Lue keskustelun säännöt.
Olen tehnyt tutkimusta ihmisten pariutumiskriteereistä
26.05.2021 |
Ja sen perusteella, jos olet:
-työtön, varsinkin pitkäaikaistyötön
-kouluttamaton
-kokematon aikuinen (seksissä, parisuhteessa tai molemmissa)
-yksinäinen
-tai joku näiden yhdistelmä
Niin ei kannata hirveästi odottaa hyviä tuloksia parisuhteen etsinnän suhteen. Ikinä ei tietenkään kannata luovuttaa sellaisen asian etsimistä, jota oikeasti haluaa, mutta kannattaa silti muistaa realiteetit ja suhtautua sillä tavalla koko juttuun ettei pääse liikaa pettymään.
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka parisuhteen nyt "löytäisikin", niin ongelmiinhan etenkin tuollainen kokemattomuus varttuneella iällä johta. Toinen kokeneempana pakostakin olettaa että asiat on hanskassa, eikä kertakaikkiaan voi käsittää että joku olisi vielä samassa iässä tai jopa vanhempanakin melko kokematon.
Mitä tämä tarkoittaa? Tarkoitatko, että se kokemattomuus paljastuu jossain vaiheessa suhdetta ja se on sitten haitta sille suhteelle?
No esimerkiksi minä kokemattomana nelikymppisenä aloin tekemisiin kokeneen kanssa. Tuli ongelmia lähes joka asiassa kun en ole tottunut olemaan toisen kanssa ja toinen menetti siinä hermojaan, ahdistui ja kiukutteli vähänväliä. Hetkeksi auttoi, kun avauduin ja kerroin että tällainen nyt vaan olen ja näin on näppylät, mutta äkkiä se unohtui ja taas mentiin samalla kaavalla. Ei sitä kokenut vaan näytä käsittävän, miten hankalaa asiat voi olla vanhalle kokemattomalle. Moni kun varmaan tuppaa oman elämänkokemuksensa ja perspektiivinsä kautta tarkastelemaan toisiakin ihmisiä.
Mistä sinä päättelet, että tuo johtui juuri kokemattomuudesta? Toiveenne ja tarpeenne ei osuneet yksiin, sitä sattuu ihan yhtä lailla parisuhdekokeneillekin. Monella on tuon "tällainen mä vaan oon ja näin on näppylät" -asenteen ansiosta pitkä epäonnistuneiden parisuhteiden sarja. Kykenemättömyys tai halukattomuus kompromisseihin on enemmän luonnekysymys kuin kokemuksesta kiinni. Veikkaan, että useammasta pitkästä suhteesta eronneilla on tuota joustamattomuutta yleensä vielä enemmän kuin ikisinkuilla.
No siis minähän yritin miellyttää ja joustaa minkä kerkesin ja oppia niitä asioita mitä en osannut, mutta toinen pisti heti stoppia eikä antanut edes mahdollisuutta siihen, koska hänellä oli oletus että asioiden pitäisi nyt vaan sujua ikäänkuin automaattisesti, eikä toista tarvisi opettaa kuin pikkulasta.
Nyt taidat provoilla. Esimerkkejä noista asioista, joita sinun täytyi oppia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka parisuhteen nyt "löytäisikin", niin ongelmiinhan etenkin tuollainen kokemattomuus varttuneella iällä johta. Toinen kokeneempana pakostakin olettaa että asiat on hanskassa, eikä kertakaikkiaan voi käsittää että joku olisi vielä samassa iässä tai jopa vanhempanakin melko kokematon.
Mitä tämä tarkoittaa? Tarkoitatko, että se kokemattomuus paljastuu jossain vaiheessa suhdetta ja se on sitten haitta sille suhteelle?
No esimerkiksi minä kokemattomana nelikymppisenä aloin tekemisiin kokeneen kanssa. Tuli ongelmia lähes joka asiassa kun en ole tottunut olemaan toisen kanssa ja toinen menetti siinä hermojaan, ahdistui ja kiukutteli vähänväliä. Hetkeksi auttoi, kun avauduin ja kerroin että tällainen nyt vaan olen ja näin on näppylät, mutta äkkiä se unohtui ja taas mentiin samalla kaavalla. Ei sitä kokenut vaan näytä käsittävän, miten hankalaa asiat voi olla vanhalle kokemattomalle. Moni kun varmaan tuppaa oman elämänkokemuksensa ja perspektiivinsä kautta tarkastelemaan toisiakin ihmisiä.
Mistä sinä päättelet, että tuo johtui juuri kokemattomuudesta? Toiveenne ja tarpeenne ei osuneet yksiin, sitä sattuu ihan yhtä lailla parisuhdekokeneillekin. Monella on tuon "tällainen mä vaan oon ja näin on näppylät" -asenteen ansiosta pitkä epäonnistuneiden parisuhteiden sarja. Kykenemättömyys tai halukattomuus kompromisseihin on enemmän luonnekysymys kuin kokemuksesta kiinni. Veikkaan, että useammasta pitkästä suhteesta eronneilla on tuota joustamattomuutta yleensä vielä enemmän kuin ikisinkuilla.
No siis minähän yritin miellyttää ja joustaa minkä kerkesin ja oppia niitä asioita mitä en osannut, mutta toinen pisti heti stoppia eikä antanut edes mahdollisuutta siihen, koska hänellä oli oletus että asioiden pitäisi nyt vaan sujua ikäänkuin automaattisesti, eikä toista tarvisi opettaa kuin pikkulasta.
Mitä sinä vasta opettelit? Hampaiden pesua ja puhumistako? Noi taidot opitaan jo ennen peruskoulua.
No sitä toisen ihmisen kanssa olemista. Vaikka osaan puhua ja pestä hampaani, niin silti olin jännittynyt ja estoinen, koska olinhan viettänyt elämäni sitä ennen yksin. Se johti välillä vääriin tulkintoihin toisen osalta. Hyvä sulle, jos heti avautui homma.
Minkä ikäisistä? Miehistä vai naisista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka parisuhteen nyt "löytäisikin", niin ongelmiinhan etenkin tuollainen kokemattomuus varttuneella iällä johta. Toinen kokeneempana pakostakin olettaa että asiat on hanskassa, eikä kertakaikkiaan voi käsittää että joku olisi vielä samassa iässä tai jopa vanhempanakin melko kokematon.
Mitä tämä tarkoittaa? Tarkoitatko, että se kokemattomuus paljastuu jossain vaiheessa suhdetta ja se on sitten haitta sille suhteelle?
No esimerkiksi minä kokemattomana nelikymppisenä aloin tekemisiin kokeneen kanssa. Tuli ongelmia lähes joka asiassa kun en ole tottunut olemaan toisen kanssa ja toinen menetti siinä hermojaan, ahdistui ja kiukutteli vähänväliä. Hetkeksi auttoi, kun avauduin ja kerroin että tällainen nyt vaan olen ja näin on näppylät, mutta äkkiä se unohtui ja taas mentiin samalla kaavalla. Ei sitä kokenut vaan näytä käsittävän, miten hankalaa asiat voi olla vanhalle kokemattomalle. Moni kun varmaan tuppaa oman elämänkokemuksensa ja perspektiivinsä kautta tarkastelemaan toisiakin ihmisiä.
Mistä sinä päättelet, että tuo johtui juuri kokemattomuudesta? Toiveenne ja tarpeenne ei osuneet yksiin, sitä sattuu ihan yhtä lailla parisuhdekokeneillekin. Monella on tuon "tällainen mä vaan oon ja näin on näppylät" -asenteen ansiosta pitkä epäonnistuneiden parisuhteiden sarja. Kykenemättömyys tai halukattomuus kompromisseihin on enemmän luonnekysymys kuin kokemuksesta kiinni. Veikkaan, että useammasta pitkästä suhteesta eronneilla on tuota joustamattomuutta yleensä vielä enemmän kuin ikisinkuilla.
No siis minähän yritin miellyttää ja joustaa minkä kerkesin ja oppia niitä asioita mitä en osannut, mutta toinen pisti heti stoppia eikä antanut edes mahdollisuutta siihen, koska hänellä oli oletus että asioiden pitäisi nyt vaan sujua ikäänkuin automaattisesti, eikä toista tarvisi opettaa kuin pikkulasta.
Nyt taidat provoilla. Esimerkkejä noista asioista, joita sinun täytyi oppia?
Kukaan ei taida paketista vedettäessä olla mikään täydellinen sänkyrakastaja ainakaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka parisuhteen nyt "löytäisikin", niin ongelmiinhan etenkin tuollainen kokemattomuus varttuneella iällä johta. Toinen kokeneempana pakostakin olettaa että asiat on hanskassa, eikä kertakaikkiaan voi käsittää että joku olisi vielä samassa iässä tai jopa vanhempanakin melko kokematon.
Mitä tämä tarkoittaa? Tarkoitatko, että se kokemattomuus paljastuu jossain vaiheessa suhdetta ja se on sitten haitta sille suhteelle?
No esimerkiksi minä kokemattomana nelikymppisenä aloin tekemisiin kokeneen kanssa. Tuli ongelmia lähes joka asiassa kun en ole tottunut olemaan toisen kanssa ja toinen menetti siinä hermojaan, ahdistui ja kiukutteli vähänväliä. Hetkeksi auttoi, kun avauduin ja kerroin että tällainen nyt vaan olen ja näin on näppylät, mutta äkkiä se unohtui ja taas mentiin samalla kaavalla. Ei sitä kokenut vaan näytä käsittävän, miten hankalaa asiat voi olla vanhalle kokemattomalle. Moni kun varmaan tuppaa oman elämänkokemuksensa ja perspektiivinsä kautta tarkastelemaan toisiakin ihmisiä.
Mistä sinä päättelet, että tuo johtui juuri kokemattomuudesta? Toiveenne ja tarpeenne ei osuneet yksiin, sitä sattuu ihan yhtä lailla parisuhdekokeneillekin. Monella on tuon "tällainen mä vaan oon ja näin on näppylät" -asenteen ansiosta pitkä epäonnistuneiden parisuhteiden sarja. Kykenemättömyys tai halukattomuus kompromisseihin on enemmän luonnekysymys kuin kokemuksesta kiinni. Veikkaan, että useammasta pitkästä suhteesta eronneilla on tuota joustamattomuutta yleensä vielä enemmän kuin ikisinkuilla.
No siis minähän yritin miellyttää ja joustaa minkä kerkesin ja oppia niitä asioita mitä en osannut, mutta toinen pisti heti stoppia eikä antanut edes mahdollisuutta siihen, koska hänellä oli oletus että asioiden pitäisi nyt vaan sujua ikäänkuin automaattisesti, eikä toista tarvisi opettaa kuin pikkulasta.
Voitko nyt yhtään avata, että millaisista asioista oli kyse? Minusta kun perus maalaisjärjellä, keskustelulla ja toisen huomioimisella pääsee jo todella pitkälle. Ja oman suhteeni lisäksi tuttavapiirissä on muutama muukin pari, joissa kokemusero on ollut huomattava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika itsestäänselviä juttuja. Ei suurempaa tutkimusta tarvita.
Niin no, jotkut vielä uskovat puheisiin ihmisen luonteen tai sen sisimmän merkityksestä. Tai siitä, että kun kolahtaa niin nuo pinnalliset jutut ovat toissijaisia. Kyllä mäkin luulen, että suurin osa nämä tietää, mutta eivät kaikki välttämättä.
ap
No mitä sinusta kertoo ihmisen luonteesta ja sisimmästä, että hän on jättäytynyt kouluttamattomaksi, ei ole pystynyt työllistymään eikä ole kyennyt muodostamaan parisuhteita? Ovatko äly, elämänhallinta, ahkeruus, sosiaaliset taidot jne. todellakin vain pinnallisia seikkoja?
Nallekarkit eivät mene elämässä tasan ja varsinkin sairaus voi viedä monta mahdollisuutta. Mutta jos periaatteessa toimintakykyinen ihminen on kaikilla noilla elämän osa-alueilla ajautunut tuohon jamaan, niin tuskinpa hänen luonteensa on niin upea, että sen vuoksi kiinnostun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka parisuhteen nyt "löytäisikin", niin ongelmiinhan etenkin tuollainen kokemattomuus varttuneella iällä johta. Toinen kokeneempana pakostakin olettaa että asiat on hanskassa, eikä kertakaikkiaan voi käsittää että joku olisi vielä samassa iässä tai jopa vanhempanakin melko kokematon.
Mitä tämä tarkoittaa? Tarkoitatko, että se kokemattomuus paljastuu jossain vaiheessa suhdetta ja se on sitten haitta sille suhteelle?
No esimerkiksi minä kokemattomana nelikymppisenä aloin tekemisiin kokeneen kanssa. Tuli ongelmia lähes joka asiassa kun en ole tottunut olemaan toisen kanssa ja toinen menetti siinä hermojaan, ahdistui ja kiukutteli vähänväliä. Hetkeksi auttoi, kun avauduin ja kerroin että tällainen nyt vaan olen ja näin on näppylät, mutta äkkiä se unohtui ja taas mentiin samalla kaavalla. Ei sitä kokenut vaan näytä käsittävän, miten hankalaa asiat voi olla vanhalle kokemattomalle. Moni kun varmaan tuppaa oman elämänkokemuksensa ja perspektiivinsä kautta tarkastelemaan toisiakin ihmisiä.
Mistä sinä päättelet, että tuo johtui juuri kokemattomuudesta? Toiveenne ja tarpeenne ei osuneet yksiin, sitä sattuu ihan yhtä lailla parisuhdekokeneillekin. Monella on tuon "tällainen mä vaan oon ja näin on näppylät" -asenteen ansiosta pitkä epäonnistuneiden parisuhteiden sarja. Kykenemättömyys tai halukattomuus kompromisseihin on enemmän luonnekysymys kuin kokemuksesta kiinni. Veikkaan, että useammasta pitkästä suhteesta eronneilla on tuota joustamattomuutta yleensä vielä enemmän kuin ikisinkuilla.
No siis minähän yritin miellyttää ja joustaa minkä kerkesin ja oppia niitä asioita mitä en osannut, mutta toinen pisti heti stoppia eikä antanut edes mahdollisuutta siihen, koska hänellä oli oletus että asioiden pitäisi nyt vaan sujua ikäänkuin automaattisesti, eikä toista tarvisi opettaa kuin pikkulasta.
Mitä sinä vasta opettelit? Hampaiden pesua ja puhumistako? Noi taidot opitaan jo ennen peruskoulua.
No sitä toisen ihmisen kanssa olemista. Vaikka osaan puhua ja pestä hampaani, niin silti olin jännittynyt ja estoinen, koska olinhan viettänyt elämäni sitä ennen yksin. Se johti välillä vääriin tulkintoihin toisen osalta. Hyvä sulle, jos heti avautui homma.
Tynnyrissäkö kasvoit? Jos et osaa olla toisen kanssa, mitä tämä toinen sinulta saa? Parisuhde ei ole mikään opettajan ja oppilaan suhde.
Jos ei ole ystäviä kun ei osaa ihmisten kanssa olla, niin miksi luulla että pärjää parisuhteessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka parisuhteen nyt "löytäisikin", niin ongelmiinhan etenkin tuollainen kokemattomuus varttuneella iällä johta. Toinen kokeneempana pakostakin olettaa että asiat on hanskassa, eikä kertakaikkiaan voi käsittää että joku olisi vielä samassa iässä tai jopa vanhempanakin melko kokematon.
Mitä tämä tarkoittaa? Tarkoitatko, että se kokemattomuus paljastuu jossain vaiheessa suhdetta ja se on sitten haitta sille suhteelle?
No esimerkiksi minä kokemattomana nelikymppisenä aloin tekemisiin kokeneen kanssa. Tuli ongelmia lähes joka asiassa kun en ole tottunut olemaan toisen kanssa ja toinen menetti siinä hermojaan, ahdistui ja kiukutteli vähänväliä. Hetkeksi auttoi, kun avauduin ja kerroin että tällainen nyt vaan olen ja näin on näppylät, mutta äkkiä se unohtui ja taas mentiin samalla kaavalla. Ei sitä kokenut vaan näytä käsittävän, miten hankalaa asiat voi olla vanhalle kokemattomalle. Moni kun varmaan tuppaa oman elämänkokemuksensa ja perspektiivinsä kautta tarkastelemaan toisiakin ihmisiä.
Mistä sinä päättelet, että tuo johtui juuri kokemattomuudesta? Toiveenne ja tarpeenne ei osuneet yksiin, sitä sattuu ihan yhtä lailla parisuhdekokeneillekin. Monella on tuon "tällainen mä vaan oon ja näin on näppylät" -asenteen ansiosta pitkä epäonnistuneiden parisuhteiden sarja. Kykenemättömyys tai halukattomuus kompromisseihin on enemmän luonnekysymys kuin kokemuksesta kiinni. Veikkaan, että useammasta pitkästä suhteesta eronneilla on tuota joustamattomuutta yleensä vielä enemmän kuin ikisinkuilla.
No siis minähän yritin miellyttää ja joustaa minkä kerkesin ja oppia niitä asioita mitä en osannut, mutta toinen pisti heti stoppia eikä antanut edes mahdollisuutta siihen, koska hänellä oli oletus että asioiden pitäisi nyt vaan sujua ikäänkuin automaattisesti, eikä toista tarvisi opettaa kuin pikkulasta.
Mitä sinä vasta opettelit? Hampaiden pesua ja puhumistako? Noi taidot opitaan jo ennen peruskoulua.
No sitä toisen ihmisen kanssa olemista. Vaikka osaan puhua ja pestä hampaani, niin silti olin jännittynyt ja estoinen, koska olinhan viettänyt elämäni sitä ennen yksin. Se johti välillä vääriin tulkintoihin toisen osalta. Hyvä sulle, jos heti avautui homma.
Aa no tuo on aika paha. En osaa ollenkaan samaistua, kun en ikinä olisi parisuhteessa jossa minulla olisi jännittynyt ja estoinen olo, tai jossa kumppani olisi jännittynyt ja estoinen. Ei kaikki kokemattomat ole tuollaisia.
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kuvaamalla miehellä ei ole yhtikäs mitään annettavaa naiselle. Perhettä ei elätä, kouluttamattoman juttuja ei viitsi kuunnella ja minnekään ei voi lähteä sen kanssa kun sillä ei ole rahaa. Jos nyt joku erityisen nöyrä kotisiivooja olisi, voisi hetken kelvata kiireiselle uranaiselle, mutta loma-aikaan lentäisi pihalle, kun ei siitä lomareissuseuraksi olisi.
Aika täysosuma. Antaisin tälle viestille 10 tykkäystä, jos se vaan olisi mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka parisuhteen nyt "löytäisikin", niin ongelmiinhan etenkin tuollainen kokemattomuus varttuneella iällä johta. Toinen kokeneempana pakostakin olettaa että asiat on hanskassa, eikä kertakaikkiaan voi käsittää että joku olisi vielä samassa iässä tai jopa vanhempanakin melko kokematon.
Mitä tämä tarkoittaa? Tarkoitatko, että se kokemattomuus paljastuu jossain vaiheessa suhdetta ja se on sitten haitta sille suhteelle?
No esimerkiksi minä kokemattomana nelikymppisenä aloin tekemisiin kokeneen kanssa. Tuli ongelmia lähes joka asiassa kun en ole tottunut olemaan toisen kanssa ja toinen menetti siinä hermojaan, ahdistui ja kiukutteli vähänväliä. Hetkeksi auttoi, kun avauduin ja kerroin että tällainen nyt vaan olen ja näin on näppylät, mutta äkkiä se unohtui ja taas mentiin samalla kaavalla. Ei sitä kokenut vaan näytä käsittävän, miten hankalaa asiat voi olla vanhalle kokemattomalle. Moni kun varmaan tuppaa oman elämänkokemuksensa ja perspektiivinsä kautta tarkastelemaan toisiakin ihmisiä.
Mistä sinä päättelet, että tuo johtui juuri kokemattomuudesta? Toiveenne ja tarpeenne ei osuneet yksiin, sitä sattuu ihan yhtä lailla parisuhdekokeneillekin. Monella on tuon "tällainen mä vaan oon ja näin on näppylät" -asenteen ansiosta pitkä epäonnistuneiden parisuhteiden sarja. Kykenemättömyys tai halukattomuus kompromisseihin on enemmän luonnekysymys kuin kokemuksesta kiinni. Veikkaan, että useammasta pitkästä suhteesta eronneilla on tuota joustamattomuutta yleensä vielä enemmän kuin ikisinkuilla.
No siis minähän yritin miellyttää ja joustaa minkä kerkesin ja oppia niitä asioita mitä en osannut, mutta toinen pisti heti stoppia eikä antanut edes mahdollisuutta siihen, koska hänellä oli oletus että asioiden pitäisi nyt vaan sujua ikäänkuin automaattisesti, eikä toista tarvisi opettaa kuin pikkulasta.
Voitko nyt yhtään avata, että millaisista asioista oli kyse? Minusta kun perus maalaisjärjellä, keskustelulla ja toisen huomioimisella pääsee jo todella pitkälle. Ja oman suhteeni lisäksi tuttavapiirissä on muutama muukin pari, joissa kokemusero on ollut huomattava.
Onko tuttavapiirissäsi siis ollut +40-vuotiaita, joista toisella kymmeniä suhteita ja toisella 0 kun ovat menneet yhteen? Toisella ei siis edes minkäänlaista seksikokemusta. Tuolla saralla ainakin tuli nimittäin ongelmia, enkä ymmärrä mitä täällä lässytetään että joo ei mitään mitä siinä muka tarvii opetella? Kuulostaa vähän siltä ettei oikeasti edes mitään täyskokemattomia ole oltukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka parisuhteen nyt "löytäisikin", niin ongelmiinhan etenkin tuollainen kokemattomuus varttuneella iällä johta. Toinen kokeneempana pakostakin olettaa että asiat on hanskassa, eikä kertakaikkiaan voi käsittää että joku olisi vielä samassa iässä tai jopa vanhempanakin melko kokematon.
Mitä tämä tarkoittaa? Tarkoitatko, että se kokemattomuus paljastuu jossain vaiheessa suhdetta ja se on sitten haitta sille suhteelle?
No esimerkiksi minä kokemattomana nelikymppisenä aloin tekemisiin kokeneen kanssa. Tuli ongelmia lähes joka asiassa kun en ole tottunut olemaan toisen kanssa ja toinen menetti siinä hermojaan, ahdistui ja kiukutteli vähänväliä. Hetkeksi auttoi, kun avauduin ja kerroin että tällainen nyt vaan olen ja näin on näppylät, mutta äkkiä se unohtui ja taas mentiin samalla kaavalla. Ei sitä kokenut vaan näytä käsittävän, miten hankalaa asiat voi olla vanhalle kokemattomalle. Moni kun varmaan tuppaa oman elämänkokemuksensa ja perspektiivinsä kautta tarkastelemaan toisiakin ihmisiä.
Mistä sinä päättelet, että tuo johtui juuri kokemattomuudesta? Toiveenne ja tarpeenne ei osuneet yksiin, sitä sattuu ihan yhtä lailla parisuhdekokeneillekin. Monella on tuon "tällainen mä vaan oon ja näin on näppylät" -asenteen ansiosta pitkä epäonnistuneiden parisuhteiden sarja. Kykenemättömyys tai halukattomuus kompromisseihin on enemmän luonnekysymys kuin kokemuksesta kiinni. Veikkaan, että useammasta pitkästä suhteesta eronneilla on tuota joustamattomuutta yleensä vielä enemmän kuin ikisinkuilla.
No siis minähän yritin miellyttää ja joustaa minkä kerkesin ja oppia niitä asioita mitä en osannut, mutta toinen pisti heti stoppia eikä antanut edes mahdollisuutta siihen, koska hänellä oli oletus että asioiden pitäisi nyt vaan sujua ikäänkuin automaattisesti, eikä toista tarvisi opettaa kuin pikkulasta.
Mitä sinä vasta opettelit? Hampaiden pesua ja puhumistako? Noi taidot opitaan jo ennen peruskoulua.
No sitä toisen ihmisen kanssa olemista. Vaikka osaan puhua ja pestä hampaani, niin silti olin jännittynyt ja estoinen, koska olinhan viettänyt elämäni sitä ennen yksin. Se johti välillä vääriin tulkintoihin toisen osalta. Hyvä sulle, jos heti avautui homma.
Tynnyrissäkö kasvoit? Jos et osaa olla toisen kanssa, mitä tämä toinen sinulta saa? Parisuhde ei ole mikään opettajan ja oppilaan suhde.
Jos ei ole ystäviä kun ei osaa ihmisten kanssa olla, niin miksi luulla että pärjää parisuhteessa?
Tuossahan sen itse sanoitkin, ei ole mikään opettajan ja oppilaan suhde eli kaikki pitäisi osata jo valmiiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka parisuhteen nyt "löytäisikin", niin ongelmiinhan etenkin tuollainen kokemattomuus varttuneella iällä johta. Toinen kokeneempana pakostakin olettaa että asiat on hanskassa, eikä kertakaikkiaan voi käsittää että joku olisi vielä samassa iässä tai jopa vanhempanakin melko kokematon.
Mitä tämä tarkoittaa? Tarkoitatko, että se kokemattomuus paljastuu jossain vaiheessa suhdetta ja se on sitten haitta sille suhteelle?
No esimerkiksi minä kokemattomana nelikymppisenä aloin tekemisiin kokeneen kanssa. Tuli ongelmia lähes joka asiassa kun en ole tottunut olemaan toisen kanssa ja toinen menetti siinä hermojaan, ahdistui ja kiukutteli vähänväliä. Hetkeksi auttoi, kun avauduin ja kerroin että tällainen nyt vaan olen ja näin on näppylät, mutta äkkiä se unohtui ja taas mentiin samalla kaavalla. Ei sitä kokenut vaan näytä käsittävän, miten hankalaa asiat voi olla vanhalle kokemattomalle. Moni kun varmaan tuppaa oman elämänkokemuksensa ja perspektiivinsä kautta tarkastelemaan toisiakin ihmisiä.
Mistä sinä päättelet, että tuo johtui juuri kokemattomuudesta? Toiveenne ja tarpeenne ei osuneet yksiin, sitä sattuu ihan yhtä lailla parisuhdekokeneillekin. Monella on tuon "tällainen mä vaan oon ja näin on näppylät" -asenteen ansiosta pitkä epäonnistuneiden parisuhteiden sarja. Kykenemättömyys tai halukattomuus kompromisseihin on enemmän luonnekysymys kuin kokemuksesta kiinni. Veikkaan, että useammasta pitkästä suhteesta eronneilla on tuota joustamattomuutta yleensä vielä enemmän kuin ikisinkuilla.
No siis minähän yritin miellyttää ja joustaa minkä kerkesin ja oppia niitä asioita mitä en osannut, mutta toinen pisti heti stoppia eikä antanut edes mahdollisuutta siihen, koska hänellä oli oletus että asioiden pitäisi nyt vaan sujua ikäänkuin automaattisesti, eikä toista tarvisi opettaa kuin pikkulasta.
Mitä sinä vasta opettelit? Hampaiden pesua ja puhumistako? Noi taidot opitaan jo ennen peruskoulua.
No sitä toisen ihmisen kanssa olemista. Vaikka osaan puhua ja pestä hampaani, niin silti olin jännittynyt ja estoinen, koska olinhan viettänyt elämäni sitä ennen yksin. Se johti välillä vääriin tulkintoihin toisen osalta. Hyvä sulle, jos heti avautui homma.
Tynnyrissäkö kasvoit? Jos et osaa olla toisen kanssa, mitä tämä toinen sinulta saa? Parisuhde ei ole mikään opettajan ja oppilaan suhde.
Jos ei ole ystäviä kun ei osaa ihmisten kanssa olla, niin miksi luulla että pärjää parisuhteessa?
Kiva kun löytyy ymmärrystä tähän malliin. Eli jos olet ollut yksin niin elähän surkea ja yksinäinen elämä ja kuole pois, niinkö? Oikein hyväosaiset puhuu.
Alkaa pännimään nyt niin että poistatan ketjun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka parisuhteen nyt "löytäisikin", niin ongelmiinhan etenkin tuollainen kokemattomuus varttuneella iällä johta. Toinen kokeneempana pakostakin olettaa että asiat on hanskassa, eikä kertakaikkiaan voi käsittää että joku olisi vielä samassa iässä tai jopa vanhempanakin melko kokematon.
Mitä tämä tarkoittaa? Tarkoitatko, että se kokemattomuus paljastuu jossain vaiheessa suhdetta ja se on sitten haitta sille suhteelle?
No esimerkiksi minä kokemattomana nelikymppisenä aloin tekemisiin kokeneen kanssa. Tuli ongelmia lähes joka asiassa kun en ole tottunut olemaan toisen kanssa ja toinen menetti siinä hermojaan, ahdistui ja kiukutteli vähänväliä. Hetkeksi auttoi, kun avauduin ja kerroin että tällainen nyt vaan olen ja näin on näppylät, mutta äkkiä se unohtui ja taas mentiin samalla kaavalla. Ei sitä kokenut vaan näytä käsittävän, miten hankalaa asiat voi olla vanhalle kokemattomalle. Moni kun varmaan tuppaa oman elämänkokemuksensa ja perspektiivinsä kautta tarkastelemaan toisiakin ihmisiä.
Mistä sinä päättelet, että tuo johtui juuri kokemattomuudesta? Toiveenne ja tarpeenne ei osuneet yksiin, sitä sattuu ihan yhtä lailla parisuhdekokeneillekin. Monella on tuon "tällainen mä vaan oon ja näin on näppylät" -asenteen ansiosta pitkä epäonnistuneiden parisuhteiden sarja. Kykenemättömyys tai halukattomuus kompromisseihin on enemmän luonnekysymys kuin kokemuksesta kiinni. Veikkaan, että useammasta pitkästä suhteesta eronneilla on tuota joustamattomuutta yleensä vielä enemmän kuin ikisinkuilla.
No siis minähän yritin miellyttää ja joustaa minkä kerkesin ja oppia niitä asioita mitä en osannut, mutta toinen pisti heti stoppia eikä antanut edes mahdollisuutta siihen, koska hänellä oli oletus että asioiden pitäisi nyt vaan sujua ikäänkuin automaattisesti, eikä toista tarvisi opettaa kuin pikkulasta.
Mitä sinä vasta opettelit? Hampaiden pesua ja puhumistako? Noi taidot opitaan jo ennen peruskoulua.
No sitä toisen ihmisen kanssa olemista. Vaikka osaan puhua ja pestä hampaani, niin silti olin jännittynyt ja estoinen, koska olinhan viettänyt elämäni sitä ennen yksin. Se johti välillä vääriin tulkintoihin toisen osalta. Hyvä sulle, jos heti avautui homma.
Tynnyrissäkö kasvoit? Jos et osaa olla toisen kanssa, mitä tämä toinen sinulta saa? Parisuhde ei ole mikään opettajan ja oppilaan suhde.
Jos ei ole ystäviä kun ei osaa ihmisten kanssa olla, niin miksi luulla että pärjää parisuhteessa?
Tuossahan sen itse sanoitkin, ei ole mikään opettajan ja oppilaan suhde eli kaikki pitäisi osata jo valmiiksi.
Tietenkin. Yhdessäoloa harjoitellaan, jo sieltä limudiskosta. Mikset sinä ole harjoitellut?
Kun ei kukaan aikuinen mitään henkisesti pikkulasta halua, pitäisi olla itsestäänselvää.
Vierailija kirjoitti:
Alkaa pännimään nyt niin että poistatan ketjun.
Niin aina teet. Miten se toimii sinulle, saman vastauksen tulet saamaan uudessa ketjussa, jonka kuitenkin avaat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka parisuhteen nyt "löytäisikin", niin ongelmiinhan etenkin tuollainen kokemattomuus varttuneella iällä johta. Toinen kokeneempana pakostakin olettaa että asiat on hanskassa, eikä kertakaikkiaan voi käsittää että joku olisi vielä samassa iässä tai jopa vanhempanakin melko kokematon.
Mitä tämä tarkoittaa? Tarkoitatko, että se kokemattomuus paljastuu jossain vaiheessa suhdetta ja se on sitten haitta sille suhteelle?
No esimerkiksi minä kokemattomana nelikymppisenä aloin tekemisiin kokeneen kanssa. Tuli ongelmia lähes joka asiassa kun en ole tottunut olemaan toisen kanssa ja toinen menetti siinä hermojaan, ahdistui ja kiukutteli vähänväliä. Hetkeksi auttoi, kun avauduin ja kerroin että tällainen nyt vaan olen ja näin on näppylät, mutta äkkiä se unohtui ja taas mentiin samalla kaavalla. Ei sitä kokenut vaan näytä käsittävän, miten hankalaa asiat voi olla vanhalle kokemattomalle. Moni kun varmaan tuppaa oman elämänkokemuksensa ja perspektiivinsä kautta tarkastelemaan toisiakin ihmisiä.
Mistä sinä päättelet, että tuo johtui juuri kokemattomuudesta? Toiveenne ja tarpeenne ei osuneet yksiin, sitä sattuu ihan yhtä lailla parisuhdekokeneillekin. Monella on tuon "tällainen mä vaan oon ja näin on näppylät" -asenteen ansiosta pitkä epäonnistuneiden parisuhteiden sarja. Kykenemättömyys tai halukattomuus kompromisseihin on enemmän luonnekysymys kuin kokemuksesta kiinni. Veikkaan, että useammasta pitkästä suhteesta eronneilla on tuota joustamattomuutta yleensä vielä enemmän kuin ikisinkuilla.
No siis minähän yritin miellyttää ja joustaa minkä kerkesin ja oppia niitä asioita mitä en osannut, mutta toinen pisti heti stoppia eikä antanut edes mahdollisuutta siihen, koska hänellä oli oletus että asioiden pitäisi nyt vaan sujua ikäänkuin automaattisesti, eikä toista tarvisi opettaa kuin pikkulasta.
Mitä sinä vasta opettelit? Hampaiden pesua ja puhumistako? Noi taidot opitaan jo ennen peruskoulua.
No sitä toisen ihmisen kanssa olemista. Vaikka osaan puhua ja pestä hampaani, niin silti olin jännittynyt ja estoinen, koska olinhan viettänyt elämäni sitä ennen yksin. Se johti välillä vääriin tulkintoihin toisen osalta. Hyvä sulle, jos heti avautui homma.
Tynnyrissäkö kasvoit? Jos et osaa olla toisen kanssa, mitä tämä toinen sinulta saa? Parisuhde ei ole mikään opettajan ja oppilaan suhde.
Jos ei ole ystäviä kun ei osaa ihmisten kanssa olla, niin miksi luulla että pärjää parisuhteessa?
Siis tääl ihmetellään kun miehet matkii sängyssä jotain pornoa eikä tule mieleen, että se saattaa olla ainut paikka mistä ovat sitä seksiä opetelleet. Miten senkin suhteen oikein elät "tynnyrin ulkopuolella", jos niihin petitouhuihin nyt ei vaan ole sattunut pääsemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työttömän korvaisin sanalla köyhä.
Työtön kun ei ole yhtä kuin köyhä. Tunnen monia hyvin varakkaita työttömiä, perineet tai sijoituksille tehneet varallisuuden eikä tarvitse koskaan tehdä töitä.
Mä en korvaisi. Työttömyys, kun on muutakin kuin köyhyys. Työttömyys on monien silmissä motivaationpuutetta, laiskuutta ja epäonnistumista. Työttömyys on myös statuksen puutetta. Voi toki olla rikas ilman työtä, mutta ei rikaskaan ole kovin kiehtova, jos päivänsä kuluu vain sohvalla makaamalla. Pitää olla tavoitteita, unelmia ja pyrkimystä eteenpäin. Näitä harvoin työttömällä on. Tai voi olla, mutta moni olettaa, että ei ole ja siksi työtön pariutumistilanteessa katsotaan huonoksi vaihtoehdoksi - varsinkin pitkäaikaistyötön.
ap
Eli joku postia jakava tai elintaviketehtaassa pakkaajana työskenyelevä ei kelpaa kun pitää olla unelmia ja tavotteita? Vai mihin raja vedetään? En laittaisi duunaria statukseltaan sen parempaan asemaan kuin työtön. Näillä kahdella eroa on vain se, että toinen on töissä ja toinen ei.
Vierailija kirjoitti:
Olen hävinnyt naisen pitkäaikaistyöttömälle amiksen käyneelle jampalle. Itse olen oman alan töitä tekevä FM.
FM? Fagmaster?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkaa pännimään nyt niin että poistatan ketjun.
Niin aina teet. Miten se toimii sinulle, saman vastauksen tulet saamaan uudessa ketjussa, jonka kuitenkin avaat.
Jep. Tukea ja apua estoinen saa ammattiauttajalta, me emme ole tukihenkilöitäsi.
En tietenkään tiedä, sitä varten siihen kumppaniin tutustutaan. Jos se on ääliö, sille annetaan kenkää ja etsitään joku muu.