12 lasta. Olen ihan puhki.
Rakastan lapsiani mutta viimeaikoina olen ollut tosi väsynyt. Kadehdin naisia joilla on oma ura ja aikaa itselleen. Mua tarvitsee koko ajan joku. Yöllä ja päivällä. Pienin on vielä alle puoli vuotias, isoimmat jo ohittaneet murrosiän. Yhdellä on tällä hetkellä tosi paha murrosikä, parilla uhmaikä. Yhelle pitäisi opettaa pottailu ja muuta mukavaa. Milloin mun elämä alkaa? Olen niin poikki. Kohta varmaan taas joku alkaa huutamaan äitiä. Mies tekee pitkiä päiviä töitä ja olen päivät ja monet illatkin ihan yksin. Väsyttää. Lapset on rakkaita mutta välillä kyseenalaistan rooliani tässä maailmassa.
Kommentit (219)
Vierailija kirjoitti:
Kuka pakotti tekemään 12 lasta?
Mistä löytää naisen joka tahtoo lapsia eikä sekoile median asettamien kansanmurha-asetusten kanssa "maailma on paha" ja nykyisin "ilmastonmuutos" "muualla kaikki ihania ja suomalaiset syvältä" jne.
t. mies, keski-ikä, ei toivoa enää
Ensin väännetään muksuja ja sitten vasta mietitään.
Naapurin emäntä näyttää olevan taas maha pystyssä. Ikää tällä 43v ja lapsia ennestään 12.
Ai että niitä tukien määrää! Pyydät vielä kunnalta lastenhoito- ja kodinhoitoapua niin kuin varmasti teetkin. Ja eikös teillä uskovilla ole niitä lastenhoitorinkejä joissa teinit pakotetaan hoitamaan sukulaisten lapsia ja tekemään muutkin talon työt..
Oli aikanaan jännä asua Pohjois-pohjanmaalla jossa oli paljon lestadiolaisia. Kamalan katkerasti eräski isoon ääneen haukkui minua, että hyvähän tuon on, kun sillä on vaan yksi lapsi. Toinen kärry perjantaisin maitoa täyteen ja toinen ruokaa täyteen. Se kamala katkeruus heillä, kun joutuivat olemaan niin monen lasten äitejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka pakotti tekemään 12 lasta?
Mistä löytää naisen joka tahtoo lapsia eikä sekoile median asettamien kansanmurha-asetusten kanssa "maailma on paha" ja nykyisin "ilmastonmuutos" "muualla kaikki ihania ja suomalaiset syvältä" jne.
t. mies, keski-ikä, ei toivoa enää
Sinun on varmaan vaikea kohdata ketään siksi, että kommunikointi on niin epäselvää. Jospa keskittyisit parantamaan sitä vähän.
Käy sääli sekä vanhempaa, jolla on voimat loppu sekä lasta, jonka vanhemman voimat ovat loppu. Toivottavasti siihen saa apua. Mikä tahansa piiri on sellainen, että siellä on aina niitä besserwissereitä, jotka tietävät toisen jaksamisen paremmin ja omaavat mielestään ainoat oikeat ja parhaat neuvot.
Nyt, kun niitä lapsia ihan oikeasti on ja he kasvavat ja kehittyvät joka päivä ja rakentuvat omaa aikuisuuttaan varten, olisi vastuullista hakea apua tai etsiä riittävä kasa self helpiä, jottei tekisi mitään sukupolvien masennus/ahdistusketjua.
Oma elämäni ei ole sitä mitä "tilasin". Välillä itken sitä ja surkuttelen itseäni, välillä taas elän tätä ei-tilaamaani elämää ihan täysillä ja tyytyväisenä. Asenne on jossain määrin valinta ja jos sitä ei pysty muuttamaan, kannattaa tosiaan etsiä apua, siihen olen itsekin vaikeimpina hetkinä turvautunut.
Lapsien siunaukseen ja suurperheen äitiyteen liittyy myös toksista positiivisuutta. Oletko kokeillut antaa itsesi olla ihan luvalla todella tyytymätön? Ei niin, että taistelet tunnetta vastaan ja sanot itsellesi, että pitää jaksaa ja olla tyytyväinen vaan annat itsesi olla täysin raivoissasi, vihainen, pettynyt, annat itsesäälin vyöryä ylitsesi ja surkutella elämääsi täysillä, ihan luvalla. Itselleni tällainen auttaa. Talvella oli viimeksi sellainen viikonloppu, että annoin kaiken negatiivisen tulla enkä yrittänyt estää tai selitellä sitä paremmaksi. Nyt olen sitten taas elänyt tyytyväisenä ainakin tähän asti, kun sain pidättelemäni kuorman purettua.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/toksinen-positiivisuus-huolestuttaa…
Minulla on vain yksi lapsi ja silti välillä uuvuttaa. Yritän miettiä, mitä keinoja ottaisin käyttöön jos lapsia olisi tosi monta ja rahat riittäisi. Meillä käy harvakseltaan siivooja, hän kävisi useammin. Yrittäisin löytää luottohoitajan tai -apurin, joka kävisi viikoittain auttamassa ainakin jollain lailla. Yrittäisin löytää jokaiselle lapselle jonkun aikuisen, joka vie häntä joskus johonkin ihan kahdestaan. Yrittäisin sopia puolison kanssa kahdenkeskisen treffi-illan säännöllisin väliajoin, vaikka sitten 2x vuosi. Yrittäisin järjestää itselleni joka viikko yhden harrastusmenon (kuntosali tms).
Mieti kuinka paljon teetätät lapsillasi. He eivät ole valinneet syntyä perheeseen, jossa sisaruksia on pilvin pimein, mutta sinä olet järjestänyt itsellesi suurperheen.
Vanhimmat tyttäret ovat usein isoissa perheissä kovilla. Liian kovilla.
Kasvoin itse isossa perheessä vanhimpana tyttönä ja lapsuuteni ja nuoruuteni oli yhtä työleiriä.
Minulla on nyt oma perhe, lapsia on kaksi, pienellä ikäerolla. Eivät nyt teinityttöinä lastenhoidosta tiedä mitään, ja miksi pitäisi. Lapset eivät hoida lapsia.
Toki auttavat kotitöissä, mutta olen pitänyt huolen, että se on pientä auttamista, ei sellaista vara-äitinä olemista, johon itse jouduin.
Aikuiset kantavat kotona vastuun ja huolehtivat ja hoitavat lapset ja kaiken muunkin.
En lapsena ja nuorena koskaan saanut apua tai tukea mihinkään, missään asiassa ei neuvottu tai ohjattu. Suhteettoman paljon aikaani ja energiaani meni kotitöihin ja lastenhoitoon.
Joten mieti Ap, mikä on kohtuullista ja vastuullista.
Siis sinähän olet ollut pelkästään raskaanakin jo yli 10 vuotta elämästäsi, mikäli kaikki raskaudet ovat olleet normipituisia.
Pyydä apua Jumalalta, hänelle on kaikki mahdollista. Ei uskonnosta vaan Jeesukselta. Ei mitään ulkokultaista vaan todellinen oikea tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Pyydä apua Jumalalta, hänelle on kaikki mahdollista. Ei uskonnosta vaan Jeesukselta. Ei mitään ulkokultaista vaan todellinen oikea tilanne.
Jeesus voi vapauttaa vaikka mistä helvetistä.
Jeesus voi vapauttaa vanhoillislestadiolaisuudesta!
LopunajantiedemiehetRy kirjoitti:
Jeesus voi vapauttaa vanhoillislestadiolaisuudesta!
Kyllä, jos sieltä ei se taivas varsinaisesti löytynytkään.
Tuohan on hyvä, jos on tyhmä ihminen. Saa olla luvan kanssa kotona eikä tarvitse olla työkkärin listoilla.
Vierailija kirjoitti:
Pyydä apua Jumalalta, hänelle on kaikki mahdollista. Ei uskonnosta vaan Jeesukselta. Ei mitään ulkokultaista vaan todellinen oikea tilanne.
Eiköhän ap tämänkin konstin ole jo kokeillut, ja lopputulos näkyy hänen kirjoittamassaan viestissä.
Ap. Sinulla on nyt 12 lasta. Organisoi kotitöitä lapsille. Joku hoitaa pyykit, toinen tiskit, kolmas imuroi, neljäs vie roskat. Voisitko käydä laitattamassa kierukan. Voit ikäsi puolesta saada vielä monta lasta. Kiitä jokaisesta lapsesta ja pyydä itsellesi lepoa. Voisiko joku uskonsisaresi käydä auttamassa sinua. Myös kaupungin kotipalvelusta voit kysyä apua. Asialle on tehtävä jotakin.
Ei sentään. Uupumisesta puhuvatkin ja siihen haetaan hanakasti apua. Sen sijaan lasten määrästä tai lapsista kukaan ei valita, se kun ei ole heidän vikansa, jos äiti uupuu. Kyllä vlt puhuu ja kertoo arjestaan, mutta eivät he valita, koska itse ovat valinneet tiensä ja jokainen lapsi on heille siunaus. Tuo pitää vaan jaksaa on kyllä totta, mutta liittyy elämän muihin vastoinkäymisiin, kuten sairauksiin tai kuolemaan. Ja tottahan se on, ne pitää vaan jaksaa.