Ei noi ministerit kyllä älynlahjoillaan lukiossa loistaneet

Ainoa asia mitä hyvää noista voidaan todeta, että nyt jo tyhmimmällekin aukeaa kuinka hyviä, päteviä ja intellektuelleja naiset ovat politiikassa.

Toivottavasti kansa äänestää seuraavan kerran järjellä eikä kanan aivoilla ajatellen.

Kieltämättä erikoista. Omat lukiopaperini ovat huippuluokkaa maamme päättäjiin verrattuna. Vähän tuntuu inhalta, että Suomea vetävät tuollaiset opintojensa laiminlyöjät.

Keskinkertainen tai huonohko lukiomenestys ei automaattisesti tarkoita, että ihminen on tyhmä.

Tosin joidenkin ministereiden ja poliitikkojen kohdalla tyhmyys pitää kutinsa, kun miettii ihan nykyisiä, aikuisena tehtyjä päätöksiä ja puheenvuoroja.

Marinin lyhyen matematiikan C kertoo siitä, että Suomella on pääministeri, joka ei kykene loogiseen ajatteluun. Lyhyttä matematiikkaa ei tarvitse mitenkään erityisesti opiskella, koska tehtävät ovat poikkeuksetta pelkkää päättelykykyä mittaavia. Suomea johtaa siis ihminen, joka osaa päätellä asioita välttävin arvosanoin. 

Vierailija kirjoitti:

Äly ja lukion todistus ovat kaksi eri asiaa.

Yleensä älykkyys ja opintomenestys korreloivat vahvemmin kuin heikkolahjaisuus ja opintomenetys.

Eikös lukion jälkeiset opinnot ja niiden arvosanat pitäisi kiinnostaa enemmän? Lukio on yleissivistävä koulutus, josta sitten vasta jatketaan niihin haastavampiin ja erikoisosaamista kerryttäviin opintoihin ja tehtäviin.

Mielestäni on aina ollut aika typerää nostaa teini-iän arvosanoja esiin, jos ihminen on tehnyt ja saavuttanut yhtä sun toista teini-iän jälkeen. Ei sillä, etteikö ministereillä olisi älynlahjoissa puutteita. Asia kannattaa vain perustaa johonkin muuhun kuin lukion arvosanoihin.

Eihän elämä niin mene, että kaikki hikarit ovat jossain vallan ja yritysmaailman huipulla. Voi olla hyvinkin toisinpäin... Terävät kyynärpäät esmes voivat edistää urakehitystä huomattavasti tehokkaammin.

Valtionvarainministeri Kulmunin rivi on aika pelottavaa tutkittavaa, eikä matikkaa. Huh huh, ei näin

Vierailija kirjoitti:

Poliitikon työ vaatii erilaista osaamista kuin vaikka tutkijaksi ryhtyminen. Toki jonkinlainen yleissivistys on syytä olla, mutta muuten tarvitaan esimerkiksi neuvottelutaitoja, tiettyä visionäärisyyttä varsinkin jos haluaa enemmäksi kuin rivipoliitikoksi sosiaalista kompetenssia, jonkinlaisia johtamisen taitoja jne. Toki näitä voi olla akateemisemminkin suuntautuneilla, mutteivät ne heille ole samalla tavalla oleellisia kuin poliitikoille.

Enemmänminua hämmästyttää juristien innostus politiikkaan, kun se ei ole lakien noudattamisen jälkeen mitenkään kovin selkeää ja järjstäytynyttä, ja vaikka useimmat tuntemani juristit eivät ole työn ulkopuolella mitään erityisiä pilkunfiilareita, minun on vähän vaikeata nähdä heitä neuvotteluissa, joissa visiot, tavoitteet ja unelmat taistelevat.

No mietipä kansanedustajan työtä, mitä eduskunnassa tehdään? Säädetään lakeja. Tuossa varmaankin "lakitieteellisistä" opinnoista hyötyä. Oikeustieteessä käydään läpi yhteiskunnan eri toimintoja, regulaatioiden ymmärrys auttaa varmasti paljon kun miettii politiikkaa ja vaikutusmahdollisuuksia erilaisissa orgaaneissa.

Sanotaanko, että suorittaja ja menestyjä ovat kaksi eri asiaa. Se lakipuolen käynyt päätynee usein suorittaviin tehtäviin siinä missä siivooja, raksamies, lääkäri ja sairaanhoitajakin. Menestyjät ovat yleensä niitä kyseenalastajia ja uuden tuottajia.

Pääsin lukion jälkeen pääsykokeella oikikseen ja myöhemmin lääkikseen. En kirjoittanut yhtäkään ällää, olin keskinkertainen yo. Vähän ihmetyttää näiden yo-todistuksien arvosanojen kaivelu. Miksi ei samantien kaiveta ala-asteen todistuksia esiin?

Persuilla on heikoin koulutustaso kaikista eduskuntapuolueista. Myöskin eniten työttömiä äänestäjissä. Hakkaraiselta jäi peruskoulu kesken ja Huhtasaarelta oma gradu tekemättä, piti kopioida luvatta toiselta 80%. Puheenjohtajalla intti käymättä, mutta sen sijaan viharikostuomio kaikista oikeusasteista.

Niin että mitä ap yrittää nyt inttää?

Vierailija kirjoitti:

Sanotaanko, että suorittaja ja menestyjä ovat kaksi eri asiaa. Se lakipuolen käynyt päätynee usein suorittaviin tehtäviin siinä missä siivooja, raksamies, lääkäri ja sairaanhoitajakin. Menestyjät ovat yleensä niitä kyseenalastajia ja uuden tuottajia.

Kyseenalaistaja ja uuden tuottaja niin kuin tutkijat joko yliopistoilla tai firmoissa? Suurimmalla osalla kuten itselläni hyvät ylioppilaspaperit, ei niinkään siksi, että olisi panostanut kouluun paljon vaan siksi, että kyseenalaistajan ja uuden tuottajan aivot toimivat tehokkaasti, tieto tarttuu helposti ja aivot oivaltavat kokonaisuuksia.

Vierailija kirjoitti:

Pääsin lukion jälkeen pääsykokeella oikikseen ja myöhemmin lääkikseen. En kirjoittanut yhtäkään ällää, olin keskinkertainen yo. Vähän ihmetyttää näiden yo-todistuksien arvosanojen kaivelu. Miksi ei samantien kaiveta ala-asteen todistuksia esiin?

Nimenomaan näin. Meidän Liisa saikin stipendin ja hymytyttöpatsaan kuudennella luokalla. Keskiarvokin hipoi kymppiä. Missäs on ministereiden ala-asteen stipendit ja hymytyttöpatsaat? Ai sellaisia ei ole? No eipä olleet mitään lapsineroja ja tulevaisuuden lupauksia, ja kyllähän tuleva menestyjä jo nuorena bongataan. Mahtavatkohan ansaita paikkansa eduskunnassa. Hmm...!

Hohhoijaa vaan.

Ministereillä on valtaa, ap:llä ei. Ja se tässä häntä hiertää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääsin lukion jälkeen pääsykokeella oikikseen ja myöhemmin lääkikseen. En kirjoittanut yhtäkään ällää, olin keskinkertainen yo. Vähän ihmetyttää näiden yo-todistuksien arvosanojen kaivelu. Miksi ei samantien kaiveta ala-asteen todistuksia esiin?

Nimenomaan näin. Meidän Liisa saikin stipendin ja hymytyttöpatsaan kuudennella luokalla. Keskiarvokin hipoi kymppiä. Missäs on ministereiden ala-asteen stipendit ja hymytyttöpatsaat? Ai sellaisia ei ole? No eipä olleet mitään lapsineroja ja tulevaisuuden lupauksia, ja kyllähän tuleva menestyjä jo nuorena bongataan. Mahtavatkohan ansaita paikkansa eduskunnassa. Hmm...!

Hohhoijaa vaan.

Yks aika pähee moderni argumentti olis esim huomio siitä, että hallituksen toimien ja yksittäisten ministerien käytöksen analysointi on pitkälti leimattu naisvihaksi...

...mut sä et ehkä kykene erottamaan sun päätöksentekoprosessin moraalista ja analyyttista komponenttia (voit hahmottaa näiden amalgaamia - eli käytöstä ohjaavaa arvostelmaa - vaikka ristitulona, jos semmonen mitään kelloja soittaapi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Poliitikot eivät yleensä ottaen ole erityisen välkkyä porukkaa. Tutkinto saattaa löytyä, mutta arvosanat eivät välttämättä ole korkeat. Jos ahnehtii itselleen politiikasta tehtäviä ja asemia, ei ehdi opiskella, ja jos taas keskittyy opiskelemaan, ei ole aikaa (eikä luultavasti mielenkiintoakaan) politiikkaan. Tässä on rakenteellisen ongelman makua.

Yksittäisiä poikkeuksia tietysti löytyy.

Kyllä valtakunnan huippupoliitikot ovat keskimäärin kohtuullisen välkkyä porukkaa. Ihan puolueesta riippumatta. Ei mitään matemaattisia neroja välttämättä mutta sellainen melko hyvä "peliäly" ja sosiaalinen älykkyys varmaan yleensä löytyy.

Esimerkiksi presidentillä taitaa olla A:n maisterinpaperit. Niistä oli kuva joskus jossain iltapäivälehdessä. Siis vain maisterinpaperit ja vain A:n paperit.

Peliäly valitettavasti tarkoittaa politiikassa röyhkeyttä, egoismia ja ahnehtimista ilman terveen häpeän tunnetta.

Presidentillä on kylläkin kandin, ei maisterin tutkinto.

Vierailija kirjoitti:

Pari ministeriä, jotka ei ole edes käyneet lukioa🤔

Saattavat kuitenkin osata taivuttaa sanan "lukio" oikein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiaan vaikuttaa, kuinka paljon panostaa lukioon, vai onko muitakin tähdellisiä asioita.

Jos lukioon menee, niin kaiketi siihen pitää panostaa. Mitäs järkeä mitään on tehdä, ellei siihen panosta.

Annas kun arvaan: panostit itsellesi laudaturin paperit ja nyt olet mielenterveyseläkkeellä tai työtön. Tai et käynyt lukiota ollenkaan.

Tuossa joku jo totesi, että on kenties ollut muutakin tehtävää kuin lukio ja nytpä vasta onkin.

Toisin kuin provoja väsäävillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äly ja lukion todistus ovat kaksi eri asiaa.

Yleensä älykkyys ja opintomenestys korreloivat vahvemmin kuin heikkolahjaisuus ja opintomenetys.

Usein, mutta opinnoissa voi alisuoriutua monista syistä, jotka eivät liity älykkyyteen.