Ei noi ministerit kyllä älynlahjoillaan lukiossa loistaneet

Vierailija kirjoitti:

Ainoa asia mitä hyvää noista voidaan todeta, että nyt jo tyhmimmällekin aukeaa kuinka hyviä, päteviä ja intellektuelleja naiset ovat politiikassa.

Toivottavasti kansa äänestää seuraavan kerran järjellä eikä kanan aivoilla ajatellen.

Mies on pätevä ihan vaan kutosen todistuksella ja A:n yo-papereilla. T. Sale

Vierailija kirjoitti:

Eikö tuo nyt ole ilmiselvää?

Niilähän avustajat homman tekee,kuin kansanedustajilla.Ei Suomessa tarvitse  kansanedustajat ,ministerit oppineita,lukeneita,akateemisa  olla.Kansahan heidät sinne äänestää! Jos joku valitaa kansanedustajien tai ministerien älykyys.Katsoo vain itseensä keitä sinne on äänestännyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa asia mitä hyvää noista voidaan todeta, että nyt jo tyhmimmällekin aukeaa kuinka hyviä, päteviä ja intellektuelleja naiset ovat politiikassa.

Toivottavasti kansa äänestää seuraavan kerran järjellä eikä kanan aivoilla ajatellen.

Mies on pätevä ihan vaan kutosen todistuksella ja A:n yo-papereilla. T. Sale

Kukaan ei ole saukki-tauckia tässä ketjussa puolustellut, 100% samasta syystä kuin miksi

1) Henriksson ja Andersson saavat kiitosta ja

2) ”Ohhoh kuis nyt näi” -salo ja ter-marinaattori saavat huutia

Ylipäänsä, edustuksellinen demokratia on haasteellinen elucka, jossa pärjäävät ne eluckat, jotka heittävät parhaat sirkustemput ja keräävät eluckanhoitajien häkkiin nackaamat paistinjämät itselleen.

Parempi systeemi kuitenkin, kuin esim diktatuuri. Siinä olisikin sanna ensimmäisen ja ano toisen kanssa sietämistä.

Vihtori Herttua kirjoitti:

Marinin lyhyen matematiikan C kertoo siitä, että Suomella on pääministeri, joka ei kykene loogiseen ajatteluun. Lyhyttä matematiikkaa ei tarvitse mitenkään erityisesti opiskella, koska tehtävät ovat poikkeuksetta pelkkää päättelykykyä mittaavia. Suomea johtaa siis ihminen, joka osaa päätellä asioita välttävin arvosanoin. 

Veljeni kirjoitti pitkästä matematiikasta B:n ja kävi virallisessa Mensan testissä ylittäen Mensan rajan. En siis sanoisi, että hänen looginen päättelykykynsä olisi vain välttävää tai kohtalaista.

Ja kyllä, pitkän matematiikan B ei ole sama asia kuin lyhyen B, mutta eipä sekään hyvä arvosana ole, etenkään kun puhutaan vasta lukiotason matematiikasta. Sinun logiikallasi heikohko matematiikan yo-arvosana = heikko looginen päättelykyky. Itse väittäisin, että heikko matematiikan arvosana kielii ensisijaisesti siitä, että p*skat nakattiin asian opiskelusta. Älykäs tyyppi silti läpäisee kokeet sillä tiedolla, mitä tunneilta jää mieleen, mutta suoriutuu rutkasti alle potentiaalinsa. Veljenikin oli (ja on yhä) patalaiska, mutta nopeaälyinen tyyppi.

En väitä, etteikö hyvin lukiossa menestyneet olisi pääsääntöisesti keskimääräistä älykkäämpiä. Lukioarvosanoista ei kuitenkaan voi vetää suoria johtopäätöksiä yksilön älykkyydestä tai päättelykyvystä. Hyvät arvosanat lukiossa kertovat eniten ahkeruudesta, mikä on toki myös hyvä ominaisuus, mutta eri asia kuin äly.

Vierailija kirjoitti:

Vihtori Herttua kirjoitti:

Marinin lyhyen matematiikan C kertoo siitä, että Suomella on pääministeri, joka ei kykene loogiseen ajatteluun. Lyhyttä matematiikkaa ei tarvitse mitenkään erityisesti opiskella, koska tehtävät ovat poikkeuksetta pelkkää päättelykykyä mittaavia. Suomea johtaa siis ihminen, joka osaa päätellä asioita välttävin arvosanoin. 

Veljeni kirjoitti pitkästä matematiikasta B:n ja kävi virallisessa Mensan testissä ylittäen Mensan rajan. En siis sanoisi, että hänen looginen päättelykykynsä olisi vain välttävää tai kohtalaista.

Ja kyllä, pitkän matematiikan B ei ole sama asia kuin lyhyen B, mutta eipä sekään hyvä arvosana ole, etenkään kun puhutaan vasta lukiotason matematiikasta. Sinun logiikallasi heikohko matematiikan yo-arvosana = heikko looginen päättelykyky. Itse väittäisin, että heikko matematiikan arvosana kielii ensisijaisesti siitä, että p*skat nakattiin asian opiskelusta. Älykäs tyyppi silti läpäisee kokeet sillä tiedolla, mitä tunneilta jää mieleen, mutta suoriutuu rutkasti alle potentiaalinsa. Veljenikin oli (ja on yhä) patalaiska, mutta nopeaälyinen tyyppi.

En väitä, etteikö hyvin lukiossa menestyneet olisi pääsääntöisesti keskimääräistä älykkäämpiä. Lukioarvosanoista ei kuitenkaan voi vetää suoria johtopäätöksiä yksilön älykkyydestä tai päättelykyvystä. Hyvät arvosanat lukiossa kertovat eniten ahkeruudesta, mikä on toki myös hyvä ominaisuus, mutta eri asia kuin äly.

Totta tämä. Joskin konteksti tulee ottaa huomioon johtopäätöksiä tehdessä, sekä arvovalinnat: Laiskat arkadianmäelle! Kuulostaako miten hyvältä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vihtori Herttua kirjoitti:

Marinin lyhyen matematiikan C kertoo siitä, että Suomella on pääministeri, joka ei kykene loogiseen ajatteluun. Lyhyttä matematiikkaa ei tarvitse mitenkään erityisesti opiskella, koska tehtävät ovat poikkeuksetta pelkkää päättelykykyä mittaavia. Suomea johtaa siis ihminen, joka osaa päätellä asioita välttävin arvosanoin. 

Veljeni kirjoitti pitkästä matematiikasta B:n ja kävi virallisessa Mensan testissä ylittäen Mensan rajan. En siis sanoisi, että hänen looginen päättelykykynsä olisi vain välttävää tai kohtalaista.

Ja kyllä, pitkän matematiikan B ei ole sama asia kuin lyhyen B, mutta eipä sekään hyvä arvosana ole, etenkään kun puhutaan vasta lukiotason matematiikasta. Sinun logiikallasi heikohko matematiikan yo-arvosana = heikko looginen päättelykyky. Itse väittäisin, että heikko matematiikan arvosana kielii ensisijaisesti siitä, että p*skat nakattiin asian opiskelusta. Älykäs tyyppi silti läpäisee kokeet sillä tiedolla, mitä tunneilta jää mieleen, mutta suoriutuu rutkasti alle potentiaalinsa. Veljenikin oli (ja on yhä) patalaiska, mutta nopeaälyinen tyyppi.

En väitä, etteikö hyvin lukiossa menestyneet olisi pääsääntöisesti keskimääräistä älykkäämpiä. Lukioarvosanoista ei kuitenkaan voi vetää suoria johtopäätöksiä yksilön älykkyydestä tai päättelykyvystä. Hyvät arvosanat lukiossa kertovat eniten ahkeruudesta, mikä on toki myös hyvä ominaisuus, mutta eri asia kuin äly.

Totta tämä. Joskin konteksti tulee ottaa huomioon johtopäätöksiä tehdessä, sekä arvovalinnat: Laiskat arkadianmäelle! Kuulostaako miten hyvältä?

Joo, eihän se laiskuuskaan mikään kehuttava juttu ole. En ole varsinaisesti sitä mieltä, että nykyiset ministerit ansaitsisivat paikkansa eduskunnassa. Äly ei myöskään kaikilla loista kovin kirkkaana.

Kommentoin vain tuota ensimmäisen kommentoijan päätelmää, että huono matematiikan yo-arvosana meinaisi, ettei henkilö kykene loogiseen ajatteluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poliitikot eivät yleensä ottaen ole erityisen välkkyä porukkaa. Tutkinto saattaa löytyä, mutta arvosanat eivät välttämättä ole korkeat. Jos ahnehtii itselleen politiikasta tehtäviä ja asemia, ei ehdi opiskella, ja jos taas keskittyy opiskelemaan, ei ole aikaa (eikä luultavasti mielenkiintoakaan) politiikkaan. Tässä on rakenteellisen ongelman makua.

Yksittäisiä poikkeuksia tietysti löytyy.

Kyllä valtakunnan huippupoliitikot ovat keskimäärin kohtuullisen välkkyä porukkaa. Ihan puolueesta riippumatta. Ei mitään matemaattisia neroja välttämättä mutta sellainen melko hyvä "peliäly" ja sosiaalinen älykkyys varmaan yleensä löytyy.

Esimerkiksi presidentillä taitaa olla A:n maisterinpaperit. Niistä oli kuva joskus jossain iltapäivälehdessä. Siis vain maisterinpaperit ja vain A:n paperit.

Peliäly valitettavasti tarkoittaa politiikassa röyhkeyttä, egoismia ja ahnehtimista ilman terveen häpeän tunnetta.

Presidentillä on kylläkin kandin, ei maisterin tutkinto.

Tuohon aikaan maisteri oli arvonimi joka anottiin, oikeustieteen kandidaatti se ylempi korkeakoulututkinto. Jonka jälkeen Sale on auskultoinut, on varatuomari. T FK, Fil lis ja FT mutta ei koskaan FM.

Vierailija kirjoitti:

Niinistön puhetyylistäkin jo kuulee, että ei ole kovin omaperäinen tai nopea ajattelija. Marin puhuu kuitenkin normaalinopeudella, mitä on varmaankin joutunut kovasti harjoittelemaan.

Mun mielestä Niinistö vaikuttaa skarpilta puhuessaan. Todella mietittyjä lauseita hänellä on. En ole muuten mikään kova Sale-fani, mutta on hän melko terävänä oloinen omasta mielestäni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vihtori Herttua kirjoitti:

Marinin lyhyen matematiikan C kertoo siitä, että Suomella on pääministeri, joka ei kykene loogiseen ajatteluun. Lyhyttä matematiikkaa ei tarvitse mitenkään erityisesti opiskella, koska tehtävät ovat poikkeuksetta pelkkää päättelykykyä mittaavia. Suomea johtaa siis ihminen, joka osaa päätellä asioita välttävin arvosanoin. 

Veljeni kirjoitti pitkästä matematiikasta B:n ja kävi virallisessa Mensan testissä ylittäen Mensan rajan. En siis sanoisi, että hänen looginen päättelykykynsä olisi vain välttävää tai kohtalaista.

Ja kyllä, pitkän matematiikan B ei ole sama asia kuin lyhyen B, mutta eipä sekään hyvä arvosana ole, etenkään kun puhutaan vasta lukiotason matematiikasta. Sinun logiikallasi heikohko matematiikan yo-arvosana = heikko looginen päättelykyky. Itse väittäisin, että heikko matematiikan arvosana kielii ensisijaisesti siitä, että p*skat nakattiin asian opiskelusta. Älykäs tyyppi silti läpäisee kokeet sillä tiedolla, mitä tunneilta jää mieleen, mutta suoriutuu rutkasti alle potentiaalinsa. Veljenikin oli (ja on yhä) patalaiska, mutta nopeaälyinen tyyppi.

En väitä, etteikö hyvin lukiossa menestyneet olisi pääsääntöisesti keskimääräistä älykkäämpiä. Lukioarvosanoista ei kuitenkaan voi vetää suoria johtopäätöksiä yksilön älykkyydestä tai päättelykyvystä. Hyvät arvosanat lukiossa kertovat eniten ahkeruudesta, mikä on toki myös hyvä ominaisuus, mutta eri asia kuin äly.

Totta tämä. Joskin konteksti tulee ottaa huomioon johtopäätöksiä tehdessä, sekä arvovalinnat: Laiskat arkadianmäelle! Kuulostaako miten hyvältä?

Joo, eihän se laiskuuskaan mikään kehuttava juttu ole. En ole varsinaisesti sitä mieltä, että nykyiset ministerit ansaitsisivat paikkansa eduskunnassa. Äly ei myöskään kaikilla loista kovin kirkkaana.

Kommentoin vain tuota ensimmäisen kommentoijan päätelmää, että huono matematiikan yo-arvosana meinaisi, ettei henkilö kykene loogiseen ajatteluun.

Khyl & hearhear. Kaikenmoista päättelyä ilmoilla tosiaan.

Vierailija kirjoitti:

Henrikssonilla on ihan loistavat paperit. Tosin varmaan 90-luvulla osa noista olisi eximioita. Huvittavaa, että hänellä on suomesta M, vaikka joka ilta televisiossa puhuu oikein hyvää suomea koko kansalle. Pistäpä vastaavasti pitkästä ruotsista ällän kirjoittanut Kulmuni puhumaan ruotsalaisille. Siinä se juuri näkyy, että noilla arvosanoilla saa heittää vesilintua.

Kulmuni puhuu ruotsia kyllä todella sujuvasti. Hän on muistaakseni käynyt ruotsinkielistä kouluakin. Kulmuni on muutenkin tosi hyvä kielissä. Puolueen johtaminen ei ehkä ollut ihan hänen juttunsa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä toi l y h y e n matematiikan C pistää vähän mietityttämään. Joko ei ole yhtään kiinnostanut tai sitten Sanna on tyhmä kuin saapas.

No ei ole Marin todellakaan tyhmä. Eikä ole mielestäni minkään eduskuntapuolueen puheenjohtaja loogisessa mielessä tyhmä.

Mä olen seurannut Marinia aika paljon vuodesta 2014 varmaan ja minusta hän usein erittäinkin terävä.

Antti Rinnekin on erittäin terävä, mutta hänellä on vain ihan onneton ulosanti.

Suoritti oikiksen tutkinnon Helsingin yliopistossa 1,5 vuodessa töiden ohessa. En tiedä miten tuo voi olla edes mahdollista.

Kai se Marinin lyhyen matikan C on yhtä hyvä kuin Saulin vastaava. Ainakin molempien C:t ovat parempia kuin Halla-Ahon I.

Liene nuoren kirjoitus? Ei peruskoululla saati lukiolla ole myöhemmin mitään merkitystä. Täysin muilla ansioilla, eniten toki niillä teoilla.

Tällaisia keskusteluja lukiessa aina mietin, että jos tyydyttävät (noin C:n) yo-paperit kirjoittanut on jo "tyhmä kuin saapas" ja "ei kykene loogiseen ajatteluun", niin mites sitten huonommat? Joka vuosi monet kirjoittavat matematiikasta ynnä muista aineista myös B:n, A:n ja I:n. Onko heillä sitten teidän joidenkin mukaan aivotoimintaa ollenkaan? Entäs niillä, jotka jättävät lukion kesken, eivät mene lukioon ollenkaan tai saivat jo yläasteella lähinnä vain tyydyttäviä (7) tai huonompia arvosanoja? Jos "tyhmä kuin saapas" -raja menee jo yo-arvosanassa C, niin suorastaan heikkolahjaisia pitäisi olla pilvin pimein.

Ei nyt varsinaisesti liity edes aiheeseen, sillä en jaksa ottaa kantaa Marinin ja muiden ministereiden älykkyyteen ja pätevyyteen. Huvittaa vain tämä yo-arvosanojen perusteella ihmisen älyn, pätevyyden tai arvon määrittäminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan aloituksen tekijä tutkinut lainkaan faktoja? Mielestäni siellä oli keskimääräistä enemmän laudatureja, jollain taisi olla jopa 6 kappaletta! 

Pääministeri Sanna Marin (sd), Pirkkalan yhteislukio, 2004

Äidinkieli, suomi: E

Ruotsi, keskipitkä: A

Englanti, pitkä: M

Reaalikoe: L

Matematiikka, lyhyt: C

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk), Tornion yhteislyseon lukio, 2006

Äidinkieli, suomi: E

Ruotsi, pitkä: M

Englanti, pitkä: C

Yhteiskuntaoppi: E

Ranska, lyhyt: B

Venäjä, lyhyt: B

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr), Mäkelänrinteen urheilulukio, 2004

Äidinkieli, suomi: M

Ruotsi, keskipitkä: E

Englanti, pitkä: M

Reaalikoe: E

Opetusministeri Li Andersson (vas), Katedralskolan i Åbo, 2006

Äidinkieli, ruotsi: L

Suomi, pitkä: E

Englanti, pitkä: L

Historia: L

Ranska, lyhyt: L

Venäjä, lyhyt: L

Yhteiskuntaoppi: L

Matematiikka, lyhyt: M

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r), Jakobstads gymnasium, 1982

Äidinkieli, ruotsi: L

Suomi, pitkä: M

Englanti, pitkä: L

Matematiikka, pitkä: L

Saksa, lyhyt: L

Reaalikoe: L

Lähde: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006510247.html

Väärin.

Opetusministeri Jussi Saramo:

opetus­ministeriltä jäi lukio kesken poissa­olojen vuoksi

https://www.is.fi/politiikka/art-2000006628028.html

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän se oikeasti kova lukiomenestys on tietyllä tapaa semivahva näyttö älykkyydestä, mutta käänteisesti se ei toimi. Ne on kuitenkin lähinnä sitä varten, että päästään yliopistoon, ei niillä muuta tehdä.

Esim sellaiset poliitikot jotka ovat jatkaneet oikikseen ja ovat juristeja (esim Niinistö, Halonen) pidän itse kyllä älykkäinä, vaikka lukion paperit olis olleet mitä. Ei oikiksessa tyhmät pärjää.

Eikä Niinistökään kovin hyvin. Oli pöllinyt oman gradunsa yliopiston kirjastosta, jotta sitä ei kukaan koskaan näkisi. Se kyllä oli fiksusti ajateltu.

Vierailija kirjoitti:

Eikös lukion jälkeiset opinnot ja niiden arvosanat pitäisi kiinnostaa enemmän? Lukio on yleissivistävä koulutus, josta sitten vasta jatketaan niihin haastavampiin ja erikoisosaamista kerryttäviin opintoihin ja tehtäviin.

Mielestäni on aina ollut aika typerää nostaa teini-iän arvosanoja esiin, jos ihminen on tehnyt ja saavuttanut yhtä sun toista teini-iän jälkeen. Ei sillä, etteikö ministereillä olisi älynlahjoissa puutteita. Asia kannattaa vain perustaa johonkin muuhun kuin lukion arvosanoihin.

Itse asiassa juuri toisin päin. Vanhanaikainen yo-koe vaati juuri yleisälyä, kun kokeet kirjoitettiin kahden viikon sisään. Yliopisto-opinnot on helppoja ja ne voi suorittaa omaan tahtiinsa, joten siellä nyt pärjää kuka hyvänsä, jos vaan sisään pääsee. Poikkeuksena ehkä sähkötekniikan DI-opinnot, joissa pitää olla vähän älyäkin.

Vierailija kirjoitti:

Siis arvotatte ihmisen sen teini-iän suoriutumisen mukaan? Kuinkahan monta kympin tyttöä, ällän ylioppilasta, erinomaista maisteria on automaattisesti menestynyt? Ei se opiskelumotiivi takaa menestystä muussa elämässä. Ihmiset muuttuvat; siitä rääpäleestä voi tulla menestyjä ja laudaturien tytöstä reppana. Ihmiset myös kypsyvät eri aikaan.

Emme jos myöhemmin elämässä hankkii osaamisen muualta. Esimerkiksi lyhyen matikan C ei haittaa mitään, jos on myöhemmin aikuistunut ja hankkinut DI-tutkinnon Aallon tefyltä. Ikävä kyllä suurimmassa osassa tapauksia on luettu jotain hallintotieteitä tai muuta pilipalia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoa asia mitä hyvää noista voidaan todeta, että nyt jo tyhmimmällekin aukeaa kuinka hyviä, päteviä ja intellektuelleja naiset ovat politiikassa.

Toivottavasti kansa äänestää seuraavan kerran järjellä eikä kanan aivoilla ajatellen.

Mies on pätevä ihan vaan kutosen todistuksella ja A:n yo-papereilla. T. Sale

Eipä ole vielä yksikään mies tehnyt niin paljon vahinkoa omalle Isänmaalleen kuin marin ja hänen hallituksensa jotka lahjoittivat n. kaksi kertaa suuremman summan suomen kansan rahoja Saatanalle nimeltä EU kuin mitä Suomi joutui maksamaan sotakorvauksia neuvostoliitolle.

Ja koska tämä ei ollut vielä riittävän suuri rikos omaa kansaa ja maataan kohtaan niin lahjoittivatpa siinä samalla myös itsenäisyytemme joka on isovanhempiemme verellä ja uhrauksilla taisteltu.

Maamme tuhoajia on ollut kyllä monia kuten katainen, stubbi, sipilä, orpo ym. mutta yksikään heistä ei ole yltänyt marin tasolle.