Hotellin valmis aamupala voi olla rentouttav niille joilla ei ole lapsia! Meillä muilla on nautinto kaukana

36 -vuotiaaksi sain nauttia satunnaisista hotelli/laiva-aamiaisista rauhassa. Sitten meni lapsen kanssa muutama vuosi hankalammin, kunnes hän oppi itse toimimaan esim seisovassa pöydässä, ottamaan mitä halusi syödä ja nauttimaan sen paikallaan istuen. Sen jälkeen olen taas palannut vanhaan rauhaan. Lapsen kyllä opetin sekä pöytätavoille että syömään asiallisesti ja häiritsemättä.

En tosiaankaan tunne menettäneeni mitään.

Vierailija kirjoitti:

Myöhemmin on rauhallisten aamiaisten aika. Aikansa kutakin.

Juurikin näin -  kaikkihan me ollaan oltu tuossa pikkulapsi vaiheessa, mutta se loppuu aikanaan.

Olen itsekkin äiti ja ärsyttää aivan järkyttävän paljon kaikki huutavat ja mesoavat perheet. Koskaan ei tarvitse kailottaa, omat jäljet voi siivota ja myös lapsen voi kasvattaa kauniisti odottamaan. Tosi monella perheellä tuntuu olevan sellainen rajaton itsekkyys että minä ja mun perhe ja muista viis. Ärsyttää! Ärsyttää myös klähmivät lapset. Jos lapsi on liian pieni ottamaan itse siististi, silloin vanhempi hakee. 

Meillä 3-ja 7-vuotiaat osaa jo molemmat ruokailla. EN käsitä miten joku jaksaisi jotenkin muuten hoitaa asian.

Vierailija kirjoitti:

No, niitä on hotelleja ja hotelleja sekä hotelliaamiaisia ja hotelliaamiaisia.

Itse jätän menemättä paikkoihin jotka mainostavat perhehuoneita tai -lomia.

Sama. Ja jätän myös väliin palstat joiden nimi jotenkin viittaa lapsiin tai perheisiin

Vierailija kirjoitti:

Mua aina iljettää kun näen lasten ryömivän ties missä likaisella lattialla tai maassa jossain julkisella paikalla. Paras oli kun näin taaperon makaamassa kassajonossa ihan pitkällään. Vanhemmat eivät sanoneet mitään.

Hyi olkoon. No, mahtaa vastustuskyky kehittyä. Miksi sitä lasta ei voi kieltää makaamasta lattialla?

Haluatko sinä että se lapsi makaa lattialla hiljaa vai huutaa korvaasi koko jonotus ajan? Sitähän minäkin.

En puolustele lapsettomien tai lapsellisten valintoja, mutta mietin tuota, että miten kehtaa dumata lapsettomia sanomalla, että olisi aina mukavampaa neljän vuoden jälkeen kuin ilman lapsia? Kumpikaan ei voi tietää toisen elämästä. Ja jos se olisi aina niin mukavaa, niin miksi lapsista valitetaan niin paljon? Jospa vain molemmat kunnioittaisi toisten valintoja.

Aina ovat hotelliaamiaiset olleet meillä rauhallisia. Kas näin:

- Pienimmät laitetaan valjailla kiinni syöttötuoliin, niin että eivät pääse kiipeämään pakoon. Käteen joku kuiva leivänpala tai muuta sopivaa, joka ei sotke ihan kamalasti.

- Vähän isommalle ensin nenän eteen lempiherkkuaamupalaa ja tarvittaessa autetaan syömään. Kun lapsi on syönyt valmiiksi, putsataan kädet ja suu, ja annetaan käteen padi tai puhelin ja siihen joku kiva ÄÄNETÖN peli, jota lapsi jaksaa katsoa hetken.

- Leikki-ikäisille vanhempi hakee ruuat ja lapset syövät itse. Jos ovat valmiita nopeammin kuin muut, voidaan miettiä hiljaista peliä tai vastaavaa, mutta parempi olla ilman ja keskustella, jos lapsi siihen kykenee. Aika moni kykenee, jos on kotona opetettu.

- Kouluikäiset hakevat itse omat ruokansa ja syövät ne. Ei padeja tai puhelimia enää tässä iässä.

- Aikuiset syövät vasta pikkulasten jälkeen, ja sen kahvinkin voi hakea niin, että se ei ehdi kylmetä. Jos perheen pienimmille on vaikeaa istua pöydässä pitkään, voivat vanhemmat vuorotella niin, että toinen hoitaa ensin pienten syöttämisen, sillä välin kun toinen syö. Sitten jo syönyt vie pikkuiset vaikka leikkihuoneeseen, ja lapset syöttänyt jää nauttimaan omaa aamupalaansa, mahdollisten isompien lasten kanssa tai yksinäisyydestä nauttien. Vuoroja voidaan vaihdella eri päivinä, niin että kumpikin vanhempi saa välillä omaa rauhaa. 

Oispa suomessakin k-18 tai edes k-16 hotelleja. Sieltä tosiaan tullaan yrvö-kyrvikin ja sperma-esterin kanssa aamupalallaë, annetaan niiden rikkinäisten kondomien juosta valtoimenaan ympäriinsä, lähmiä kaikkea ja kysellään että ottaako yrvö-kyrvikki pannariinsa nyt mansikka- mustikka- vadelma vai omena-kaneli-hilloa ja sitä sitten pohditaan yhdessä hyvät kolme minuuttia samalla kun koko muu linjasto seisoo eikä kukaan muu saa ruokaa! 

Meillä on muija noilla hotelliaamiaisilla kuin perseeseen ammuttu karhu, kun on lapset mukana. En ymmärrä. Siinä ne muksut syö ja mussuttaa leipää ja juo mehuansa. Ehkä pyörivät lattiallakin, mutta mitä siitä, kunhan eivät metelöi ja häiritse muita. Katsokoot vaikka sitten piirrettyjä tabletista, jos eivät muulla tavoin pysy paikoillaan.

Puoliso kuitenkin lähes raivoaa, kun muka joutuu 100% huomioimaan lasten toimintaa. Enemmän häntä häpeän kuin vilkkaita lapsiamme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, elämä on valintoja täynnä.

T. Lapseton, rauhallisesta elämästään nauttiva aikuinen

Sulla on vaan vanhana tylsä yksinäinen elämä eli noin viiden vuoden kasvattamisella lapsen kanssa elämä on jo yksinäistä elämää mukavampaa.

Ei välttämättä näin, ei ole mitään takeita mitä siitä lapesta tulee (kriminaaliPuli, syrjäytynyt, tms?) tai ei tule.

Vierailija kirjoitti:

Myöhemmin on rauhallisten aamiaisten aika. Aikansa kutakin.

Ai sitten kun on haudassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myöhemmin on rauhallisten aamiaisten aika. Aikansa kutakin.

Ai sitten kun on haudassa?

No mulla on parikymppinen, maailmalla jo. Ei noita pikkulapsihulabaloovuosia ihan loputtomiin kestänyt edes nepsyn kanssa. Haudalta on toistaiseksi vältytty.