Lue keskustelun säännöt.
Lapsi ei tottele yhtään. Mitä minun pitää tehdä?
Kyse juuri kolme täyttäneestä lapsesta. Olen aina ollut johdonmukainen asioissa eikä mankumalla tai itkemällä ole annettu lapselle periksi. Tottelemattomuudesta tulee myös seuraukset, mielestäni ikätason mukaan ihan. Toisaalta saa kyllä itse osaan asioista vaikuttaa ja niistä päättää (esim minkä värisen paidan haluaa päälle, haluaako mennä leikkikentälle vai rannalle jne). Sanon selvästi ei jis tekee jotain kiellettyä. Mutta ei tosiaan tottele yhtään, ei kaikuu aivan kuuroille korville vaikka ymmärtää hyvin puhetta kyllä. Tuntuu että tekee tahallaan koko ajan kaikkea kiellettyä vaikka saa huomiota paljon muuten.
Neuvoja?
Kommentit (228)
Neuvokaa joku. Pelkään että alan kohta karjumaan lapselle kun hän ei usko mitään eikä tottele yhtään. Olisi hyvä saada neuvoja nyt ennen sitä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älylaitteet pois lapselta ja teet sen sijaan lapsen kanssa jotain yhdessä. Esim piirrätte jne. Ei ole vaikeaa! Nykyvanhemmat, huoh!!
Uhmaikä.. Kai se siitä ajan kanssa ohi menee, kun vaan jaksaisit sen vaiheen...
Vierailija kirjoitti:
Älylaitteet pois lapselta ja teet sen sijaan lapsen kanssa jotain yhdessä. Esim piirrätte jne. Ei ole vaikeaa! Nykyvanhemmat, huoh!!
Ei lapsella ole älylaitteita, telkkaria saa katsoa max vartin eikä edes joka päivä. Leikin lapsen kanssa paljon ja ulkoilen ja myös piirrän ym.
Ap
Rajat on rakkautta. Johdonmukaisesti kiellät ja laitat esim lelut jäähylle jos pelleillään. Älylaitteet pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja kehun aina paljon kun tekee jotain oikein. Ei tunnu auttavan. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi pois TV:n ääreltä. Ei tee jatkuva ruudun tuojottelu hyvää. Menette vaikka yhdessä ulkoilemaan. Voitte vaikka myös askarrella ja piirtää yhdessä. Johdonmukaisuutta kasvatukseen.
Vierailija kirjoitti:
Rajat on rakkautta. Johdonmukaisesti kiellät ja laitat esim lelut jäähylle jos pelleillään. Älylaitteet pois.
Lapsi ei ole koskaan saanut kännykkää käteensä joten ei ole mitä laittaa pois. Lelut ja muut menee jäähylle, ei tunnu haittaavan lasta vaikka kaikki lelut olisi jäähyllä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älylaitteet pois lapselta ja teet sen sijaan lapsen kanssa jotain yhdessä. Esim piirrätte jne. Ei ole vaikeaa! Nykyvanhemmat, huoh!!
====
no justhan ne yritti piirtää ja siitä seurasi kiukuttelua ja "seinätaidetta"
Vierailija kirjoitti:
Lapsi pois TV:n ääreltä. Ei tee jatkuva ruudun tuojottelu hyvää. Menette vaikka yhdessä ulkoilemaan. Voitte vaikka myös askarrella ja piirtää yhdessä. Johdonmukaisuutta kasvatukseen.
Ei lapsi istu telkkarin ääressä melkein ollenkaan. Ulkoillaan yhdessä joka päivä ja piirretään ym joks päivä yhdessä ja olen johdonmukainen. Eli hyviä neuvoja kyllä sinulla mutta kaikki ne joka päivä käytössä jo. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älylaitteet pois lapselta ja teet sen sijaan lapsen kanssa jotain yhdessä. Esim piirrätte jne. Ei ole vaikeaa! Nykyvanhemmat, huoh!!
Et sitten lukenut esimerkkiä piirtämisestä.
Huoh.
Uhmaikä. Lapsi on ymmärtänyt, että pystyy saamaan itsellensä lisää valtaa koettelemalla vanhempien rajoja. Täten lapsi tekee myös näin. Kun yrität estää häntä toimimasta sosiaalisen ympäristön normistojen mukaisesti, lapsi todennäköisesti suuttuu, itkee jne. Lapsi ei kykene neuvottelemaan tai väittelemään, mutta olemalla aggressiivinen tai itkemällä hän pystyy saamaan lisää valtaa vanhemmistaan.
Sinun tehtäväsi on toimia lapselle simulaationa oikeasta elämästä. Pysyt tiukkana ja estät lasta tekemästä asioita, jotka tekevät lapsesta sosiaalisesti ikävän hirviön. Oikeassa elämässä tuollainen lapsesi käytös johtaa työpaikalla potkuihin ja parisuhteessa eroon. Lapsi ei tätä ymmärrä, vaan yrittää käyttää ainoita keinoja, jotka hän tässä vaiheessa elämäänsä tuntee, saadakseen lisää valtaa itselleen. Vanhemman pitää osoittaa säännöt ja varmistaa, että lapsi niitä noudattaa. Ja jos ei noudata niin silloin pitää rankaista siten, että jatkossa noudattaa sääntöjä. Muuten lapsi oppii, että elämässä voi tehdä mitä tahansa.
Teininä tullee uusi uhmaikä, joka on monimutkaisemman sosiaalisen ympäristön, hormonien ja koulun vuoksi todennäköisesti vaikeampi hallita. Toivottavasti tästä oli jotain apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reagoit liian vahvasti lapsen juttuihin, ehkä. Jos piirtää väärään paikkaan, ohjaat takaisin oikeaan, ja kerrot rauhallisesti että piirtäminen loppuu jos vielä toimii noin. Jos toistaa tätä niin sitten uusi yritys huomenna. Ei mitään monien päivien jäähyjä siihen. Ennakoi, ole rauhallinen ja johdonmukainen. Älä anna lapsen provosoida itseäsi. Tuossa iässä hän sitä yrittää, kun etsii erillisyyttään ja omaa tahtoaan. Ole sinä luja peruskallio. Kun lapsi rikkoo sääntöjä, aloitat vaan uusiksi toivotun toiminnan ja kerrot, mitä lapselta odotat.
Pitäisi olla kiittollinen siitä, että joku ihminen maailmassa (lapsi) haluaa antaa parasta osaamistaan täydestä sydämestään pelkästään ilahduttaakseen.
Lapsi myös oppii tutkimusten mukaan parhaiten positiivisesta palautteesta. Myös seinään piirtelystä annettavan kieltävän palautteen voi antaa positiivisesti.
Kiittämättömyys on sitten tulevaisuudessakin maailman palkka.
Rahoita tilanne. Olkaa kotona, leppoisaa oleilua. Menot minimiin.
Käy lattialle lapsen kanssa, lukekaa satuja, kerro tarinoita omasta lapsuudesta.
Katsele tilannetta parin viikon kuluttua, huomaat eron.
Vierailija kirjoitti:
Uhmaikä. Lapsi on ymmärtänyt, että pystyy saamaan itsellensä lisää valtaa koettelemalla vanhempien rajoja. Täten lapsi tekee myös näin. Kun yrität estää häntä toimimasta sosiaalisen ympäristön normistojen mukaisesti, lapsi todennäköisesti suuttuu, itkee jne. Lapsi ei kykene neuvottelemaan tai väittelemään, mutta olemalla aggressiivinen tai itkemällä hän pystyy saamaan lisää valtaa vanhemmistaan.
Sinun tehtäväsi on toimia lapselle simulaationa oikeasta elämästä. Pysyt tiukkana ja estät lasta tekemästä asioita, jotka tekevät lapsesta sosiaalisesti ikävän hirviön. Oikeassa elämässä tuollainen lapsesi käytös johtaa työpaikalla potkuihin ja parisuhteessa eroon. Lapsi ei tätä ymmärrä, vaan yrittää käyttää ainoita keinoja, jotka hän tässä vaiheessa elämäänsä tuntee, saadakseen lisää valtaa itselleen. Vanhemman pitää osoittaa säännöt ja varmistaa, että lapsi niitä noudattaa. Ja jos ei noudata niin silloin pitää rankaista siten, että jatkossa noudattaa sääntöjä. Muuten lapsi oppii, että elämässä voi tehdä mitä tahansa.
Teininä tullee uusi uhmaikä, joka on monimutkaisemman sosiaalisen ympäristön, hormonien ja koulun vuoksi todennäköisesti vaikeampi hallita. Toivottavasti tästä oli jotain apua.
Juu kyllä, näinhän se on, mutta noin olen toiminut eikä vaikutusta ole.
Ap
Yritä vaan jaksaa jatkaa samalla tavalla. Se menee kohta ohi ja lapsi on helpompi eskariuhmaan asti. Sen jälkeen taas muutama vuosi rauhallista ennen murrosikää...
Vierailija kirjoitti:
Rahoita tilanne. Olkaa kotona, leppoisaa oleilua. Menot minimiin.
Käy lattialle lapsen kanssa, lukekaa satuja, kerro tarinoita omasta lapsuudesta.
Katsele tilannetta parin viikon kuluttua, huomaat eron.
Siis, rauhoita tilanne
Kerron esimerkin. Yritän piirtää lapsen kanssa koska lapsi haluaa piirtää. Piirretään minuutti ja vaikuttaa olevan kivaa mutta ihan yllättäen lapsi paiskaa kaikki liidut seinään tai syöksyy liidun kanssa piirtämään seinään vaikka tietää hyvin että niin ei saa tehdä. Syöksyn perässä kieltämään ja lapsi vain innostuu siitä lisää ja yrittää kaikin keinoin saada piirrettyä seinään. Kiva piirtäminen päättyy jäähylle ja siihen että liidut lähtee muutamaksi päiväksi kirjahyllyn päälle.
Alan olla ihan loppu että kaikki mukavaksi yrittämäni tekeminen päättyy näin.
Ap