Lue keskustelun säännöt.
Pukeudutaanko teillä kotona kunnon vaatteisiin?
Olen jotenkin tämän koronavuoden aikana havahtunut siihen, että minä ja mies ollaan kotona aina ihan kammottavissa vaatteissa. Kun tulen ihmisten ilmoilta kotiin, viskaan välittömästi asialliset vaatteet hiiteen ja vaihdan vanuttuneisiin sortseihin ja t-paitaan ja hengailen kotona avojaloin ja ilman rintsikoita ja tukka jollain epämääräisellä tötteröllä, kunhan on vain pois silmiltä. Mies niin ikään käyttää vanhoja nuhjuuntuneita verkkareita ja kollaripaitoja. En nyt edes tarkoita mitään söpöjä siistejä oloasuja vaan välillä oikeastikin aika karseita kauhtanoita. Juuri eilen jotenkin havahduin vilkaisemaan meitä molempia ja aloin nauraa kun retkotettiin tamineissamme katselemassa telkkaria kuin mitkäkin kaksi puliveivaria. Jos joku yllättäen koputtaisi ovelle, menisi varmaan puoli tuntia että saisin itseni harottua sellaiseen järjestykseen, että kehtaisi avata oven. Tänäänkin on tullut tehtyä koko päivä etätöitä miehen telttamaisen isossa t-paidassa :D
Uskokaa tai älkää, emme ole mitään hampuuseja, vaan kodin ulkopuolella itse asiassa varsin huoliteltuja ja tykätään molemmat pukeutua hyvin ja laadukkaisiin vaatteisiin.
Puetaanko teidän perheessä joka päivä kunnon vaatteet päälle? Olen joskus yrittänyt lanseerata meillekin sellaista kulttuuria, mutta tuntuu todella epämukavalta yrittää rentoutua sohvalla ihka oikeissa housuissa. Saumat kiristää ja puristaa ja vaatteet "tuntuu" päällä ihan liikaa. Yleensä luovutan nopeasti ja vapauden tunne onkin suunnaton kun saan kiskaista päälleni rumimman ja mukavimman kaapuni.
Ja ennen kuin joku ehtii paikalle marmattamaan, niin täsmennän vielä että mikään eksistentiaalinen kriisi tässä ei ole kyseessä vaan ihan huumorilla mietin asiaa :D
Kommentit (702)
Kunto ei pidä siitä, että kaikki pukeutuvat Kunnon vaatteisiin, koska ne tulevat likaisiksi ja hajoavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kotona pidän yleensä sen verran siistiä päällä että kehtaan avata oven jos joku soittaa ovikelloa. Yleensä siis treenitrikoot ja joku collegepaita tai collegehousut ja t-paita päällä kotona. Hiukset harjaan ja hampaat myös, meikkiä en kotona käytä- ihokin tykkää kun saa hengittää.
Olen viime aikoina panostanut näihin oloasuihin joita en kehtaisi näyttää kenellekään perheen ulkopuolisille. Olen hankkinut vuorelliset hupparin ja pieruverkkarit. Jalassa on useimmiten paksut villasukat. Nyt ei haittaa vaikka sisäilman lämpötila olisi lähempänä kymmentä astetta. Kun nämä vaatteet vetää päälle viileänä aamuna, tuntee kuin lämmin tunne valtaisi kehon hetkessä. Käyttömukavuudeltaan paras vaateinvestointini ikinä.
Verkkareissa olen aina kotona. Fleece, villapaita tai t-paita lisäksi.
Mä oon sitä tyyppiä että aina ulos ja kauppaankin mennessä pukeudun mahdollisimman siististi ja nätisti, mutta kotona on rönttävaatteet. Yritän sillälailla kuluttaa niitä huonompia pois. Sitten toki kun miesystävä tulee vierailulle, pukeudun siististi mutta mukavasti:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kotona on aina vähintään saketti, silinteri ja kukka napinlävessä.
Minua on aina kehuttu tyylikkääksi pukeutujaksi.
Nämä kehujat eivät ole nähneet koti-minääni; varmaan 20 v vanha t-paita, jonka päällä samanikäinen college (miehen entinen) , reilun kokoiset ja moneen kertaan pestyt, eli pehmeät verkkarit, villasukat.
Ei meikkiä, hiukset ponnarilla.
Moneen kertaan pestyt, hieman jo kuluneet ja päällä löysähköt vaatteet ovat ihan parasta kotioloissa.
Mukavuus ennen ulkonäköä. Ensimmäinen asia kotiin saavuttua käsien pesun jälkeen on vaihtaa kotivaatteet päälle.
Katselin miestäni eilen illalla. Persiistä roikkuvat verkkarit, venynyt villapaita ja villasukat. Eipä uskoisi, että häntäkin on kehuttu tyylikkääksi kodin ulkopuolisessa vaatetuksessaan.
Yllätysvieraat näkevät siis meidät aidoimmillaan....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on viime aikoina ollut in merinovillakerrastot. Karsean näköistä, mutta lämmintä ja mukavaa. Ulos lähtiessä vetäistään vain jotkut housut jalkaan ja takki päälle.
Alkoi tehdä mieli kaftaania, kun luin näitä vastauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä pukeudun kotonakin ns. "raflaavasti", käytän isoja koruja sekä räväköitä kuoseja.
Kotimekkona Gerry Weberin mekko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on sellainen perinnetapa että ilta kuuden jälkeen ja sunnuntaisin kotona ollaan aina oikeuttava paremmin puhtaisiin asuun asuun tai pukuun jossa eli farkut ja oloasit ja nämä trendimuodit on kiellettyä.
Paremmin pukeutuneina ollaan aina kotona ja muualla kansallispuvussa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kotona on aina vähintään saketti, silinteri ja kukka napinlävessä.
Kohtuullisen kookas napinläpi.
Mukava kotimekko tai legginssit + teepaita on oma kotiasuni, ulos mennessä jotain vähän parempaa päälle :)
Kotonahan nimenomaan ollaan rönttävaatteissa. Kylään pukeudutaan hienommin.
Mä alennan kulahtaneita vaatteita kotivaatteiksi että voin käyttää ne loppuun. Jos tulee vieraita, joudun usein vaihtamaan siistimpää päälle. Ulos lähtiessä pukeudun siistimmin mutta kauniita oloasuja en osta.
Olen aina pitänyt kotona olohousuja tai gollegeshortseja, farkut tai kynähameet ovat liian epämukavia sohvaolosuhteisiin. Nykyisin teen pelkästään etätyötä ja oikeastaan koko vaatteisto on muuttunut sellaiseksi, että on riittävän mukava myös kotona. Eli minulla on vain mukavia vaatteita, mutta jos mennään jonnekin, saatan vetää ne farkutkin kaapista jalkaan. Ihan alasti en kotonakaan ole, käyn ulkona koiran kanssa useita kertoja päivässä ja usein esim. kaupassa ym. päivän aikana. Vaatteet, jotka ovat mukavia, ovat kuitenkin myös siistejä, samoissa voin mennä kaupungille.
Niin rönttöihin kotona, kuin mahdollista. Koska olemme molemmat päiväkoti työntekijöitä, kodin ulkopuolellakin ehjissä mutta aika röntöissä.
En ymmärrä koko kysymystä. Mitä ovat "kunnon vaatteet"? Meillä pukeudutaan tarpeen mukaan jos pukeutua tarvitsee.