Ei noi ministerit kyllä älynlahjoillaan lukiossa loistaneet

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä toi l y h y e n matematiikan C pistää vähän mietityttämään. Joko ei ole yhtään kiinnostanut tai sitten Sanna on tyhmä kuin saapas.

Ei Halla-aholla paljon paremmin mennyt. Ei päässyt lukioon ja jäi kymppiluokalle. Sieltä tuli ulos vitosen matikanmumeron kanssa. Myöhemmin iltalukiossa jäi lyhyt matikka hylätyksi.

Vähän eri asia. Jussi vetää sekalaista porukkaa, jolla ei ole mitään oikeaa valtaa. Sannalla on niin paljon valtaa, kun Suomessa voi yhdellä ihmisellä olla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis arvotatte ihmisen sen teini-iän suoriutumisen mukaan? Kuinkahan monta kympin tyttöä, ällän ylioppilasta, erinomaista maisteria on automaattisesti menestynyt? Ei se opiskelumotiivi takaa menestystä muussa elämässä. Ihmiset muuttuvat; siitä rääpäleestä voi tulla menestyjä ja laudaturien tytöstä reppana. Ihmiset myös kypsyvät eri aikaan.

Emme jos myöhemmin elämässä hankkii osaamisen muualta. Esimerkiksi lyhyen matikan C ei haittaa mitään, jos on myöhemmin aikuistunut ja hankkinut DI-tutkinnon Aallon tefyltä. Ikävä kyllä suurimmassa osassa tapauksia on luettu jotain hallintotieteitä tai muuta pilipalia.

Eikö poliitikolla hallintotieteiden tutkinto ole kuitenkin oleellisempi koulutus kuin diplomi-insinöörin? Miksi siis nimenomaan DI-tutkinto? Ihan vain osoittaakseen kansalle, että on loogisesti älykäs? Sen sijaan että opiskelisi asioita, jotka ovat oleellisempia ministerin virassa.

Joskus tulee kyllä esim. sote-himmeleitä katsellessa, että olisi ihan jees jos sitäkin tekemässä olisi ollut edes yksi loogisesti kyvykäs ihminen.

Kyllä siellä virkamiehissä on monia kyvykkäitä

Vierailija kirjoitti:

Henrikssonilla on ihan loistavat paperit. Tosin varmaan 90-luvulla osa noista olisi eximioita. Huvittavaa, että hänellä on suomesta M, vaikka joka ilta televisiossa puhuu oikein hyvää suomea koko kansalle. Pistäpä vastaavasti pitkästä ruotsista ällän kirjoittanut Kulmuni puhumaan ruotsalaisille. Siinä se juuri näkyy, että noilla arvosanoilla saa heittää vesilintua.

Kulmuni puhuu erittäin hyvää englantia, vaikka on kirjoittanut siitä vain C:n.

Ollut vissiin vaihdossa Britanniassa tms. 

Kulmuni puhuu englantia:

https://www.suomenmaa.fi/uutiset/kulmunin-englannin-kieli-keraa-kiitoks…

Marin ei esim. osaa lainkaan ruotsia ja englantikin on aika tankeroa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Henrikssonilla on ihan loistavat paperit. Tosin varmaan 90-luvulla osa noista olisi eximioita. Huvittavaa, että hänellä on suomesta M, vaikka joka ilta televisiossa puhuu oikein hyvää suomea koko kansalle. Pistäpä vastaavasti pitkästä ruotsista ällän kirjoittanut Kulmuni puhumaan ruotsalaisille. Siinä se juuri näkyy, että noilla arvosanoilla saa heittää vesilintua.

Kulmuni puhuu erittäin hyvää englantia, vaikka on kirjoittanut siitä vain C:n.

Ollut vissiin vaihdossa Britanniassa tms. 

Ei tämä mikään ihme ole. Ei C englannista tarkoita sitä, että kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä olisi edelleen C:n tasoa. Sama juttu L:n kanssa, nimenomaan kielissä siis.

Kielitaito kehittyy ja pysyy yllä vain käyttämällä kyseistä kieltä. Aika moni on jo yliopiston jälkeen rutkasti parempi englannissa kuin oli kirjoituksissa, sillä monen alan kirjallisuus ja yliopiston kurssimateriaali on suurelta osin englanniksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Henrikssonilla on ihan loistavat paperit. Tosin varmaan 90-luvulla osa noista olisi eximioita. Huvittavaa, että hänellä on suomesta M, vaikka joka ilta televisiossa puhuu oikein hyvää suomea koko kansalle. Pistäpä vastaavasti pitkästä ruotsista ällän kirjoittanut Kulmuni puhumaan ruotsalaisille. Siinä se juuri näkyy, että noilla arvosanoilla saa heittää vesilintua.

Kulmuni puhuu erittäin hyvää englantia, vaikka on kirjoittanut siitä vain C:n.

Ollut vissiin vaihdossa Britanniassa tms. 

Katsonut telkkaria, ja siitä sen oppinut :)

Emmerdalea

https://www.is.fi/politiikka/art-2000006254663.html

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Henrikssonilla on ihan loistavat paperit. Tosin varmaan 90-luvulla osa noista olisi eximioita. Huvittavaa, että hänellä on suomesta M, vaikka joka ilta televisiossa puhuu oikein hyvää suomea koko kansalle. Pistäpä vastaavasti pitkästä ruotsista ällän kirjoittanut Kulmuni puhumaan ruotsalaisille. Siinä se juuri näkyy, että noilla arvosanoilla saa heittää vesilintua.

Kulmuni puhuu erittäin hyvää englantia, vaikka on kirjoittanut siitä vain C:n.

Ollut vissiin vaihdossa Britanniassa tms. 

Ei tämä mikään ihme ole. Ei C englannista tarkoita sitä, että kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä olisi edelleen C:n tasoa. Sama juttu L:n kanssa, nimenomaan kielissä siis.

Kielitaito kehittyy ja pysyy yllä vain käyttämällä kyseistä kieltä. Aika moni on jo yliopiston jälkeen rutkasti parempi englannissa kuin oli kirjoituksissa, sillä monen alan kirjallisuus ja yliopiston kurssimateriaali on suurelta osin englanniksi.

Juu, se oli vähän niinkuin tässä pointti. Kun lainaamassani sanottiin, että "pistäpä Kulmuni puhumaan ruotsalaisille ruotsia". Kulmuni puhuu myös erinomaista ruotsia. Kuten tuosta linkitetystä pätkästä kuulee, Kulmuni on ilmiselvästi opiskellut Britanniassa, tai vaihtoehtoisesti syystä tai toisesta oppinut puhumaan englantia jo lapsena. Hän puhuu suomalaiseksi hämmentävän puhtaalla brittiaksentilla. Ei tietenkään natiivisti, mutta hyvin. 

Itse kirjoitin ensin hikisen C:n ruotsista, mutta menin sitten välivuodeksi Ruotsiin töihin, kun en päässyt suoraan yliopistoon. Seuraavana keväänä korotin sen ruotsin kirkkaasti ja helposti L:ään.

Jussi puhuu hyvin saksaa. On oppinut katselemalla toisen mestarin puheita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Henrikssonilla on ihan loistavat paperit. Tosin varmaan 90-luvulla osa noista olisi eximioita. Huvittavaa, että hänellä on suomesta M, vaikka joka ilta televisiossa puhuu oikein hyvää suomea koko kansalle. Pistäpä vastaavasti pitkästä ruotsista ällän kirjoittanut Kulmuni puhumaan ruotsalaisille. Siinä se juuri näkyy, että noilla arvosanoilla saa heittää vesilintua.

Kulmuni puhuu erittäin hyvää englantia, vaikka on kirjoittanut siitä vain C:n.

Ollut vissiin vaihdossa Britanniassa tms. 

Ei tämä mikään ihme ole. Ei C englannista tarkoita sitä, että kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä olisi edelleen C:n tasoa. Sama juttu L:n kanssa, nimenomaan kielissä siis.

Kielitaito kehittyy ja pysyy yllä vain käyttämällä kyseistä kieltä. Aika moni on jo yliopiston jälkeen rutkasti parempi englannissa kuin oli kirjoituksissa, sillä monen alan kirjallisuus ja yliopiston kurssimateriaali on suurelta osin englanniksi.

Sama pätee kyllä kaikissa muissakin aineissa. Siksi onkin typerää tarkastella yli kolmekymppisten yo-arvosanoja. Yli kymmenen vuoden takaisella psykologian tai fysiikan L:llä ei ole juurikaan merkitystä, jos ei ole opiskellut sen jälkeen lainkaan psykologiaa eikä fysiikkaa. Pintapuolinen yleistieto aloista on hallussa, mutta todennäköisesti siitäkin valtaosa unohtunut, jos ei ole alaa lukenut alaa tai syventynyt siihen lukion jälkeen.

Marinin ruotsin A:n kritisoinnin sijasta tarkkailun kohteena pitäisi olla se, osaako hän nykyään kommunikoida ruotsiksi. Ei osaa ja se on kiinnostavampaa kuin vanha koetulos.

Eikös se nyt ole ihan yleisessä tiedossa etteivät sdp, kepu ja vihreät ole minkään terävimmän kärjen puolueita..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Henrikssonilla on ihan loistavat paperit. Tosin varmaan 90-luvulla osa noista olisi eximioita. Huvittavaa, että hänellä on suomesta M, vaikka joka ilta televisiossa puhuu oikein hyvää suomea koko kansalle. Pistäpä vastaavasti pitkästä ruotsista ällän kirjoittanut Kulmuni puhumaan ruotsalaisille. Siinä se juuri näkyy, että noilla arvosanoilla saa heittää vesilintua.

Kulmuni puhuu erittäin hyvää englantia, vaikka on kirjoittanut siitä vain C:n.

Ollut vissiin vaihdossa Britanniassa tms. 

Ei tämä mikään ihme ole. Ei C englannista tarkoita sitä, että kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä olisi edelleen C:n tasoa. Sama juttu L:n kanssa, nimenomaan kielissä siis.

Kielitaito kehittyy ja pysyy yllä vain käyttämällä kyseistä kieltä. Aika moni on jo yliopiston jälkeen rutkasti parempi englannissa kuin oli kirjoituksissa, sillä monen alan kirjallisuus ja yliopiston kurssimateriaali on suurelta osin englanniksi.

Juu, se oli vähän niinkuin tässä pointti. Kun lainaamassani sanottiin, että "pistäpä Kulmuni puhumaan ruotsalaisille ruotsia". Kulmuni puhuu myös erinomaista ruotsia. Kuten tuosta linkitetystä pätkästä kuulee, Kulmuni on ilmiselvästi opiskellut Britanniassa, tai vaihtoehtoisesti syystä tai toisesta oppinut puhumaan englantia jo lapsena. Hän puhuu suomalaiseksi hämmentävän puhtaalla brittiaksentilla. Ei tietenkään natiivisti, mutta hyvin. 

Itse kirjoitin ensin hikisen C:n ruotsista, mutta menin sitten välivuodeksi Ruotsiin töihin, kun en päässyt suoraan yliopistoon. Seuraavana keväänä korotin sen ruotsin kirkkaasti ja helposti L:ään.

Aivan, olen siis kanssasi täysin samoilla linjoilla. Hitusen saarnaava kommenttini oli kohdistettu heille, jotka nyt syynäävät vanhoja yo-arvosanoja kuin se olisi totuus nykyosaamisesta.

Ihan tyhjänpäiväistä arvioida ihmistä 20 vuotta sitten tapahtuneen mittauksen perusteella, joka voi mennä penkin alle vaikka päänsäryn vuoksi. Enemmän kiinnostaa se, että mitä on tehnyt ja saanut aikaiseksi viimeiset 5 vuotta. Näinhän se menee työhaastattelussakin. Ei kukaan YO-arvosanoja kysele. Hassuahan se olisi.

Vierailija kirjoitti:

Ihan tyhjänpäiväistä arvioida ihmistä 20 vuotta sitten tapahtuneen mittauksen perusteella, joka voi mennä penkin alle vaikka päänsäryn vuoksi. Enemmän kiinnostaa se, että mitä on tehnyt ja saanut aikaiseksi viimeiset 5 vuotta. Näinhän se menee työhaastattelussakin. Ei kukaan YO-arvosanoja kysele. Hassuahan se olisi.

Kyllä se jotain kertoo loogisesta päättelykyvystä jos ei pärjää simppelissä lukion matikassa, tai Halla-ahon kohdalla, peruskoulun.

Vierailija kirjoitti:

Pari ministeriä, jotka ei ole edes käyneet lukioa🤔

Miksi lukio on jotenkin tärkeäkin meriitti?

Mitä väliä oikeasti jollain lukiolla? Mieluummin jatko-opinnoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pari ministeriä, jotka ei ole edes käyneet lukioa🤔

Miksi lukio on jotenkin tärkeäkin meriitti?

Tai yleensäkään yleissivistys.

Haluaisin kyllä, että maata johtaisi ihmiset, joilla on loogista päättelykykyä enemmän kuin perus Teuvolla.

Mutta minkäs teet, näillä mennään

Vierailija kirjoitti:

Eikös se nyt ole ihan yleisessä tiedossa etteivät sdp, kepu ja vihreät ole minkään terävimmän kärjen puolueita..

No missä puolueessa ne terävät sitten on? RKP:ssä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös se nyt ole ihan yleisessä tiedossa etteivät sdp, kepu ja vihreät ole minkään terävimmän kärjen puolueita..

No missä puolueessa ne terävät sitten on? RKP:ssä?

Tuntuu Perussuomalaisilla olevan eniten maalaisjärkeä. Ainakin minulle, koulujakäymättömälle, niillä on pettämätön lokiikka kaikessa puheissa.

MOT