Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Aiheuttaako parisuhde teille ulkonäköpaineita?
Itse stressaan parisuhteessani koko ajan siitä, etten ole ulkoisesti riittävä puolisolleni, ja löydän koko ajan uusia vikoja ulkonäöstäni. Tämä masentaa, ahdistaa ja vie kaiken energiani. Suhde on kestänyt jo lähemmäs vuosikymmenen, mutta ongelma tuntuu vain pahenevan.
Sinkkuna elämä oli tavallaan paljon helpompaa, kun ei tarvinnut näyttää hyvältä ketään varten, vaan sai vain nauttia elämästä sekä terveestä ja toimivasta kehosta. Parisuhteen myötä olen katsonut itseäni aivan erilaisten lasien läpi.
Onko muilla (ollut) vastaavia tuntemuksia? Miten niistä pääsisi eroon? En haluaisi erotakaan tämän takia, mutta välillä tuntuu, että voin niin pahoin, ettei muuta vaihtoehtoa ole.
Kommentit (348)
Vierailija kirjoitti:
Sulla alemmuuskompleksia. Kysymys onko miehesi sen sulle aiheuttanut?
Tottakai mies on sen aiheuttanut. Eihän naisissa voi olla vikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun näitä kommentteja lukee rapisee usko naisiin täysin. Jostain ulkonäköpaineista pää niin sekaisin, että tarvitsee hoitoa. Ja tämmöisiä pitäisi saada vielä johtopaikoille, jossa paineet ovat moninkerroin kovempia.
Mulla tippui parisuhteessa (17 vuotta yhdessä) vaaleanpunaiset lasit päästä kun mies arvosteli alapäätäni. Karvani olivat kuulemma epämiellyttävän näköiset ja tuntuiset. Itsehän hän ei ole koskaan ajellut, hyvä jos kerran vuodessa käy parturissa leikkaamassa haiveniaan. Mies ei ymmärtänyt yhtään miksi loukkaannuin ja sanoi että mun pitää mennä hoitoon.
Ennen kärsin suhteessa enemmän haluavana. Näiden karvakeskusteluiden jälkeen haluni miestä kohtaan katosivat täysin. Mies arvosteli minussa myös muita asioita ja itsetuntoni laski pohjalukemiin. Olen kuitenkin mielestäni ihan kaunis, normaalipainoinen, urheilullinen nainen ja panostan ulkonäköön. Mutta kyllä, minulla on karvoja.
Nyt avioero on vireillä ja odotan niin paljon, että voin asua omassa kodissa ja minun ei tarvitse kuulla enää haukkuja ja arvostelua. Syitä eroon oli kyllä muitakin, mutta se että en enää kelvannut omana itsenäni ulkoisesti(kaan) oli viimeinen niitti.
Ei. Oikeestaan olen alkanut kiinnittämään siihen vähemmän huomiota suhteen myötä. Jos sinkkuna meikkasin harvoin, niin nyt suhteessa meikkaan vielä harvemmin.
Toivoisin että miehelle aiheuttaisi. Mutta ei, lihoo eikä välitä itsestään yhtään. Toisin kuin minä, joka pidän huolta itsestäni. Kiva katsoa sataa kiloa lähestyvää keijukaista samalla kun itse vedän lenkkareita jalkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En stressaile ulkonäköäni, lihoin kotiäitivuosina sairaalloiseen ylipainoon ja silloinkin eniten stressasin omaa terveyttäni, tosin miehenikin pari kertaa toivoi, että tekisin elämäntapamuutoksen lapsia ajatellen. Mutta kun palasin työelämään, kilot tippuivat kuin itsellään ja palasin takaisin lievään ylipainoon. Nykyään kyllä meikkaan useammin ja käyn kampaajalla, toisin kuin kotiäitivuosina ja en voi kieltää, etteikö nämä asiat olisi vaikuttaneet suhteeseemme positiivisesti. Mutta tosiaan meillekin merkkaa enemmän se, mitä pään sisällä liikkuu kuin miltä toinen näyttää.
[kuulodtaapa kivalta. Ja oikeastaan kovin tutulta. Tsemppiä mellle.
quote=Vierailija]Ei aiheuta ulkonäköpaineita. Miehelle riittää, että kaapissa on leipää, kun tulee töistä. Siinä tuo istuu koko illan kännykällä ja pumppaa leipää. Ei mitään yhteistä puhuttavaa tai suunnitelmia. Sen verran pitkämielinen minäkin olen, että hautaan asti aion tässä olla. Ei väliä, vaikka puoli päätä puuttuisi, kun toinen katsoo kissavideoita.[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ei mun kumppani ole kanssani pelkän ulkonäköni takia.
Parisuhteessa on merkittävämpiäkin asioita, kuin joku vartalo ja pärstän näkö.
Samaa mieltä, mieheni ei ikinä haaveile muista naisista vaan hälle olen se kaunein ja seksikkäin.
Nainen 250kg/164cm
Minä erosin 4 vuoden seurustelusuhteesta kritisoinnin vuoksi. Suosittelen sitä muillekin. Ei kannata jäädä suhteeseen, jossa ei saa arvostusta osakseen. Se syö itsetuntoa. Olen siitä mieltä, että tuo on mieheltä vallankäyttöä ja kun sellaiset elementit näkyvät parisuhteessa, kannattaa juosta. Parisuhde on tunnesuhde ja siinä on tärkeää saada arvostusta ja hyväksyntää. Ehkä tärkeintä on jaksaa odottaa niin kauan, että sellainen tulee kohdalle tai pysyä yksin.
Rakkaudella, olet arvokas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kommentoiko miehesi ulkonäköäsi jotenkin?
Itse olin alunalkaen tyytyväinen ulkonäkööni, pidin itseäni hyvinkin nättinä. Sitten vuosikausien negatiivinen arvostelu muilta yhteen piirteeseeni kohdistuen sai minut muuttamaan käsitystä itsestäni ja nyt pidän itseäni kokonaisvaltaisesti vastenmielisenä - en pelkästään tuota kyseistä piirrettä vaan ihan kauttaaltaan.
En todellakaan olisi suhteessa, jossa en kokisi olevani rakastettava ja ihana juuri tällaisena epätäydellisenä mitä olen. Ihan älytön ajatuskin että kokisi paineita ulkonäöstään ettei vaan toinen jättäisi. Sellainen saa mennäkin menojaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei todellakaan aiheuta. Jos aiheuttaisi, niin eroaisin.
Ei huolehta yhtään. Ulkonäkökeskeisyyden ohi ajoi terveyshuolet noin 40+ iässä.
Nuorena oli tärkeää esiintyä ja tulla huomatuksi, nykyään ei riitä energia ja miksi pitäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun näitä kommentteja lukee rapisee usko naisiin täysin. Jostain ulkonäköpaineista pää niin sekaisin, että tarvitsee hoitoa. Ja tämmöisiä pitäisi saada vielä johtopaikoille, jossa paineet ovat moninkerroin kovempia.
Juuri tätä samaa olen miettinyt. Nämä naiset tekevät itselleen ja toisilleen nämä ongelmat. Naisena voin todeta että aina löytyy niitä ulkonäön kritisoijia joka paikasta. Oli hoikka tai ei, oli maalia naamassa tai ei. Se on omasta asenteesta kiinni kuinka paljon tuolle "kritiikille" antaa arvoa. Ja kauneusleikkauksiin menijöille suosittelen terapiaa ja älyn kehittämistä sen uuden nenän tai tekorintojen sijaan.
yleensä se menee päinvastoin. kun mies on kiikissä, nainen aloittaa perseenkasvatuksen
Tuo on tosi inhottava tunne. Exäni oli tuollainen arvostelija joka puuttui kaikkeen. Mitä baariin "kuului" laittaa päälle. Kuinka kirpparilta ei voinut ostaa vaatteita kun olivat toisen vanhoja. Kaupassakin monet monet ihmiset sovittaa samoja vaatteita ja ne pestään hemmetin imbesilli. No tuo johti siihen että kyttäsin ulkomuotoani ja harmittelin kun en mahtunut tiettyyn kokoon. Näin jälkikäteen muutama vuosi myöhemmin katson vanhoja kuvia ja huomaan että olin ihan nätti ja tyylini oli oma ja osa persoonallisuuttani. Eikä mua hemmetisdö kiinnostanut silloin eikä kiinnosta nyt mitä muilla on päällä missäkin. Olisimpa osannut laittaa kampoihin kunnolla ja sanoa että lähde kälpoimään jos ei miellytä.
En yhtään tunnista ongelmaa. Enkä ehkä sitäkään miksi tuollaisen takia jättäisi toisen, varmuuden vuoksi? Jos se ulkonäkö on miehelle niin tärkeää niin mikset vaan kokeile lähteekö jos lakkaat panostamasta noin paljon? Sillähän se sitten joka tapauksessa selviää.
Vierailija kirjoitti:
yleensä se menee päinvastoin. kun mies on kiikissä, nainen aloittaa perseenkasvatuksen
Totta, mutta koskee molempia sukupuolia. Olen kerta toisensa jälkeen todistanut kuinka tutut miehet ja naiset päästävät itsensä huonoon fyysiseen kuntoon sen jälkeen kun ovat menneet parisuhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla alemmuuskompleksia. Kysymys onko miehesi sen sulle aiheuttanut?
En sanoisi, että mieheni on tätä ongelmaa aiheuttanut, mutta ehkä kuitenkin edesauttanut sen syntyä. Suhteen alkuvaiheessa hän kritisoi ulkonäköäni hyvin herkästi ja esim. vahti syömistäni. Nyt hän on aikuistunut sen verran, ettei enää tee tuota. Minuun tuo kaikki tapahtunut kuitenkin sattuu yhä niin paljon, etteivät mitkään kehut voi korjata hänen tekemäänsä tuhoa. / AP
Tuo kommentointi ei todellakaan ole ok. Ja kyllä, ei sitä aiheutunutta tuhoa voi ainakaan sama ihminen korjata.
Niinpä, ei ainakaan jos mies ei ole edes pyytänyt tosissaan anteeksi kritisointia ja vahtimista.
Alue: Aihe vapaa
Ei aiheuta ulkonäköpaineita. Miehelle riittää, että kaapissa on leipää, kun tulee töistä. Siinä tuo istuu koko illan kännykällä ja pumppaa leipää. Ei mitään yhteistä puhuttavaa tai suunnitelmia. Sen verran pitkämielinen minäkin olen, että hautaan asti aion tässä olla. Ei väliä, vaikka puoli päätä puuttuisi, kun toinen katsoo kissavideoita.