Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Opettajien kesäloma

Vierailija
29.05.2021 |

Niin... Se lähestyy... Eikö täällä vielä ole aloitettu joka vuotista keskustelua siitä kuinka opettajat tekevät vain 15 tuntia viikossa töitä ja sekin on leikkiä lasten kanssa ja nauttivat puolen vuoden lomista sekä saavat palkkaa ainakin 5000 euroa kuukaudessa.

Kommentit (513)

Vierailija
381/513 |
31.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä voin kertoa mun palkan täällä ilman mitään ongelmaa:

Yläkoulun aineenopettaja 15v alalla: 51000 e/v.

Siitä maksan veroja 12000 e, eläkemaksuja 3650 e, työttömyysvakuutusmaksuja 640 e.

(työtön en ole eläissäni ollut, eläkkeelle tuskin koskaan pääsen).

Käteen jäi 34710 e/v eli 2890 e/kk.

Palkka käsittää 2900 e perusosan, 624 e ikälisän, 100 e henkilökohtaisen (eli ns. hyvänmiehenlisän), 300 e erityisvastuiden ja vaativien tehtävien lisän sekä 116 e ylityö(ylitunti)korvauksen. Eli kaikki lisät menee kuin kusi lumeen veroina ynnä muina maksuina ja käteen jää se opettajan kadehdittu peruspalkka 2900 e/kk.

Työaikani on joka päivä noin klo 9 - 15. Opetusta siitä klo 9 - 13, tai 9-14, joskus toki 9 - 15, mutta palkkaa maksetaan vain oppitunneilta, ja ns. hyppytunnit istun palkatta opettajainhuoneessa odottamassa seuraavaa oppituntia. Usein sen saa kulumaan tekemällä lukuisia muita vastuutehtäviä, joista onnekseni saan nimellisen korvauksen n. 300 e/kk tai 75 e/vko (jos en saisi korvausta, en myöskään niitä ilmaiseksi hoitaisi).

Opetusvelvollisuuteni on 21 tuntia viikossa, jonka lisäksi teen tuon yhden ylityötunnin eli opetan 22 tuntia viikossa. Lisäksi yhteissuunnitteluaikaa on 3 tuntia viikossa, joka tarkoittaa noin 1,5 tunnin opettajainkokousta sekä 1,5 tuntia muuta aineryhmä- ja tiimityöskentelyä.

Lukuvuosi on 190 koulupäivää, ja jos laskuista jätetään pois opettajien suunnittelupäivät lukuvuoden alussa, lopussa ja keskellä, jotka ovat palkattomia, sekä mahdolliset arkipyhävapaat, tämä tarkoittaa 190 päivää viidellä jaettuna = 38 viikkoa.  22 tuntia/viikossa x 38 viikkoa/vuodessa = 836 tuntia/vuodessa.

"Lomaa" tai "palkattomia päiviä", aivan sama mitä ilmaisua haluaa käyttää, on siis 365 - 190 = 275 päivää vuodessa tai (14 viikkoa + viikonloput).

Jos tuntipalkka laskettaisiin pelkkien opetustuntien mukaan, palkaksi saataisiin: 51000 e/v / 836 h/v = 61 e/h. (miinus verot)

Jos tuntipalkka laskettaisiin koululla viettämäni työajan mukaan (en siis mielelläni vietä vapaa-aikaani koululla), tuntipalkaksi saataisiin: 51000 e/v / 1140 h/v = 44,74 e/h. (miinus verot)

Vertailun vuoksi, vastavalmistunut opettaja ilman mitään kokemuslisiä, erityisvastuita tai ylityötunteja tienaa kuukaudessa vain tuon 2900 e bruttona. (Jos tuosta summasta käteen jäisi esim. 70 %, olisi netto noin 2000 e/kk). Tuntipalkka 21 tunnin opetusvelvollisuudella olisi 36250 e/v / 798 h/v = 45,43 e/h.

Vastavalmistunut viettää varmasti koululla opetustaan suunnitellen ja kokeita korjaillen paljon enemmän aikaa kuin minä, mutta jos hänkin tekisi klo 9-15 työpäivää, tuntipalkaksi tulisi 36250 e/v / 1140 h/v = 31,80 e/h.

Tässä siis hieman kokeneemman ja vastavalmistuneen opettajan palkkavertailua. Lomien pituuksien vertailulla ei ole mitään merkitystä, jos opettajien palkka jaetaan vuoden aikana tehtyjen työtuntien mukaan. Eihän opettajia ole mitään järkeä kesäisin tyhjässä koulussa pitää, kun ei ole oppilaitakaan. Jos pidettäisiin, niin sitten se maksaa 61 e tunnissa.

Jos normaalisti työsuhteessa oleva henkilö, vaikkapa insinööri, tekee 40 tuntia viikossa tai 1800 tuntia vuodessa ja tienaa bruttona 6500 e/kk, tuntipalkaksi tulee laskennallisesti 45 e/h.

Käytin autoni vuosihuollossa, jossa autolle "ei tarvinnut tehdä mitään ihmeempää" niin lasku oli 300 euroa. Öljynvaihdot ja osat oli satasen luokkaa, nekin luonnollisesti ylöspäinmerkattuja hintoja. Huolto kesti vajaan tunnin. Kyllä siinä ammattikoulun käynyttä kaveria aika paljon kovemmalla tuntipalkalla töissä pidettiin kuin minua (eikä itselleen kouraan tietystikään saanut siitä kuin murto-osan).

Missä ihmeessä pilvilinnassa sinä elät. Ai, jollekin autonssentajalle maksetaan palkkaa 61€/h.

Ihan yleissivityksenä. Suomessa keskipalkka on 2900€/kk ja tuntipalkka 18.00€/h.

Revi siitä.

Autonasentajamieheni tuntipalkka on n.13 euroa tunti. Minulla lähihoitajana 12.80 e. Ja nämä on ihan normaalipalkkoja. Tuolla kyseisellä opettajalla on ihan utopiset kuvitelmat muiden alojen palkoista.

En siis valita, koska tulemme ihan hyvin näillä toimeen ja alamme on ihan oma valinta. Työttömänä ei ole tarvinnut kummankaan olla. Mutta ihmeellisiä kuvitelmia näkyy opettajilla olevan muista töistä ja muiden palkoista. Kuvitteleeko opettajat todellakin, että jos mieheni tekee 1000 euron remontin johonkin autoon työpäivän aikana, niin hän saa tuntipalkkana 100 euroa tunti.

Ja millainen mielikuva ja arvot syntyy lapsille, jos opettaja syöttää lapsille tuollaista 61€/h propagandaan työelämän palkoista ja yrityselämästä.

Ja kasvatus ristiriita koulun ja kodin välillä, kun samaan aikaa vanhemmat yrittävät kertoa rahan arvosta, kuinka monta viikkoa vanhempien on tehtävä töitä sen uuden kännykän tai polkupyörän ostamiseen ja samaan aikaa opettaja levittää propagandaansa oppilaalle, jopa ammattikoulun käymällä palkkaa saa yli kuusikymppiä tunti. Siinä ei lapsi tiedä, uskooko opettajaa vai vanhempia?

Vierailija
382/513 |
31.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei voi kuin ihmetellä tätä ainaista opettajien parjaamista. Rankkaa ja arvokasta työtä tekevät. Opettavat, huolehtivat ja kasvattavat lapsia niin kuka ihme kehtaa kitistä heidän lomista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
383/513 |
31.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Työpuhelimeni menee kiinni 5.6. klo 12 ja avaan seuraavan kerran 11.8. klo 9.00. Jos jollakin on kouluun liittyvää asiaa hän ottaa yhteyttä rehtoriin jolla on normiloma ja kun rehtori on lomalla toimistosihteerit ovat töissä. Minä olen lukion lehtori ja apulaisrehtori, en tee lomallani enkä opetuksettomalla ajalla kesällä töitä. Talvella kyllä joudun tekemään monena viikonloppuna, esim. kirjoitusten aikaan teen arvioinnit heti, minusta se kuuluu oppilaitten oikeusturvaan, samoin kokeet tarkistan ja arvostelen heti, tiedän, että oppilaat odottavat tuloksia.

Olen hyvin pidetty opettaja (saan aina hyvät arvioinnit oppilailta ja heidän vanhemmiltaan).

Kuulostat tolkun opelta, vanhempana rohkenen kysyä, riittääkö "ylimääräiset" lomat korvaamaan ne työtunnit, mitä joudut tekemään viikonloppuisin tai illalla, yli 8h työpäivän jälkeen esim. kokeiden korjaus ja muut.

Vai joudutko ne tekemään omalla ajalla, ilman korvausta?

Vierailija
384/513 |
31.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen opettamieni aineiden ainoa ope kunnassani. Ensimmäisessä jaksossa opetusta on 28h viikossa, muissa 26, 25, 24 ja 24.

Lisäksi pakollisia juttuja 5h viikossa. Tähän päälle opetuksen suunnittelu, kokeet jne.

Lukion opetussuunnitelma muuttuu taas syksyllä. Joudun suunnittelemaan opetuksen ja oppituntien sisällöt taas kokonaan uudelleen.

Vierailija
385/513 |
31.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Yliopisto-opettaja saa 8000 eur/kk

Professori ehkä, joissain harvoissa tapauksissa. Mutta jatka ihmeessä valheiden levittelyä!

Vierailija
386/513 |
31.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen opettaja ja vaikka itse opettaminen on helppoa, kivaa ja motivoivaa, niin kaikki oheistoiminta, jota on todella paljon, on aivan persiistä. Voitte vain kuvitella millaista on opettajainhuoneessa, rehtorin kanssa suunnittelupäivissä tai vanhemien kanssa säätäessä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
387/513 |
31.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Opettajien tarve kniin suuree suunnittelumäärään, mitä edellä on esitetty. Kuten että opetustuntien ollessa tasoa noin 20 viikossa, venyy suunnittelu- ym työssä viikot kuitenkin tasoon keskimäärin 55 / viikko? Ymmärtääkseni opetettava aines pysyy vuodesta toiseen melko samana. Tieto muuttunee sitä nopeammin, mitä korkeamman asteen koulutuksesta on kyse. Näissäkin muuttuva aines on ehkä korkeintaan 5% vuodessa. Kaikissa ei sitäkään. En usko, että esim matematiikka tai kielet paljoakaan muuttuvat edes lukiotasolla. Joten opettaja voi hyvin tehdä tunnit kerran ja vetää täysin samoina 10 tai jopa 20 vuotta. Koetehtäviä varmaankin joutuu uusimaan vuosittain, mutta niissäkin voi uusiokäyttää 5-10 v aiemmin jo käyttämäänsä. Kokeiden korjaamisen ymmärrän. Niissäkin voi työtä helpottaa käyttämällä osana koetta monivalintatehtäviä. Ihmettelen suuresti suunnitelutyön valtavaa määrää, joka edeltävien kommenttien mukaan olisi jatkuvasti lähes kaksinkertainen opetustunteihin nähden. Tai jopa yli, jos huomioidaan, että opetustunti on 45 min. Voisiko joku ope ystävällisesti tarkemmin avata tätä??

Vertaan omaan työhöni. Aikaa asiakasta kohti on 15-30min. san heistä olen voinut tavata ennenkin esim 3kk tai 1v sitten. Viimeisen tapaamisen jälkeen olen tavannut muutaman tuhatta muita asiakkaita. Suurin osa on ennalta tuntemattomia. Ongelmien kirjo on laaja. Käytettävissä oleva aika sisältää asiakkaan historiatietoihin ja nykytilanteeseen tutustumisen, ongelmien ratkaisemisen ja jatkosuunnittelun ja tietysti toimintaohjeiden kirjaamisen jatkosta huolehtivien yksiselitteisesti ymmärrettävällä tavalla, asiakkaan ohjauksen mikä tosiasiassa vie yleensä tunnin, jos on tarkoitus, että hän ymmärtää ja oppii tietämään mistä on kysymys. Ja tietenkin selkeät dokumentaatiot ajanhetken tilanteesta ja perustelut tehdyille ratkaisuille. Ohessa hoidetaan useita muita sivujuonteena kun vastaillaan ohjeiden kyselijöille puhelimessa ja ovenraossa. Sekä välillä pinkaistaan jonnekin hoitamaan hätätilannetta. Sekaan tuleva muu työ ei saisi koskaan sotkea muiden etukäteen laatimaa minuuttiaikataulua. Ja tietenkin samoille ajoille on tehty kaksoisbuukkauksia, kun vapaita aikoja ei muutoin löydy. Poissaolevien työt hoidetaan ohessa. Enimmillään on ollut 9 eri työpistettä, joissa kaikissa olisi pitänyt olla paikalla välittömästi kello heti. Mistä johtuu, ettei minulla ole koko kesä lomaa, vaan päinvastoin juuri kesällä kaikkein työläin aika. Minullakin ja yleisesti ammatissani viikossa tunteja kertyy virallisesti keskimäärin noin 50-60, mutta ilman kirjanpitoa syntyy rauhallisinakin aikoina kymmenkunta viikossa enkä siihen ole laskenut ongelmien ratkaisemiseen tarvittavaa tutkimusten etsimistä ja niiden tuloksiin perehtymistä.

Mitä on tämä valtava suunnittelutyön tarve opettajien työssä?

Huomaa, että et ole ollenkaan perillä opettajan työstä. Opsit vaihtuvat aika tiuhaan, jopa kolmen vuoden välein ja opseissa painotukset muuttuvat koko ajan. Omia opetusmateriaaleja pitää aina vaihtaa opsin vaihtuessa. Materiaalit saattavat muuttua radikaalistikin johtuen esim. uskonnon aseman muutoksesta, sukupuoli- ja seksuaaliasioista yms. Opetettaviin sisältöihin ei vaikuta vain oman aineen asiat vaan yhteiskunnan muutokset ja jopa toiset aineet. Yläkoulun ja lukion opettajat tekevät kaikki opetumateriaalinsa itse ja muuttelevat niitä kesken lukuvuoden sitä mukaa kun tarvitsee. Kaikki opetettavat ryhmät eivät ole samanlaisia vaan palettia pitää muuttaa lennosta, jotta saa kaikki opsissa tavoitteena olevat asiat opetettua. Suunnitteluun siis menee aikaa enemmän kuin sinä esität. Päivät vaihtelevat jatkuvasti kouluissa. Oppilailla on milloin mitäkin ongelmaa ja niiden ratkomiseen pitää käyttää aikaa, vaikka asia ei millään tavalla liittyisi sinuun tai opetettavaan luokkaasi tai aineeseen. Yläkoulun ja lukion opettajilla olla se 100-150 oppilasta päivässä ja kaikkien näiden oppilaiden tilanteet vaihtuvat. Luokanvalvoja, kuraattori ja psykologi eivät ole ainoita, jotka tosiasiassa lasten asioita hoitaa. Luokanopettajilla on omat ongelmansa ja asiansa hoidettavana pienten oppilaiden kanssa. Jopa sekin homma vie aikaa, vaikka oppilaita on paljon vähemmän. Opettajuus on kivaa ja kuuluu työhön hoitaa eri asioita. Siitä en pidä, että ihmiset väittävät opettajan työn olevan tosi helppoa ja kevyttä kun se ei sitä ole. Se on välillä rankkaa, mutta myös palkitsevaa enkä kovin usein valita työstäni.

Vierailija
388/513 |
31.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomi siirsi erityisoppilaat suuriin luokkiin, eivätkä kaikki opettajat pidä muutoksesta: "En ole koskaan ollut näin väsynyt".  Yhä suurempi osa erityisoppilaista opiskelee yleisluokissa erityiskoulun sijaan.  Eli kunnat säästää ja kaikki kärsii. On olemassa kuntia joissa tuo ilmeisesti ok. Tämä artikkeli oli Ylellä tänään. tosin tää on ollut alkujaan jo 18.2.2019

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
389/513 |
31.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Entisenä koulusiivoojana olen nähnyt käytännössä kuinka tämä oikeasti menee. Kun koulu loppui keväällä näki ehkäpä muutaman opettajan, parina päivänä päättäjäisten jälkeen koululla. Siivoilevat työpöytänsä, kaappeja yms. Suurinta osaa ei päättäjäispäivän jälkeen näkynyt enää työpaikalla. Sen jälkeen koko kesänä ei näkynyt ainuttakaan opettajaa koko koulussa.

Kun koitti elokuu ja koulujen alkuun oli enää muutamia päiviä, alkoivat opettajatkin palailla pikku hiljaa lomiltaan. Kahteen kuukauteen ei siivoojien lisäksi näkynyt muita kuin satunnaisesti remonttimiehiä, putkimiehiä tai talonmiehiä yms. Ei sen puoleen, ei se meitä haitannut, saipahan tehdä työnsä häiriöttä, ketään väistelemättä.

Usein tuli kyllä mieleen että joillakin on tuota lomaa aivan käsittämättömän paljon, liian helpolla pääsee joissakin ammateissa. Eikö näille voisi keksiä kesälomaan asti jotakin järkevää tekemistä? Vaikka kesällä leireille ohjaajaksi? Pitäisivät saman mittaisen loman kuin muutkin?

Vierailija
390/513 |
31.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hannan noin 50 oppilaasta kolmasosa tarvitsisi eriasteista tukea, osa kevyempää tehostettua tukea. Tukea tarvitsevia on enemmän kuin koskaan aiemmin. Matematiikantunnilla valtaosa oppilaista istuu enimmäkseen hiljaa paikallaan. Välillä kuiskataan jotain vierustoverille, mutta huomio pysyy oppikirjassa ja opettajassa. 

joidenkin oppilaiden katse kimpoilee kirjasta vierustovereidensa kautta ikkunaan. Jalat vipattavat, pulpetit menevät auki ja kiinni. Yksi oppilaista nousee tuolilleen seisomaan, toinen menee pulpettinsa päälle. Kolmas kipaisee kohti luokan takaosaa, josta kouluavustaja taluttaa hänet takaisin istumaan. pari oppilasta livahtaa käytävään. Kyse ei ole ekaluokkalaisille tyypillisest' vilkkaudesta, Hanna sanoo. Erityisoppilaalla voi olla vaikeuksia itsensä hillitsemisessä ja keskittymisessä. Huonona päivänä muutama erityisoppilas vie opettajan ajan kokonaan. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
391/513 |
31.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minua ei haittaa mitenkään opettajien pitkä kesäloma. Mutta se häiritsee, kun opettaja pitkällä lomallaan kiertelee ympäri kyliä haukkumassa koko kesänsä työssä olevia laiskuudesta, kun eivät hpida omaa pihaansa ja puutarhaansa samalla pieteetillä kuin opettaja omaansa. Sen takia toivoisin, että opettaja ymmärtää pitkän kesäloman olevan ETU, jota kaikille ei ole ja laiskaksi haukkumiseen ei ole syytä, sillä kaikki edellä ruikutetut piirteet löytyvät ainakin omasta työstäni vähintään samoin viikkotunnein ja iltaisin ja viikonloppuisin tehtävine töineen kotona tai työpaikalla, MYÖS kesäisin, mutta ilman noin valtavia lomaetuja. Ammatinvalintakysymys tietenkin, enkä opettajaksi tahtoisi enkä ujon luonteeni vuoksi sopisi, mutta opettajan olisi hyvä ymmärtää, että muutkin tekevät töitä ja vähintään sen minkä opettaja. Joten ihan turha kierrellä haukkumassa muita laiskoiksi.

Toinen ärsyttävä piirre on palkkakateus ja pyrkimys työntää käsi toisten taskuun muka luonnonsuojelun nojalla. Opettajallakin on varaa hankkia metsäpalsta suojelua varten ja jos ei muuten ole, niin voi mennä viikkokausien lomailun sijasta töihin tekemään sen 60t viikossa MYÖS kesällä, ja lopettaa jatkuvan matkailun, niin sitten on.

Vierailija
392/513 |
31.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se on sitä tasa-arvoa että kaikki samaan luokkaan . 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
393/513 |
31.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minuakaan ei haittaa opettajien pitkät lomat mutta se ärsyttää kun ollaan jo huhtikuusta asti huokailemassa miten raskasta se työ on ja onneksi kohta on lomat että taas jaksaa. Ja voi miten raskaita ne keväätkin ovat kun pitää tehdä arvostelut ja saattaa joku kevätretkikin olla järjestettävänä; no onneksi ei nyt korona-aikana ole niitä tarvinnut järjestää.

On tässä kerpele muissakin ammateissa jaksamista ja niissä pitää selvitä vaan 4 vkon kesälomalla +1 vko talvilomaa.

Vierailija
394/513 |
31.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen opettaja ja vaikka itse opettaminen on helppoa, kivaa ja motivoivaa, niin kaikki oheistoiminta, jota on todella paljon, on aivan persiistä. Voitte vain kuvitella millaista on opettajainhuoneessa, rehtorin kanssa suunnittelupäivissä tai vanhemien kanssa säätäessä. 

Olen pitkään miettinyt muita asiantuntijatyötä tekeviä sekä opettajia tuntevana, mistä tämä outo opettajilla hyvin usein ilmenevä uhriutuminen ja ongelmakeskeisyys kumpuaa. Opettaessa on ehkä helpompaa olla auktoriteettina nuorille aseman turvin, mutta ammattitaito usein vaatii myös kykyä yhteistyöhön ja kykyä ottaa palautetta vastaan. Tämähän korostuu esimiesten, kollegoiden ja yhteistyötahojen kanssa toimiessa. Asiantuntijatyössä tarvitaan myös kykyä oman työn hallintaan, aikataulutukseen ja organisointiin. Vapaus -> vastuu.

Nämä ovat toistuvasti esille tuodut haasteet. Monille muille ne ovat kuitenkin itsestäänselvä osa työtä, eivätkä ne tuota ylitsepääsemätöntä mielipahaa. Onko vika asenteessa, haluttais vaan luennoida ja kaikki muu on turhaa, vaikeaa ja työlästä huttua? Silloin on puutteita kokonaisuuden hahmottamisessa ja systeemiajattelussa.

Onkohan kyseessä jotenkin epärealistiset odotukset omasta asemasta tai elämästä? Vai kulttuuri töissä tai jopa jo opintojen aikana, mikä luo ristiriitaa odotusten ja todellisuuden välille? Negatiivisuuden kehäkin on todellinen ilmiö, jota voidaan ruokkia. On näkynyt joillakin työpaikoilla(ei opetusmaailma), jolloin kollektiivinen tyytymättömyys lisääntyy ja työmotivaatio laskee yleisesti. En ymmärrä täysin tätä ilmiötä opettajuudessa, johon törmää niin siviilielämässä kuin somessa. Että kaikki olisi koulutetuille ihmisille niin vaikeaa. Ja palkkakin liian huono, mille en ole kuullut ikinä yhtään varteenotettavaa perustetta, edelleen eri alojen korkeakoulutettuja asiantuntijoita tuntevana. Toki kovapalkkaiset statusammatit poisluettuina, mutta ovatkin eri asia niin sisäänpääsyn kuin työmääränkin suhteen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
395/513 |
31.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen opettamieni aineiden ainoa ope kunnassani. Ensimmäisessä jaksossa opetusta on 28h viikossa, muissa 26, 25, 24 ja 24.

Lisäksi pakollisia juttuja 5h viikossa. Tähän päälle opetuksen suunnittelu, kokeet jne.

Lukion opetussuunnitelma muuttuu taas syksyllä. Joudun suunnittelemaan opetuksen ja oppituntien sisällöt taas kokonaan uudelleen.

Joutuvat jokainen opettajat itse suunnitelemaan opetussuunnitelmat, opetuksen ja oppituntien sisällöt, kun voisi kuvitella peruskoulussa tai lukiossa olevan kaikille oppilaille sama, asui sitten Helsingissä tai Utsjoella ja näin oppilaat saisivat saman opetuksen ja valmiudet koulussa.

Jos se on jokaisen opettajan vastuulla, silloin luulisi opetuksen taso vaihtelevan suuresti ja on täysin yhden opettajan armoilla peruskoulussa, jos opetuksen ja oppituntien sisältö on yksilötasoinen ja vaikuttaa merkittävästi suoraan jo toisen asteen opiskeluun ja valmiuksiin. Samoin kokeiden kysymykset jne.

Vierailija
396/513 |
31.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nythän on suuri ongelma se että on erityisen tuen tarvitsijoita luokassa enemmän ja vähemmän. Pitäisi olla pienluokkia ja erityisopettaja ongelmaisille. En ole opettaja. 

Vierailija
397/513 |
31.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä on opettajat lomansa ansainneet ja loma ei edes todellisuudessa niin pitkä ole, vaikka koululaiset vielä lomaileeki.

Vierailija
398/513 |
31.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kesäloma on ainut, jolloin niistä teidän lasten oppimisongelmista ja sosiaalisista ongelmista pääsee ope eroon. Nykykoulu on syvältä, paljon työläämpää toimia siellä kuin vaikkapa 10 vuotta sitten. t. pian eläköityvä ope

Totta. Opettajan työ olisi tosi kivaa ilman oppilaita. Ihan samalla tavalla hoitajan työ olisi mukavaa ilman potilaita. Sen autonasentajan työ ilman autoja jne...

Kaikki tykkäisivät hyväpalkkaista töistä, missä saisivat vain olla ja sitten päästä kesälomalle

En tiedä miten potilasaines on muuttunut, mut voin kertoa, että oppilasaines on, ja rajusti... Toki hyväänkin suuntaan, eli uskaltavat ilmaista itseään enemmän ja monet ovat innokkaampia esiintymään ym.

Mutta. Valitettavasti diagnoosin omaavien ja jopa sairaiden lasten määrä on lisääntynyt iavan hurjasti :( Jo se, jos luokassa on yksi erityistarpeinen oppilas hankaloittaa paitsi open työtä ennen kaikkea myös muun luokan oppimista. Nykyisin joka luokassa on useampi. 

Vähättele sinä vain, mut sanoisin et tule kokeilemaan ensin ja uhoa vasta sitten.

Vierailija
399/513 |
31.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi opettajat niputetaan samaan ryhmään. Totta kai palkkojen pitää olla erilaiset luokanopettjalla, joka opettaa koko ikänsä 1-3 luokan oppilaita, kuin lukion aineen opettajalla.

Tuttavapiirissäni on kumpiakin ja se alakoulun opettaja, joka ottaa ekaluokan ryhmän ja vie sen kolmannelle asti ja taas uudestaan, ei istu iltoja suunnittelemassa tunteja ja laadi kokeita. Hänellä on suht lyhyet työpäivät ja toimii enemmänkin varhaiskasvattajana. Lukion opettaja taas tekee näitä pitkiä päiviä korjaten oppilaiden kokeita ja suunnitellen tunteja. Totta kai hänellä pitää palkankin olla ihan eri tasoa.

Lomat nyt on, mitä on. Minulla itselläni on 5 viikon kesäloma ihan muulla alalla ja se on minulle ihan riittävä. En kadehdi opettajien lomia. Mutta tätä ihmettelen, kun luokanopettajat ja lukion opettajat niputetaan samaan ryhmään, kun puhutaan opettajista. Heidän työnkuvansa on ihan erilainen.

Miksi sinä vähättelet pienten lasten opettamista? Väitän että ykkösluokkalaisten opettaja tekee suurimman työn koittaessaan koulua pikku nassuleista koulukelpoisia. Osaisitko sinä esim. lohduttaa kun lapset itkevät äidin ikävää ? Se on palkitsevaa, mutta myös todella raskasta, mm. pitkäjänteisyyttä ei ole nimeksikään.

Lukion opettajilla on -valtavasta paperimäärästä huolimatta- se helppoa, että kaikki ovat käyneet putken läpi, muut opet ovat opettaneet heidät koululaitoksen tavoille, ja aika suuri osa on melko motivoitunutta. Ei tartte enää pyyhkiä nenää tai kakkapyllyä, mitä 1.luokan opet saattavat vielä joskus joutua tekemään.

Jokaisella opella on työssään omat helpota ja haastavat puolensa. Paitsi yläasteen opettajien työstä en löydä yhtään vahvuutta muihin verrattuna ;)

Vierailija
400/513 |
31.05.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minuakaan ei haittaa opettajien pitkät lomat mutta se ärsyttää kun ollaan jo huhtikuusta asti huokailemassa miten raskasta se työ on ja onneksi kohta on lomat että taas jaksaa. Ja voi miten raskaita ne keväätkin ovat kun pitää tehdä arvostelut ja saattaa joku kevätretkikin olla järjestettävänä; no onneksi ei nyt korona-aikana ole niitä tarvinnut järjestää.

On tässä kerpele muissakin ammateissa jaksamista ja niissä pitää selvitä vaan 4 vkon kesälomalla +1 vko talvilomaa.

Eräs opettajatuttu valitti muutama vuosi fb.ssä jo syyskuussa, kun on niin uupunut, että onneksi kohta on syysloma. Sai vielä empatiatoivotuksia ja jaksuhaleja. Mutta sitten tuli kritiikkiä, kun marraskuussa alkoi taas sama valitus, että syyslomasta on jo niin pitkä aika, että miten jaksaa joululomaan. Kritiikkiä tuli kavereilta siinä vaiheessa sen verran, että sulki koko fb tilin

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi neljä kahdeksan