Ei noi ministerit kyllä älynlahjoillaan lukiossa loistaneet

Vierailija kirjoitti:

Persuilla on heikoin koulutustaso kaikista eduskuntapuolueista. Myöskin eniten työttömiä äänestäjissä. Hakkaraiselta jäi peruskoulu kesken ja Huhtasaarelta oma gradu tekemättä, piti kopioida luvatta toiselta 80%. Puheenjohtajalla intti käymättä, mutta sen sijaan viharikostuomio kaikista oikeusasteista.

Niin että mitä ap yrittää nyt inttää?

Kuka mainitsemistasi on ministeri? Miten intin käyminen liittyy mihinkään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis arvotatte ihmisen sen teini-iän suoriutumisen mukaan? Kuinkahan monta kympin tyttöä, ällän ylioppilasta, erinomaista maisteria on automaattisesti menestynyt? Ei se opiskelumotiivi takaa menestystä muussa elämässä. Ihmiset muuttuvat; siitä rääpäleestä voi tulla menestyjä ja laudaturien tytöstä reppana. Ihmiset myös kypsyvät eri aikaan.

Emme jos myöhemmin elämässä hankkii osaamisen muualta. Esimerkiksi lyhyen matikan C ei haittaa mitään, jos on myöhemmin aikuistunut ja hankkinut DI-tutkinnon Aallon tefyltä. Ikävä kyllä suurimmassa osassa tapauksia on luettu jotain hallintotieteitä tai muuta pilipalia.

Eikö poliitikolla hallintotieteiden tutkinto ole kuitenkin oleellisempi koulutus kuin diplomi-insinöörin? Miksi siis nimenomaan DI-tutkinto? Ihan vain osoittaakseen kansalle, että on loogisesti älykäs? Sen sijaan että opiskelisi asioita, jotka ovat oleellisempia ministerin virassa.

Mulle tuli matikasta c, vaikka kurssit 9-10. Oli niin helppoja laskuja ekat, että luulin, että pakko olla joku monimutkaisempi juttu ja sössin homman. Lisäksi olin pahasti masentunut lukioajan. Pää kohmeessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis arvotatte ihmisen sen teini-iän suoriutumisen mukaan? Kuinkahan monta kympin tyttöä, ällän ylioppilasta, erinomaista maisteria on automaattisesti menestynyt? Ei se opiskelumotiivi takaa menestystä muussa elämässä. Ihmiset muuttuvat; siitä rääpäleestä voi tulla menestyjä ja laudaturien tytöstä reppana. Ihmiset myös kypsyvät eri aikaan.

Emme jos myöhemmin elämässä hankkii osaamisen muualta. Esimerkiksi lyhyen matikan C ei haittaa mitään, jos on myöhemmin aikuistunut ja hankkinut DI-tutkinnon Aallon tefyltä. Ikävä kyllä suurimmassa osassa tapauksia on luettu jotain hallintotieteitä tai muuta pilipalia.

Eikö poliitikolla hallintotieteiden tutkinto ole kuitenkin oleellisempi koulutus kuin diplomi-insinöörin? Miksi siis nimenomaan DI-tutkinto? Ihan vain osoittaakseen kansalle, että on loogisesti älykäs? Sen sijaan että opiskelisi asioita, jotka ovat oleellisempia ministerin virassa.

Ei tarvitse olla juuri DI, mutta jotain ongelmanratkaisukykyä harjoittavaa ja mittaavaa olisi syytä olla CV:ssä. Hallintotieteen osaajia voi olla assistentteina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis arvotatte ihmisen sen teini-iän suoriutumisen mukaan? Kuinkahan monta kympin tyttöä, ällän ylioppilasta, erinomaista maisteria on automaattisesti menestynyt? Ei se opiskelumotiivi takaa menestystä muussa elämässä. Ihmiset muuttuvat; siitä rääpäleestä voi tulla menestyjä ja laudaturien tytöstä reppana. Ihmiset myös kypsyvät eri aikaan.

Emme jos myöhemmin elämässä hankkii osaamisen muualta. Esimerkiksi lyhyen matikan C ei haittaa mitään, jos on myöhemmin aikuistunut ja hankkinut DI-tutkinnon Aallon tefyltä. Ikävä kyllä suurimmassa osassa tapauksia on luettu jotain hallintotieteitä tai muuta pilipalia.

DI-tutkinto menee vähän hukkaan politiikassa. Eiköhän suurin osa DI-opiskelijoista tavoittele jotain muuta kuin poliitikon uraa.

Kyllä poliitikolle mielestäni paras koulutustausta on oikeustieteellinen, hallintotieteellinen (tämähän on osin oikeustiedettä) tai valtiotieteellinen.

Terv. eräs DI

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan aloituksen tekijä tutkinut lainkaan faktoja? Mielestäni siellä oli keskimääräistä enemmän laudatureja, jollain taisi olla jopa 6 kappaletta! 

Pääministeri Sanna Marin (sd), Pirkkalan yhteislukio, 2004

Äidinkieli, suomi: E

Ruotsi, keskipitkä: A

Englanti, pitkä: M

Reaalikoe: L

Matematiikka, lyhyt: C

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk), Tornion yhteislyseon lukio, 2006

Äidinkieli, suomi: E

Ruotsi, pitkä: M

Englanti, pitkä: C

Yhteiskuntaoppi: E

Ranska, lyhyt: B

Venäjä, lyhyt: B

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr), Mäkelänrinteen urheilulukio, 2004

Äidinkieli, suomi: M

Ruotsi, keskipitkä: E

Englanti, pitkä: M

Reaalikoe: E

Opetusministeri Li Andersson (vas), Katedralskolan i Åbo, 2006

Äidinkieli, ruotsi: L

Suomi, pitkä: E

Englanti, pitkä: L

Historia: L

Ranska, lyhyt: L

Venäjä, lyhyt: L

Yhteiskuntaoppi: L

Matematiikka, lyhyt: M

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r), Jakobstads gymnasium, 1982

Äidinkieli, ruotsi: L

Suomi, pitkä: M

Englanti, pitkä: L

Matematiikka, pitkä: L

Saksa, lyhyt: L

Reaalikoe: L

Lähde: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006510247.html

Väärin.

Opetusministeri Jussi Saramo:

opetus­ministeriltä jäi lukio kesken poissa­olojen vuoksi

https://www.is.fi/politiikka/art-2000006628028.html

Saramo ei ollut kuitenkaan huono koulussa, mutta hän ei vain ehtinyt käymään koulua....

Ja onhan hän sentään datanomin tutkinnon suorittanut.

Jari Leppä (maatalousministeri) ei ole myöskään ylioppilas, vaan hänellä on maatalousteknikon koulutus.

Vierailija kirjoitti:

Persuilla on heikoin koulutustaso kaikista eduskuntapuolueista. Myöskin eniten työttömiä äänestäjissä. Hakkaraiselta jäi peruskoulu kesken ja Huhtasaarelta oma gradu tekemättä, piti kopioida luvatta toiselta 80%. Puheenjohtajalla intti käymättä, mutta sen sijaan viharikostuomio kaikista oikeusasteista.

Niin että mitä ap yrittää nyt inttää?

Työttömät ovat siirtyneet demareihin, vastaavasti persujen kannattajaksi on siirtynyt korkeakoulutettuja miehiä. (Oikeusministeriön tutkimus)

Miksi työtön äänestäisi persuja, johan on tullut selväksi, että ovat oikeistoa?

-ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis arvotatte ihmisen sen teini-iän suoriutumisen mukaan? Kuinkahan monta kympin tyttöä, ällän ylioppilasta, erinomaista maisteria on automaattisesti menestynyt? Ei se opiskelumotiivi takaa menestystä muussa elämässä. Ihmiset muuttuvat; siitä rääpäleestä voi tulla menestyjä ja laudaturien tytöstä reppana. Ihmiset myös kypsyvät eri aikaan.

Emme jos myöhemmin elämässä hankkii osaamisen muualta. Esimerkiksi lyhyen matikan C ei haittaa mitään, jos on myöhemmin aikuistunut ja hankkinut DI-tutkinnon Aallon tefyltä. Ikävä kyllä suurimmassa osassa tapauksia on luettu jotain hallintotieteitä tai muuta pilipalia.

Eikö poliitikolla hallintotieteiden tutkinto ole kuitenkin oleellisempi koulutus kuin diplomi-insinöörin? Miksi siis nimenomaan DI-tutkinto? Ihan vain osoittaakseen kansalle, että on loogisesti älykäs? Sen sijaan että opiskelisi asioita, jotka ovat oleellisempia ministerin virassa.

Ei tarvitse olla juuri DI, mutta jotain ongelmanratkaisukykyä harjoittavaa ja mittaavaa olisi syytä olla CV:ssä. Hallintotieteen osaajia voi olla assistentteina.

Joo, sen olisi parempi olla jotain muuta kuin DI-koulutus. Kuulostaa ennemmin hölmöläisen kuin älykkään ihmisen puuhalta suorittaa useamman vuoden valtion johtamiseen liittymättömät opinnot, jotta saa todistettua kansalle älynsä.

Olisi helpompaa käydä vaikka kirjoittamassa matematiikka uudelleen, mutta eipä sekään kovin viisaalta ajankäytöltä vaikuta siinä vaiheessa, kun on jo yli 30-vuotias ja valtion johdossa.

Ehkäpä ovat kypsyneet myöhemmin. Ihan hyvä ettei se minkälainen on 18-vuotiaana määrää sentään ihan kaikkea.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan aloituksen tekijä tutkinut lainkaan faktoja? Mielestäni siellä oli keskimääräistä enemmän laudatureja, jollain taisi olla jopa 6 kappaletta! 

Oikeusministerillä👍

Tytär kirjoitti bilsasta B:n eli kutosen. Kurssit ysiä ja kymppiä. Äikän kurssit kasia ja ysia, kirjotuksista B. Aika pettymys oli kun tosi hyvä varsinkin bilsassa ja piti sitä mennä yliopistoon opiskelemaan lisää kun todella kiinnostunut ja hyvä siinä.

Pääministerimme Ata ihmettelen Ruotsista. Vitonen... Joutunut sit myöhemmin opiskelemaan uusiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis arvotatte ihmisen sen teini-iän suoriutumisen mukaan? Kuinkahan monta kympin tyttöä, ällän ylioppilasta, erinomaista maisteria on automaattisesti menestynyt? Ei se opiskelumotiivi takaa menestystä muussa elämässä. Ihmiset muuttuvat; siitä rääpäleestä voi tulla menestyjä ja laudaturien tytöstä reppana. Ihmiset myös kypsyvät eri aikaan.

Emme jos myöhemmin elämässä hankkii osaamisen muualta. Esimerkiksi lyhyen matikan C ei haittaa mitään, jos on myöhemmin aikuistunut ja hankkinut DI-tutkinnon Aallon tefyltä. Ikävä kyllä suurimmassa osassa tapauksia on luettu jotain hallintotieteitä tai muuta pilipalia.

Eikö poliitikolla hallintotieteiden tutkinto ole kuitenkin oleellisempi koulutus kuin diplomi-insinöörin? Miksi siis nimenomaan DI-tutkinto? Ihan vain osoittaakseen kansalle, että on loogisesti älykäs? Sen sijaan että opiskelisi asioita, jotka ovat oleellisempia ministerin virassa.

Ei tarvitse olla juuri DI, mutta jotain ongelmanratkaisukykyä harjoittavaa ja mittaavaa olisi syytä olla CV:ssä. Hallintotieteen osaajia voi olla assistentteina.

Eduskunnassa on ollut hiljattain julkimensalaisia, samoin sinne pyrkimässä. Eivät mitenkään erityisen hyvää kuvaa poliitikkoina itsestään antaneet imo.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan aloituksen tekijä tutkinut lainkaan faktoja? Mielestäni siellä oli keskimääräistä enemmän laudatureja, jollain taisi olla jopa 6 kappaletta! 

Jos popmusiikki ja urheilu jätetään pois vertailusta, melkein minkä tahansa muun alan kansallisella kärjellä on paremmat koulutodistukset.

En sano nyt juuta enkä jaata siihen, ovatko ministerimme älykkäitä tai ansaitsevatko paikkansa. Sen vain sanon, että vaikka valtion johdossa oleva henkilö tatvitsee myös älyä, niin hän tarvitsee myös monia muita ominaisuuksia, eikä äly ole välttämättä näistä tärkein.

Väittäisin jopa, että pitkästä matematiikasta L:n kirjoittaneet (tämä arvosana ei vielä yksinään riitä mihinkään, on vain ponnahduslauta) sekä yliopistossa erinomaisesti menestyneet ja neron älykkyysosamäärän omaavat sopivat ja "kuuluvat" ennemmin joihinkin muihin hommiin kuin valtion johtoon. He soveltuvat usein paremmin tutkijoiksi, erityisalojen asiantuntijoiksi, uusien keksintöjen kehittelijöiksi yms. Menee lahjat ja potentiaali hukkaan ministerinä.

Vierailija kirjoitti:

Pääsivät suurinosa vai kaikki yliopistoon ja siinä se pointti onkin. Mitä iloa kuudesta laudaturissa jos ei pääse yliopistoon.

kyllä kuuden laudaturin yo pääsee yliopistoon jos haluaa ja tietenkin riippuu mitä kirjoittaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääsivät suurinosa vai kaikki yliopistoon ja siinä se pointti onkin. Mitä iloa kuudesta laudaturissa jos ei pääse yliopistoon.

kyllä kuuden laudaturin yo pääsee yliopistoon jos haluaa ja tietenkin riippuu mitä kirjoittaa. 

  Saramo datanomi, ei yo, Pekon en ei yo, maatalousministeri onko yo mutta ei yliopistoa, Paatero onko yo, ei yliopistoa. Annamaja kuusi L ja Tomas myös. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis arvotatte ihmisen sen teini-iän suoriutumisen mukaan? Kuinkahan monta kympin tyttöä, ällän ylioppilasta, erinomaista maisteria on automaattisesti menestynyt? Ei se opiskelumotiivi takaa menestystä muussa elämässä. Ihmiset muuttuvat; siitä rääpäleestä voi tulla menestyjä ja laudaturien tytöstä reppana. Ihmiset myös kypsyvät eri aikaan.

Emme jos myöhemmin elämässä hankkii osaamisen muualta. Esimerkiksi lyhyen matikan C ei haittaa mitään, jos on myöhemmin aikuistunut ja hankkinut DI-tutkinnon Aallon tefyltä. Ikävä kyllä suurimmassa osassa tapauksia on luettu jotain hallintotieteitä tai muuta pilipalia.

Eikö poliitikolla hallintotieteiden tutkinto ole kuitenkin oleellisempi koulutus kuin diplomi-insinöörin? Miksi siis nimenomaan DI-tutkinto? Ihan vain osoittaakseen kansalle, että on loogisesti älykäs? Sen sijaan että opiskelisi asioita, jotka ovat oleellisempia ministerin virassa.

Joskus tulee kyllä esim. sote-himmeleitä katsellessa, että olisi ihan jees jos sitäkin tekemässä olisi ollut edes yksi loogisesti kyvykäs ihminen.

Kuka joltain diktaattorilta menee kysymään joistain kouluarvosanoista? Mitä väliä sillä on minkään kanssa? Hänellähän on valta ja rahat, sehän riittää hänelle. Sitä hän on tavoitellut. Ja saanut haluamansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis arvotatte ihmisen sen teini-iän suoriutumisen mukaan? Kuinkahan monta kympin tyttöä, ällän ylioppilasta, erinomaista maisteria on automaattisesti menestynyt? Ei se opiskelumotiivi takaa menestystä muussa elämässä. Ihmiset muuttuvat; siitä rääpäleestä voi tulla menestyjä ja laudaturien tytöstä reppana. Ihmiset myös kypsyvät eri aikaan.

Emme jos myöhemmin elämässä hankkii osaamisen muualta. Esimerkiksi lyhyen matikan C ei haittaa mitään, jos on myöhemmin aikuistunut ja hankkinut DI-tutkinnon Aallon tefyltä. Ikävä kyllä suurimmassa osassa tapauksia on luettu jotain hallintotieteitä tai muuta pilipalia.

Eikö poliitikolla hallintotieteiden tutkinto ole kuitenkin oleellisempi koulutus kuin diplomi-insinöörin? Miksi siis nimenomaan DI-tutkinto? Ihan vain osoittaakseen kansalle, että on loogisesti älykäs? Sen sijaan että opiskelisi asioita, jotka ovat oleellisempia ministerin virassa.

Joskus tulee kyllä esim. sote-himmeleitä katsellessa, että olisi ihan jees jos sitäkin tekemässä olisi ollut edes yksi loogisesti kyvykäs ihminen.

Hallintotieteiden maisteri voi olla ja usein varmaan onkin loogisesti kyvykäs ihminen. Onkin sitten aivan toinen juttu, kuinka moni loogisesti erittäin kyvykäs tyyppi halajaa JA päätyy juuri poliitikoksi.