. Jokaisen kroppa on yhtä arvokas.

"Okei, no miltä susta tuntuis jos sanottais, että oot liian lyhyt ja pitää olla pidempi, että kelpaisit naisille?"
Että olen tietoinen siitä ja kuullut asiasta ennenkin. Voisin toki lisätä ettei pituudelle voi mitään (vrt. paino).

"Ei ole reilua arvostella toisen kroppaa. Jokainen saa olla sellainen kuin on."
En ole kertaakaan elämäni aikana arvostellut kenenkään kroppaa, pl. julkiset kuvat. Mutta varaan oikeuden olla kiinnostumatta esim. reilusti ylipainoisista.

"Joskus esim. joku lääkitys tai sairaus (esim. kilpirauhasen vajaatoiminta) saattaa aiheuttaa sen, että painoa vaan kertyy."
Useimmilla tällaista sairautta ei kuitenkaan ole.

"Toisilla on luonnostaan roteva kroppa ja painoa kertyy helpommin. Ei ole reilua haukkua ketään "muumimammaksi". Naisille muutenkin kertyy painoa herkemmin kuin miehille. Tämä on ihan biologinen juttu, naisten rasvaprosentti on luonnostaan korkeampi kuin miehillä."
Myytti joka saisi jo lentää hevon kuuseen. Naisille ei kerry painoa sen helpommin kuin miehillekään. Korkeampi rasvaprosentti ei ole selitys tähän eikä korkeampaan BMI:hin.

"Jokaisen kroppa on yhtä arvokas."
Ilman muuta.

Sanoit tuossa, että sun luontainen ruumiinrakenne on hoikka. Tiesitkö, että kaikkien luontainen ruumiinrakenne ei ole hoikka? Lisäksi naisille kyllä kertyy ylimääräistä huomattavasti helpommin kuin miehille. Tämä on ihan fakta. Naisten on myös todella paljon vaikeampaa kerätä lihasmassaa kuin miesten. Tähän vaikuttaa erot hormonitoiminnassa. Esimerkiksi sukupuoltaan miehestä naiseksi vaihtaneet ovat sanoneet, että estrogeenin lisääntymisen kropassa huomasi siinä, että alkoi kerääntyä rasvaa lantiolle.

Höpö höpö. Yhtä helposti sitä kertyy molemmille, mutta naiset antaa sen tapahtua. Joidenkin naisten luontainen ruumiinrakenne on hoikka. Joidenkin miesten ruumiinrakenne on Lalli Leipäjuusto/Timo Soini.

Et saa minua uskomaan, että BMI 30 is the new 20, ja että kaikkihan ylipainoisia ovat ja itse asiassa normaalipainoinen on kummajainen ja epäterveellisen laiha.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet hommasi hoitanut eli asillinen duuni (ei tarvitse olla sisäsiistiä kauluspaitaduunia) vähintään keskipalkalla, kolmekymppisenä pääset jo valkkaamaan kun kellon vainoamat mimmit alkaa panikoida.

Ei todellakaan pääse. Jos 25-vuotiaana ei ole naisille kelvannut eikä syy ole ollut perämetsässä asumisessa tai kotiin linnoittautumisessa, tuskin tilanne paranee myöhemminkään. Onneksi on olemassa kaikkea muuta sisältöä mitä voi elämään löytää, vaikka suku ei nyt pääsekään jatkumaan.

M33

25v ei paljoa vaadita etei ole saanut naista. Sen verran suuri osa naisista sinkkuilee tai pyörii komeiden miesten säännöllisesti vaihtuvina tyttöystävinä ikävuodet 17-25.

Jos 25-30v ei flaksi käy, sitten näytää heikommalta.

 

Pitää kutinsa, mutta mies saa ainakin tietää, ettei kuulu naisten haluamiin miehiin jos saa naisen vasta yli 25 vuotiaana kun ikäisensä nainen on jo saavuttanut parasta ennen päivänsä. Ainut mitä naisella on tarjottavanaan on tuo mainitsemasi nuoruus eli 17-25 ja vain sillä on merkitystä kuka mies se nuoruuden saa.

Hirveää höpöhöpöä. En usko esim. itse olleeni kaikista ihanimmillani miehelleni ensimmäisinä vuosina, vaikka nuori olinkin. Olin paitsi kropaltani, myös ajatuksiltani lähes kakara ja minulla (kuten miehellänikin) oli hiukan kasvamista, ennen kuin opimme aikuisten tavoille. 

Miehillä on tuosta erilainen näkemys.

Naiset pitävät itseään kuumimpina kolmekymppisinä, miehet parikymppisinä.

Miesten näkökulmasta kroppa on useimmilla parhaimmillaan 17-19v. Silloin on eniten hoikkia mutta silti juicy-vartaloisia. 20+ vartalo alkaa muuttumaan tasapaksummaksi ja vähemmän hoikaksi.

Parisuhde on jotain ihan muuta kuin kroppa. Jos hokee vain jotain parikymppisen naisen kropasta ja siitä, että se on kaikkein tärkeintä, mitä nainen voi miehelleen antaa, on niin pää syvällä lepikossa, ettei taida olla edes avun ulottuvilla enää. 

Mitenkäs niiden pituustoivomusten kanssa oli?

Eikä haittaa jos on linnunluiset hartiat, korkea ääni, tms?

Minusta on suorastaan loukkaavaa ajatella, että parikymppisen naisen kroppa on parasta mitä nainen voi miehelleen antaa ja naisen ikävuodet alle 25 ovat tärkeintä aikaa miehelle. Jos ei mies saa niitä naiselta, hänelle on muka jäänyt jämä käteen. Jos kuvitelmat ovat edellä kuvatun kaltaisia, ei toimivasta parisuhteesta ole toivoakaan. Eikä tämä liity mitenkään miehen pituuteen tai äänen korkeuteen.  Ei kukaan ole sanonut, ettei saisi haluta kaunista puolisoa (tai pitkää puolisoa), kyseenalaistan vain ehdottomasti väitteen, että naisen paras anti on alle 25-vuotiaan kroppa. Jos miehet niin ajattelevat, ei ihme, ettei kumppania ja pysyvää parisuhdetta löydy.

Minusta taas on loukkaavaa ajatella että ruumiinpituus on parasta mitä mies voi naiselleen antaa ja yli X cm pituus on kynnyskysymys naiselle.

Pituutta kun ei voi edes muuttaa, kun taas painoa voi.

Painosta ei puhuttu vaan iästä.

Me miehet voimme lakata välittämästä iästä kun te naiset lakkaatte välittämästä pituudesta.

Vastakkain asettelu on loistava pohja parisuhteelle.

Joo, mutta lisään vielä ettei haittaa, jos mies on lyhyt. Siinä vaiheessa kun oikeasti natsaa, niin pituudella ei ole mitään merkitystä. Tiedän yhden upean 185 pitkän ja hoikan naisen, joka rakastui 170 pitkään eli itseään 15 cm lyhyempään mieheen. He ovat jo vuosia olleet yhdessä. Nainen vieläpä tykkää käyttää korkokenkiä. Pituudella tai painollakaan ei ole mitään merkitystä siinä vaiheessa kun oikeasti rakastuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet hommasi hoitanut eli asillinen duuni (ei tarvitse olla sisäsiistiä kauluspaitaduunia) vähintään keskipalkalla, kolmekymppisenä pääset jo valkkaamaan kun kellon vainoamat mimmit alkaa panikoida.

Ei todellakaan pääse. Jos 25-vuotiaana ei ole naisille kelvannut eikä syy ole ollut perämetsässä asumisessa tai kotiin linnoittautumisessa, tuskin tilanne paranee myöhemminkään. Onneksi on olemassa kaikkea muuta sisältöä mitä voi elämään löytää, vaikka suku ei nyt pääsekään jatkumaan.

M33

25v ei paljoa vaadita etei ole saanut naista. Sen verran suuri osa naisista sinkkuilee tai pyörii komeiden miesten säännöllisesti vaihtuvina tyttöystävinä ikävuodet 17-25.

Jos 25-30v ei flaksi käy, sitten näytää heikommalta.

 

Pitää kutinsa, mutta mies saa ainakin tietää, ettei kuulu naisten haluamiin miehiin jos saa naisen vasta yli 25 vuotiaana kun ikäisensä nainen on jo saavuttanut parasta ennen päivänsä. Ainut mitä naisella on tarjottavanaan on tuo mainitsemasi nuoruus eli 17-25 ja vain sillä on merkitystä kuka mies se nuoruuden saa.

Hirveää höpöhöpöä. En usko esim. itse olleeni kaikista ihanimmillani miehelleni ensimmäisinä vuosina, vaikka nuori olinkin. Olin paitsi kropaltani, myös ajatuksiltani lähes kakara ja minulla (kuten miehellänikin) oli hiukan kasvamista, ennen kuin opimme aikuisten tavoille. 

Miehillä on tuosta erilainen näkemys.

Naiset pitävät itseään kuumimpina kolmekymppisinä, miehet parikymppisinä.

Miesten näkökulmasta kroppa on useimmilla parhaimmillaan 17-19v. Silloin on eniten hoikkia mutta silti juicy-vartaloisia. 20+ vartalo alkaa muuttumaan tasapaksummaksi ja vähemmän hoikaksi.

Parisuhde on jotain ihan muuta kuin kroppa. Jos hokee vain jotain parikymppisen naisen kropasta ja siitä, että se on kaikkein tärkeintä, mitä nainen voi miehelleen antaa, on niin pää syvällä lepikossa, ettei taida olla edes avun ulottuvilla enää. 

Mitenkäs niiden pituustoivomusten kanssa oli?

Eikä haittaa jos on linnunluiset hartiat, korkea ääni, tms?

Minusta on suorastaan loukkaavaa ajatella, että parikymppisen naisen kroppa on parasta mitä nainen voi miehelleen antaa ja naisen ikävuodet alle 25 ovat tärkeintä aikaa miehelle. Jos ei mies saa niitä naiselta, hänelle on muka jäänyt jämä käteen. Jos kuvitelmat ovat edellä kuvatun kaltaisia, ei toimivasta parisuhteesta ole toivoakaan. Eikä tämä liity mitenkään miehen pituuteen tai äänen korkeuteen.  Ei kukaan ole sanonut, ettei saisi haluta kaunista puolisoa (tai pitkää puolisoa), kyseenalaistan vain ehdottomasti väitteen, että naisen paras anti on alle 25-vuotiaan kroppa. Jos miehet niin ajattelevat, ei ihme, ettei kumppania ja pysyvää parisuhdetta löydy.

Kysymys on siitä kenelle miehille nainen antaa huippuvuotensa ja muuttuuko miesmaku yllättäin kun 30 ikävuotta lähestyy.

Höpönhöpön "antaa huippuvuotensa". Ihan kuin nainen toisi parisuhteeseen vain kehonsa miehen käytettäväksi ja mitä nuorempi keho, sitä arvokkaampi anti. Nainen on ihminen ja parisuhde on oikeasti iso juttu, johon nämä huippuvuodet ja muut palstatermit eivät liity mitenkään.  Itsekin olen vuosien mittaan aikuistunut ja vanhetessani viisastunut. Milloin olin fyysisesti ja psyykkisesti kaikkein paras puoliso miehelleni, sitä on vaikea arvioida, mutta siitä olen satavarma, että se ei ollut parikymppisenä. Nyt olen jo rapistumassa ja huomaan, että toimintakykyni ei enää ole parhaimmillaan, vaikka en vielä vanha olekaan. Tämä alamäki on kuitenkin vain hyväksyttävä, mutta aion rakastaa miestäni täysillä niin kauan kuin pää ja kroppa kestää. Opin koko ajan lisää siitä, mitä tarkoittaa rakastaa toista. Luultavasti olen sen verran hidas oppija, että olisin tarvinnut toisen eliniän oppiakseni rakastamaan miestäni siten, kuin hän todella ansaitsee. Miesmakuni ei kuitenkaan ole muuttunut vuosien mittaan. Olen edelleen hulluna samaan mieheen kuin parikymppisenä ja ihailen edelleen niitä piirteitä, joihin aikoinani ihastuin. Palstateoreetikot ovat kaukana rakkauden olemuksesta ajatustensa kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sara Sieppi on missivuosistaan lihonut 10 kg ja on silti kerrassaan UPEA.

No se olikin silloin liian laiha. Tyttömäinen vartalo. Niinku nyt misseillä yleensä, ei se oikeasti laiha vaan ole kauhean monen oikea ihanne vaikka läskit tykkää uhriutua.

Nyt 10kg painavampana muodokkaampi ja paremman näköinen, silti hoikka - aiemmin laiha. Ei kukaan varmaan ole väittänyt etteikö nainen voisi lihoa 10kg ja olla hyvännäköinen, varsinkin jos on ollut sieltä laihemmasta päästä. Se on eri asia kuin olla BMI 0,1 pistettä ylipainorajasta ja sitten lihoa 10kg.

Sara Sieppi on nyt varreltaan ihan jees mutta melko tavis. Osaa tietenkin meikata ym niin kuin ammattiin kuuluu (Ilman meikkiä ei tosiaankaan kovin spessu), mut ei se nyt mitenkään erityisen vetävä mimmi oo. Kouluarvosana 8.

No, Sara Siepin paino on tällä hetkellä ihan normaalipainon ylärajoilla painoindeksin mukaan ja silti hän näyttää kerrassaan UPEALTA, eikä lainkaan ylipainoiselta. Sitä tarkoitin että miehet ei tunnista miltä nainen näyttää missäkin painossa. Ei kukaan varmaan uskoisi että Saran paino on jotain lähes 70 kg.

Luulenpa että ne naisten kiloja kyttäävät miehet ovat itse luokkaa 170cm/55kg. Ottaa itsetunnon päälle jos nainen painaa 10-15kg enemmän ja on se pariskunnan rotevampi osapuoli.

190/83 täällä. Ei se ole niin kilon päälle ja vaikka olis ylipainon puolella snadisti niin jos on oikeissa paikoissa niin ei haittaa yhtään. Mutta onko se nyt niin kummallista että ihminen joka pitää itsestään huolta haluaa kumppaniltakin samaa asiaa? Ja eikö just meillä jotka tiedämme omalla fyysisellä olemuksella olevan jonkinlaista markkina-arvoa ole edellytyksiä olla vähän nirsompia? Sopii tietty teidän narratiiviin et "beta-miehet" on niistä kaikista nirsoimpia ja OIKEAT MIEHET (joita muutoin arvotatte ulkoisilla kriteereillä) ovat kiinnostuneita naisen sisimmästä.

Vaan se ei mene niin. Ne nirsoilee kenellä on varaa nirsoilla. Ja joo, totta kai löytyy poikkeuksia, uskon kyllä et sun läskin siskon mies on koripallomitoissa oleva avaruuskirurgi joka kairaa sitä 26cm kangella. Ja tältä palstalta löytyy rääpäle jonka mielestä Scarlett Johansson on "ihan ok". Mut suurimmalla osalla se menee näin.

"Sopii tietty teidän narratiiviin et "beta-miehet" on niistä kaikista nirsoimpia ja OIKEAT MIEHET (joita muutoin arvotatte ulkoisilla kriteereillä) ovat kiinnostuneita naisen sisimmästä."

Tämä oli aivan helvetin hyvin sanottu.

Lisään kylläkin että muumimammakroppa alkaa olemaan niin yleinen että osa betamiehistäkin alkaa olemaan mieluummin yksin.

 

Kertoisitko oman pituutesi ja painosi? Käytkö salilla? Arvelen että tämänkin viestin takana on muumipappakroppa. Rimpula mies pienellä kaljamahalla ilman lihaksia ei vaan sytytä. Mieluummin sitä nainen on yksin.

Moikka!

Kerroin jo.

172cm/65kg. Luontainen ruumiinrakenne hoikka.

Käyn salilla ja harrastan monipuolista liikuntaa, kunto hyvä. Ei ole kaljamahaa. Six-pack ei näy eikä ole tavoitteenakaan, mutta vatsalihakset erottuvat.

Lihaksisto muutenkin hyvässä kunnossa, mutta isoja näyttelylihaksia ei ole.

 

Okei, no miltä susta tuntuis jos sanottais, että oot liian lyhyt ja pitää olla pidempi, että kelpaisit naisille? Ei ole reilua arvostella toisen kroppaa. Jokainen saa olla sellainen kuin on. Joskus esim. joku lääkitys tai sairaus (esim. kilpirauhasen vajaatoiminta) saattaa aiheuttaa sen, että painoa vaan kertyy. Toisilla on luonnostaan roteva kroppa ja painoa kertyy helpommin. Ei ole reilua haukkua ketään "muumimammaksi". Naisille muutenkin kertyy painoa herkemmin kuin miehille. Tämä on ihan biologinen juttu, naisten rasvaprosentti on luonnostaan korkeampi kuin miehillä. Jokaisen kroppa on yhtä arvokas.

"Okei, no miltä susta tuntuis jos sanottais, että oot liian lyhyt ja pitää olla pidempi, että kelpaisit naisille?"
Että olen tietoinen siitä ja kuullut asiasta ennenkin. Voisin toki lisätä ettei pituudelle voi mitään (vrt. paino).

"Ei ole reilua arvostella toisen kroppaa. Jokainen saa olla sellainen kuin on."
En ole kertaakaan elämäni aikana arvostellut kenenkään kroppaa, pl. julkiset kuvat. Mutta varaan oikeuden olla kiinnostumatta esim. reilusti ylipainoisista.

"Joskus esim. joku lääkitys tai sairaus (esim. kilpirauhasen vajaatoiminta) saattaa aiheuttaa sen, että painoa vaan kertyy."
Useimmilla tällaista sairautta ei kuitenkaan ole.

"Toisilla on luonnostaan roteva kroppa ja painoa kertyy helpommin. Ei ole reilua haukkua ketään "muumimammaksi". Naisille muutenkin kertyy painoa herkemmin kuin miehille. Tämä on ihan biologinen juttu, naisten rasvaprosentti on luonnostaan korkeampi kuin miehillä."
Myytti joka saisi jo lentää hevon kuuseen. Naisille ei kerry painoa sen helpommin kuin miehillekään. Korkeampi rasvaprosentti ei ole selitys tähän eikä korkeampaan BMI:hin.

"Jokaisen kroppa on yhtä arvokas."
Ilman muuta.

Sanoit tuossa, että sun luontainen ruumiinrakenne on hoikka. Tiesitkö, että kaikkien luontainen ruumiinrakenne ei ole hoikka? Lisäksi naisille kyllä kertyy ylimääräistä huomattavasti helpommin kuin miehille. Tämä on ihan fakta. Naisten on myös todella paljon vaikeampaa kerätä lihasmassaa kuin miesten. Tähän vaikuttaa erot hormonitoiminnassa. Esimerkiksi sukupuoltaan miehestä naiseksi vaihtaneet ovat sanoneet, että estrogeenin lisääntymisen kropassa huomasi siinä, että alkoi kerääntyä rasvaa lantiolle.

Näin se biologia toimii. Naisen elimistö on suunniteltu varastoimaan rasvaa vararavinnoksi, jotta jälkeläiselle riittäisi maitoa vaikka sattuisi niukempikin ravinnon saanti kausi kohdalle. Biologinen taipumus tähän on ja monille seuraa hankaluuksia pitää paino kohtuullisena kun energian saanti on rajatonta ja liikunta vähäistä. Toisaalta miehet lihovat nykyisin aivan yhtäläisesti. Toisaalta miesten on helpompi myös kilot niin halutessaan pudottaa . Erot hormonitoiminnassa sukupuolien välillä tähän johtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sara Sieppi on missivuosistaan lihonut 10 kg ja on silti kerrassaan UPEA.

No se olikin silloin liian laiha. Tyttömäinen vartalo. Niinku nyt misseillä yleensä, ei se oikeasti laiha vaan ole kauhean monen oikea ihanne vaikka läskit tykkää uhriutua.

Nyt 10kg painavampana muodokkaampi ja paremman näköinen, silti hoikka - aiemmin laiha. Ei kukaan varmaan ole väittänyt etteikö nainen voisi lihoa 10kg ja olla hyvännäköinen, varsinkin jos on ollut sieltä laihemmasta päästä. Se on eri asia kuin olla BMI 0,1 pistettä ylipainorajasta ja sitten lihoa 10kg.

Sara Sieppi on nyt varreltaan ihan jees mutta melko tavis. Osaa tietenkin meikata ym niin kuin ammattiin kuuluu (Ilman meikkiä ei tosiaankaan kovin spessu), mut ei se nyt mitenkään erityisen vetävä mimmi oo. Kouluarvosana 8.

No, Sara Siepin paino on tällä hetkellä ihan normaalipainon ylärajoilla painoindeksin mukaan ja silti hän näyttää kerrassaan UPEALTA, eikä lainkaan ylipainoiselta. Sitä tarkoitin että miehet ei tunnista miltä nainen näyttää missäkin painossa. Ei kukaan varmaan uskoisi että Saran paino on jotain lähes 70 kg.

Luulenpa että ne naisten kiloja kyttäävät miehet ovat itse luokkaa 170cm/55kg. Ottaa itsetunnon päälle jos nainen painaa 10-15kg enemmän ja on se pariskunnan rotevampi osapuoli.

190/83 täällä. Ei se ole niin kilon päälle ja vaikka olis ylipainon puolella snadisti niin jos on oikeissa paikoissa niin ei haittaa yhtään. Mutta onko se nyt niin kummallista että ihminen joka pitää itsestään huolta haluaa kumppaniltakin samaa asiaa? Ja eikö just meillä jotka tiedämme omalla fyysisellä olemuksella olevan jonkinlaista markkina-arvoa ole edellytyksiä olla vähän nirsompia? Sopii tietty teidän narratiiviin et "beta-miehet" on niistä kaikista nirsoimpia ja OIKEAT MIEHET (joita muutoin arvotatte ulkoisilla kriteereillä) ovat kiinnostuneita naisen sisimmästä.

Vaan se ei mene niin. Ne nirsoilee kenellä on varaa nirsoilla. Ja joo, totta kai löytyy poikkeuksia, uskon kyllä et sun läskin siskon mies on koripallomitoissa oleva avaruuskirurgi joka kairaa sitä 26cm kangella. Ja tältä palstalta löytyy rääpäle jonka mielestä Scarlett Johansson on "ihan ok". Mut suurimmalla osalla se menee näin.

"Sopii tietty teidän narratiiviin et "beta-miehet" on niistä kaikista nirsoimpia ja OIKEAT MIEHET (joita muutoin arvotatte ulkoisilla kriteereillä) ovat kiinnostuneita naisen sisimmästä."

Tämä oli aivan helvetin hyvin sanottu.

Lisään kylläkin että muumimammakroppa alkaa olemaan niin yleinen että osa betamiehistäkin alkaa olemaan mieluummin yksin.

 

Kertoisitko oman pituutesi ja painosi? Käytkö salilla? Arvelen että tämänkin viestin takana on muumipappakroppa. Rimpula mies pienellä kaljamahalla ilman lihaksia ei vaan sytytä. Mieluummin sitä nainen on yksin.

Moikka!

Kerroin jo.

172cm/65kg. Luontainen ruumiinrakenne hoikka.

Käyn salilla ja harrastan monipuolista liikuntaa, kunto hyvä. Ei ole kaljamahaa. Six-pack ei näy eikä ole tavoitteenakaan, mutta vatsalihakset erottuvat.

Lihaksisto muutenkin hyvässä kunnossa, mutta isoja näyttelylihaksia ei ole.

 

Okei, no miltä susta tuntuis jos sanottais, että oot liian lyhyt ja pitää olla pidempi, että kelpaisit naisille? Ei ole reilua arvostella toisen kroppaa. Jokainen saa olla sellainen kuin on. Joskus esim. joku lääkitys tai sairaus (esim. kilpirauhasen vajaatoiminta) saattaa aiheuttaa sen, että painoa vaan kertyy. Toisilla on luonnostaan roteva kroppa ja painoa kertyy helpommin. Ei ole reilua haukkua ketään "muumimammaksi". Naisille muutenkin kertyy painoa herkemmin kuin miehille. Tämä on ihan biologinen juttu, naisten rasvaprosentti on luonnostaan korkeampi kuin miehillä. Jokaisen kroppa on yhtä arvokas.

"Okei, no miltä susta tuntuis jos sanottais, että oot liian lyhyt ja pitää olla pidempi, että kelpaisit naisille?"
Että olen tietoinen siitä ja kuullut asiasta ennenkin. Voisin toki lisätä ettei pituudelle voi mitään (vrt. paino).

"Ei ole reilua arvostella toisen kroppaa. Jokainen saa olla sellainen kuin on."
En ole kertaakaan elämäni aikana arvostellut kenenkään kroppaa, pl. julkiset kuvat. Mutta varaan oikeuden olla kiinnostumatta esim. reilusti ylipainoisista.

"Joskus esim. joku lääkitys tai sairaus (esim. kilpirauhasen vajaatoiminta) saattaa aiheuttaa sen, että painoa vaan kertyy."
Useimmilla tällaista sairautta ei kuitenkaan ole.

"Toisilla on luonnostaan roteva kroppa ja painoa kertyy helpommin. Ei ole reilua haukkua ketään "muumimammaksi". Naisille muutenkin kertyy painoa herkemmin kuin miehille. Tämä on ihan biologinen juttu, naisten rasvaprosentti on luonnostaan korkeampi kuin miehillä."
Myytti joka saisi jo lentää hevon kuuseen. Naisille ei kerry painoa sen helpommin kuin miehillekään. Korkeampi rasvaprosentti ei ole selitys tähän eikä korkeampaan BMI:hin.

"Jokaisen kroppa on yhtä arvokas."
Ilman muuta.

Sanoit tuossa, että sun luontainen ruumiinrakenne on hoikka. Tiesitkö, että kaikkien luontainen ruumiinrakenne ei ole hoikka? Lisäksi naisille kyllä kertyy ylimääräistä huomattavasti helpommin kuin miehille. Tämä on ihan fakta. Naisten on myös todella paljon vaikeampaa kerätä lihasmassaa kuin miesten. Tähän vaikuttaa erot hormonitoiminnassa. Esimerkiksi sukupuoltaan miehestä naiseksi vaihtaneet ovat sanoneet, että estrogeenin lisääntymisen kropassa huomasi siinä, että alkoi kerääntyä rasvaa lantiolle.

Höpö höpö. Yhtä helposti sitä kertyy molemmille, mutta naiset antaa sen tapahtua. Joidenkin naisten luontainen ruumiinrakenne on hoikka. Joidenkin miesten ruumiinrakenne on Lalli Leipäjuusto/Timo Soini.

Et saa minua uskomaan, että BMI 30 is the new 20, ja että kaikkihan ylipainoisia ovat ja itse asiassa normaalipainoinen on kummajainen ja epäterveellisen laiha.

Joo, en ole näin väittänytkään. Kaikkien ilman muuta kannattaa pyrkiä normaalipainoon ja terveellisiin elintapoihin. Pointti oli se, että asiat ei ole niin yksinkertaisia. En tiedä yhtäkään naista, joka haluaisi olla ylipainoinen. Sen sijaan tiedän paljon naisia, jotka oikeasti kamppailevat painonsa kanssa ja yrittävät saada sitä alas päin. Se ei vaan aina ole niin helppoa. Esimerkiksi itse olen aina panostanut terveellisiin elämäntapoihin ja olen ollut aiemmin mitoissa 170cm/60kg. Erään lääkityksen myötä olen lihonut kolmessa vuodessa 20 kiloa, vaikka elämäntavat eivät ole muuttuneet yhtään. Joka päivä pyrin elämään terveellisesti ja liikun, silti paino junnaa paikoillaan. Nämä asiat eivät ole niin yksinkertaisia.

Vierailija kirjoitti:

Joo, mutta lisään vielä ettei haittaa, jos mies on lyhyt. Siinä vaiheessa kun oikeasti natsaa, niin pituudella ei ole mitään merkitystä. Tiedän yhden upean 185 pitkän ja hoikan naisen, joka rakastui 170 pitkään eli itseään 15 cm lyhyempään mieheen. He ovat jo vuosia olleet yhdessä. Nainen vieläpä tykkää käyttää korkokenkiä. Pituudella tai painollakaan ei ole mitään merkitystä siinä vaiheessa kun oikeasti rakastuu.

Joo, ja sit mä tiedän myös yhden naislääkärin joka rakastui työttömään alkoholistiin. Mä tunnen myös yhden miehen, joka rakastui toiseen mieheen!

Totta kai niitä poikkeuksia aina on. Mutta sillä että tietää yhden tapauksen jossa on käynyt noin ei ole kovin suurta näyttöarvoa.

Minä en ole niin extreme että väittäisin ettei lyhyt mies voi saada itseään pidempää naista. Tietenkin voi ja monet saa. Mutta se sulkee pois kuitenkin ison osan, että kohtuullisen monella naisella on minimipituusvaatimus (josta voidaan ehkä joissain äärimmäisissä poikkeustapauksissa joustaa).

Ne lääkkeet jotka lihottaa merkittävästi on leimallisesti psykoosilääkkeitä, vähemmässä määrin masennuslääkkeitä.

Hyvin vähän on enää muita syitä. Joko on huonot elintavat, mahdollisesti kieroutunut suhde ruokaan, tai sitten vielä jotain isompaa joka viiraa päässä. Itse teen kuitenkin siinä vaiheessa johtopäätökset että ne kaikki kuulostavat jonkun toisen ongelmilta joihin en halua sekaantua, next!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, mutta lisään vielä ettei haittaa, jos mies on lyhyt. Siinä vaiheessa kun oikeasti natsaa, niin pituudella ei ole mitään merkitystä. Tiedän yhden upean 185 pitkän ja hoikan naisen, joka rakastui 170 pitkään eli itseään 15 cm lyhyempään mieheen. He ovat jo vuosia olleet yhdessä. Nainen vieläpä tykkää käyttää korkokenkiä. Pituudella tai painollakaan ei ole mitään merkitystä siinä vaiheessa kun oikeasti rakastuu.

Joo, ja sit mä tiedän myös yhden naislääkärin joka rakastui työttömään alkoholistiin. Mä tunnen myös yhden miehen, joka rakastui toiseen mieheen!

Totta kai niitä poikkeuksia aina on. Mutta sillä että tietää yhden tapauksen jossa on käynyt noin ei ole kovin suurta näyttöarvoa.

Minä en ole niin extreme että väittäisin ettei lyhyt mies voi saada itseään pidempää naista. Tietenkin voi ja monet saa. Mutta se sulkee pois kuitenkin ison osan, että kohtuullisen monella naisella on minimipituusvaatimus (josta voidaan ehkä joissain äärimmäisissä poikkeustapauksissa joustaa).

Hyvin monilla se minimipituusvaatimus on se, että suunnilleen oman pituinen. Tätä ei yleensä ole vaikea täyttää koska naiset keskaria määrin ovat lyhyempiä kuin miehet keskimäärin.

Vierailija kirjoitti:

Ne lääkkeet jotka lihottaa merkittävästi on leimallisesti psykoosilääkkeitä, vähemmässä määrin masennuslääkkeitä.

Hyvin vähän on enää muita syitä. Joko on huonot elintavat, mahdollisesti kieroutunut suhde ruokaan, tai sitten vielä jotain isompaa joka viiraa päässä. Itse teen kuitenkin siinä vaiheessa johtopäätökset että ne kaikki kuulostavat jonkun toisen ongelmilta joihin en halua sekaantua, next!

Monet masennuslääkkeet lihottaa, kortisoni lihottaa, tuki- ja liikuntaelinsairaudet lihottaa kun ei pääse liikkumaan, unihäiriöt sekottaa kroppaa ja lihottaa, stressi lihottaa, kilpirauhasen häiriöt lihottaa. Olen itsekin ollut hoikka ja muistan sen olon kun pysyi helposti hoikkana. Elämään voi tulla joku muutos ja se ei olekaan enää niin yksinkertaista pysyä hoikkana. Toki on niitäkin, jotka ei välitä itsestä ja lihoo sen takia. Mutta kaikilla ei ole näin. Nainen voi olla myös tosi hoikka ja silti sairas, kärsiä vaikka syömishäiriöstä. Asiat ei ole niin yksinkertaisia!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet hommasi hoitanut eli asillinen duuni (ei tarvitse olla sisäsiistiä kauluspaitaduunia) vähintään keskipalkalla, kolmekymppisenä pääset jo valkkaamaan kun kellon vainoamat mimmit alkaa panikoida.

Ei todellakaan pääse. Jos 25-vuotiaana ei ole naisille kelvannut eikä syy ole ollut perämetsässä asumisessa tai kotiin linnoittautumisessa, tuskin tilanne paranee myöhemminkään. Onneksi on olemassa kaikkea muuta sisältöä mitä voi elämään löytää, vaikka suku ei nyt pääsekään jatkumaan.

M33

25v ei paljoa vaadita etei ole saanut naista. Sen verran suuri osa naisista sinkkuilee tai pyörii komeiden miesten säännöllisesti vaihtuvina tyttöystävinä ikävuodet 17-25.

Jos 25-30v ei flaksi käy, sitten näytää heikommalta.

 

Pitää kutinsa, mutta mies saa ainakin tietää, ettei kuulu naisten haluamiin miehiin jos saa naisen vasta yli 25 vuotiaana kun ikäisensä nainen on jo saavuttanut parasta ennen päivänsä. Ainut mitä naisella on tarjottavanaan on tuo mainitsemasi nuoruus eli 17-25 ja vain sillä on merkitystä kuka mies se nuoruuden saa.

Hirveää höpöhöpöä. En usko esim. itse olleeni kaikista ihanimmillani miehelleni ensimmäisinä vuosina, vaikka nuori olinkin. Olin paitsi kropaltani, myös ajatuksiltani lähes kakara ja minulla (kuten miehellänikin) oli hiukan kasvamista, ennen kuin opimme aikuisten tavoille. 

Miehillä on tuosta erilainen näkemys.

Naiset pitävät itseään kuumimpina kolmekymppisinä, miehet parikymppisinä.

Miesten näkökulmasta kroppa on useimmilla parhaimmillaan 17-19v. Silloin on eniten hoikkia mutta silti juicy-vartaloisia. 20+ vartalo alkaa muuttumaan tasapaksummaksi ja vähemmän hoikaksi.

Parisuhde on jotain ihan muuta kuin kroppa. Jos hokee vain jotain parikymppisen naisen kropasta ja siitä, että se on kaikkein tärkeintä, mitä nainen voi miehelleen antaa, on niin pää syvällä lepikossa, ettei taida olla edes avun ulottuvilla enää. 

Mitenkäs niiden pituustoivomusten kanssa oli?

Eikä haittaa jos on linnunluiset hartiat, korkea ääni, tms?

Minusta on suorastaan loukkaavaa ajatella, että parikymppisen naisen kroppa on parasta mitä nainen voi miehelleen antaa ja naisen ikävuodet alle 25 ovat tärkeintä aikaa miehelle. Jos ei mies saa niitä naiselta, hänelle on muka jäänyt jämä käteen. Jos kuvitelmat ovat edellä kuvatun kaltaisia, ei toimivasta parisuhteesta ole toivoakaan. Eikä tämä liity mitenkään miehen pituuteen tai äänen korkeuteen.  Ei kukaan ole sanonut, ettei saisi haluta kaunista puolisoa (tai pitkää puolisoa), kyseenalaistan vain ehdottomasti väitteen, että naisen paras anti on alle 25-vuotiaan kroppa. Jos miehet niin ajattelevat, ei ihme, ettei kumppania ja pysyvää parisuhdetta löydy.

Minusta taas on loukkaavaa ajatella että ruumiinpituus on parasta mitä mies voi naiselleen antaa ja yli X cm pituus on kynnyskysymys naiselle.

Pituutta kun ei voi edes muuttaa, kun taas painoa voi.

Höyryhuone höpö. Pituutta voidaan muuttaa. Näitä leikkauksia tehdään paljon. Jaloista luut poikki ja rautahärveleillä venytetään luunpäitä eroon toisistaan ja hupsis vaan tulee senttejä lisää. Miksei puutarhatontut näin tee.

Kyllä tuossa kohtaa peli on jo menetetty. Tuon ikäinen mies ja neitsyt ei löydä seuraa kuin korkeintaan uskiksta tai homoista.

Elämä voi kaikesta huolimatta olla palkitsevaa kunhan jätät haikailut naisista ja piparista sikseen ja keskityt vaikka kukkien kasvattamiseen.

Älä luovuta, nyt aletaan me lukioajoilta asti seurustelleet vapautua! :(

Tässä oli vähänlaisesti tietoa. 25v mennessä ei ole löytänyt naista... Meinaatko se että ei ole löytynyt vakituista parisuhdetta? Ei haittaa, se on yleistä. Sen sijaan jos et ole koskaan seurustellut tai harrastanut seksiä, se on vähän huolestuttavaa.

Jos aikoo jatkaa samalla vaatimustasolla "sen oikean" etsintää niin sitä ei tule. Jos omat avut ja pelimerkit olisi riittävät siihen että saisi jonkun sellaisen kenet itse haluaa, niin olisi jo käynyt. Tai jos ei 25v ole tavannut vielä ketään jonka kanssa haluaisi olla niin on liian nirso, eikä sellaista ihmistä tule vastaan (tai jos tulee, niin se ei halua sinua).

Jos on valmis tinkimään ja tyytymään jonkin verran, ehkä aika reilustikin, niin sitten ei muuta kuin rimaa alemmas!

Ei ole menetetty. Tosin kannattaa alkaa suhtautumaan parisuhteisiin ja rakkauteen hyvin pragmaattisesti. Mitään disney-rakkaustarinaa ei ole enää tuossa vaiheessa mahdollista enää kokea. 

Tuossa iässä pitää jo ostaa kausilippu ilotytölle jos säpinää ei ole saadu aikaiseksi muuten ne sisäiset nesteet alkavat happamoittamaan persoonaa sellaiseksi (jortikka kasvaa otsaan) , että pirukaan ei vietä kanssasi paria päivää pidempään. Valitse siis joko loppuelämän kestävä yksinolo tai ole valmis maksamaan siitä, että olotila saadaan normaalin puolelle?