Opettajien kesäloma
Niin... Se lähestyy... Eikö täällä vielä ole aloitettu joka vuotista keskustelua siitä kuinka opettajat tekevät vain 15 tuntia viikossa töitä ja sekin on leikkiä lasten kanssa ja nauttivat puolen vuoden lomista sekä saavat palkkaa ainakin 5000 euroa kuukaudessa.
Kommentit (513)
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin opettajien vaatimukset työympäristöstä ovat kyllä ihan eri planeetalta, mitä ovat muissa ammateissa tai ennen opettajan työstä.
Onko nyt niin, että jo opettajan koulutukseen valitaan "vääriä" tyyppejä, ovat kympin tyttöjä ja poikia ja kun vaaditaan täydellisyyttä, eikä persoonalla ole mitään merkitystä. Ja kun täydellisyyteen ei päästä ja on häiriötekijöitä, stressaannutaan ja uuvutaan ja siitä syytetään muita.
Ei luulisi ainakaan peruskoulun opetus olevan mitään rakettitiedettä ja opettajan arvosanojen sijaan, mieluimmin opetustyössä korostuu opettajan persoonallisuus. Jos opetus olisi erityisen vaativaa, miten opettajat olettavat vanhempien selviävän lapsensa läksyjen auttamisessa ja valvomisessa.
Eihän se opetus rankkaa olekaan! Vaan se kaikki muu, säätö ja sähläys, yhä oireilevammat lapset, lisääntynyt kouluväkivalta ym.
Kunpa saisikin opettaa !!
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin opettajien vaatimukset työympäristöstä ovat kyllä ihan eri planeetalta, mitä ovat muissa ammateissa tai ennen opettajan työstä.
Onko nyt niin, että jo opettajan koulutukseen valitaan "vääriä" tyyppejä, ovat kympin tyttöjä ja poikia ja kun vaaditaan täydellisyyttä, eikä persoonalla ole mitään merkitystä. Ja kun täydellisyyteen ei päästä ja on häiriötekijöitä, stressaannutaan ja uuvutaan ja siitä syytetään muita.
Ei luulisi ainakaan peruskoulun opetus olevan mitään rakettitiedettä ja opettajan arvosanojen sijaan, mieluimmin opetustyössä korostuu opettajan persoonallisuus. Jos opetus olisi erityisen vaativaa, miten opettajat olettavat vanhempien selviävän lapsensa läksyjen auttamisessa ja valvomisessa.
Jos sinusta tuntuisi helpolta opettaa kasaa murrosikäisiä nuoria, niin suosittelen alanvaihtoa! Sinunlaisiasi koulu tarvitsee =)
Minulle yläaste olisi yksi viimeisimpiä paikkoja johon haluaisin töihin...
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin opettajien vaatimukset työympäristöstä ovat kyllä ihan eri planeetalta, mitä ovat muissa ammateissa tai ennen opettajan työstä.
Onko nyt niin, että jo opettajan koulutukseen valitaan "vääriä" tyyppejä, ovat kympin tyttöjä ja poikia ja kun vaaditaan täydellisyyttä, eikä persoonalla ole mitään merkitystä. Ja kun täydellisyyteen ei päästä ja on häiriötekijöitä, stressaannutaan ja uuvutaan ja siitä syytetään muita.
Ei luulisi ainakaan peruskoulun opetus olevan mitään rakettitiedettä ja opettajan arvosanojen sijaan, mieluimmin opetustyössä korostuu opettajan persoonallisuus. Jos opetus olisi erityisen vaativaa, miten opettajat olettavat vanhempien selviävän lapsensa läksyjen auttamisessa ja valvomisessa.
Kokeileppa auttaa samanaikaisesti 25 lasta läksyissä ja tule sitten kertomaan, että onko helppoa? Äläkä unohda, että ne huutaa apua kaikki samaan aikaan 😊
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opettamieni aineiden ainoa ope kunnassani. Ensimmäisessä jaksossa opetusta on 28h viikossa, muissa 26, 25, 24 ja 24.
Lisäksi pakollisia juttuja 5h viikossa. Tähän päälle opetuksen suunnittelu, kokeet jne.
Lukion opetussuunnitelma muuttuu taas syksyllä. Joudun suunnittelemaan opetuksen ja oppituntien sisällöt taas kokonaan uudelleen.
Joutuvat jokainen opettajat itse suunnitelemaan opetussuunnitelmat, opetuksen ja oppituntien sisällöt, kun voisi kuvitella peruskoulussa tai lukiossa olevan kaikille oppilaille sama, asui sitten Helsingissä tai Utsjoella ja näin oppilaat saisivat saman opetuksen ja valmiudet koulussa.
Jos se on jokaisen opettajan vastuulla, silloin luulisi opetuksen taso vaihtelevan suuresti ja on täysin yhden opettajan armoilla peruskoulussa, jos opetuksen ja oppituntien sisältö on yksilötasoinen ja vaikuttaa merkittävästi suoraan jo toisen asteen opiskeluun ja valmiuksiin. Samoin kokeiden kysymykset jne.
Ihan itse olen räätälöitynyt opetussuunnitelman lukioon ja peruskouluun. Niistä tulee nykyään kouluille vaiin puolivalmis raakile. Oppituntien sisällöt, käsiteltävät aiheet jne. joutuu päättämään ope.
Opetus voi vaihdella jopa ryhmien välillä samassa koulussa. Kaikkien ryhmien kanssa ei voi eikä kannata toimia samoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on ihan totta että kesäkuu menee oppilaiden vanhempien soitellessa numeroiden huonoudesta ja opettajien huonoudesta ja opettamattomuuden taidosta.
t. eläköityneen yläasteopettajan tytär
Itsehän valitsin ihan toisen akateemisen alan kuin opettaja. Jäi sen verran kovat traumat kouluista ja koulukiusaamisesta. Ei tuo opettajan homma oo heikkohermoisten hommaa.
Jos kesäkuu menee oppilaiden vanhempien soitellessa, se tarkoittaa alakoululaisten kohdalla että jokaisen oppilaan vanhempien kanssa jutellaan sellaiset seitsemisen tuntia, joko yhtä mittaa tai eri päiville jaettuna.
Yläkoulussa voi olla vaihtelevia oppilasmääriä, mutta sellaiset pari tuntia nyt ainakin jutellaan jokaisen oppilaan vanhempien kanssa.
Kuulostaa kieltämättä aika rankalta, jos kesäkuu menee noin.
Vaikket olisi noin kauaa puhelimessa niin et tietenkään pääse lomalla, kun mietit työjuttuja.
Yhdetkin hankalat vanhemmat voivat pilata ei vaan kesäkuun vaan koko loman. Ystäväni joutui yhden kauungissaan vaikutusvaltaisen pariskunnan silmätikuksi, haastoivat suunnilleen oikeuteen kun ei kullanmuru saanut tarpeeksi hyvää numeroa yhdestä aineesta. Kyllä, siinä meni tunteja ja viikkoja, kun hän koitti vääntää perusteita numerolle, vanhemmat olivat sinnikkäitä.
Ja ei, tämä ei tarkoita ettei muillakin voisi työasiat pilata lomaa. Ikävää ihan jokaiselle, oli sitten hoitaja, siivoaja tai ministeri!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opettamieni aineiden ainoa ope kunnassani. Ensimmäisessä jaksossa opetusta on 28h viikossa, muissa 26, 25, 24 ja 24.
Lisäksi pakollisia juttuja 5h viikossa. Tähän päälle opetuksen suunnittelu, kokeet jne.
Lukion opetussuunnitelma muuttuu taas syksyllä. Joudun suunnittelemaan opetuksen ja oppituntien sisällöt taas kokonaan uudelleen.
Joutuvat jokainen opettajat itse suunnitelemaan opetussuunnitelmat, opetuksen ja oppituntien sisällöt, kun voisi kuvitella peruskoulussa tai lukiossa olevan kaikille oppilaille sama, asui sitten Helsingissä tai Utsjoella ja näin oppilaat saisivat saman opetuksen ja valmiudet koulussa.
Jos se on jokaisen opettajan vastuulla, silloin luulisi opetuksen taso vaihtelevan suuresti ja on täysin yhden opettajan armoilla peruskoulussa, jos opetuksen ja oppituntien sisältö on yksilötasoinen ja vaikuttaa merkittävästi suoraan jo toisen asteen opiskeluun ja valmiuksiin. Samoin kokeiden kysymykset jne.
Ihan itse olen räätälöitynyt opetussuunnitelman lukioon ja peruskouluun. Niistä tulee nykyään kouluille vaiin puolivalmis raakile. Oppituntien sisällöt, käsiteltävät aiheet jne. joutuu päättämään ope.
Opetus voi vaihdella jopa ryhmien välillä samassa koulussa. Kaikkien ryhmien kanssa ei voi eikä kannata toimia samoin.
Aika kylmää kyytiä on, jos mennään ylioppilaskirjoituksiin opettajan räätälöimällä opetussuunnitelmalla.
Vierailija kirjoitti:
Kesäkuu menee vanhempien soittaessa valituksia heidän hellantelttunsa huonoista numeroista. Hyvällä tuurilla heinäkuu on lomaa ja elokuun alussa alkaa stressi ihan kohta alkavasta vääntämisestä, taas.
Mitä :D Tyhmä on jos lomalla päivystää työpuhelinta tai ei omaa numeroaan osaa salata. Ja muilla alkaa se stressi jo sillon heinäkuussa. Eli kaikesta huolimatta opettajat saisivat stressittä lomailla tuossa välissä kuukauden toisin kuin muut.
Kristiina xx kirjoitti:
Täytyykö opettajien olla vanhempien tavoitettavissa kesällä kevätjuhlasta syyslukukauden alkuun asti? Esim. Täytyykö vastata vanhempien soittopyyntöihin?
Eivät soita suoraan tietenkään koska opet ei yleensä anna henk.koht.puhelinnumeroitaan. Mutta usein soittavat koululle, valittavat rehtorille ja tämä kehoittaa hoitamaan homman.
Vierailija kirjoitti:
Näkyykö millä luokalla jo numerot todistuksessa? Vaihteleeko kunnittain tai kouluttain???
Nelosen keväällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin opettajien vaatimukset työympäristöstä ovat kyllä ihan eri planeetalta, mitä ovat muissa ammateissa tai ennen opettajan työstä.
Onko nyt niin, että jo opettajan koulutukseen valitaan "vääriä" tyyppejä, ovat kympin tyttöjä ja poikia ja kun vaaditaan täydellisyyttä, eikä persoonalla ole mitään merkitystä. Ja kun täydellisyyteen ei päästä ja on häiriötekijöitä, stressaannutaan ja uuvutaan ja siitä syytetään muita.
Ei luulisi ainakaan peruskoulun opetus olevan mitään rakettitiedettä ja opettajan arvosanojen sijaan, mieluimmin opetustyössä korostuu opettajan persoonallisuus. Jos opetus olisi erityisen vaativaa, miten opettajat olettavat vanhempien selviävän lapsensa läksyjen auttamisessa ja valvomisessa.
Kokeileppa auttaa samanaikaisesti 25 lasta läksyissä ja tule sitten kertomaan, että onko helppoa? Äläkä unohda, että ne huutaa apua kaikki samaan aikaan 😊
Jos huutaisivatkin apua, enemmän tulee yleensä v***ttua ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kesäloma on ainut, jolloin niistä teidän lasten oppimisongelmista ja sosiaalisista ongelmista pääsee ope eroon. Nykykoulu on syvältä, paljon työläämpää toimia siellä kuin vaikkapa 10 vuotta sitten. t. pian eläköityvä ope
Totta. Opettajan työ olisi tosi kivaa ilman oppilaita. Ihan samalla tavalla hoitajan työ olisi mukavaa ilman potilaita. Sen autonasentajan työ ilman autoja jne...
Kaikki tykkäisivät hyväpalkkaista töistä, missä saisivat vain olla ja sitten päästä kesälomalle
En tiedä miten potilasaines on muuttunut, mut voin kertoa, että oppilasaines on, ja rajusti... Toki hyväänkin suuntaan, eli uskaltavat ilmaista itseään enemmän ja monet ovat innokkaampia esiintymään ym.
Mutta. Valitettavasti diagnoosin omaavien ja jopa sairaiden lasten määrä on lisääntynyt iavan hurjasti :( Jo se, jos luokassa on yksi erityistarpeinen oppilas hankaloittaa paitsi open työtä ennen kaikkea myös muun luokan oppimista. Nykyisin joka luokassa on useampi.
Vähättele sinä vain, mut sanoisin et tule kokeilemaan ensin ja uhoa vasta sitten.
Työelämä on yleisesti ja peruuttamattomasti muuttunut vaativampaan ja kuormittavampaan suuntaan. Ei vain vain opettajilla. Toki tämä on huolestuttavaa ihmisten jaksamisen kannalta. Ongelmat ovat ihmissuhdealoilla monitahoisempia ja lait ja säädökset tarkentuvat ja muuttuvat yhä tiuhempaan. Monikanavaisuuden vaade ja muka-helpottavat tietojärjestelmät jne.
Näistähän voi ja kannattaa puhua yleisesti, mutta opettajat tuntuvat ajattelevan, että koskee vain heitä. Ei muilla ole helpompaa, se on ihan varma. Oikea muutos vaatii ongelman laajuuden tunnistamista käsittäen koko työelämän, ei vain yhden eturyhmän jatkuvia ulostuloja joita ei kukaan lopulta ota tosissaan realistisen, kokonaisuuden huomioivan näkökulman puuttumisesta johtuen. Opettajat voivat miettiä, mitä itse ajattelevat sairaanhoitajien tilanteesta ja sitten laittaa itsensä tähän paikalle. Niin, ketään ei enää kiinnosta kun sutta on huudettu liian monta kertaa.
En usko että kovin moni ope ajattelee, ettei muillakin olisi rankkaa. Ihan varmasti on, työelämä on koventunut monella tapaa, byrokratia lisääntynyt ym.
Mutta se ei tunnu kivalta, että meidän työn rankkuutta vähätellään. Ei kai tarvitse kisata siitä, että kenellä on rankinta? Valitettavasti tämä ei ole nollasumma-peli. Ulostulot johtuu usein tarpeesta puolustautua, eli muut kadehtivat kesälomia ym, ja siitä sitten suut aukenee.
Ymmärrettävää sekin. Mutta tuntuu liioittelulta korostaa työn rankkuutta (yli muiden?) jotta tämä "tasoittuisi". Ehkei niin olekaan? Tokikaan pidempi kesäloma ei poista työn rankkuutta niiltä hetkiltä kun sitä tekee ja rankkaa on. Mutta jos pohditaan, mitä yritetään perustella, niin en usko että opettajan työn rankkuus verrattuna muihin on pidemmän loman peruste, joten selityskään ei ymmärrettävästi mene läpi missään.
Psykologisesti ajattelisin, ettei tarvetta oman aseman korostamiseen tai puolustautumiseen ole, jos on tehnyt kaikkensa, omatunto on puhdas ja on "oikealla asialla". Näin olen havainnoinut eri yhteyksissä. Ei niin sanotusti kiinnosta muiden mielipiteet ja voi seisoa tekemistensä ja valintojen takana ilman mitään kompensaation tai selittelyn tarvetta. Selittely tässäkin asiassa aiheuttaa sympatisaation sijaan vastakkaisen reaktion, ihan systemaattisesti. Eli sikälikin ajanhukkaa. Aitoihin epäkohtiin on tehokkaampaa vaikuttaa suunnitelmallisesti edeten ruohonjuuritasolla, huonosti kyhättyjen puolustelujen sijaan. Politiikassakin usein em. vaan pahentaa tilannetta.
Tehkää työtä ja olkaa lomalla. Älkää avautuko siitä niin ehkä muutkin menettävät kiinnostuksensa asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opettamieni aineiden ainoa ope kunnassani. Ensimmäisessä jaksossa opetusta on 28h viikossa, muissa 26, 25, 24 ja 24.
Lisäksi pakollisia juttuja 5h viikossa. Tähän päälle opetuksen suunnittelu, kokeet jne.
Lukion opetussuunnitelma muuttuu taas syksyllä. Joudun suunnittelemaan opetuksen ja oppituntien sisällöt taas kokonaan uudelleen.
Joutuvat jokainen opettajat itse suunnitelemaan opetussuunnitelmat, opetuksen ja oppituntien sisällöt, kun voisi kuvitella peruskoulussa tai lukiossa olevan kaikille oppilaille sama, asui sitten Helsingissä tai Utsjoella ja näin oppilaat saisivat saman opetuksen ja valmiudet koulussa.
Jos se on jokaisen opettajan vastuulla, silloin luulisi opetuksen taso vaihtelevan suuresti ja on täysin yhden opettajan armoilla peruskoulussa, jos opetuksen ja oppituntien sisältö on yksilötasoinen ja vaikuttaa merkittävästi suoraan jo toisen asteen opiskeluun ja valmiuksiin. Samoin kokeiden kysymykset jne.
Ihan itse olen räätälöitynyt opetussuunnitelman lukioon ja peruskouluun. Niistä tulee nykyään kouluille vaiin puolivalmis raakile. Oppituntien sisällöt, käsiteltävät aiheet jne. joutuu päättämään ope.
Opetus voi vaihdella jopa ryhmien välillä samassa koulussa. Kaikkien ryhmien kanssa ei voi eikä kannata toimia samoin.
Aika kylmää kyytiä on, jos mennään ylioppilaskirjoituksiin opettajan räätälöimällä opetussuunnitelmalla.
Tämän takia vahva koulutus opettajalla on tärkeä asia. Opettaja on asiantuntija, ja aika äkkiä tulee sanomista, jos tietyn open oppilaat eivät suoriudu kirjoituksista kuten kuuluu.
Foliopipo kirjoitti:
Miten niin vanhemmat soittelevat? Eihän opettajaa edes saa mistään numerosta kiinni kun suvivirsi on kajahtanut.
Fiksut isät ja äidit kaivaa opettajien siviilinumerot kyllä esiin ja soittavat siihen. Tai rehtorin kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opettamieni aineiden ainoa ope kunnassani. Ensimmäisessä jaksossa opetusta on 28h viikossa, muissa 26, 25, 24 ja 24.
Lisäksi pakollisia juttuja 5h viikossa. Tähän päälle opetuksen suunnittelu, kokeet jne.
Lukion opetussuunnitelma muuttuu taas syksyllä. Joudun suunnittelemaan opetuksen ja oppituntien sisällöt taas kokonaan uudelleen.
Joutuvat jokainen opettajat itse suunnitelemaan opetussuunnitelmat, opetuksen ja oppituntien sisällöt, kun voisi kuvitella peruskoulussa tai lukiossa olevan kaikille oppilaille sama, asui sitten Helsingissä tai Utsjoella ja näin oppilaat saisivat saman opetuksen ja valmiudet koulussa.
Jos se on jokaisen opettajan vastuulla, silloin luulisi opetuksen taso vaihtelevan suuresti ja on täysin yhden opettajan armoilla peruskoulussa, jos opetuksen ja oppituntien sisältö on yksilötasoinen ja vaikuttaa merkittävästi suoraan jo toisen asteen opiskeluun ja valmiuksiin. Samoin kokeiden kysymykset jne.
Ihan itse olen räätälöitynyt opetussuunnitelman lukioon ja peruskouluun. Niistä tulee nykyään kouluille vaiin puolivalmis raakile. Oppituntien sisällöt, käsiteltävät aiheet jne. joutuu päättämään ope.
Opetus voi vaihdella jopa ryhmien välillä samassa koulussa. Kaikkien ryhmien kanssa ei voi eikä kannata toimia samoin.
Aika kylmää kyytiä on, jos mennään ylioppilaskirjoituksiin opettajan räätälöimällä opetussuunnitelmalla.
Tämän takia vahva koulutus opettajalla on tärkeä asia. Opettaja on asiantuntija, ja aika äkkiä tulee sanomista, jos tietyn open oppilaat eivät suoriudu kirjoituksista kuten kuuluu.
Itse kävin juuri viime vuonna kirjoittamassa erään reaaliaineen huvin vuoksi. Lainasin aineen kaikkien kurssien kirjat kirjastosta, luin ne läpi ja kävelin kokeeseen. Hyvin meni.
En oikein ymmärrä, että miten lukion opettaja voi päättää käsiteltävät aiheet - kirjoissa oli aika lailla se tieto mitä kirjoituksissa vastaamiseen tarvittiin, yhdistettynä yleissivistykseen. Toki koulussa on aikaa käydä aika paljon lisämateriaalia läpi, mutta lisämateriaalien valmistelu on mielestäni vähän eri asia kuin ”käsiteltävien aiheiden päättäminen”.
Olen opettanut yläkouluissa, lukiossa, AMKssa ja yliopiston lehtorina.
Kaikkein helpoimmalla noista pääsee lukiossa. Ei työrauhaongelmia ja oppikirjat käytössä.
Palkka lukion lehtorina on käytännössä sama kuin AMKn tai yliopiston lehtorina, sillä (ainakin meidän) lukiossa maksetaan erilaisia lisiä, aika helpostikin, vaikka peruspalkassa häviää hieman yliopistonlehtorille. Lukion opettajien ei tarvitse myöskään kesällä olla pääsykokeissa haastattelemassa, valvomassa tai järjestelemässä niitä, kuten AMKssa ja yliopistossa aiemmin oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opettamieni aineiden ainoa ope kunnassani. Ensimmäisessä jaksossa opetusta on 28h viikossa, muissa 26, 25, 24 ja 24.
Lisäksi pakollisia juttuja 5h viikossa. Tähän päälle opetuksen suunnittelu, kokeet jne.
Lukion opetussuunnitelma muuttuu taas syksyllä. Joudun suunnittelemaan opetuksen ja oppituntien sisällöt taas kokonaan uudelleen.
Joutuvat jokainen opettajat itse suunnitelemaan opetussuunnitelmat, opetuksen ja oppituntien sisällöt, kun voisi kuvitella peruskoulussa tai lukiossa olevan kaikille oppilaille sama, asui sitten Helsingissä tai Utsjoella ja näin oppilaat saisivat saman opetuksen ja valmiudet koulussa.
Jos se on jokaisen opettajan vastuulla, silloin luulisi opetuksen taso vaihtelevan suuresti ja on täysin yhden opettajan armoilla peruskoulussa, jos opetuksen ja oppituntien sisältö on yksilötasoinen ja vaikuttaa merkittävästi suoraan jo toisen asteen opiskeluun ja valmiuksiin. Samoin kokeiden kysymykset jne.
Ihan itse olen räätälöitynyt opetussuunnitelman lukioon ja peruskouluun. Niistä tulee nykyään kouluille vaiin puolivalmis raakile. Oppituntien sisällöt, käsiteltävät aiheet jne. joutuu päättämään ope.
Opetus voi vaihdella jopa ryhmien välillä samassa koulussa. Kaikkien ryhmien kanssa ei voi eikä kannata toimia samoin.
Aika kylmää kyytiä on, jos mennään ylioppilaskirjoituksiin opettajan räätälöimällä opetussuunnitelmalla.
Tottakai mennään. Lopsissa on opetushallitukselta tärkeimmät suuntaviivat. Loput päättää ope. Koulukohtaiset valinnaiset opintojaksot suunnittelee ope ihan alusta asti.
PS: Opiskelijani kirjoittavat hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin opettajien vaatimukset työympäristöstä ovat kyllä ihan eri planeetalta, mitä ovat muissa ammateissa tai ennen opettajan työstä.
Onko nyt niin, että jo opettajan koulutukseen valitaan "vääriä" tyyppejä, ovat kympin tyttöjä ja poikia ja kun vaaditaan täydellisyyttä, eikä persoonalla ole mitään merkitystä. Ja kun täydellisyyteen ei päästä ja on häiriötekijöitä, stressaannutaan ja uuvutaan ja siitä syytetään muita.
Ei luulisi ainakaan peruskoulun opetus olevan mitään rakettitiedettä ja opettajan arvosanojen sijaan, mieluimmin opetustyössä korostuu opettajan persoonallisuus. Jos opetus olisi erityisen vaativaa, miten opettajat olettavat vanhempien selviävän lapsensa läksyjen auttamisessa ja valvomisessa.
Kokeileppa auttaa samanaikaisesti 25 lasta läksyissä ja tule sitten kertomaan, että onko helppoa? Äläkä unohda, että ne huutaa apua kaikki samaan aikaan 😊
No jos opettaja ei tajua itsekkään, ettei voi auttaa useampaa lasta yhtäaikaisesti missään, ei ihme jos on kaoottista. Ei ole ikinä helppoa hoitaa mitään hommaa päin prinkkalaa. Se on se vaikea tapa.
Voisiko sanoa, että KOMPPANIA HILJAA ja kierrän nyt tässä järjestyksessä yksi kerrallaan ja muut voivat odotellessa jatkaa tästä ja tästä. Kun joku alkaa turhautua, kertoo ettei hänen vuoro vielä, mutta se tulee. Ensi kerralla toisesta suunnasta, jotta jokainen vuorollaan etupäässä tasapuolisesti. Tästäkin voi muistuttaa siinä hetkessä, lapsilla lyhyt muisti. Opettaa samalla kärsivällisyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Mutta vain jos on itsekin kärsivällinen ja oikeudenmukainen, tietysti. Sosiaalisesti älykäs ja ovelakin saa mielellään olla, tilannetajulla höystettynä.
Toki se adhd lähtee sinkoamaan ja herkkä itkee nurkassa, mutta kun tulee heidän vuoro, kannustava kehu ja lämmin katse (jos kukaan ei kuollut). Se kantaa lasta yrittämään uudestaan. Ja uudestaan. Ja uudestaan. Ja joku päivä on helpompaa. Opellakin. Ehkä.
Vierailija kirjoitti:
Olen opettanut yläkouluissa, lukiossa, AMKssa ja yliopiston lehtorina.
Kaikkein helpoimmalla noista pääsee lukiossa. Ei työrauhaongelmia ja oppikirjat käytössä.
Palkka lukion lehtorina on käytännössä sama kuin AMKn tai yliopiston lehtorina, sillä (ainakin meidän) lukiossa maksetaan erilaisia lisiä, aika helpostikin, vaikka peruspalkassa häviää hieman yliopistonlehtorille. Lukion opettajien ei tarvitse myöskään kesällä olla pääsykokeissa haastattelemassa, valvomassa tai järjestelemässä niitä, kuten AMKssa ja yliopistossa aiemmin oli.
Olisiko niin, että lukion erityisopettaja olisi kaikkein helpoin homma? Ei läksyjä tarkastettavana, ei kokeita, ei ilmeisesti juurikaan oppitunteja…
Valtakunnalliset opsit ovat nykyään suppeita. Ope joutuu päättämään ja suunnittelemaan lähes kaiken.
Tässä esimerkki lukion ihmisen biologian opintojaksosta:
Keskeiset sisällöt
Solu, kudos, elin
• solujen erilaistuminen kantasoluista ja syöpäsolut
• elinten muodostuminen eri kudostyypeistä Elimistön säätely
• hermoston rakenne ja toiminta
• umpirauhaset ja hormonitAineenvaihdunta
• ruoansulatuselimistö
• verenkiertoelimistö
• hengityselimistö
• kuona-aineiden eritysLiikkuminen
• tuki- ja liikuntaelimistöElimistön sopeutuminen ympäristöön
• iho ja lämmönsäätely
• aistit
• puolustusjärjestelmäLisääntyminen
• sukuelimet ja sukupuolen kehitys
• hedelmöitys, raskaus ja synnytys
Tällä sisältöohjeistuksella lähdetään opettamaan.
Tämmöistä osaamista oletetaan syntyvän:
Moduulin tavoitteena on, että opiskelija
• osaa nimetä ja tunnistaa tärkeimpien elinten ja elimistöjen rakenteet ja selit-tää niiden toimintaperiaatteita
• ymmärtää, mitä homeostasia on, ja osaa kertoa esimerkkejä siihen vaikutta-vista tekijöistä
• osaa kuvata elimistön viestintäjärjestelmiä ja selittää, kuinka eri osat viestivät keskenään
• osaa selittää elimistön kykyä aistia ympäristöä ja reagoida muutoksiin
• osaa selittää ja vertailla elimistön eri puolustusmekanismeja mikrobeja vastaan
• osaa kertoa ja perustella lisääntymisen keskeisimmät vaiheet hedelmöityk-sestä syntymään
• osaa toteuttaa pienimuotoisen, ihmisen elimistön toimintaa mittaavan kokeel-lisen työn ja esittää sen tulokset.
En usko että kovin moni ope ajattelee, ettei muillakin olisi rankkaa. Ihan varmasti on, työelämä on koventunut monella tapaa, byrokratia lisääntynyt ym.
Mutta se ei tunnu kivalta, että meidän työn rankkuutta vähätellään. Ei kai tarvitse kisata siitä, että kenellä on rankinta? Valitettavasti tämä ei ole nollasumma-peli. Ulostulot johtuu usein tarpeesta puolustautua, eli muut kadehtivat kesälomia ym, ja siitä sitten suut aukenee.